FI114435B - Kannettava viestintälaite - Google Patents

Description

1 114435

Kannettava viestintälaite

Esillä oleva keksintö liittyy viestintään ja erityisesti kannettavaan 5 viestintälaitteeseen.

Suuntaus tietoliikenteessä on kohti eri mediatyyppien, esim. äänen, datan ja videon yhteistyötä. Sen seurauksena viestintälaitteiden käyttö ja perusrakenne monimuotoistuu, ja erityisesti kookkaan näytön tarve kasvaa. Näyttö on herkkä ίο elementti ja se on sen takia edullisesti järjestetty sellaiselle laitteen pinnalle joka voidaan peittää kun näyttö ei ole käytössä, esim. kun laite on taskussa. Ilman mitään sisäpinnoilla olevia arkoja komponenttejakin, sellainen rakenne jossa on jonkunlainen liikuteltava kotelo katsotaan usein edulliseksi, sillä se mahdollistaa pienemmän rakenteen ja avattuna suojaa keskustelun yksityisyyttä.

15

Eräs sellaisten arvostusten tulos on rakenteeltaan kaksiosainen viestintälaite käsittäen molemmissa osissa olevia elektroniikkapiirejä, esim. käyttöliittymän toisessa osassa ja ohjausvälineet toisessa osassa. Kytkentämekanismia käytetään kytkemään osat yhteen ja jonkun tyyppistä saranointia, joka . Y:20 mahdollistaa kyseisten kahden osan kääntämisen saranoidusti auki- ja kiinni-_ asentoihin. Osien välisen liikennöinnin mahdollistamiseksi on osien välillä oltava v : yhteys. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan tyypillisesti joitakin järjestelyjä kytkentävälineissä.

v ’ 25 Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa kytkentä ensimmäisen osan ja toisen osan välillä toteutetaan yleensä käyttäen kyseisten kahden osan välille ylettyvää ···* kaapelia tai kalvoa. Kaapeli pujotetaan tyypillisesti kaksi osaa yhdistävän saranan ·;' läpi laskostuvasti (esim. Nokia 9110 Communicator). Kalvo on taipuisa ja : tyypillisesti laskostettu löysästi niveleen estämään rasituksia kyseisten kahden :: 30 osan liikkuessa. Sellaiset rakenteet ovat suhteellisen helppoja toteuttaa ja :T: kohtuullisen kestäviä kun kyseisten kahden osan välinen kääntymisliike on rajoitettu pienempiin kuin 180 asteen avautumiskulmiin Laajemmilla liikkeillä, eim. kun toinen osa on käännettävissä suurempaan kuin 180 asteen 2 114435 avautumiskulmaan, kalvot ja kaapelit altistuvat suuremmalle rasitukselle ja kulutukselle ja niillä on taipumus murtua helposti. Lisäksi, tekniikan tason mukaisten liittimien asennus on tarkkuustyötä ja aiheuttaa kustannuksia valmistuksessa. Ollessaan integroituina rungon rakenteiden sisälle, tekniikan 5 tason mukaisten liittimien huoltotoimenpiteet vaativat jonkun verran laitteen purkamista.

Nyt on keksitty viestintälaite, jossa edellä mainitut laitteen liikkuvien osien yhdistämisessä esiintyvät ongelmat on poistettu tai ainakin niitä on lievennetty, ίο Keksinnön ensimmäisen toteutustavan mukaan viestintälaite käsittää ensimmäisen osan; toisen osan; kytkentävälineet ensimmäisen ja toisen osan kytkemiseksi ja jotka kytkentävälineet mahdollistavat keskinäisen liikkumisen saranoidun nivelen ympäri ainakin auki-asentoon ja kiinni-asentoon; ensimmäisen osan kytkentäelementin ensimmäisen osan eräällä pinnalla ja; toisen osan 15 kytkentäelementin toisen osan eräällä pinnalla; ja mainitut kytkentäelementit on sijoitettu olemaan vastakkain keskinäisen kytkennän mahdollistamiseksi kun ensimmäinen osa ja toinen osa ovat kiinni-asennossa, ja on tunnettu siitä että laite edelleen käsittää ainakin yhden datansyöttönäppäimen mainitussa toisessa osassa; ja mainittu kytkentä on järjestetty siirtämään toisen osan . Y: 20 datansyöttönäppäinsignaaleja ensimmäisen ja toisen osan välillä.

