FI69320C - Straengavbrytningsanordning - Google Patents

Description

69320

SÄIKEENKATKAISULAITE -STRÄNGAVBRYTNINGSANORDNING

Keksinnön kohteena on säikeenkatkaisulaite virheiden syntymisen estämiseksi seurauksena säikeen katkeamisesta yhdistettäessä kaksi kehräämätöntä kuitu-5 maista säiettä langaksi yhteisessä kiertävässä kehräi-messä, johon laitteeseen kuuluu osa kauttakulkulait-teineen, johon säikeet suuntautuvat käytön aikana kaut-takulkulaitteen keskusviivan vastakkaisilta puolilta niin, että molemmat säikeet kulkevat kauttakulkulaitteen 10 kautta ja voivat tukeutua siihen aiheuttaen mainittuun osaan voiman. Erityisesti keksintö kohdistuu säikeenkat- kaisulaitteeseen, joka on tarkoitettu katkaisemaan jäljelle jäänyt säie toisen säikeen katkeamisen jälkeen kehruun yhteydessä yhdistettäessä kaksi kehräämätöntä 15 kuitumaista säiettä, esikehruulankaa eli roovia (joka muodostuu säikeestä tai kuiduista, joita ei ole kierretty ja joilla on siten hyvin alhainen lujuus) langaksi kiertämällä.

Kehrättäessä lankaa kahdesta kuitumaisesta 20 säikeestä ja jos toinen säikeistä katkeaa, jäljellä oleva säie tai säikeet jatkavat tavallisesti muodostusta langaksi, jossa on yksi säie vähemmän kuin halutut kaksi säiettä ja joka on täten virheellinen. Seuraavassa jatkotuotannossa. esim. kudonnassa, virheellisellä 25 langan osalla ei ole riittävää lujuutta kestämään syntyneitä jännityksiä ja lanka saattaa katketa. Jopa suhteellisen lyhyt virheellisen langan osa voi tehdä koko lankapakkauksen kelvottomaksi, koska pakkausta ei voida myydä virheen johdosta. Täten on tärkeää kehittää laite, jonka avulla myös jäljellä oleva säie saadaan katkaistua, jos toinen säie katkeaa. Kaikkien säikeiden katketessa virheellisen langan, esim. yksinkertaisen langan muodostuminen estyy. Tällaista laitetta kutsutaan säi-keenkatkaisulaitteeksi.

35 Kehräyskoneita varten on ehdotettu säikeenkat- kaisulaitteita, joissa katkaiseva reuna tai hankauspinta 69320 2 toimii katkaisten jäljellä olevan kahdesta säikeestä tapauksessa, jolloin yksi säikeistä katkeaa. Kuitenkin tällaisessa laitteessa on epäkohtana se, että ne eivät toimi riittävän varmasti, ne voivat synnyttää nukkaa, 5 joka voi vaikuttaa kehräykseen ja tukkia laitteen, ja käytettäessä leikkausreunoja ne voivat olla vaarallisia erityisesti yhdistettäessä säikeitä. Laitteissa, joissa on leikkaavia reunoja ja muita säikeeseen tarttuvia ja säikeitä leikkaavia laitteita, voi olla myös se epäkohta, että leikattaessa säiettä vapaa pää voi lennähtää leikkaavasta veitsestä ja tarttua viereisiin säikeisiin aiheuttaen näin katkon kehräystoimintaan kehyksen viereisissä kehräimissä.

Tekniikan tason osalta viitataan patenttijul-15 kaisuihin FI 34345, FI 61210, GB 817248 ja GB 874367.

Mainitut julkaisut FI 34345 ja GB 874367 koskevat langankatkaisulaitetta, jotka on tarkoitettu katkaisemaan jo kehrätty lanka kierrettäessä tai kerrattaessa kaksi tällaista jo kehrättyä lankaa kaksinkertaiseksi langaksi. Tällaisilla jo kehrätyillä langoilla on kuiten-

M V

kin tietty minimilujuus. Esim. julkaisun FI 34345 mukaan langat johdetaan useiden kulmien ympäri, niitä hierotaan vasten useita ohjaimia ja ne on johdettu kulkemaan lanka jarrujen kautta. Täten tällainen mekanismi ei tule kyseeseen yhdistettäessä kaksi kehräämätöntä kuitu-25 maista säiettä langaksi. Edelleen mainitussa julkaisussa esitettyä mekanismia ei voida käyttää esim. etuvetorul- lien ja kehruukoneen kehruumeksnismin välillä, koska hyvin hauraat esikehruulangat katkeaisivat heti, mikäli ne johdettaisiin läpi julkaisussa esitetyn mekanis-30 min. Tämä pätee myös julkaisussa GB 874367 esitetyn mekanismin suhteen.

