[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/

Madeira

Portugalille kuuluva itsehallinnollinen alue Pohjois-Atlantilla

Tämä artikkeli kertoo Portugalille kuuluvasta itsehallinnollisesta alueesta ja Madeiran saaresta. Madeiran muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Madeira (port. Região Autónoma da Madeira) on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Madeira kuuluu maantieteellisesti Makaronesiaan ja koostuu seitsemästä tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ja ainoat asutetut ovat Madeira ja Porto Santo. Pääsaaresta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat kolme saarta käsittävät Desertassaaret. Hallinnollisesti Madeiraan kuuluu vielä 280 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevat kaksi saarta käsittävät Selvagenssaaret. Madeirasta puhuttaessa voidaan viitata yhtä lailla koko hallinnolliseen alueeseen, maantieteelliseen saariryhmään tai pelkästään Madeiran saareen.

Região Autónoma da Madeira

Valtiomuoto itsehallinnollinen alue
Presidentti Miguel Albuquerque
Pääkaupunki Funchal
32°39′N, 16°54′W
Muita kaupunkeja Câmara de Lobos (34 614 as.), Machico (21 747 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 801 km² (sijalla –)
– josta sisävesiä
Väkiluku (2011) 267 938 [1] (sijalla –)
– väestötiheys 334,5 as. / km²
– väestönkasvu ? (?)
Viralliset kielet portugali
Valuutta euro (EUR)
BKT (2007)
– yhteensä 4 822 M€ (5 905 milj. PPS)[2]  (sijalla –)
– per asukas 24 000 PPS[2]
HDI (2002) 0,8971 (sijalla 26)
Aikavyöhyke UTC
– kesäaika UTC+1
Itsenäisyys
 – itsehallinto

25. huhtikuuta 1976
Lyhenne PT1
– ajoneuvot: P1
– lentokoneet: CS1
Kansainvälinen
suuntanumero
+351-291
Tunnuslause Das ilhas as mais belas e livres (Kaikista saarista kaunein ja vapain)
Kansallislaulu ”Hino da Região Autónoma da Madeira”

1sama kuin Portugalilla

Madeiran historian varhaisimmat luotettavat tiedot eurooppalaistoiminnasta ulottuvat 1400-luvun alkupuolelle. Madeirasta on myös huomattavasti vanhempia, mutta epävarmoja viittauksia heti ajanlaskun alusta lähtien. Madeiran virallinen kirjoitettu historia alkoi portugalilaisten saapumisen myötä vuodesta 1418. Portugalissa vuonna 1974 tapahtunut neilikkavallankumous kaatoi maata hallinneen sotilasjuntan, minkä seurauksena Madeiralle myönnettiin autonomia kaksi vuotta myöhemmin. Madeira liittyi Portugalin mukana Euroopan unioniin vuonna 1986. Madeiran elintaso on noussut autonomian ja EU-jäsenyyden aikana. Madeiran presidentti Miguel Albuquerque on toiminut virassaan maaliskuusta 2015 lähtien. Hänen edeltäjänsä Alberto João Jardim ehti olla presidentin virassa 37 vuotta.

Madeiran väkiluku oli vuonna 2011 yhteensä 267 938, joista valtaosa eli yli 240 000 ihmistä asui Madeiran saarella. Madeiran pääkaupunki on pääsaaren eteläosassa sijaitseva Funchal, jonka asukasluku oli 112 015 vuonna 2011. Kuten muuallakin Portugalissa, saarilla puhutaan portugalia, valtauskonto on katolilaisuus ja rahayksikkö euro. Madeira on suosittu turistikohde, ja matkailu on alueen taloudelle tärkeä tulonlähde. Madeira tunnetaan muun muassa madeiraviinistä ja pääsaarta halkovista vesikanavista eli levadoista. Funchalissa järjestetään vuosittain uudenvuoden ilotulitus, joka on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan maailman suurimpana. Madeiralla tapahtui 17. huhtikuuta 2019 bussionnettomuus, jossa kuoli 29 saksalaista. Tämän takia Madeiralla vietettiin suruaikaa 18.–21. huhtikuuta 2019.

Maantiede

muokkaa
Pääartikkeli: Madeiran maantiede
 
Madeiran, Porto Santon ja Desertassaarten sijaintia sekä pinnanmuotoja kuvaava kartta. Selvagenssaaret sijaitsevat etelämpänä eivätkä näy kartassa.
 
Madeiran saari satelliittikuvassa.
 
Maisemaa Ponta de São Lourençon niemellä Madeiran saaren itäisimmässä osassa.