: Y: Keksityssä ratkaisussa kumpikin osa käsittää osan eräälle pinnalle järjestetyn :: kytkentäelementin. Kun osat ovat kiinni-asennossa, kyseiset kaksi v : kytkentäelementtiä sijoittuvat vastakkain ja keskinäinen yhteys on mahdollinen.

:: : 25 Kun kyseiset kaksi osaa eivät ole kiinni-asennossa, elementit eivät ole vastakkain ja siksi mitään yhteyttä näiden kytkentäelementtien kautta ei ole. Tässä ' . ·' yhteydessä ilmaisu vastakkain tarkoittaa, suoran fyysisen kosketuksen käsittävien järjestelyjen lisäksi, myös järjestelyjä joissa kytkentäelementtien välinen etäisyys ;,· ; ja keskinäinen asema mahdollistaa yhteyden (esim. optisen yhteyden) :: 30 kytkentäelementtien välillä.

' ·.: Keksitty ratkaisu mahdollistaa kovaakin käsittelyä kestävän rakenteen ja suoraviivaisen asennuksen valmistusvaiheessa, ja tarjoaa rakenteen, joka on 3 114435 ohut, kestävä ja huoltoa varten helposti käsiksi päästävissä. Lisäksi, sähköinen yhteys kyseisten kahden osan välillä on olemassa vain kun ne ovat kiinni-asennossa. Kun osat ovat auki-asennossa, signaaleja käyttöliittymään ja siitä ulospäin ei välitetä ja siksi ratkaisu toimii myös mekanismina käyttöliittymän 5 käyttötilan ohjaamiseksi laitteen kahden osan keskinäisen asennon mukaisesti.

Esillä olevan keksinnön ja sen toteutusmuotojen paremmin ymmärtämiseksi, viitataan seuraavassa, esimerkkien avulla, oheisiin piirroksiin, joissa:

Kuviot 1a - 1c havainnollistavat keksinnön mukaista laitetta 1 eri suunnilta ίο katsottuna;

Kuviot 2a - 2b havainnollistavat erästä toteutusmuotoa ensimmäiseksi ja toiseksi kytkentäelementiksi;

Kuvio 3 havainnollistaa erästä keksityn kannettavan viestintälaitteen toteutusmuotoa; 15 Kuviot 4a - 4b havainnollistavat erästä keksityn kannettavan viestintälaitteen toista toteutusmuotoa;

Kuviot 5a - 5c havainnollistavat erästä keksityn kannettavan viestintälaitteen muuta toteutusmuotoa;

Kuvio 6 havainnollistaa erästä toteutusmuotoa, jossa on vaihtoehtoinen 20 rakenne ja kytkentäelementtien asemointi;

Kuviot 7a - 7b havainnollistavat erästä toteutusmuotoa, jossa on eräs toinen : ’ vaihtoehtoinen rakenne ja kytkentäelementtien asemointi; < f

Kuvio 8 havainnollistaa erästä muuta toteutusmuotoa käsittäen järjestelyn ! laitteen piirien suojaamiseksi ei-toivotuilta sähköisiltä vaikutuksilta; . 25 Ja

Kuvio 9 havainnollistaa erästä järjestelyä optiseksi kytkimeksi.

>

Kuviot 1a - 1c havainnollistavat keksinnön mukaista laitetta 1 eri suunnilta katsottuna. Viestintälaite jakautuu kahteen rakenteelliseen osaan. Tässä ’,,! 30 esitetyssä toteutusmuodossa ensimmäinen osa käsittää päärungon 2, jonka I * sisällä ovat useimmat elektroniikkapiirit laitteen 1 ohjaamiseksi, sekä

• * I

• virransyöttöparisto. Toinen osa käsittää rungon 2 alareunan alueeseen : kääntyvästi kytketyn kannen tai läpän 3. Kytkentävälineet käsittävät sellaisen 4 114435 saranan 4, että kantta 3 voidaan kääntää sarana-akselin AA ympäri, joka akseli on edullisesti kohtisuorassa kannen 3 pituusakseliin BB ja rungon 2 pituusakseliin CC nähden.