Myös julkaisussa GB 817248 esitetty laite on tarkoitettu käytettäväksi kerrattaessa jo kehrättyjä lankoja. Julkaisussa esitetyssä laitteessa säikeet 35 ovat kosketuksissa kiinteän kappaleen kanssa ainakin kolmessa kohdassa ennen niiden yhdistymistä langaksi. Jo- 69320 3 kainen näistä kohdista on riitävä estämään kiertymistä kulkemasta takaisinpäin kehruumekanismista ja antamasta lujuutta säikeelle, jos laitetta käytettäisiin esillä olevan hakemuksen tarkoittaman säikeenkatkaisulaitteen yhteydessä.

Julkaisussa FI 61210 säikeen katkaisu on toteutettu puristinrullien avulla, joissa on puolikeven-netty alue normaalikäyttöä varten ja ei-kevennetty alue, johon jäljelle jäävä kuitumainen säie joutuu toisen säikeen katkettua. Jouduttuaan puristuksiin 10 jäljelle jäävä säie ei pääse kiertymään kehruumekamismin vaikutuksesta ja katkeaa sen vuoksi nopeasti. Kuitenkin mainitussa julkaisussa esitetty laitteisto on tekniseltä toteutukseltaan monimutkainen ja kallis. On huomioitava, että esim. yhteen kehruukoneeseen voi kuulua 15 useita satoja kehruupäitä ja esim. yhdessä tehtaassa voi olla kymmeniä koneita; tällöin viimeksi mainitussa julkaisussa esitetyn laitteen ja näihin liittyvien käyttömekanismien aiheuttamat kustannukset ovat erittäin korkeat.

20

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetyt epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin säikeenkatkaisulaite, joka on aiempia yksikertaisempi, käyttöominaisuuksiltaan ja luotettavuudeltaan aiempia parhaita laitteita vas-25 taava ja hinnaltaan aiempia parhaita laitteita taloudellisempi.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan patenttivaatimukseen 1.

Keksintö perustuu siihen perusajatukseen, että yhdistettäessä kaksi kehräämätöntä kuitumaista säiettä ja toisen säikeen katkettua, jäljelle jääneen säikeen katkaisu toteutetaan yksinomaan aiheuttamalla jäljelle jäävän säikeen liikerataan riittävä muutos estämään kiertymisen siirtyminen ylöspäin säiettä ja 35 aiheuttaen täten säikeen nopean katkeamisen säikeen lujuuden hävitessä.

69320 4

Verrattaessa keksinnön mukaista laitetta esim. julkaisuissa FI 34345 ja GB 874367 esitettyihin laitteisiin voidaan todeta, että esillä olevassa laitteessa jäljellä olevan säikeen katkaisu toteutetaan johtamalla g säie kulkutien kautta, joka on vähemmän kiemurteleva kuin julkaisuissa esitetty säikeen normaali kulkutie. Verrattaessa keksinnön mukaista laitetta edelleen julkaisussa FI 61210 esitettyyn laitteeseen, voidaan todeta, että esillä olevan hakemuksen mukainen laite on ^ toimintaperiaatteeltaan ja rakenteeltaan huomattavasti yksikertaisempi ja siten kustannuksiltaan olennaisesti taloudellisempi.

Keksinnön mukaisessa laitteessa osan, johon kauttakulkulaite kuuluu, voidaan katsoa muodostavan matalan potentiaalienergin syvennyksen tai painauman potentiaalisen "kukkulan " huipulla. Tällaisessa tilanteessa pieni voima on välttämätön ylittämään vastus, joka tarvitaan siirtämään osa sen potentiaalisesta painaumasta, mutta kerran potentiaalisen "kukkulan rinteelle" jouduttuaan osa suorittaa loppuun siirtymänsä 20 seuraavaan asemaan itsestään. Muodostunut potetiaali-energia voi olla varastoituneena muissa muodoissa, kuten jousienergiana tai kestomagneetin tai sähkömagneetin aiheuttamassa magneettisessa kentässä. Toisin sanoen vastus, joka on voitettava ennenkuin osa voi liikkua 25 jomman kumman siirtymärajän ylitse, voi olla vetovoiman tai muun, kuten jousen tai sähkömagnettisen kentän aiheuttamaa. Huomataan, että tämän keksinnön tarkoituksia varten, mainittu osa toimii sen stabiilissa keski- asennossa pikemminkin yhdistettyjen säikeiden ensisijai-30 sen liikeradan detektorina kuin aiheuttaen mitään positiivista ohjaustoimintaa säikeille. Pienet poikkeamat tästä liikeradasta seurauksena pienistä muutoksista vastaavaan säikeen jännityksissä aiheuttavat pieniä liikkeitä kaskiasemasta poikkeaman rajoissa. Kuitenkin, 35 jos yksi säie murtuu, osaan vaikuttavissa voimissa syntyy äkkinäinen suuri epätasapaino, joka on riittä- 5 69320 vä ylittämään vastuksen ja siirtämään osa sen siirtymä-rajan ylitse, jolloin se liikkuu vastaavaan jatkoase-maan. Tässä jatkoasemassa kauttakulkulaitteen aiheuttama vääristymä toimii edullisesti katkaisten jäljellä olevan säikeen joko estäen kiertyvässä kehräimessä aikaansaata-van kiertymisen menemästä ohi kauttakulkulaiteeen muodostaman esteen tai yhdistäen nämä kaksi vaikutusta.

