FI113518B - Päätelaite - Google Patents

Description

Päätelaite - Terminalanordning 113518

Keksinnön kohteena on päätelaite ja erityisesti sen käyttöliitäntä sekä menetelmä tiedon syöttämiseksi ja näyttämiseksi päätelaitteessa. Päätelaitteella tarkoitetaan täs-5 sä tiedonsiirtojärjestelmään liitettävää päätelaitetta kuten esim. solukkoverkkoon liitettävää matkaviestintä tai kiinteään tiedonsiirtoverkkoon liitettävää päätelaitetta kuten puhelinta. Tiedonsiirtoverkkoon liittämisellä tarkoitetaan joko johdollista liitäntää tai johdotonta, esim. radiorajapinnan avulla suoritettavaa liitäntää.

Matkapuhelinta ja kiinteään verkkoon kytkettyä puhelinta on aikaisemmin käytetty 10 pääasiassa puheen siirtoon, mutta nykyään tiedonsiirtoverkkoihin liitettyjä päätelaitteita käytetään yhä enemmän myös tekstin eli aakkosnumeerisen tiedon ym. datan siirtoon ja käsittelyyn. Lisäksi päätelaitteella voidaan ohjata tiedonsiirtoverkon tarjoamia palvelutoimintoja. Nämä kehittyneemmät toiminnot asettavat erityisiä vaatimuksia päätelaitteen käyttöliitännälle.

15 Kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista matkaviestintä. Matkaviestimen 10 käyttöliitäntä käsittää yleisimmin numeronäppäimistön 11, toimintonäppäimistön 12 ja näytön 13. Numeronäppäimistöön kuuluvat numeronäppäimet (0-9), joilla mm. syötetään matkaviestimelle puhelinnumero, johon halutaan yhteys. Lisäksi numeronäppäimistöön kuuluu yleensä muutama symbolinäppäin. Toimintonäppäimistöä 12 ; 20 käytetään matkaviestimen toimintojen sekä matkaviestinjärjestelmän toimintojen , aktivointia varten. Kuviossa 1 on lisäksi esitetty matkaviestimen kuuloke 14, mikro- > > * foni 15 ja antenni 16.

Puheluyhteyden muodostaminen tapahtuu matkaviestimellä 10 esim. seuraavalla • ; tavalla. Puhelin kytketään aktiiviseen tilaan toimintonäppäimistön 12 painikkeella, . : . 25 minkä jälkeen matkaviestin muodostaa yhteyden tukiasemaan, joka on edelleen lii tetty muuhun matkaviestinverkkoon. Tämän jälkeen numeronäppäimillä 11 syötetään matkaviestimeen tilaajatunnus eli puhelinnumero, johon halutaan yhteys. Syö-*;;; tetty numero näytetään myös matkaviestimen näytöllä 11, jotta on mahdollista tar- *; ’ kistaa, että numero on näppäilty oikein. Tämän jälkeen painetaan yhteysnäppäintä, . ’ : 30 jolloin matkaviestin lähettää tilaajatunnustiedon tukiasemaan, minkä jälkeen matka- :" ‘: viestinverkko muodostaa halutun yhteyden matkaviestimestä syötettyä tilaajatunnus- .'. ta vastaavaan päätelaitteeseen.

: : Tavanomaisten puhelujen ohella matkaviestimen avulla on mahdollista siirtää myös tekstimuotoisia lyhytsanomia, telefax-sanomia tai dataa varsinkin digitaalisissa mat- 113518 2 kaviestinjärjestelmissä. Lähetettävän ja vastaanotettavan datan käsittely voi tapahtua matkaviestimessä tai matkaviestimeen liitetyssä tietokoneessa. Koska matkaviestimessä on yleensä tehokas prosessori, voidaan yksinkertaisten tekstisanomien käsittely, eli syöttö-, muokkaus- ja tallennustoiminnot, suorittaa myös matkaviestimessä. 5 Matkaviestimien kehittyessä niillä voidaan tulevaisuudessa suorittaa yhä enemmän tiedonkäsittelyä, jolloin ne toimivat myös ns. kannettavina tietokoneina. Matkaviestimiä tullaan myös käyttämään joukkoviestiminä, jolloin matkaviestimeen siirretään määräajoin yleistä teksti-informaatiota kuten uutisia.

Teksti-informaatiota siirrettäessä matkaviestimen näyttöön tulisi saada mahdolli-10 simman paljon tekstiä, jotta pitkänkin tekstin käsittely olisi helppoa. Tekniikan tason mukaisissa matkaviestimissä näyttöön mahtuva tekstimäärä on kuitenkin hyvin pieni, koska matkaviestimen pienestä etupaneelin käyttöpinta-alasta valtaosan vievät näppäimistö, kuuloke ja mikrofoni, jolloin näytölle jäävä pinta-ala on vähäinen. Kun näyttöön mahtuu kerrallaan vain pieni määrä tekstiä, suuren tietomäärän läpikäymi-15 nen ja käsittely on hankalaa, koska informaatio on siirrettävä näyttöön pienissä osissa. Lisäksi informaatiokokonaisuuden hahmottaminen on tällöin vaikeaa.