5 Päärungon 2 etupinnalle 5 on järjestetty ensimmäinen kytkentäelementti 6, joka tässä esitetyssä toteutusmuodossa käsittää joukon koloja joiden pohjalla on liitin.

Näin ensimmäinen kytkentäelementti 6 muodostaa naarasliittimen. Kuviossa 2a ensimmäisen kytkentäelementin 6 kolon 7 rakenne on esitetty yksityiskohtaisemmin. Ensimmäisen osan etupinta 5 käsittää tietyn muotoisen ja ίο syvyisen kolon. Kolon aukkoa vastapäätä on järjestetty sähköä johtavasta materiaalista valmistettu liitin 8, joka liitin on johdotettu linjoilla 9 piireihin 10 viestintälaitteen ensimmäisessä osassa. Toleranssien pitämiseksi liittimeen on järjestetty joustava elementti 11, esim. jousi tai taivutus tai elastisesta materiaalista valmistettu puskurimainen rakenne liittimen ylös- ja alaspäin 15 säätämisen mahdollistamiseksi kolon sisällä.

Viitaten uudelleen Kuvioon 1c, toisen osan takapinnalle 12 on järjestetty toinen kytkentäelementti 13, tässä esitetyssä toteutusmuodossa käsittää joukon pinnasta 12 esiin työntyviä nastoja 14. Näin toinen kytkentäelementti 13 muodostaa Y;20 urosliittimen. Kuviossa 2a myös toisessa kytkentäelementissä 13 olevan nastan 14 rakenne on esitetty yksityiskohtaisemmin. Nasta 14 on tehty sähköä :': johtavasta materiaalista ja sen koko ja muoto vastaavat ensimmäisessä Y kytkentäelementissä olevaa koloa 7. Kun ensimmäisen osan etupinta 5 ja toisen Y : osan takapinta 12 tuodaan lähelle toisiaan ja pintojen välinen etäisyys tulee v ·25 pienemmäksi kuin nastan ulkonevan osan 15 korkeus, nasta 14 työntyy koloon 7.

Nasta on johdotettu piireihin 16 viestintälaitteen toisessa osassa linjoilla 17.

···’ Kuviossa 1b esitettään kuva laitteesta 1 sivuperspektiivistä nähtynä. Kun laite 1 | ,· · käännetään sellaiseen auki-asentoon, jossa ensimmäisen osan ja toisen osan :,..:30 välinen avautumiskulma on a, ensimmäinen kytkentäelementti 6 ja toinen kytkentäelementti 13 eivät ole kosketuksessa toisiinsa. Kun osia käännetään γ · · saranoidusti siten että avautumiskulma a pienenee, tietyssä pisteessä toisen kytkentäelementin 13 nastat 14 alkavat työntyä ensimmäisen kytkentäelementin 6 5 114435 koloihin 7 ja lopulta tulevat kosketuksiin kolojen 7 sisäpuolella olevien liittimien 8 kanssa, kuten Kuvio 2b esittää. Kun kosketus saavutetaan, muodostuu sähköinen yhteys laitteen ensimmäisessä ja toisessa osassa olevien piirien välille, tässä päärungossa 2 ja kannessa 3.

5

Kuviossa 1c esitetään kuva laitteesta 1 nähtynä takaperspektiivistä laitteen ollessa auki-asennossa. Kuten Kuviosta 1 c voidaan nähdä, toisessa osassa on käyttöliittymä 18, joka on käytettävissä myös laitteen ollessa kiinni-asennossa, eli kun kansi on suljettuna. Tässä toteutusmuodossa on kannen 3 etupinnalle (eli ίο kannen kiinni-asennossa ollessa käsiksi päästävälle pinnalle) järjestetty datansyöttönäppäimistö. Mainitut näppäimet käsittävät joukon numeronäppäimiä ja puhelimen valinnanohjausnäppäimiä, mukaan lukien “luuri ylhäällä", "luuri alhaalla" -ohjausnäppäimet ja muistin hakunäppäimet, joita kutsutaan yhteisesti "puhelinnäppäimistöksi". On ilmeistä, että kansi 3 kiinni-asennossa laite näyttää 15 samanlaiselta kuin tavanomainen matkapuhelin ja käyttäjä pystyy ohjaamaan puhelujen ottamista ja vastaanottamista käyttäen käyttöliittymää 18.