Ensisijaisessa sovellutuksessa potentiaalienergian muodostaa vetovoima, ja osa on asennettu kään-tyvästi pyörimisliikettä varten tasoon, joka on pääasiassa yhdensuuntainen säikeiden radan kanssa ja tavallisesti olennaisesti pystysuora. Osa elimestä lepää kannattimen yläpinnan päällä ollessaan stabiilissa keskiasennos-saan, ja osalla on kääntöakselin suhteen vapausaste, joka sallii osan rajoitetun yhdensuuntaisen liikkeen suunnassa, joka on kohtisuorassa yläpintaa vastaa. Liik-kuakseen pinnalta osan täytyy ylittää huippukohdan vastus tai potentiaalinen este sen keskiasennon kummallakin puolella. Sellainen pari huippukohtia tai esteitä voi aiheutua fysikaalisesti kannatinpinnan äärimuodois- 20 ta, mutta vaikutus voidaan saavuttaa myös tasaisella pinnalla (tai sopivan käyryyden omaavalla käyrällä pinnalla), koska osan täytyy nousta vetovoiman aiheuttamaa vastusta vastaan siirtymän aikana jommalle kummalle puolelle siirtyäkseen pois tasaiselta pinnalta. Siir- 25 ryttyään kerran yli jomman kumman esteen osa putoaa omalla painollaan, esim. noin 18° vastaavaan jatkose-maan, jolloin kauttakulkulaite muodostaa esteen jäljellä olevan säikeen jatkuvalle normaalille kululle, joka tällöin katkeaa. Jos osan sallitaan pudota täydet 180°, vastaavat jatkoasemat aiheutuen liikkestä ohi jomman kumman rajasiirtymän ovat identtisiä; jos putoamisliike on rajoitettu pienemmksi kuin 180° vastaavat jatkoasemat ovat erilaisia.

Eräässä toisessa sovellutuksessa osa on asen-nettu niveltyvästi tasoon, joka on pääasiassa yhdensuuntainen säikeiden radan kanssa, ja tavallisesti olennai- ____ -· 6 69320 sesti vaakasuuntainen, osan ollessa vinossa rajoittavaa pintaa vastaan aiheuttaen saman vaikutuksen kuin potentiaalinen "kukkula", jossa on matala painauma huipussaan. Jälleen osa vastustaa pieniä liikeitä sen stabii-5 lista keskiasennosta kumpaankin suuntaan, mutta suurempi siirtymä seurauksena yhden säikeen katkeamisesta aiheuttaa sen heilahtamisen ympäri poikkeaman asemaan, jossa jäjellä oleva säie katkeaa. Poikkeaman aiheuttamiseksi voidaan käyttää jousta, tai magneetti tai sähkömagneetti ^g voi vetää puoleensa ferromagneettisen aineen osaa ohjaimessa: mukavammin jännityksen alaiseen suorassa linjassa pidettyyn säikeeseen varstoitunutta energiaa voidaan käyttää hyväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa kauttakulku-laite osassa voi edullisesti korvata tavanomaisen lieve-ohjaimen.

Syynä osan saattamiselle matalaan potentiaaliseen syvennykseen sen stabiilissa keskiarvoasennossa on se, että prosessin aikana tulee aina olemaan säikeen luonnollisia sattumanvaraisia siirtymiä, ja ei ole toivottua, että nämä laukaisisivat katkaisulaitteen.

20

Myös, kehräyksen keskeytyessä mistä syystä tahansa säikeiden.jännitys tulee nollaksi ja potetiaalisen syvennyksen aiheuttava itsekeskittävä vaikutus takaa sen, että katkaisulaite jää keskiarvoiseen, stabiiliin asemaan eikä putoa eteenpäin katkaisuasemaan - mikä 25 vaatisi toimenpiteen uudelleen aloittamista.