Teksti-informaation lähettäminen edellyttää kirjainten ja erikoismerkkien syötön mahdollisuutta numeroiden syötön lisäksi. Koska matkaviestimistä pyritään tekemään mahdollisimman pienikokoisia, pyritään näppäimien määrä minimoidaan. Jos 20 nimittäin näppäinten lukumäärä olisi suuri, näppäinten koko ja keskinäinen etäisyys tulevat niin pieniksi, että näppäimistön käyttö tavanomaisessa puhelukäytössä muodostuu hankalaksi. Puhelukäytössä matkaviestintä nimittäin käytetään usein yhdellä : kädellä, jolloin näppäinten tulee olla helposti painettavissa ilman, että on vaaraa vie- : rekkäisen näppäimen aktivoitumisesta vahingossa. Jos siis matkaviestimen etupa- 25 neeliin järjestettäisiin näppäin jokaista aakkosnumeerista merkkiä varten, tulisivat | : näppäimien koko ja keskinäinen etäisyys niin pieniksi, että näppäimistön käyttö ta- . *: . vanomaisessa puhelukäytössä olisi hyvin hankalaa.

Tekstin syöttö on tekniikan tason mukaisesti ratkaistu siten, että numeroille varattuja näppäimiä käytetään myös kirjainten syöttämiseen. Tarkoitusta varten kuhunkin 30 numeronäppäimeen on merkitty numeron lisäksi kolme kirjainta. Kirjainten syöttö ...,: tapahtuu seuraavasti: '··* Tarkoitukseen varattua matkaviestimen funktionäppäintä painamalla näppäimistö : Y: asetetaan kirjainten syöttö-tilaan. Tämän jälkeen numero/kirjainnäppäimen ensim- ‘. mäinen painallus aiheuttaa näppäimeen merkityn ensimmäisen kirjaimen siirtymisen 35 laitteen muistiin ja näyttöön. Jos näppäintä painetaan nopeasti uudestaan, muistissa 113518 3 ja näytössä esiintyvä kirjain vaihtuu näppäimeen merkityksi toiseksi kirjaimeksi. Jos näppäintä vielä painetaan nopeasti kolmannen kerran, muistissa ja näytössä esiintyvä kirjain vaihtuu kolmanneksi näppäimeen merkityksi kirjaimeksi. Jos painalluksen jälkeen odotetaan ennalta määrätty aika, näytössä esiintyvä kirjain tulkitaan syöte-5 tyksi, ja matkaviestin alkaa tämän jälkeen odottaa seuraavan kirjaimen syöttöä. Näin näppäimellä voidaan syöttää mikä tahansa näppäimeen merkitty kirjain painamalla näppäintä yhden, kaksi tai kolme kertaa, jolloin painallusten välisen ajan tulee alittaa ennalta määrätty aika. Tämän jälkeen on odotettava vähintään em. ennalta määrätty aika ennen seuraavan kirjaimen syöttämistä.

10 Edellä selostetulla, tekniikan tason mukaisella ratkaisulla on useita haittoja. Ensinnäkin yhden kirjaimen syöttämiseen tarvitaan keskimäärin kaksi painallusta. Toiseksi kahden kirjaimen syötön välillä on odotettava vähintään ennalta määrätty aika. Tämän seurauksena kirjoittaminen on huomattavan hidasta. Lisäksi painallusten välisen ajan arvioiminen ei ole aivan helppoa, minkä vuoksi tekstiä kirjoitettaessa 15 voi syntyä paljon virheitä. Ratkaisuun liittyy myös se ongelma, että sekä kirjaimien että numeroiden kirjoittaminen tekstiin on erityisen hankalaa, koska se vaatii matkaviestimen syöttötilan muuttamisen vuorotellen numerosyöttötilaan ja kirjainsyöttöti-laan. Lisäksi tavanomaiseen aakkosnumeeriseen näppäimistöön kuuluvien erikoismerkkien syöttö ei tässä ratkaisussa ole lainkaan mahdollista.