Madeiran hallinnollinen alue sijaitsee Atlantin valtameressä noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikosta länteen ja noin tuhat kilometriä Portugalin pääkaupungista Lissabonista lounaaseen. Kanariansaaret sijaitsevat noin 450 kilometriä etelään ja Azorit alle tuhat kilometriä luoteeseen. Pääsaaren Madeiran lisäksi alueeseen kuuluvat toinen asuttu saari Porto Santo, alle 40 kilometriä pääkaupunki Funchalista kaakkoon sijaitsevat Desertassaaret sekä 280 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsevat Selvagenssaaret. Saarten yhteispinta-ala on noin 801 neliökilometriä ja ainoastaan Madeira ja Porto Santo ovat niistä asuttuja. Saariryhmä syntyi vulkaanisen toiminnan seurauksena miljoonia vuosia sitten. Madeira ja Desertassaaret ovat saarista nuorimpia, kun taas Porto Santo ja Selvagenssaaret ovat iältään vanhempia.[3]

Madeiran saari

muokkaa

Madeiran saari sijaitsee suuren vedenalaisen kilpitulivuoren päällä, joka kohoaa noin kuusi kilometriä valtameren pohjasta.[4] Madeira on saariryhmän geologisesti nuorin saari. Se syntyi useiden vedenalaisten tulivuorenpurkausten seurauksena. Ensimmäinen purkauksen arvioidaan tapahtuneen noin 15 miljoonaa vuotta sitten, mutta merenpinnan yläpuolelle Madeira alkoi kuitenkin kohota vasta noin viisi miljoonaa vuotta sitten.[3] Purkaukset päättyivät noin 700 000 vuotta sitten, jonka jälkeen saarta kulutti voimakas eroosio. Vulkaaninen toiminta aktivoitui myöhemmin uudestaan ja muokkasi saaren pintaa. Viimeisimmät tulivuorenpurkaukset tapahtuivat noin 6 500 vuotta sitten.[4] Madeira on noin 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Pinta-alaa sillä on noin 740 neliökilometriä.[5] Korkeuserot Madeiran saarella ovat suuria. Korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen.[6] Toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat vuoret ovat Pico das Torres (1 851 m) ja Pico do Areeiro (1 818 m).[6] Saarta ympäröi syvä merialue. Jo muutaman kymmenen kilometrin päässä saaren pohjoisrannikosta on jo 2 500–4 000 metrin syvänteitä.[3] Madeiralla kulkee yli 2 000 kilometriä levadoita, jotka kuljettavat sateisesta vuoristosta vettä saaren kuivempaan etelä- ja kaakkoisosaan, joka sopii paremmin maanviljelylle ja asutukselle. Virtaava vesi tuottaa samalla vesivoimaa.[7][8]

Muut saaret

muokkaa

Porto Santo on toinen asutuista saarista ja sijaitsee noin 40 kilometriä Madeiran koillispuolella. Pituutta Porto Santolla on noin 11 kilometriä, leveyttä 6 kilometriä ja pinta-alaa yhteensä noin 40 neliökilometriä. Saaren iäksi on arvioitu 13,5–18 miljoonaa vuotta. Saaren pääkaupunki on Vila Baleira.[3] Saaren muodostavat kaksi vulkaanisperäistä ylänköaluetta, joiden välissä sijaitsevalla matalammalla alueella sijaitsee saaren lentokenttä.[9] Saaren korkein kohta Pico do Facho nousee 516 metriä merenpinnan yläpuolelle.[3] Porto Santon ilmasto on kuiva ja kastelu on haaste kaikelle maanviljelylle.[10] Porto Santon pääsaaren ympärarillä sijaitsee kuusi pienempää luotoa: Ilhéu da Cal, Ilhéu das Cenouras, Ilhéu de Cima, Ilhéu de Fora, Ilhéu de Ferro ja Ilhéu da Fonte da Areia.[11]

Desertassaaret koostuvat kolmesta pääsaaresta. Suurin saarista on 12 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä Deserta Grande, jonka korkein kohta kohoaa 490 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilha do Bugio on noin 7,5 kilometriä pitkä 800 metriä leveä. Pienin saarista Ilhéu Chão on noin 1,6 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä, ja nousee loivasti pohjoispäässä lähes sadan metrin korkeuteen.[3] Saaret ovat kalastajien suosiossa, mutta niillä ei saa mennä maihin yli kymmenen metrin päähän rantaviivasta.[12] Desertassaaret ja Selvagenssaaret olivat yksityisomistuksessa vuoteen 1971 asti, jolloin Portugalin hallitus osti ne.[3]