Huomioitaessa se, että yhdessä ainoassa kehräys-kehyksessä saattaa olla 400 kehräintä, huomataan, että tämä on olennainen etu.

Keksinnön mukaisen säikeenkatkaisulaitteen 30 erityisiä sovellutuksia kuvataan seuraavassa suoritusesi-merkein viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää edestä katsottuna keksinnön mukaisen katkaisulaitteen erästä sovellutusta, kuva 2 esittää leikkausta pitkin viivaa II-II kuvasta 35 1, kuva 3 esittää osin leikattuna perspektiivikuvaa erääs- 69320 7 tä toisesta sovellutuksesta, kuva 4 esittää edestä katsottuna osaa vielä eräästä keksinnön mukaisen katkaisulaitteen sovellutuksesta, kuva 5 esittää sivulta katsottuna kuvassa 4 esitettyä g katkaisulaitetta, ' kuva 6 esittää edestä katsottuna vielä erästä keksinnön mukaisen katkaisulaitteen sovellutusta, ja kuva 7 esittää sivulta katsottuna kuvassa 6 esitettyä katkaisulaitetta.

Kuva 1 esittää kaaviomaisessa muodossa vetojärjestelmän etummaisia nipistinrullia 10, esim. kaksoisve-tojärjestelmää, ja kehräyskehyksen kiertävää kehräintä tai puolaa 12. Esitetyssä tapaksessa kahdesta säikeestä kehrätään lankaa; so. kaksi säiettä esikehrättyjen lankojen 14, 16 muodossa johdetaan erillään vetojärjestelmän lävitse ja kehrätään yhteisen kehräimen 12 päällä. Esikehrätyt langat 14, 16 kohtaavat kohdassa 18, jota nimitetään yhtymäkohdaksi, jossa ne kiertyvät langaksi 20. Langan kiertymisen ohessa kummassakin erillisessä esikehrätyssä langassa esiintyvät kiertyneet kohdat joutuvat kierretyn langan yksittäisiin säikeisiin.

Katkaisulaite 22 käsittää pääosan 24 asennettuna niveltapin 26 ympärille kannatinosan 28 päälle, joka puolestaan on asennettu kannatinsauvan tai tangon 25 30 varaan, joka on kiinnitetty kehruukehykseen. Osaan 24 kuuluu sen yläosassa taaksepäin työntyvä laippa 32, joka lepää osan 28 yläpinnan 34 päällä, jolloin laippa ja mainittu pinta ovat täydellisessä yhteistoiminnassa keskenään rungon ollessa stabiilissa keskiasen-nossa, kuten on esitetty kuvassa 1. Pinnan 34 sivureunat 35 on edullisesti viistetty. Niveltappi 26 on edullisesti ruuvi tai pultti, joka lävistää pitkänomaisen raon 36 rungon osassa sallien osan vapaan liikkumisen nivelen suhteen tasossa, joka on pääasiassa pysty, ollen kai-listettu noin 15° tähän nähden, ja olennaisesti samansuuntainen säikeiden kulkuradan tason kanssa (joko 69320 8 yksittäisten säikeiden tai langan) osan ohitse. Lanka 20 ohjataan ulostyöntyvien sauvojen tai tappien 38 välistä, jotka muodostavat kauttakulkulaitteen osassa 24. Tason todellinen kaltevuus voi luonnollisesti vaihdella esitetystä vastaamaan annettun kehruukehyksen erityistä syöttöjärjestelyä.

Käytössä kaksi esikehrättyä lankaa 14, 16, johdetaan etummaisista vetorullista 10 luonnolliseen kohtaamispisteeseensä 18 ja tämän jälkeen, yhdistettynä langaksi kauttakulkulaitteen kautta, jonka muodostaa tapit 38, tavanomaiseen ohjaimeen 40 ja sitten kiertävään kehräimeen tai puolaan 12. Jos esim. toinen esikeh-rätty lanka 16 äkkinäisesti katkeaa, jäljellä oleva esikehrätty lanka siirtyy linjaan 14a, kuten on esiteyty katkoviivalla kuvassa 1. Tämä sivuttaissuuntainen liike siirtää osan 24 vasemmalle riittävän kauas rungosta nostaen osan vetovoiman aiheuttamaan vastusta vastaan ja sallien laipan 32 liukumisen pinnalta 34 viistettyä reunaa 35 pitkin. Osa 24 ei ole tällöin minkään kannattelema ja se kääntyy tapin 26 suhteen omalla painollaan, 20 .....

kunnes se riippuu ylösalaisin alaspäin, so. se kääntyy kulman noin 180° verran. Tämä aiheuttaa jäljellä olevan säikeen 14 kiertymisen tappien 38 ympäri, mikä muodostaa esteen estäen kehräämisen aiheuttaman kierteen kulkemisen tappien ohi rullille 10; kiertymättömän esikehrätyn 25 langan jännitys saa tässä kohtaa aikaan esikehrätyn langan katkeamisen. Alipaineinen puhdistus järjestelmä (ei esitetty piirustuksissa) voi jatkuvatoimisesti poistaa katkenneet esikehrätyt langat tavanomiseen tapaan.