20 Kuten edellä mainittiin, siirrettävien tekstien käsittelyyn voidaan käyttää matkaviestimeen liitettyä tietokonetta, jonka käyttöliittymä käsittää yleensä aakkosnumeerisen ‘ näppäimistön ja suuren näytön. Tällöin liikutettava päätelaite puheen ja tekstin/da- : tan siirtoon koostuu matkaviestimestä ja kannettavasta tietokoneesta. Tällaisen yh- * distelmän kuljettaminen ja käyttö on kuitenkin huomattavan hankalaa, koska laitteis- • 25 to koostuu kahdesta erillisestä, kaapelilla toisiinsa yhdistetystä laitteesta ja koska : kannettavat tietokoneet ovat verrattain suurikokoisia ja painavia. Yhdistelmää käy- . tettäessä on varattava runsaasti pöytätilaa. Lisäksi tietokoneen ohjelmiston käynnis täminen on aikaa vaativa toimenpide.

Teksti-informaation käsittelyn tarve on kasvamassa myös kiinteissä päätelaitteissa.

,,: 30 Puhelinten välityksellä tarjotaan lukuisia palveluja, joissa valinnat suoritetaan puhe- . : limen numeronäppäimistön avulla. Numeronäppäimistö on syöttövälineenä kuiten kin hyvin rajoitettu. Lisäksi useiden palvelujen, kuten esim. pankkipalvelujen, yh-’ teydessä tarvittaisiin suurikokoinen näyttö vastaanotettavan informaation, kuten •. ’. * esim. tiliotteen, esittämiseksi. Eräs tekniikan tason ratkaisu olisi tietokoneen ja pu-

» I

;: 35 helimen yhdistelmä, jolloin teksti-informaation siirto suoritetaan tietokoneella, jossa 113518 4 on modeemi, ja puheyhteyteen käytetään puhelinta. Tämä on kuitenkin useissa tapauksissa liian suuri ja kallis laitteisto.

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että tekniikan tason avulla ei ole mahdollista toteuttaa helppokäyttöistä ja edullista päätelaitetta sekä puheen että tekstin/da-5 tan siirtoon.

Keksinnön tarkoituksena on luoda päätelaite, jonka käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja jonka avulla edellä mainitut, tekniikan tasoon liittyvät haitat voidaan välttää.

Keksinnön eräänä ajatuksena on, että keksinnön mukaisessa päätelaitteessa on kaksi toimintatilaa, joista ensimmäistä toimintatilaa käytetään edullisesti silloin, kun pää-10 telaitetta käytetään puheinformaation siirtoon, ja toista toimintatilaa käytetään edullisesti silloin, kun päätelaitetta käytetään teksti-informaation tai muun datan käsittelyyn tai siirtoon.

Keksinnön mukaisen päätelaitteen käyttöliitäntä toteutetaan edullisesti siten, että päätelaitteessa on ensimmäiset näyttövälineet ja toiset näyttövälineet, jolloin ensim-15 mäisessä toimintatilassa tieto näytetään ensimmäisillä näyttö välineillä ja toisessa toimintatilassa tieto näytetään toisilla näyttövälineillä. Toiset näyttövälineet ovat edullisesti suuremmat kuin ensimmäiset näyttövälineet ja toisessa toimintatilassa käytettävät toiset näyttövälineet ovat edullisesti ensimmäisessä toimintatilassa peitetyt. Kun päätelaitetta tällöin käytetään puheinformaation siirtoon ensimmäisessä toi-: 20 mintatilassa, koko laitteen etupinta voidaan käyttää tehokkaasti ensimmäisessä toi- : mintatilassa käytettäville ensimmäiselle näytölle ja tiedon syöttövälineille.

Keksinnön mukaisessa päätelaitteessa on edullisesti myös ensimmäiset syöttöväli-neet tiedon syöttämiseksi ensimmäisessä toimintatilassa ja toiset syöttö välineet tie-: don syöttämiseksi toisessa toimintatilassa. Tällöin toiset syöttövälineet on edullisesti : :': 25 peitetty ensimmäisessä toimintatilassa, jolloin laitteen käyttöpinta on käytettävissä tehokkaasti ensimmäisessä toimintatilassa käytettäville ensimmäisille syöttövälineille ja ensimmäisille näyttövälineille.

Todettakoon, että syötettävällä tiedolla tarkoitetaan tässä päätelaitteen ja tiedonsiir-; · | toverkon välillä siirrettävän tiedon ohella myös esim. matkaviestimelle syötettäviä . · · . 30 matkaviestimen ja tiedonsiirtoverkon toimintoja ohjaavia tietoja.

: ! ’: Keksinnön mukainen päätelaite käsittää edullisesti vähintään kaksi toistensa suhteen : : liikkuvaa osaa, jolloin osilla on ensimmäinen keskinäinen asento ensimmäisessä toi mintatilassa ja toinen keskinäinen asento toisessa toimintatilassa. Syöttövälineet ja 113518 5 näyttövälineet voidaan tällöin sijoittaa toistensa suhteen liikutettaviin osiin siten, että ensimmäisessä toimintatilassa päätelaitteen käyttöpinta käsittää ensimmäiset syöttö- ja näyttövälineet ja toisessa toimintatilassa päätelaitteen käyttöpinta käsittää toiset syöttö- ja näyttövälineet.