Selvagenssaaret sijaitsevat noin 280 kilometriä Funchalista kaakkoon ja ne ovatkin lähempänä Kanariansaaria kuin pääsaarta Madeiraa. Desertas- ja Selvagenssaarten välinen merialue on paikoitellen jopa 4,5 kilometriä syvä.[3] Selvagenssaaret muodostuvat kahdesta ryhmästä, joiden yhteispinta-ala on noin 2,8 neliökilometriä. Pohjoisen ryhmän muodostavat Selvagem Grande sekä kaksi pienempää saarta, Palheiro da Terra ja Palheiro do Mar. Eteläisen ryhmän muodostavat Selvagem Pequena ja Ilhéu de Fora sekä useat pienemmät luodot.[13] Saaret ovat niin matalia, ettei niillä synny orografista sadetta, joten sateiden välissä voi kulua kolmekin vuotta.[14]

Ilmasto

muokkaa

Madeira sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä. Saaren pohjoisosassa vallitsee pikemminkin lauhkea ilmasto, sillä itä-länsi suunnassa kulkeva keskimäärin 1 000 metriä korkea vuoristo jakaa saaren etelä- ja pohjoispuoliskoihin aiheuttaen niiden välillä ilmastollisia eroja. Korkeat vuoristoketjut pakottavat Madeiran pohjoisrannikolle puhaltavat kosteat ja lämpimät pasaatituulet kohoamaan ylöspäin tiivistyen sumuksi ja pilviksi. Korkeat vuoret hidastavat pilvien kulkeutumista etelään, joten sateet keskittyvät enimmäkseen saaren pohjoispuolelle ja vuorille. Eniten sadepäiviä on marras- ja maaliskuun välisenä aikana, kun taas vähiten sadepäiviä on toukokuusta syyskuuhun. Golfvirran jatke Kanarianvirta vaikuttaa merilämpötiloihin.[15][16]

Funchalin keskilämpötila on joulukuusta huhtikuuhun 16–21 astetta, minkä jälkeen se kohoaa vähitellen saavuttaen heinä-elokuussa 20–25 astetta. Loka-joulukuun välisenä aikana Funchalissa on keskimäärin 18–21 astetta. Lämpötilat eivät juuri kohoa 27–28 asteen yli paitsi harvoin lämpimän itätuulen puhaltaessa Afrikan suunnasta.

Korkeus merenpinnasta on Madeiran ilmastossa merkittävä tekijä. Ylös vuorille mentäessä keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohden. Subtrooppinen vyöhyke ulottuu noin 300 metriin ja välimerenilmasto 300–750 metriin merenpinnasta. Tosin korkeimmillakin huipuilla voidaan kesäpäivänä päästä 20 celsiusasteeseen. Madeiran saarelle on tyypillistä mikroilmastot, joihin vaikuttaa korkeus merenpinnasta sekä tuulet. Madeiralla on viime aikoina ollut havaittavissa muutoksia ilmastossa. Sateita on tullut huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun alussa, talvet ovat lämpimämpiä, keskilämpötilat ovat nousseet ja kuivuus on lisääntynyt.[15][16]

 
Unescon maailmanperintökohteeseen kuuluvaa laurisilvametsää Madeiralla.
 
Luontomaisemaa Madeiran saarella.

Luonto

muokkaa

Madeira on biodiversiteetiltään rikas ja saaristossa arvellaan elävän yli 7 500 maalajia. Kotoperäisiä lajeja ja niiden alalajeja on lähes 1 500, mikä edustaa noin 20 prosenttia lajien määrästä. Madeiran saaristossa on kuusi suojeltua aluetta, mukaan lukien Madeiran luonnonsuojelualue, joka peittää lähes kaksi kolmasosaa Madeiran saaresta. Lisäksi yli kymmenen aluetta on mukana Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeessa ja 11 aluetta pidetään tärkeinä lintualueina. Madeiralla on lisäksi yksi Unescon maailmanperintökohde.[17]

Kasvillisuus

muokkaa

Madeiran kasvillisuus on monipuolinen ja runsaslajinen. Madeiran saaristossa tavataan noin 760 siemen- eli kukkakasvia, joista lähes 20 prosenttia on kotoperäisiä. Madeiralla tavataan myös yli 40 sanikkaista, 500 levä-, 450 sieni-, 450 jäkälä- ja 320 sammallajia. Madeiran saaristossa kasvavasta 156 kotoperäisestä lajista 99 kasvaa Madeiran saarella. Porto Santolla ja Selvagenssaarilla on molemmilla yhdeksän kotoperäistä lajia ja Desertassaarilla ainoastaan kaksi. Loput lajeista ovat yhteisiä eri saariryhmien välillä. Madeiran saarella voi erottaa neljä kasvillisuusvyöhykettä, joiden rajat kuitenkin liikkuvat.[18]