Huomataan, että ennenkuin laippa 32 voi jättää pinnan 34, osan 24 täytyy nousta ja täten ylittää painovoiman aiheuttama vastus riittävän välyksen mudostamisek-si, ja tämän sallii rako 36. Kun jäljellä oleva esikehrätty lanka siirtää rungon 24 toiselle sivulle, pinta 34 kohoaa hiukan kunnes laippa 22 irtoaa kosketuksista pinnan 34 kanssa viistetyn reunan 36 päällä ja runko 9 60320 putoaa omalla painollaan. Osan 24 keskiasento on täten stabiili tasapainoasema matalan potentiaalipainauman pohjalla, ja osa pyrkii olemaan itsekeskittyvä siirtymä-rajojensa välillä yhtä etäällä keskiasennon molemmilla g puolilla pieniä poikkeamia varten, jotka aiheutuvat luonnollisesti kehräyksen aikana. Tällaisten poikkeamisten aikana laippa 22 jää osittaiseen kosketukseen pinnan 34 kanssa. Suhteellisen suuri yhden säikeen katkeamisen aiheuttama poikkeama on kuitenkin riittävä ylittämään ^g vastus rungon nostamiseksi asemaan, jossa se kääntyy ympäri.

Pitkänomaisen raon 36 tarkoitus on kaksinainen.

Ensiksikin, kuten jo on mainittu, se sallii osan 24 kohoamisen riittävästi laipan irtoamiseksi pinnalta 34. Normaalisssa käyttöasemassa, kuten nähdään kuvasta 15 1, nivelpultti 26 on lähellä raon pohjaa. Kun katkeaminen sattuu, osa 24 siirtyy niin, että laippa irtoaa pinnalta 34 ja osa putoaa kunnes niveltappi 26 on raon 36 huippukohdassa. Tämä aiheuttaa pyörähdysliikkeen säteen lyhenemisen ja helpottaa rungon pyörähtämistä.-Säie vastustaisi pyörähdyslikkeen sädettä, joka veisi ohjaintapit 38 liian kauas jäljellä olevan säikeen uuden kulkuradan 14a ulkopuolelle, suhteessa tällaisen lisäsiirtymän määrään, ja jos pyörähdysliike olisi liian suuri, rungon pyörähtäminen 180° kulman verran 25 estyisi ja säikeen katkeamista ei tällöin tapahtuisi.

Koneen seisokin sattuessa itsekeskittyvä toiminta rungon palauttamiseksi keskiasentoon takaa sen, että pyrkimystä ryngon ylitasapainottumiseksi ei esiinny, ja niin työntekijän aikaa kuluttava uudelleenasetus ei ole välttämätön.

Kuvassa 3 esitetään keksinnön eräs sovellutus, joka on tarkoitettu korvaamaan tavanomainen ohjain, esim. kuvassa 1 esitetty ohjain 40. Sen sijaan, että siansaparon muotoinen silmukkamainen ohjain 42 olisi 35 kiinnitetty normaaliin tapaan, se on asennettu käänty-västi navan 44 suhteen osassa 46. Silmukan äärimmäinen 10 6° 320 pää 48 on pitkänomaisen renkaan muotoinen ympäröiden napaa 44. Osalla 46 on rajoittavat pinnat 50, 52, 54, joista yhtä vasten lepää levy 56 kiinnitettynä silmukan 42 varteen. Osa 58, edullisesti samanmuotoinen osan 46 kanssa, lepää jälkimmmäisen päällä ja voi olla kiin-® nitetty tähän ja konerunkoon pultin 60 avulla kohotetun navan 44 taatessa silmukan vapaan kääntymisen navan suhteen osien välissä.