Auki-asennossa laitteen ensimmäisen ja toisen osan kytkentäelementit eivät ole vastakkain ja siksi ensimmäinen ja toinen osa eivät ole yhteydessä. Kiinni-y:2o asennossa ensimmäinen ja toinen kytkentäelementti muodostavat sähköisen yhteyden ja siksi tarjoavat yhteyden ensimmäisen ja toisen osan välille. Tässä toteutusmuodossa, kun kansi 3 on auki, käyttöliittymän 18 datansyöttönäppäimet eivät ole yhdistettyinä laitteen 1 päärunkoon 2 ja ne ovat edullisesti kytkettyinä T: pois toiminnasta. Kiinni-asennossa päärunko 2 ja kansi 3 ovat sähköisesti ,·’ -'25 yhdistettyinä ja käyttöliittymän ja päärungon väliset signaalit siirretään ensimmäisen 6 ja toisen 13 kytkentäelementin kautta.

\: Eräänä esimerkkinä viestintälaitteesta esitetään matkapuhelinjärjestelmän • kannettava päätelaite. Keksinnön mukaisen matkapuhelinjärjestelmän : J30 kannettavan päätelaitteen toiminnallinen rakenne on pitkälti sama kuin alan ammattimiehelle ennestään tutun perinteisen kannettavan päätelaitteen. Viitaten '. : Kuvioon 3, keskusprosessoriyksikkö (CPU 19) matkaviestimen eri toiminnoista vastaavia lohkoja: muistia (MEM) 20, radiotaajuuslohkoa (RF) 21, käyttöliittymää 6 114435 (UI) 22 ja liitäntäyksikköä (IU) 23. CPU toteutetaan tyypillisesti yhdellä tai useammalla toiminnallisesti keskenään työskentelevällä mikroprosessorilla ja ohjelmistolla jonka käyttöjärjestelmä lataa muistista kun laite kytkettään päälle.

Muisti käsittää edullisesti ROM:in (Read Only Memory), ja RAM:in (Random 5 Access Memory) ja sitä yleensä täydennetään sopivalla käyttäjän tunnistusmoduulilla. CPU ohjaa RF-lohkoa 19 lähettämään ja vastaanottamaan sanomia radioteitse. Viestintää käyttäjän kanssa hoitaa UI 20, joka tyypillisesti käsittää sellaisia yksikköjä kuin kaiuttimen, näytön ja näppäimistön. Liitäntäyksikkö (IU) 21 on se yhteys tiedonkäsittely-yksikköön, joka voi olla integroitu ίο dataprosessori tai ulkoinen tiedonkäsittelylaitteisto.

CPU 19 käsittää yhden tai useamman ajurin, jotka suorittavat alemman tason otto-anto toimintoja otto-antolaitteille. Esillä olevassa toteutusmuodossa laitteen CPU käsittää näppäimistöajurin 24, joka suorittaa otto-anto toimintoja kannessa 3 15 olevalle datansyöttönäppäimistölle. Ajuri 24 voidaan toteuttaa toisessa osassa olevissa erillisissä piireissä, jolloin ensimmäisen ja toisen osan kytkentävälineiden tarjoamaa sähköistä yhteyttä käytetään yhdistämään mainitut toisessa osassa olevat piirit ensimmäisessä osassa olevan CPU:n 19 kanssa. Ajuri 24 voidaan myös toteuttaa CPU:ssa 19, jolloin ensimmäisen ja toisen osan kytkentävälineiden , 20 tarjoamaa sähköistä yhteyttä käytetään yhdistämään ensimmäisessä osassa oleva CPU 19 toisessa osassa olevaan käyttöliittymään 20. Ajuri 24 voidaan myös toteuttaa molemmissa osissa ja sitten multipleksata laitteen eri käyttötilojen mukaan.