Madeiran luonnonsuojelualueella sijaitsee maailman suurin yhtenäinen laurisilvametsän alue.[19] Metsä sijaitsee noin 600–1 300 metriä merenpinnasta sijaitsevilla alueilla ja sille tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi makaronesianavokado, kanarianlaakeri, barbusano ja haisuviherpuu.[18] Alue on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1999 lähtien.[19] Metsää uhkaavat etenkin tulokaslajit, kuten aikanaan metsätalouspuiksi istutetut eukalyptuslaji kuumepuu (Eucalyptus globulus) ja hopea-akasia (Acacia dealbata), jotka leviävät saarella syrjäyttäen kotoperäisiä lajeja. Tämän vuoksi ympäristöä valvotaan tehokkaasti ja tulokaslajeja korvataan kotoperäisillä lajeilla. Varsinaisia viljelykasveja saarella edustavat ennen kaikkea banaani ja viiniköynnös.[20]

Eläimistö

muokkaa
 
Suomumatelijoihin kuuluvan espanjansisilisko.
 
Madeiranhippiäinen on yksi madeiran endeemisistä lintulajeista.

Madeiran saaristossa elää lähes 200 lintulajia ja pesiviä lajeja on noin 40.[21] Saarilla elää kolme endeemistä lintulajia: madeiranviistäjä, madeirankyyhky ja madeiranhippiäinen. Se on myös tärkeä lisääntymispaikka useille merilinnuille.[22] Tavallisia lintuja Madeiralla ovat muun muassa mustarastas, mustapääkerttu ja västäräkki. Osa Madeiralla esiintyvistä linnuista pesii myös kanariansaaristossa, kuten madeirankiitäjä, kanarianhemppo ja kanariankirvinen. Selvagenssaarilla pesii esimerkiksi kanariankirvinen, kalatiira, kanariantuulihaukka ja fregattimyrskylintu. Suurimmalla saarella Selvagem Grandella pesii keltanokkaliitäjä, jonka suojelemiseksi Portugalin hallitus osti saaret vuonna 1971 luonnonsuojelualueeksi.[21]

Madeiralla esiintyy lähes 500 eri merinilviäislajia.[21] Maanilviäislajeja on saaristossa lähes 300 eri lajia. Porto Santossa sijaitsee pinta-alaan nähden maailman monipuolisin maanilviäiskanta. Ihmisen toiminnalla on tosin ollut negatiivisia seurauksia alueen nilviäiskannalle ja IUCN:n mukaan useiden lajien säilyvyys on uhattuna.[23] Lepakoita lukuun ottamatta maalla elävät nisäkkäät ovat tulleet saarille ihmisten mukana, kuten riistaeläimeksi tuotu kaniini. Matelijoista tavataan joitakin gekkoja ja sisiliskoja.[24] Sammakoita voi nähdä Madeiralla varsinkin keväällä. Hyönteisiä on arviolta 800–1 200 lajia, kovakuoriaisia noin 550 lajia ja perhosia 120 lajia. Hämähäkkejä on noin 100 lajia ja Desertassaarilla elää Madeiran ainoa myrkyllinen eläinlaji Lycosa ingens.[21]

Madeiran vesissä elää yli 200 kalasukua, joihin kuuluu lukuisia eri lajeja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset tonnikalat, makrillit, turskat, hammasahvenet, meriahvenet, koralliahvenet, sardiinit, turskat, mureenat ja miekkakalat.[21] Rantavesissä tavataan monia selkärangattomia, sekä kalalajeja, kuten sinipiikkimakrilli, japaninmakrilli ja keltapyrstöpiikkimakrilli.[25] Madeiran vesien ollessa lämpimimmillään heinä-syyskuussa saattaa vesissä liikkua suuria barrakudoja. Espada eli mustahuotrakala on tavallisin kalalaji madeiralaisessa ruokapöydässä. Noin 1 000 metrin syvyydessä elää lukuisia erilaisia syvänmerenkaloja, kuten meripiru, lyhtykala ja ristihammasahven.[21] Syvemmissä vesissä elää myös valaita, delfiinejä ja merikilpikonnia.[26] Desertassaariin kuuluvalla Desertas Grandella elää uhanalainen munkkihylje, jonka kanta on rauhoituksen sekä luonnonsuojelutoiminnan ansiosta jälleen toipumassa. Kaskelottia pyydystettiin Madeiran vesillä 1980-luvulle asti, kunnes se rauhoitettiin kannan suojelemiseksi.[21] Hait eivät tule rannikon läheisyyteen.[21]