Laite toimii seuraavasti. Tavallisessa käytössä lanka 20, joka on kiertävän laitteen, so. kehräimen ^0 12 aiheuttaman jännityksen alaisena, lepää vasten silmuk kaa 42 ja aiheuttaa voiman osien 46, 58 muodostamaan elimeen pitäen levyä 56 vasten pintaa 52 ja vastaavaa osan 58 pintaa. Levyn ollessa kokonaan kosketuksissa näiden pintojen kanssa silmukka on stabiilissa keski-15 asennossaan. Pienet muutokset säikeen jännityksessä saattavat aiheuttaa kääntyvää liikettä navan 44 suhteen levyn jäädessä osittain kosketuksiin pintojen kanssa yhtäläisten siirtymärajojen välissä keskiasennon kummallakin puolella. Jos jompikumpi säikeistä katkeaa, jäl-20 jelle jäävä säie siirtyy toiselle puolelle normaalista kulkuradastaan, ja tämän vaikutus silmukkaan on riittävä siirtämään levy vastaavan siirtymärajän ylitse ja sivut-taissuunnassa pois pinnalta 52. Lankaan jännityksen ansiosta varastoitunut energia, jota lankaa silmukka 25 pitää poissa suorasta linjasta, vapautuu ja silmukka heilahtaa suhteellisen suuren siirtymän, esim. suuruusluokkaa 90°, jolloin levy 56 joutuu pintaa 50 tai 54 vasten tilanteen mukaan. Tässä jatkoasemassa silmukka synnyttää kitkavedon aiheuttaen jäljellä olevan säikeen 30 nopean katkeamisen.

On selvää, että jotta levy voisi ylittää kulmaukset pintojen 50 ja 52 tai 52 ja 54 välissä, silmukan täytyy liikkua hiukan matkaa poispäin osien muodostamasta elimestä, ja silmukkapään 48 muoto on suunniteltu 35 sallimaan tämä. Täten tämä sovellutus on myös itsekeskit- tyvä pienten siirtymien suhteen tasapainoasennosta. Kui- 60320 tenkin katkeamisen jälkeen käyttäjän täytyy yhdistää langat, ja sivuttaiset voimat, jotka väistämättä vaikuttavat ohjaimeen tämän toiminnan aikana, saattavat pyrkiä laukaisemaan ohjaimen siirtymisen, mikäli tämä on järjestetty kuvatulla tavalla. Täten on toivottavaa liittää 5 laitteeseen käsinohjättävä lukitusmekanismi siten, että käyttäjä voi lukita ohjaimen haluttuun asentoon lankojen yhteenliittämistä varten ja vapauttaa sen välittömästi tämän jälkeen.

Kuvissa 4 ja 5, joissa on esitetty keksinnön eräs sovellutus, osaan 62 kuuluu tapit 64, jotka muodostavat kauttakulkulaitteen, kuten edellä on kuvattu. Osassa 62 on porrasmainen etupinta, joka muodostaa laipan 66, joka lepää kosketuksissa ruuvin 68 kuusisivuisen kannan yläpinnan kanssa runko-osan ollessa stabiilissa 15 keskiasennossa. Ruuvi 68 muodostaa nivelen osaa 62 varten, jossa on rako 70 (laajennettu pyöreä aukko saattaa eräissä tapauksissa olla riittävä) sallien kääntyvän liikkeen ja ruuvin tarvittavan yhdensuuntais-siirtymän kohtisuorassa ruuvin yläpintaan nähden. Ruu- 20 vissa 68 on porrastettu varsi niin, että kun se kierretään kehräyskehykseeen kiinnitetyssä sopivassa kan-natinsauvassa tai -tangossa 72 olevaan vastaanottavaan aukkoon, olka 74 rajoittaa siirtymistä etukäteen määrätyissä rajoissa. Kohollaan olevat navat 76 ja 78 pitä-25 vät osan 62 erillään ruuvin kannasta ja kannattimesta 72 niin, että osa ei satu näihin elementteihin pyöräh-täessään katkon aikana.

Tämän sovellutuksen toiminta on samanlainen kuin mitä on kuvattu kuvan 1 sovellutuksen yhteydessä. Normaalin käytön aikana säikeistä muodostuva lanka kulkee kauttakulkulaitteen muodostavien tappien 64 välistä. Pienet jännityksen muutokset säikeissä saattavat aiheuttaa osan 62 heilumista ruuvin yläpinnalla laipan 66 jäädessä osittain kosketuksiin pinnan osan 35 kanssa osan yhtäläisissä siirtymärajoissa sen keskiasen-non kummallakin puolella. Jos yksi säie katkeaa, jäljel- * 12 69320 lä olevan säikeen jännitys kääntää ja nostaa osan vastaavan siirtymärajän ylitse, jolloin se putoaa noin 180° verran aseinaan, jossa neulat muodostavat esteen aiheuttaen jäljellä olevan säikeen katkeamisen.

2 Kuvissa 6 ja 7 esitetty sovellutus on samanlai nen kuin kuvissa 4 ja 5 esitetty sovellutus, paitsi että osan 62 muoto on jonkin verran poikkeava, ja kuusisivuinen kantaruuvi on korvattu ruuvilla 68, jolla on pyöreä kanta levyosan 80 muodostaessa ympyrän jänteen ^ q ja edelleen osan 62 laippaa 66 kannattelevan pinnan. Lisäksi nämä kuvat esittävät valinnaisen varmistuselimen käyttöä, joka estää tahattoman lankojen yhdistämisen osan 62 ollessa ala-asennossaan katkon jälkeen.