» · « v ; 25 Tässä esitetylle toteutusmuodolle voidaan muodostaa suuri joukko ekvivalentteja muunnoksia. Minkä tahansa tyyppinen langaton viestintälaite on sovellettavissa, ..muiden muassa yhteyden matkapuhelinverkkoon tai esim. yrityskohtaisen LAN-...: verkon kautta IP-verkkoon tarjoava langaton viestintälaite, langaton : : ‘: kaksisuuntainen henkilöhakulaite, langaton henkilökohtainen digitaalinen avustaja ’ ’ ’: 30 tai kotiympäristössä toimiva langaton puhelin. Käyttöliittymän sisältävä toinen osa ; . voi olla yksinkertainen läppä, kuten toteutusmuodossa esitetään, tai se voi : ‘ , · käsittää piirejä muiden koko laitteen toiminnallisuuksien toteuttamista varten, toteutusmuodosta riippuen. Kytkentä kyseisten kahden osan välillä voidaan 7 114435 järjestää pitkänomaisen ensimmäisen osan jompaan kumpaan päähän tai toiseen osaan, kuten esitetään Kuvioiden 1a - 1c toteutusmuodossa, tai ne voidaan järjestää pitkänomaisen ensimmäisen ja toisen osan jompaan kumpaan sivuun, kuten Nokia 9110 Communicatorissa.

5

Kuvioissa 4a ja 4b esitetään vielä eräs rakenne ja sen johdosta vaihtoehtoinen kytkentämekanismi ensimmäiselle ja toiselle osalle. Kuvioissa 4a ja 4b sivuperspektiivikuva laitteesta 1 esitetään kahdella eri avautumiskulmallaa.

Sarana 4 on järjestetty siten, että kääntymisakseli on tietyllä etäisyydellä rungon 2 ίο alareunan alueesta. Kansi 3 käsittää varsiosan kannen ulottumiseksi eräälle etäisyydelle saranasta 4 rungon 2 pohjaosan pinnan ympäri tapahtuvan kääntymisliikkeen mahdollistamiseksi. Kansi 3 käsittää myös peiteosan 27, joka on järjestetty kiinni-asennossa peittämään ensimmäisen osan 5 etupinnan ja auki-asennossa ulottumaan rungon 2 ja sen pinnan välille jolla laite seisoo ja näin is toimimaan seisontatukena laitteen 1 pitämiseksi seisovassa asennossa. Runko 2 on edullisesti varustettu sen pinnassa olevalla sellaisella syvennyksellä, että kun kansi 3 suljetaan rungon 2 päälle, rungon 2 ja kannen 3 etupinnat ovat keskenään samassa tasossa.

20 Rungon 2 eräällä etupinnalla 5 on toinen käyttöliittymäelementti 25, esim.

näppäimistö, näyttöruutu, kosketusnäyttö tai mikä tahansa niiden yhdistelmä. Kun i i*: kansi 3 on kiinni-asennossa, se peittää ainakin osan toisesta : ’ ”: käyttöliittymäelementistä 25 ja näin tarjoaa suojan mekaanista kulutusta vastaan ; i : ja sellaisia impulsseja vastaan, jotka voidaan virheellisesti tulkita käyttäjän »f · v * 25 käskyiksi. Suojaus mekaanista kulutusta vastaan on tärkeä erityisesti silloin kun käyttöliittymäelementti 4 käsittää arkoja komponentteja, kuten nestekide- tai * * * :: kosketusnäytön. Suojaus ei-toivottuja ulkoisia impulsseja vastaan on tärkeä erityisesti silloin kun käyttöliittymäelementti 25 käsittää kosketusnäytön, johon : käyttäjän käskyt syötetään painamalla tiettyjä kosketusnäytön alueita. Keksinnön :,^:30 mukaisesti kannen takapinnalla on toinen kytkentäelementti 13 ja rungon etupinnalla on ensimmäinen kytkentäelementti 6. Koska kansi kääntyy runkoa 2 ; ’ ·, vasten kiinni-asentoon, ensimmäinen kytkentäelementti 6 ja toinen kytkentäelementti 13 muodostavat sähköisen yhteyden signaalien välittämiseksi 8 114435 ensimmäisessä osassa olevilta datansyöttönäppäimiltä toisessa osassa oleville piireille. Varsinkin sellaisilla kytkentämekanismeilla, jotka mahdollistavat kyseisten kahden osan välisen avautumiskulman a suuremmaksi kuin 180 astetta, perinteinen, kaapeleita ja kalvoja käyttävä ratkaisu ei ole tyydyttävä. Kannen 3 5 laaja kääntymisliike, jota vaativat sekä kosketusnäytön suojeleminen että seisontatuen tarjoaminen laitteelle, altistaisi yhdyskaapelit ja -kalvot liiallisille mekaanisille rasituksille ja kitkalle ja siten tekisi ne alttiiksi nopealle kulumiselle ja murtumille.