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Madeiran historia

Varhaiset vaiheet

muokkaa

Ensimmäinen historiallisesti luotettava lähde eurooppalaisten vierailusta Madeiralla on portugalilaisten saapuminen 1400-luvun alkupuolella. Madeirasta on kuitenkin myös huomattavasti vanhempia mutta epävarmoja viittauksia heti ajanlaskun alusta lähtien. Roomalainen kirjailija Plinius mainitsi teksteissään Purppurasaaret, jolla on hyvinkin voitu sijaintinsa puolesta viitata Madeiraan. Arabien on väitetty löytäneen saaren jo 1000-luvulla ja nimenneen sen El Ghanemiksi ja myös viikinkien vierailun mahdollisuutta on pohdittu. Rikkaan englantilaisen aatelisneidon Anne d'Arfetin kerrotaan rakastuneen köyhään Robert Machimiin 1300-luvulla Englannissa ja paenneen tämän kanssa pakkoavioliittoaan Ranskaan. Heitä kuljettaneen laivan kerrotaan kuitenkin joutuneen ankaraan myrskyyn, jonka seurauksena se ajautui pois kurssilta ja haaksirikkoutui nykyisen Machicon kaupungin edustalle. Kaupungin onkin arveltu saaneen nimensä Robert Machimin mukaan. 1300-luvulla Madeira kuitenkin todennäköisesti jo tunnettiin, sillä se esiintyy jo vuodelta 1351 peräisin olevassa italialaisessa kartassa. Kartassa Madeira esiintyy nimellä Isola di Lolegname (puusaari), jonka lisäksi siinä näkyvät myös Porto Santo sekä Desertassaaret nykyisillä nimillään.[27]

Kolonisaatiosta kohti nykyaikaa

muokkaa
 
João Gonçalves Zarcoa esittävä patsas Funchalissa. Zarco johti Porto Santon ja Madeiran löytäneitä portugalilaisaluksia.

Madeiran saariryhmän virallinen kirjoitettu historia alkoi vuonna 1418, kun portugalilaisen prinssin Henrik Purjehtijan palveluksessa purjehtineet João Gonçalves Zarco ja Tristão Vaz Teixeira ajautuivat myrskyssä Porto Santon saarelle, joka sai nimekseen Porto Santo eli Pyhä satama. Seuraavana vuonna saarille järjestettiin tutkimusmatka. Italialainen aatelismies Bartolomeu Perestrello sai tehtäväkseen asuttaa Porto Santon ja Zarco ja Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiraa.[28]

Saaret olivat löydettäessä täysin asumattomia, ja portugalilaiset aloittivat niiden asuttaminen 1420-luvulla.[29] Uudisasukkaat toivat saarelle Italiasta sokeriruo'on ja Kreetalta viiniköynnöksen. Madeiralla oli pian suuria sokeriruokoviljelmiä, joissa käytettiin työvoimana Afrikasta 1450-luvulta lähtien[29] tuotuja orjia.[27] Madeiran taloudellinen merkitys kasvoi arvokkaan sokerikaupan myötä ja portugalilaiset saivat pian haltuunsa Euroopan sokerimonopolin.[27] Vuosina 1450-1470 Madeira oli huomattava viljantuotannon keskus ja viljaa vietiin muun muassa Manner-Portugaliin sekä Portugalin Afrikassa sijaitseviin kauppakeskuksiin.[27] Sokerinviljely oli kuitenkin huomattavasti kannattavampaa ja vuonna 1485 saaria vaivasi viljan puutteen vuoksi nälänhätä. Azoreista tulikin alueen vilja-aitta ja Madeira pystyi keskittymään arvokkaaseen sokerintuotantoon.[28] Funchalista ja Machicosta kehittyi vaurauden seurauksena kukoistavia kaupunkeja.[28]

1400-luvun lopulla Euroopasta virtasi Madeiralle lisää asukkaita. Monet heistä olivat kauppiaita, jotka toivat mukanaan lisää investointeja ja vaurastuttivat saarta.[29] Maine Madeiran hyvinvoinnista levisi ja houkutteli saaristoon merirosvoja.[27] Madeira kärsi pahimman merirosvohyökkäyksensä vuonna 1566, kun yli tuhannen hengen merirosvojoukko hyökkäsi Funchaliin ranskalaisen merirosvon Bertrand de Montluchin johdolla ja ryösti saarta yli kahden viikon ajan.[30]

Sokerintuotanto kukoisti 1450-luvulta lähtien, kunnes se 1500-luvun alkupuolella kääntyi laskuun.[28] Madeira menetti 1500-luvun aikana valta-asemansa sokeriruo’on tuottajana Brasilialle, jossa sitä voitiin tuottaa halvemmalla. Myös huono lannoitus ja ilmastolliset syyt vaikuttivat sokerituotannon romahtamiseen. Sokeriruoko oli kuluttanut Madeiran maaperää, jonka seurauksena useilla viljelmillä alettiin viljellä vähemmän vaativaa viiniköynnöstä. Madeira sai kuitenkin vielä 1500-luvun lopulla sokerista lähes seitsemän kertaa enemmän tuloja kuin viinistä. Madeira oli vuodesta 1580 vuoteen 1640 muun Portugalin tavoin Espanjan hallinnassa.[27]