5 Keksinnön mukaiselle päätelaitteelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 ja/tai 8 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 24 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisten kuvioiden avulla, joissa kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista matkaviestintä, kuvio 2a esittää erästä keksinnön mukaista, yhdellä näyttöyksiköllä varustettua matkaviestintä ensimmäisessä toimintatilassa edestä kuvattuna, kuvio 2b esittää erästä keksinnön mukaista, yhdellä näyttöyksiköllä varustettua 15 matkaviestintä ensimmäisessä toimintatilassa sivusta kuvattuna, kuvio 3a esittää erästä keksinnön mukaista, yhdellä näyttöyksiköllä toteutettua matkaviestintä toisessa toimintatilassa edestä kuvattuna, [ kuvio 3b esittää erästä keksinnön mukaista, yhdellä näyttöyksiköllä toteutettua • matkaviestintä toisessa toimintatilassa päästä kuvattuna, 20 kuvio 4a esittää erästä keksinnön mukaista, kahdella näyttöyksiköllä toteutettua matkaviestintä toisessa toimintatilassa edestä kuvattuna, kuvio 4b esittää erästä keksinnön mukaista, kahdella näyttöyksiköllä toteutettua matkaviestintä toisessa toimintatilassa päästä kuvattuna, kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaista, kahdella näyttöyksiköllä varustettua i ’ 25 matkaviestintä ensimmäisessä toimintatilassa.

Kuvio 2a ja kuvio 2b esittävät erästä keksinnön mukaista matkaviestintä ensimmäisessä toimintatilassa. Kuviossa 2a matkaviestin 20 on kuvattu edestä ja kuviossa 2b matkaviestin 20 on kuvattu sivulta. Matkaviestimessä on kaksi osaa, ensimmäinen .osa 201 ja toinen osa 202, jotka on kiinnitetty toisiinsa saranoilla 28 tai vastaavalla 30 kiinnitysvälineellä siten, että ensimmäistä ja toista osaa voidaan liikuttaa toistensa 113518 6 suhteen kiinnitys välineen ympäri. Toisen osan 202 reuna on kuviossa merkitty 203. Toinen osa voidaan kääntää saranoiden varassa esim. 180 astetta ensimmäisen osan suhteen. Ensimmäisessä osassa 201 on näyttö 23, kuuloke 24 ja antenni 26. Numeronäppäimistö 21, toimintonäppäimistö 22 ja mikrofoni 25 sijaitsevat toisessa osassa 5 202. Ensimmäisessä toimintatilassa matkaviestintä voidaan käyttää mm. yhteyden muodostamiseen ja puheen siirtoon tavanomaisen matkapuhelimen tapaan kuten edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä selostettiin.

Kuvio 3a ja kuvio 3b esittävät kuvioissa 2a ja 2b esitettyä matkaviestintä toisessa toimintatilassa, jossa osat 201 ja 202 on käännetty toistensa suhteen auki. Kuviossa 10 3a matkaviestin 30 on kuvattu edestä ja kuviossa 3b matkaviestin on kuvattu päästä. Toisessa toimintatilassa käyttövälineet käsittävät aakkosnumeerisen näppäimistön 32 ja toisen näytön 33. Ensimmäinen näyttö 23 ja toinen näyttö 33 muodostavat tässä ratkaisussa yhden yhtenäisen näytön. Ensimmäisessä toimintatilassa näytöllä esitetään teksti-informaatio siten, että teksti on vaakasuorassa asennossa matkaviesti-15 men ollessa pystyasennossa. Toisessa toimintatilassa teksti-informaatio on vaakasuorassa asennossa, kun matkaviestin on vaakasuorassa asennossa. Siten näytöllä esitetään merkit toimintatilasta riippuen kahdessa, toisiinsa nähden kohtisuorassa asennossa. Tietojen esittäminen kahdessa eri asennossa helpottaa teksti-informaation lukua, koska näin näkyvä näytön osa on kummassakin toimintatilassa vaakasuo-20 rassa asennossa.

Näytöt voidaan myös toteuttaa siten, että vaikka näytöt koostuvat yhdestä näyttö-’ komponentista, ensimmäisenä näyttönä toimivaa osaa ei käytetä toisessa toimintati lassa. Tällöin ensimmäisen näytön päälle voidaan esim. kiinnittää läpinäkyvä suoja-levy, joka ensimmäisessä toimintatilassa kohottaa näytön etupinnan ensimmäisessä ; ’ 25 toimintatilassa käytettävän näppäimistön pinnan tasalle.