ίο Kuvioissa 5a - 5c esitetään vielä eräs toteutusmuoto ensimmäisen ja toisen osan väliselle kytkennälle. Tässä toteutusmuodossa rungon 2 etupinnalla 5 oleva toinen käyttöliittymä 25 käsittää kosketusnäytön 28. Kun kansi 3 on kiinni Kuvion 5a esittämällä tavalla, se jättää ensimmäisen osan 29 kosketusnäytöstä käyttäjän näkyville ja peittää toisen osan 30 kosketusnäytöstä. Kun kansi 3 on kiinni-15 asennossa kosketusnäytön toista osaa 30 voidaan käyttää virransäästötilassa ja kosketusnäytön ensimmäinen osa 29 voi toimia tavanomaisena näyttöelementtinä. Kannen 3 etupinnalla on joukko datansyöttönäppäimiä 18. Kun kansi 3 on väliasennossa, kuten näytetään Kuviossa 5b tai pystyasennossa kuten näytetään Kuviossa 5c, kosketusnäytön 28 ensimmäinen 29 ja toinen 30 osa ovat käyttäjän . V: 20 näkyvissä ja näppäimistö 16 on käsiksi pääsemättömissä. Rungon 2 etupinnalla ' * on ensimmäinen kytkentäelementti 6 ja kannen 3 takapinnalla on toinen : kytkentäelementti 13, kuten aiemmin on kuvattu. Kun runko 2 ja kansi 3 ovat * : kiinni-asennossa, kytkentäelementit ovat kosketuksissa ja niiden välillä on yhteys.

: : Väliasennossa ja seisovassa asennossa kytkentäelementit eivät ole vastakkain ja . : 25 niiden kautta ei ole yhteyttä. Toisen osan yhdellä pinnalla olevan käyttöliittymän ja toisen, mahdollisesti , .: herkän ensimmäisen osan yhdellä pinnalla olevan käyttöliittymän yhdistelmä, ja seisontatuen tarjoamiseksi laitteelle laajalla avautumiskulmalla liikkuva toinen osa : ; korostavat keksinnön tärkeyttä luotettavana ja kestävänä välineenä signaalien ,, ’· 30 välittämiseksi kannessa 3 olevien datansyöttönäppäimien 16 ja rungossa olevien piirien välillä.

» 114435

Kuviossa 6 esitetään eräs vaihtoehtoinen rakenne ja sijoittelu kytkentäelementeille. Laitteen ensimmäinen osa 2 on varustettu sen alemmalla pinnalla olevalla sellaisella syvennyksellä, että kun ensimmäinen ja toinen osa ovat kiinni-asennossa, ensimmäisen ja toisen osan sivupinnat ovat samassa 5 tasossa. Esitetyssä toteutusmuodossa ensimmäinen kytkentäelementti 6 on sijoitettu jommalle kummalle ensimmäisen osan sivupinnalle ja toinen kytkentäelementti 13 on sijoitettu toisen osan sisemmälle sivupinnalle laitteen vastaavalla sivulla. Ensimmäisessä kytkentäelementissä 6 on rakenne jossa on ulkoneva uritus ja toisessa kytkentäelementissä 13 on rakenne jossa on ίο ensimmäisen kytkentäelementin uritusta vastaavat kielet. Kun kyseiset kaksi osaa siirretään kiinni-asentoon, uritukset ensimmäisessä ja toisessa osassa menevät lomittain ja kytkentäelementtien välille syntyy yhteys. Vastaavasti, kytkentäelementit voidaan järjestää laitteen muille pinnoille, jotka mahdollistavat yhteyden muodostamiseen vaadittavan lähekkäisyyden, esim. ensimmäisessä 15 osassa olevan ulkonevan tason sivupintaan ja kannen sivupintaan kuten esitetään Kuvioissa 7a - 7b.