Madeiran talous oli 1600-luvulla riippuvainen viinin viennistä sekä merenkulun tuomista tuloista.[27] 1660-luvulla Madeira oli joutua myötäjäislahjaksi Englannille, kun Englannin kuningas Kaarle II meni vuonna 1662 naimisiin Portugalin Katariina de Bragançan kanssa. Morsiamen myötäjäisiin kerrotaan liittyneen salainen sopimus, jonka mukaan Portugali olisi antanut Englannille lisäksi vielä Madeiran, mikäli Kaarle ei olisi ollut tyytyväinen myötäjäisiinsä.[27] Englantilaisen kauppiaiden vaikutus Madeiralla kasvoi 1600-luvun lopulta lähtien.[31] Madeira oli jo 1700-luvulla siirtolaisuus Brasiliaan kasvoi, sillä Madeira alkoi olla liikakansoitettu ajan olosuhteisiin nähden. Tästä huolimatta Madeiran väkiluku jatkoi kasvuaan. 1700-luvun puolivälissä asukkaita oli jo 75 000.[27]

Vuonna 1803 Madeiralla nousi ennennäkemättömän suuri tulva, joka aiheutti suurta hävitystä varsinkin Funchalissa. Ainakin 600 ihmistä sai surmansa. Britit miehittivät Madeiran kahdesti 1800-luvun alussa Napoleonin sotien aikana. Monia englantilaisia oli muuttanut Madeiralle jo 1700-luvulla lähinnä viininviljelijöiksi, ja Napoleonin sotien aikana ja niiden jälkeen heitä saapui lisää, kun monet brittisotilaista jäivät saarelle pysyvästi.[27] Jotkut sotien jälkeen Madeiralle saapuneista brittikauppiaista perustivat merkittäviä kauppiassukuja, kuten alkujaan liikekumppaneita olleet Charles Blandy ja Thomas Slap Leacock.[32]

1800-luvun kuluessa Madeirasta kehittyi suosittu matkailu- ja lomakohde, mutta lomailijat edustivat kuitenkin vielä pitkälle 1900-luvulle asti ylempää keskiluokkaa.[32] Madeiran kuvernöörinä toimineen José Silvestre Ribeiron aikana (1846-1852) rakennettiin teitä, pantiin alulle Funchalin sähkövalaistus sekä toteutettiin yhteiskunnallisia uudistuksia.[27] Vuonna 1852 riehunut kolera tappoi arviolta 7 000 ihmistä ja samana vuonna home tuhosi saaren viiniköynnökset, minkä seurauksena arviolta 90 prosenttia sadosta menetettiin. Yhdysvalloista vahingossa tuotu viinikirva saastutti ja tuhosi loput viiniköynnökset 1870-luvun alussa. Vaikka niiden tilalle istutettiin pian uusia lajikkeita, viljelmiä ei pystytty vielä palauttamaan täysin ennalleen ja 1800-luvun lopulla monien täytyi lähteä saarelta.[29] Vuonna 1900 saatiin kuitenkin jo ennätyssatoja ja saaren maataloustuotantoa monipuolistettiin istuttamalla lisäksi banaaneja, joilla on vielä nykyäänkin suuri merkitys viennin kannalta.[33]

Saksalainen yhtiö tarjoutui vuonna 1905 rakentamaan Madeiralle sairaaloita, parantolan sekä kehittää saaresta uudenaikaisen lomakohteen, mikäli se saisi vastaavasti ottaa haltuunsa kaikki saaren liiketoimet. Portugalin hallitus suostui aluksi ehdotelmaan, mutta ei ottanut huomioon Britannian mielipidettä.[33] Saksan kolonialististen tavoitteiden tultua lisäksi ilmi ehdotuksesta lopulta kieltäydyttiin.[31] Ensimmäisen maailmansodan alussa saksalainen omaisuus saarella takavarikoitiin. Saksa julisti Portugalille sodan vuonna 1916 ja samana vuonna saksalainen sukellusvene teki yllätyshyökkäyksen Funchaliin ja upotti satamassa kolme ranskalaisalusta sekä pommitti kaupunkia.[33][27] Vuonna 1917 saksalaiset sukellusalukset pommittivat Funchalia uudestaan tuhoten kaupungissa rakennuksia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen taloudellinen tilanne Madeiralla oli huono.[27]