I ‘ Kuvioista 2a ja 3a voidaan todeta, että matkaviestin käsittää puheyhteyttä käytettä essä tavanomaisen käyttöliitännän, johon kuuluvat suurikokoiset, helppokäyttöiset numeronäppäimet. Vastaavasti teksti/datatietoa siirrettäessä käyttöliitäntä käsittää suurikokoisen näytön sekä aakkosnumeerisen näppäimistön, johon voidaan sisällyt-. : 30 tää myös erikoismerkkinäppäimet. Koska matkaviestimen koko ja siten myös aak- | kosnumeerisen näppäimistön koko on pienempi kuin tavanomaisten, tietokoneissa ." . käytettyjen aakkosnumeeristen näppäimistöjen koko, on matkaviestimen aakkosnu meerista näppäimistöä edullista käyttää osoitinkynällä.

: : Kuvio 4a ja kuvio 4b esittävät erästä toista keksinnön mukaista matkaviestintä toi- 35 sessa toimintatilassa. Myös tämä matkaviestin 40 koostuu kahdesta osasta, ensim- 113518 7 mäisestä osasta 401 ja toisesta osasta 402, jotka on kiinnitetty toisiinsa mekaanisesti saranoilla 48. Toisessa toimintatilassa matkaviestimen 40 käyttöliitäntä käsittää ensimmäisessä osassa 401 olevan näytön 43 ja toisessa osassa 402 olevat aakkosnumeerisen näppäimistön 41 ja funktionäppäimistön 42.

5 Matkaviestin 40 asetetaan ensimmäiseen toimintatilaan kääntämällä toinen osa ensimmäisen osan päälle, jolloin näppäimistöt 41 ja 42 sekä näyttö 43 peittyvät. Ensimmäisessä toimintatilassa oleva matkaviestin on esitetty kuviossa 5. Ensimmäisessä toimintatilassa matkaviestimen etupinnan muodostaa toisen osan ensimmäinen puoli, jossa on ensimmäisen toimintatilan käyttöliitäntävälineet. Nämä ensimmäisen 10 toimintatilan käyttöliitäntävälineet käsittävät numeronäppäimistön 51, valintanäp-päimistön 52 ja näytön 53. Lisäksi kuviossa 5 on esitetty kuuloke 54, mikrofoni 55, antenni 56 ja saranat 58.

Toisessa toimintatilassa käytettävät näppäimistöt 41 ja 42 sekä näyttö 43 voivat olla sijoitetut laitteeseen myös siten, että näppäimistöt 41 ja 42 ovat ensimmäisessä osas-15 sa 401 ja näyttö 43 on toisessa osassa 402, jolloin laitetta käytetään luonnollisesti niin, että ensimmäinen osa 401 on lähempänä käyttäjää.

Kuvioissa 2a, 2b, 3a ja 3b esitetyn matkaviestimen etuna on, että ensimmäisessä ja toisessa toimintatilassa käytettävät näytöt voidaan toteuttaa yhdellä näytöllä, joka ensimmäisessä toimintatilassa osittain peitetään toisella osalla.

: 20 Kuvioissa 4a, 4b ja 5 esitetyn matkaviestimen etuna on, että sekä näyttö että näppäi- : mistöt ovat toisessa toimintatilassa mahdollisimman suuret, ne käyttävät matkavies- | timen etupinta-alan kokonaan.

; ’ Jos päätelaitetta ei usein käytetä tekstin syöttämiseen, voidaan se toteuttaa myös il- ; man toista näppäimistöä, jolloin toista näyttöä käytetään vain saapuvien tekstien : 25 katseluun.

Edellä esitetyissä suoritusmuodoissa näyttövälineenä voidaan edullisesti käyttää esiin, nestekidenäyttöä, fluoresenssinäyttöä, elektroluminisenssinäyttöä. Tekstin ym. ··' datan käsittelyssä ja siirrossa käytettävä toinen näyttö on edullisesti pinta-alaltaan suurempi kuin puheen siirrossa käytettävä ensimmäinen näyttö. Näyttöjen käyttötar- "'. 30 koituksesta johtuen näyttöjen pinta-alojen suhde on edullisesti vähintään 2.

: : Syöttövälineinä voidaan käyttää esim. sähkömekaanisista painikkeista valmistettua : näppäimistöä tai kalvonäppäimistöä. Näyttö ja näppäimistö voidaan myös toteuttaa yhdistettynä kosketusnäyttönä, johon syötetään tietoa koskettamalla kosketusnäytön 113516 8 tiettyjä kohtia osoituskynällä. Tällöin kosketusnäytöllä esitetään kosketettavat alueet ja ko. alueita koskettamalla aikaansaatavien toimintojen symbolit. Kosketusnäyttö voidaan toteuttaa esiin, tunnetusti nestekidenäytön sekä näytön päälle sijoitettujen, läpinäkyvien resistiivisten kalvojen avulla.