Varmistuselimeen kuuluu V-muotoinen runko, jossa on silmukka 82 ja varret 84, 86 nivellettyinä 1 5 kannattimeen 72 kääntyvästi kahden tapin 87, 88 suhteen. Varmistuselimessä on eteenpäin työntyvät nokka-elimet 90, 92 varsien 84, 86 päissä. Normaalissa käyttö-asennossa, esitetty ehyin viivoin kuvassa 7, varmistus-2Q elin pysyy osan 62 ja kannattimeen 72 kiinnitetyn py-säytinsauvan 94 välissä. Kun säie katkeaa ja osa 62 pyörähtää nivelen ympäri pudoten painovoiman ansiosta noin 1800 verran, se joutuu kosketuksiin vastaavasti yhden nokkaelimen 90, 92 kanssa. Tämä aiheuttaa varmistuselimen siirtymisen eteenpäin nivelensä suhteen niin, 25 että myös se putoaa painovoiman ansiosta niin, että ohjaimen silmukka 82 joutuu tappien 64 päälle, kuten on esitetty katkoviivoin kuvassa 7. Varmistuselin estää säikeitä joutumasta tappien 64 väliin niin, että lankojen yhdistämistä ei voida tehdä ennenkuin osa 62 on *° pyöräytetty takaisin yläasentoonsa, jolloin se koskettaa ohjaimen vartta 84 tai 86 tämän nostamiseksi takaisin yläasentoon ja tappien 64 selvittämiseksi. Varmistuselin voi olla väritetty helposti havaittavasti niin, että se muodostaa visuaalisen indikaation käyttäjälle siitä, 35 että säikeet tietyssä kohtaa ovat katkenneet.

Katkaisulaitetta on kuvattu yllä kahden säikeen

II

13 69320 yhteenliittämisen yhteydessä. Kuitenkin on ilmeistä, että laitetta voidaan käyttää siellä missä useampia kuin kaksi säiettä liitetään yhteen, niin kauan kuin säikeet johdetaan kauttakulkulaitteen lävitse kulmissa, g jotka normaalissa käytössä pitävät osan sen siirtymära-joissa sen stabiilista keskiasennosta, ja yhden tai useamman säikeen katkeaminen aiheuttaa epästabiilin tilanteen, joka aiheuttaa osan liikkumisen jommankumman rajan ylitse asemaan, jossa kauttakulkulaite muodostaa esteen, joka aiheuttaa minkä tahansa tai kaikkien jäljellä olevien säikeiden katkeamisen.

15 20 25 * 30 35

Claims (12)