Madeiralla puhkesi vuoden 1931 alussa yleislakko leivänhinnan nousun sekä kahden suuren madeiralaispankin konkurssin vuoksi.[34] Konkurssit olivat vieneet tuhansien madeiralaisten säästöt. Portugalista lähetettiin saarelle sotajoukkoja, mutta osa joukoista liittyi kapinallisiin, joita johti Portugalista karkotettu kenraali Sousa Dias. Portugalista lähetettiin lisää joukkoja ja kapina lopulta kukistettiin. Toisille myönnettiin turvapaikka Britanniasta, mutta useimmat Dias mukaan lukien joutuivat antautumaan portugalilaisille.[31] Portugali jäi toisessa maailmansodassa puolueettomaksi ja Madeira säästyi sotatoimilta. Madeiralle tuli poliittisia pakolaisia ja Iso-Britannia evakuoi sodan aikana Gibraltarin siirtokunnastaan noin 2 000 siviilihenkilöä Madeiralle.[27]

 
1970-luvun puolivälissä Madeiralla toiminut FLAMA-järjestö ajoi Madeiran itsenäisyyttä Portugalista suorittamalla saarella terrori-iskuja. Järjestön lippu muistuttaa Madeiran nykyistä lippua.

Autonomia ja nykyaika

muokkaa

Portugalissa 25. huhtikuuta 1974 tapahtunut neilikkavallankumous kaatoi maata hallinneen sotilasjuntan. Oikeistolainen puolisotilaallinen FLAMA-järjestö suoritti Madeiralla terrori-iskuja tavoitteenaan saavuttaa itsenäisyys ja täydellinen riippumattomuus Portugalista. Kun Portugali sai vuonna 1976 uuden perustuslain ja Madeiralle määriteltiin autonominen asema, järjestön toiminta lakkasi.[34] Vuonna 1986 Madeira liittyi Portugalin mukana Euroopan unioniin.[27] Tämän jälkeen Madeira alkoi saada taloudellista tukea paremman infrastruktuurin ja uusien teiden rakentamiseen sekä sähkönjakelun, sairaanhoidon ja koulutuksen parantamiseen.[29] Madeiran elintaso onkin noussut autonomian ja EU-jäsenyyden aikana.[35]

Madeiraa koettelivat 20. helmikuuta 2010 voimakkaat rankkasateet, jotka synnyttivät pahoja tulvia ja mutavyöryjä etenkin saaren eteläosassa. Pahimmat tuhot keskittyivät pääkaupunki Funchaliin. 42 ihmistä sai surmansa, noin 120 ihmistä loukkaantui ja yli 200 ihmistä menetti kotinsa myrskyn vuoksi. Kyseessä oli pahin myrsky vuoden 1993 jälkeen, jolloin kahdeksan ihmistä sai surmansa.[36][37] Kesällä 2012 Madeiraa koettelivat poikkeuksellisen kuivan vuoden vuoksi Manner-Portugalin tavoin laajat maastopalot, joita sammuttamaan lähetettiin palomiehiä myös mantereelta.[38][39][40]

Hallinto ja politiikka

muokkaa
 
Santa Catarinan puistossa Funchalissa sijaitseva Quinta Vigia toimii Madeiran presidentin asuntona.

Madeiran autonomian aste on vaihdellut vuosien varrella, ja sen laajuudesta päättää Portugalin parlamentti.[41] Ennen vuotta 1974 käytännöllisesti katsoen kaikki asiat tuli hoitaa Lissabonin kautta. Saarella oli kuitenkin yleinen neuvosto edustamassa Lissabonin keskushallitusta ja toimi sisäministeriön alaisena.[35] Huhtikuussa 1976 Portugalissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit vuosikymmeniin. Saman vuoden perustuslaissa Madeira määriteltiin autonomiseksi alueeksi. Madeiralla vaalit voitti Alberto João Jardimin johtama keskustaoikeistolainen Sosiaalidemokraattisen puolueen (PSD) Madeiran haara, joka sai äänistä 65 %.[34] Jardimista tuli kaksi vuotta myöhemmin presidentti, kun Ornelas Camachon erosi virastaan.[35] Jardim toimi Madeiran presidenttinä vuodesta 1978 lähtien, ja vielä vuonna 2011 hänet valittiin jatkokaudelle.[42] Vuonna 2015 hänen seuraajakseen valittiin aiemmin Funchalin pormestarina toiminut Miguel Albuquerque.[43] Madeira liittyi Portugalin mukana Euroopan unioniin vuonna 1986. Verotus alueellistettiin alkuvuodesta 2006.[35]