Sähköisiä yhteyksiä muodostettaessa saattaa esiintyä häiriövirtoja. Sähköstaattisilta purkauksilta (ESD) suojaamiseksi paljastuneet kytkentäelementit , Y: 20 6, 13 eristetään edullisesti laitteen muista piireistä. Kuviossa 8 esitetään eräs toinen keksinnön toteutusmuoto käsittäen järjestelyn laitteen piirien suojaamiseksi ; Y: ei-toivotuilta sähköisiltä vaikutuksilta. Järjestely käsittää ilmaisuelementin 31, esim. saranaan 4 sijoitetun mekaanisen kytkimen kannen 3 asennon t I · v : ilmaisemiseksi. Kannen 3 ollessa auki-asennossa ilmaisuelementti 31 kytkee • I · v *’ 25 CPU:n 19 keskeytyksen matalaan logikkatasoon (GND). Kannen 3 ollessa kiinni-asennossa ilmaisuelementti 31 kytkee CPU:n 19 keskeytyksen korkeaan * *» logiikkatasoon (+VCC). Ohjelmisto ohjaa CPU:n 19 tarjoamaan tilaohjaimen 32, joka vastaanottaa ilmaisuelementin 31 CPU:n keskeytykseen sijoittaman ; signaalin. Ohjelmisto saa myös CPU:n 19 tarjoamaan tilaohjaimen 32 ohjaaman ; (Y 30 käyttöliittymäohjaimen 33. Ensimmäinen kytkentäelementti 6 on yhdistetty ; CPU:hun ja toiminnallisesti käyttöliittymäohjaimeen 33.

% » ,ο 114435

Kannen 3 ollessa auki, keskeytys asetetaan logiikan matalaan tasoon ja tilaohjain 32 ohjaa käyttöliittymäohjaimen 33 kytkemään ensimmäisen kytkentäelementin 6 irti ensimmäisessä osassa olevista piireistä 10 (tässä CPU 19) esim. järjestämällä katkoksen ensimmäisen kytkentäelementin 6 piireihin yhdistäviin linjoihin 9. Kun 5 kansi 3 suljetaan, keskeytys asetetaan logiikan korkeaan tasoon ja tilaohjain 32 ohjaa käyttöliittymäohjaimen 33 yhdistämään ensimmäisen kytkentäelementin 6 piireihin 10. Vaikutus on se, että yhteys ensimmäisen kytkentäelementin 6 ja ensimmäisessä osassa olevien piirien 10 välillä on vasteellinen kannen 3 asennolle. Edullisesti, käyttöliittymäohjain 33 on järjestetty tekemään ίο yhdistäminen viiveellisesti ja sallien näin häiriövirtojen kadota.

Muita vaihtoehtoja ilmaisuelementin 31 toteuttamiseksi ovat magneettiset välineet (Hall-efektiin perustuvat) ja optiset välineet. Eräs optisen kytkimen toteutusmuoto esitetään Kuviossa 9. Kytkin käsittää emitterin 34 sovitettuna lähettämään 15 jatkuvasti valonsäde 36 ilmaisimen 35 suuntaan. Ilmaisin 35 on valoherkkä ja järjestetty vasteena emitteriitä 34 tulevan valonsäteen havaitsemiselle antamaan logiikkavirta V+. Elementti käsittää myös sulkimen joka on kytketty laitteen ensimmäisen ja toisen osan liikkeeseen. Kun osat siirretään kiinni-asentoon, suljin 36 on järjestetty siirtymään emitterin ja ilmaisimen välillä olevaan asemaan , V: 20 ja näin katkaisemaan emitteriitä 34 tuleva valonsäde. Vasteena sille että se ei •havaitse valoa emitteriitä, ilmaisin 35 on järjestetty antamaan logiikkavirta V GND.

: V: Vastaavasti voidaan hyödyntää optista järjestelyä ensimmäisen ja toisen ;kytkentäelementin toteuttamiseksi, jolloin yhteys on ensimmäisen ja toisen osan :: välistä signalointia varten. Sellaisessa järjestelyssä ei tarvita mitään suoraa v ’25 fyysistä kosketusta elementtien välillä, niin kauan kuin läheisyys mahdollistaa emittoidun valon ilmaisun ja asemointi mahdollistaa ensimmäisestä kytkentäelementistä tulevan valon kohdistamisen toiseen kytkentäelementtiin.