5 Matkaviestimien ensimmäinen osa ja toinen osa voidaan kiinnittää toisiinsa saranoiden sijasta myös muilla keskinäisen liikkeen mahdollistavilla kiinnitysvälineillä. Ensimmäinen ja toinen osa voivat myös olla toisistaan irrotettavissa, jolloin toisessa toimintatilassa näppäimistöosa ja näyttöosa voidaan sijoittaa myös etäämmäksi toisistaan. Tällöin laitteen käyttö toisessa toimintatilassa, kuten tekstin syötössä, on 10 helpompaa, koska näppäimistöosa ja näyttöosa voidaan toisistaan riippumattomasti sijoittaa sopiville etäisyyksille käyttäjästä.

Ensimmäisen ja toisen osan välinen signaalin ja käyttöjännitteen siirto voidaan edullisesti suorittaa esim. taipuisalla lattakaapelilla. Jos ensimmäinen ja toinen osa ovat toisistaan irrotettavissa, voidaan signaalin siirto toteuttaa langattomasti esim. infra-15 punatiedonsiirron tai induktiivisen tiedonsiirron avulla. Infrapunatiedonsiirrossa siirrettävä tieto moduloidaan infrapunasäteeseen, ja induktiivisessa siirrossa tieto moduloidaan osien välille synnytettävään magneettikenttään. Jos ensimmäisen ja toisen osan välillä käytetään langatonta tiedonsiirtoa, kummassakin osassa tulee olla oma sähkön syöttö kuten akku. Koska langattomaan tiedonsiirtoon kuluu yleensä 20 enemmän energiaa kuin langalliseen tiedonsiirtoon, on ensimmäisessä toimintatilas-. sa edullista käyttää aina langallista tiedonsiirtoa. Jos ensimmäinen ja toinen osa ovat ’ erillisiä toisessa toimintatilassa, ne voidaan yhdistää ensimmäisessä toimintatilassa siten, että osissa on liittimet, jotka liittyvät toisiinsa ensimmäisessä toimintatilassa, ’ :. * jolloin signaalit voidaan ensimmäisessä toimintatilassa siirtää tämän liitinparin kaut- 2: * 25 ta osien välillä.

» » • · »

Lisäksi mahdollinen on ratkaisu, jossa ensimmäinen ja toinen osa ovat toisistaan • · « irrotettavissa muilta osin, mutta signaalinsiirto tapahtuu osien välille kytketyn kaapelin kautta. Tällöin toisessa toimintatilassa osien keskinäistä sijaintia voidaan 1' > » ; muuttaa kaapelin määrittämän keskinäisen etäisyyden rajoissa, mutta langallisen tie- • ‘ 30 donsiirron ansiosta vältetään langattomaan tiedonsiirtoon liittyvä suurempi energi- - i ankulutus.

;' * Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan lukuisia etuja tekniikan tasoon verrat- ' : tuna. Kuljetettaessa sekä puhesiirtoon käytettäessä päätelaite on pienikokoinen.

Näin keksinnön mukaista matkaviestintä on helppo käsitellä yhteyttä muodostettaes-35 sa, matkaviestimeen puhuttaessa ja matkaviestintä kuljetettaessa. Lisäksi tavanomai- 9

1135 IP

seen matkapuhelinkäyttöön tarkoitettu näppäimistöjä näyttö saadaan selkeiksi. Vastaavasti keksinnön mukainen kiinteä päätelaite kuluttaa vähän pöytä- tai muuta säi-lytyspintaa ja siinäkin näyttö ja näppäimistö saadaan yksinkertaisiksi tavanomaista puhekäyttöä varten.

5 Kehittyneemmissä toiminnoissa, kuten tekstiviestien käsittelyssä, lähetyksessä ja vastaanotossa, on kuitenkin käytettävissä suurikokoinen näyttö, johon mahtuu runsaasti tekstiä. Näin tekstin lukeminen on helppoa, koska tekstiä on näytössä suurempi kokonaisuus kerrallaan. Toiseksi tekstin voi syöttää tavanomaisella tekstinäp-päimistöllä, jota käytetään muissakin tekstinkäsittelylaitteissa ja jonka käyttö ei siten 10 edellytä erityistä harjoittelua. Näin tekstin syöttö on nopeaa ja tekstin syöttövirheet jäävät vähäisiksi. Lisäksi tavanomainen aakkosnumeerinen näppäimistö antaa mahdollisuuden erikoismerkkien ja numeroiden käyttöön tekstissä ilman toimintamoodin vaihtoa merkkien syötön välillä. Myös tietokonenäppäimistöille ominaiset funktionäppäimet voidaan sisällyttää aakkosnumeerisen näppäimistön yhteyteen.