1. 69320
2. 1. Säikeenkatkaisulaite virheiden syntymisen estämiseksi seurauksena säikeen katkeamisesta yhdistettäessä kaksi kehräämätöntä kuitumaista säiettä (14, ^ 16) langaksi (20) yhteisessä kiertävässä kehräimessä (12), johon laitteeseen kuuluu osa (24) kauttakulkulait-teineen (38) , johon säikeet (14, 16) suuntautuvat käytön aikana kauttakulkulaitteen keskusviivan vastakkaisilta puolilta niin, että molemmat säikeet kulkevat kauttakulkulaitteen kautta ja voivat tukeutua siihen aiheuttaen 10 mainittuun osaan (24) voiman, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kannatin (28, 58), jonka päälle osa (24) on asennettu, että osa (24, 46) on asennettu kääntyvästi kannattimen (28, 58) varaan kääntyvää liikettä varten yhdessä tasossa, että kannattimeen (28, 15 58. kuuluu ensimmäinen kannatinpinta (34) ja osaan (24, 46) kuuluu toinen kannatinpinta (32), jotka pinnat ovat yhteistoiminnassa osan (24, 46) pitämiseksi stabiilissa keskiasennossa kannattimen (28, 58) päällä ja osittaisessa yhteistoiminnassa osan (24, 46) ollessa 20 . . surtymärajojensa sisäpuolella ensimmäisen pienen kulman verran stabiilin keksiasennon kummallakin puolen, että osalla (24) on siirtymävapausaste kääntöaskelinsa suhteen, joka sallii osan tukipintojen (34, 32) liikkumisen irti toisistaan ja eroon yhteistoiminnasta toistensa 25 kanssa, kun yksi siirtymäraja ylitetään, sallien siten osan (24, 46) kääntyä toisen kulman verran edelleen jatkoasentoon ja että osan (24, 46) kauttakulkul.aittees-sa (38) on sivuttaiset osat, jotka on sijoitettu symmetrisesti kummallekin puolelle keskilinjaa, joka kulkee kääntöakselm ja tukipintojen keskipisteen kautta osan ollessa stabiilissa keskiasennossaan.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säikeenkat-kaisulaite, tunnettu siitä, että kauttakulku-laitteeseen kuuluu kaksi yhdensuuntaista tappia (38), 3$ jotka työntyvät osasta olennaisesti kohtisuoraan kääntö-tasoa vastaan, jolloin kummankin tapin sivuttaisosa l 69320 muodostaa sen pinnan, joka on kääntyneenä kohti toista tappia.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen säikeenkat-kaisulaite, tunnettu siitä, että laitteeseen g kuuluu kannatinelin (72), joka on liikkuva lepoasennosta käyttöasentoon osan (62) liikkuessa jompaan kumpaan vastaavaan jatkoasemaan, jossa käyttöasennossa kannatinelin estää säikeitä sekaantumasta tappien väliin.
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen säi-keenkatkaisulaite, tunnettu siitä, että taso, jossa osa (24) kääntyy, on kallistettu vaakatason suhteen sellaisen kulman verran, että vastuksen ylityksen jälkeen osa voi liikkua painovoiman johdosta vastaavaan jatkoasemaan.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen säikeenkat-15 kaisulaite, tunnettu siitä, että osa (24) on tuettu sen stabiiliin keskiasentoon kannattimen olennaisesti tasaisen yläpinnan (34) päälle, ja että yläpinnan kummassakin päässä on viistetty osa (35) .
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen säikeenkat- 20 kaisulaite, tunnettu siitä, että yläpinta (34) liittyy sen molemmissa päissä kaarevaan pintaan, joka on keskeinen kääntöakselin suhteen.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säikeenkat- kaisulaite, tunnettu siitä, että kannattimessa 25 on ensimmäinen pinta (52) , jota vasten osaa (56, 58) sen stabiilissa keksiasennossa pitää yhtyneiden säikeiden aiheuttama voima, ja että jatkopinta (50, 54) muodostaa suuren kulman ensimmäisen pinnan kanssa osan siirtyessä siirtymäräjän ohi ja ensimmäisen pinnan 3® (52) pään yli ja jäljellä olevan säikeen vetämänä toisen kulman verran kosketuksiin kannattimen vastaavan jatko-pinnan (50, 54) kanssa.
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen säikeenkat-kaisulaite, tunnettu siitä, että kannattimen 35 kolme pintaa ovat käytössä pääasiassa pystyt, että osa (24) on kääntyvä pääasiassa vaakatasossa pääasiassa 69320 pystyn akselin suhteen, ja että kauttakulkulaite korvaa kehruulaitteen tavanomaisen alemman ohjaimen.
10. 9. Patenttivaatimusken 1 mukainen säikeenkat-kaisulaite, tunnettu siitä, että säikeen kaut-2 takulkulaite (38) ja kääntöakseli (26) on sijoitettu vastakkaisille puolille kannatinpintoja osan (24) ollessa stabiilissa keskiasennossaan, ja että kaksi kanna-tinpintaa (34, 32) on laakeita ja ne ovat kääntötasoa vastaan kohtisuorassa olevassa tasossa. 1(j 10. Patenttivaatimuksien 1 ja/tai 9 mukainen säikeenkatkaisulaite, tunnettu siitä, että kannattimeen kuuluu kääntötappi (68) varsineen, joka varsi työntyy asennuskappaleesta (72), joka on kiinnitettävissä kehruukoneeseen, että kääntötappiin (68) kuuluu kanta, jolloin kannan kehän osa muodostaa ensim-I 5 maisen kannatinpinnan (66) , ja että osaan (62) kuuluu runko (62) aukkoineen (70), johon kääntötappi on sovitettu sallien tarvittavan kääntö- ja siirtoliikkeen, joka jälkimmäinen kannatinpinta (66) on sijoitettu rungon päälle ja etäisyyden päähän aukon kehästä.
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen säikeenkatkaisulaite, tunnettu siitä, että kääntötapin kannalla (68) on poikkileikkaus, joka on pääasiassa pyöreä kannatinpintojen muodostaessa mainitun ympyrän jänteen (80), jolloin jänne muodostaa 40-60° kulman 25 kehän keskelle.
12. 12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen säikeenkatkaisulaite, tunnettu siitä, että asennusosaan on järjestetty varmistuselin (82, 84, 86, 87, 88) kääntyvästi akselin suhteen, joka on kohti-30 suorassa osan kääntöakseliin nähden.