* * · > · j ; ‘: Vaikka keksintöä on esitetty ja kuvattu erään edullisen toteutusmuodon avulla, 30 alan ammattimiehelle on ilmeistä, että edulliseen toteutusmuotoon voidaan tehdä ; : muutoksia poikkeamatta seuraavassa esitettyjen patenttivaatimusten tunnusmerkeistä.

Claims (14)

1. Kannettava viestintälaite (1) käsittäen ensimmäisen osan (2); toisen osan (3); 5 kytkentävälineet (4) ensimmäisen (2) ja toisen osan (3) kytkemiseksi ja keskinäisen liikkeen mahdollistamiseksi saranoidun nivelen (AA) ympäri ainakin auki-asentoon ja kiinni-asentoon; ensimmäisen osan kytkentäelementin (6) ensimmäisen osan (2) pinnalla; toisen osan kytkentäelementin (13) toisen osan (3) pinnalla; ja ίο mainitut kytkentäelementit (6, 13) on sijoitettu olemaan vastakkain keskinäisen kytkennän mahdollistamiseksi kun ensimmäinen osa ja toinen osa ovat kiinni-asennossa; tunnettu siitä että laite edelleen käsittää ainakin yhden datansyöttönäppäimen mainitussa toisessa osassa (3); ja 15 mainittu kytkentä on järjestetty siirtämään toisen osan (3) datansyöttönäppäinsignaaleja ensimmäisen (2) ja toisen (3) osan välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä että ensimmäisen osan kytkentäelementti (6) ja toisen osan kytkentäelementti (13) ovat sähköliittimiä 20 ja mainittu kytkentä signaalien välittämiseksi on sähköinen yhteys.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä että ensimmäisen osan , , kytkentäelementti (6) ja toisen osan kytkentäelementti (13) ovat optisia liittimiä . · , ja mainittu kytkentä signaalien välittämiseksi on optinen yhteys. .· . 25 i

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä että ensimmäinen osa on • I* laitteen (1) päärunko (2) ja toinen osa kansi (3) joka sulkeutuu päärungon (2) : ’ * ’: päälle kun ensimmäinen osa ja toinen osa ovat kiinni-asennossa. .···, 30 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä että ensimmäisen osan # * .* . pinta on päärungon (2) etupinta ja toisen osan pinta on kannen (3) takapinta. 114435 I2

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä että ensimmäinen osan pinta on päärungon (2) sivupinta ja toisen osan pinta on kannen (3) vastaava sivupinta.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä että päärunko (2) on varustettu sen alemmassa pinnassa olevalla ulkonevalla tasolla, ja ensimmäisen osan pinta on päärungon (2) ulkonevan tason sivupinta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä että toinen osa (3) ίο käsittää joukon datansyöttönäppäimiä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä että laite (1) edelleen käsittää ilmaisuelementin (31) sen ilmaisemiseksi että ensimmäinen osa (2) ja toinen osa (3) ovat kiinni-asennossa. 15

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu ohjausvälineistä (32, 33) yhteyden irti kytkemiseksi ensimmäisen osan kytkentäelementistä (6) sähköiseen elementtiin (19) ensimmäisessä osassa (10) vasteena sille että ilmaisuelementti (31) ei ilmaise ensimmäisen ja toisen osan olevan kiinni- 20 asennossa. , , 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu ohjausvälineistä (32, 33) , , jotka on järjestetty palauttamaan irti kytketty yhteys ensimmäisen osan . · . kytkentäelementtiin (6) ennalta määrätyn pituisella viiveellä vasteena sille että ; ; : 25 ilmaisuelementti (31) ilmaisee ensimmäisen ja toisen osan olevan kiinni- asennossa. I < » ^.Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmaisuelementti (31) on sähkökytkin. 30 ,·! ; 13.Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmaisuelementti (31) • I I : on optinen kytkin. 114435

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen osa (3) on käännettävissä auki-asentoon, jossa ensimmäisen ja toisen osan välinen avautumiskulma (a) on yli 180 astetta. * I · I t f · » • > t I I » * * » f 14 114435