15 Jos osa päätelaitteen käyttäjistä käyttää päätelaitetta ainoastaan esim. puhelimena, tällaisten käyttäjien tarvitsee opetella vain puhekäyttöön tarkoitettu yksinkertainen käyttöliitäntä.

Edellä on esitetty eräitä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksia ja suoritusmuotoja. Luonnollisesti keksinnön mukaista periaatetta voidaan muunnella patentti-20 vaatimusten suoja-alan puitteissa esim. toteutuksen yksityiskohtien sekä käyttöalueiden osalta.

« ·

Claims (26)

1. Päätelaite, jolla on ensimmäinen ja toinen toimintatila, ja päätelaite käsittää - ensimmäiset näyttövälineet (23, 53) tiedon, kuten tekstin, esittämiseksi ensimmäisessä toimintatilassa ja 5. toiset näyttövälineet (33, 43) tiedon, kuten tekstin, esittämiseksi toisessa toiminta tilassa, tunnettu siitä, että kummassakin toimintatilassa mainitut ensimmäiset ja toiset näyttövälineet sijaitsevat päätelaitteessa siten, että ensimmäisille näyttövälineille ominainen tekstirivin esityssuunta sekä toisille näyttövälineille ominainen tekstirivin esi-10 tyssuunta ovat toisiinsa nähden oleellisesti kohtisuorassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset näyttövälineet (23, 53) on ensimmäisessä toimintatilassa järjestetty näyttämään päätelaitteen toimintoihin liittyviä tietoja ja mainitut toiset näyttövälineet (33, 43) on toisessa toimintatilassa järjestetty näyttämään päätelaitteen ja tiedonsiir- 15 toverkon välillä siirrettävää aakkosnumeerista tietoa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainittujen toisten näyttövälineiden (33, 43) pinta-ala on vähintään kaksinkertainen mainittujen ensimmäisten näyttövälineiden (23, 53) pinta-alaan verrattuna.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mai- • · 20 nitut toiset näyttövälineet (33, 43) on järjestetty ainakin osittain peitetyiksi mainitus- , : sa ensimmäisessä toimintatilassa. » * t t

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se käsittää en-simmäiset syöttövälineet (21, 22, 51, 52) tiedon syöttämiseksi päätelaitteeseen ja ; · mainitut toiset näyttövälineet (33, 43) on järjestetty peitettäviksi mainitussa ensim- i : : 25 mäisessä toimintatilassa mainituilla ensimmäisillä syöttövälineillä päätelaitteen käyttöpinnan käsittäessä mainitut ensimmäiset syöttövälineet.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ; ’ mainitut ensimmäiset näyttövälineet (23) ja mainitut toiset näyttövälineet (33) muo- ; dostavat yhtenäisen näytön.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainitut en- .: simmäiset näyttövälineet (23) ovat osa mainituista toisista näyttövälineistä (33). 113518 11

8. Päätelaite, jolla on ensimmäinen ja toinen toimintatila, ja päätelaite käsittää - ensimmäiset syöttövälineet (21, 22, 51, 52) tiedon syöttämiseksi ensimmäisessä toimintatilassa ja - toiset syöttövälineet (31, 32, 41, 42) tiedon syöttämiseksi toisessa toimintatilassa, 5 tunnettu siitä, että kummassakin toimintatilassa mainitut ensimmäiset ja toiset syöttövälineet sijaitsevat päätelaitteessa siten, että ensimmäisille syöttövälineille ominainen vaakasuunta sekä toisille syöttövälineille ominainen vaakasuunta ovat toisiinsa nähden oleellisesti kohtisuorassa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ensimmäiset 10 syöttövälineet käsittävät numeronäppäimistön (21, 51) tilaajatunnuksen syöttämiseksi ensimmäisessä toimintatilassa ja toiset syöttövälineet käsittävät välineet (31, 41) aakkosnumeerisen tekstin syöttämiseksi toisessa toimintatilassa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ensimmäisessä toimintatilassa päätelaitteen käyttöpinta käsittää ensimmäiset syöttö- 15 välineet ja ensimmäiset näyttövälineet, ja toisessa toimintatilassa päätelaitteen käyttöpinta käsittää toiset syöttövälineet ja toiset näyttövälineet.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen päätelaite, joka käsittää ensimmäisen osan (201) ja toisen osan (202), jotka ovat liikutettavissa toistensa suhteen ensimmäiseen asentoon ja toiseen asentoon, tunnettu siitä, että 20. ensimmäisen osan ensimmäinen pinta käsittää ensimmäiset syöttövälineet (21, 22) ja toisen osan ensimmäinen pinta käsittää ensimmäiset näyttövälineet (23), jolloin .' * · ensimmäisessä asennossa ensimmäinen osa ja toinen osa ovat päällekkäin päätelait- teen käyttöpinnan käsittäessä ensimmäiset syöttövälineet (21, 22) ja ensimmäiset •; · näyttövälineet (23) ja ; .*. 25 - ensimmäisen osan toinen pinta käsittää toiset syöttövälineet (31, 32) ja toisen osan * # * * , ·: , ensimmäinen pinta käsittää toiset näyttövälineet (33) ja toisessa asennossa päätelait teen käyttöpinta käsittää ensimmäisen osan toisen pinnan ja toisen osan ensimmäisen pinnan.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen päätelaite, joka käsittää ensimmäisen osan , ’ ; 30 (401) ja toisen osan (402), jotka ovat liikutettavissa toistensa suhteen ensimmäiseen ... asentoon ja toiseen asentoon, tunnettu siitä, että - ensimmäisen osan ensimmäinen pinta käsittää ensimmäiset syöttövälineet (51, 52) v : ja ensimmäiset näyttövälineet (53), jolloin ensimmäisessä asennossa ensimmäinen : : osa ja toinen osa ovat päällekkäin päätelaitteen käyttöpinnan käsittäessä ensimmäi- 35 sen osan ensimmäisen pinnan, ja 113518 12 - toisessa asennossa päätelaitteen käyttöpinta käsittää ensimmäisen osan (401) toisen pinnan ja toisen osan (402) ensimmäisen pinnan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen osan toinen pinta käsittää toiset syöttövälineet (41, 42) ja toisen osan ensimmäinen 5 pinta käsittää toiset näyttövälineet (43).

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen osan toinen pinta käsittää toiset näyttövälineet (43) ja toisen osan ensimmäinen pinta käsittää toiset syöttövälineet (41, 42).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että 10 ensimmäisen osan ensimmäinen pinta ja toinen pinta ovat ensimmäisen osan vastakkaiset pinnat.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-15 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa (201, 401) ja toinen osa (202, 402) ovat kiinnitetyt toisiinsa reunoistaan kiinnitysvälineillä (28, 48), joiden suhteen ensimmäinen ja toinen osa ovat 15 käännettävissä ensimmäiseen ja toiseen asentoon.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainittu kiin-nitysväline on sarana.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 11-17 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se käsittää taipuisan johtimen signaalien siirtämiseksi ensimmäisen ja toisen osan välil- :/.: 20 lä. • il '.’t

19. Jonkin patenttivaatimuksen 11-17 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se ' käsittää välineet signaalin siirtämiseksi ensimmäisen ja toisen osan välillä langatto- : · masti. I »

20. Jonkin patenttivaatimuksen 11-19 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että 25 ensimmäinen osa käsittää ensimmäisen liitinvälineen ja toinen osa käsittää toisen liitinvälineen, jotka ensimmäinen ja toinen liitinväline ovat ensimmäisessä asennos- sa toisiinsa liitetyt signaalien siirtämiseksi ensimmäisen ja toisen osan välillä. ' j

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ensimmäiset syöttövälineet (21, 22, 51, 52) ja/tai toiset syöttövälineet (31, 32, 41, ;' 30 42) ovat näppäimistö ja ensimmäiset näyttövälineet (23, 53) ja/tai toiset näyttöväli neet (33,43) ovat nestekidenäyttö. 13 11351?

22. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite on matkaviestin.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 1-21 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, se on kiinteään tiedonsiirtoverkkoon liitettävä päätelaite.

24. Menetelmä tiedon esittämiseksi päätelaitteessa, jolla on ensimmäinen ja toinen toimintatila, jolloin ensimmäisessä toimintatilassa tieto esitetään ensimmäisillä näyt-tövälineillä (23, 53) ja toisessa toimintatilassa tieto esitetään toisilla näyttövälineillä (33, 43), tunnettu siitä, tieto esitetään mainituilla näyttövälineillä sellaisessa esitys-suunnassa, että kummassakin toimintatilassa ensimmäiselle näyttövälineelle ominai-10 nen tekstirivin esityssuunta sekä toiselle näyttövälineelle ominainen tekstirivin esi-tyssuunta ovat toisiinsa nähden oleellisesti kohtisuorassa.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä toimintatilassa toiset näyttö välineet peitetään.

26. Patenttivaatimuksen 24 tai 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että en-15 simmäisessä toimintatilassa päätelaitetta käytetään puheen siirtoon ja toisessa toimintatilassa päätelaitetta tekstin ja/tai datan siirtoon.