Nykyään Madeira voi käytännöllisesti katsoen päättää itse kaikista asioistaan lukuun ottamatta turvallisuuspolitiikkaa, joka on yhteistä Manner-Portugalin kanssa.[35] Alueparlamentti ja -hallitus ovat Madeiran autonomisen alueen hallinnollisia elimiä. Presidentti johtaa aluehallitusta ja valitaan neljä vuotta kestävälle kaudelle. Sama henkilö voidaan valita virkaan rajattomasti. Madeiran alueparlamentti muodostuu 47:stä alueellisesta kansanedustajasta, jotka valitaan vaaleilla neljä vuotta kestävälle kaudelle.[35] Alueparlamentti voi säätää lakeja, mutta niiden tulee sopia Portugalin perustuslakiin.[44] Presidentti johtaa aluehallitusta apunaan varapresidentti sekä seitsemän ministeriötä, joiden toimialoja muutettiin hieman vuonna 2007. Varapresidentin vastuualueisiin kuuluu parlamenttiasiat, yleinen hallinto, EU:hun liittyvät asiat, energian tuotanto, kauppa ja teollisuus sekä Madeiran kehittämisseura.[35]

Madeiralaisilla on Portugalin passi ja valtionverot maksetaan Portugalille.[41] Madeiralla on myös oma lippu, hymni ja leima.[35]

Hallinnollinen jako

muokkaa
 
Madeira jakautuu 11 kuntaan, jotka jakautuvat edelleen 54 freguesiaan:

Madeira koostuu 11 kunnasta, joista kymmenen sijaitsee Madeiran saarella ja yksi Porto Santolla. Kunnat jakaantuvat edelleen 54 freguesiaan. Madeiralla on 53 freguesiaa ja Porto Santolla yksi.[45] Desertassaaret kuuluvat hallinnollisesti Santa Cruzin kuntaan ja Selvagenssaaret Funchalin kuntaan.[46]

Kunnat Väkiluku
(2011)[47]
Pinta-ala
(km²)[47]
Kuntakeskus
Funchal 112 015 76,0 Funchal
Santa Cruz 43 018 82,0 Santa Cruz
Câmara de Lobos 35 659 52,0 Câmara de Lobos
Machico 21 803 68,0 Machico
Ribeira Brava 13 362 65,0 Ribeira Brava
Calheta 11 519 112,0 Calheta
Santana 8 277 96,0 Santana
Ponta do Sol 8 853 46,0 Ponta do Sol
São Vicente 5 721 79,0 São Vicente
Porto Santo 5 482 42,0 Vila Baleira
Porto Moniz 2 711 83,0 Porto Moniz
Yhteensä 267 938 801

Talous

muokkaa

Madeiran talouden tärkeimmät kulmakivet ovat maanviljely, kalastus, matkailu ja talouspalvelut ulkomaisille yhtiöille.[48] Alueen teollisuus ei ole kovin monipuolista, ja se koostuukin lähinnä erilaisista ulkoisille markkinoille suunnatuista perinteisistä käsityötuotteista, kuten koruompeleista, kuvakudoksista ja koritöistä. Suurimmat teollisuudenalat liittyvät toimintaan ruoka-, juoma-, tupakka- ja rakennusalalla.[49] Kasvaneen taloudellisen hyvinvoinnin seurauksena maan työttömyysaste oli vuonna 2008 noin 6 %, alhainen muuhun Portugaliin verrattuna.[48] Madeira on myös saanut huomattavaa tukea Euroopan unionin rahastoista, jolla on ollut suuri vaikutus sen talouteen. Saaduilla tuilla on muun muassa pidennetty lentokentän kiitotietä, sekä parannettu tieverkostoja rakentamalla kulkua nopeuttavia tunneleita.[50]

Madeiran virallinen valuutta on euro. Syyskuussa 2002 Moody's antoi Madeiran alueelle luokan Aa3 liikkeellelaskijan luottoluokituksen alueen vilkkaan talouden ja sen suorituskyvyn paranemisen, sekä hallittavissa olevan velkataakan ansiosta. Syyskuussa 2011 Moody's alensi Madeiran pitkän aikavälin luottoluokitusta B1:stä B3:een huolena alueen huono hallinto ja johtaminen, sekä heikko talousarvioiden toteuttaminen. Madeiran aluehallituksen vuodesta 2003 lähtien ilmoittamatta jättämien kustannusten ja velkajärjestelysopimusten yhteisvaikutus oli vuosien 2008–2010 alijäämissä 1,1 miljardia euroa.[48]

Presidentti Jardim erosi virastaan keväällä 2007 vastalauseena José Sócratesin hallituksen hyväksymälle laille alueiden varainkäytöstä. Hallitus oli neuvottelematta Madeiran kanssa muuttanut Portugalin ja Madeiran yhteisiä lakeja niin, että Madeiralle kuuluva 2 % EU-rahoista jäi Portugalille. Jardim asettui kuitenkin uudestaan ehdolle ja voitti vaalit ylivoimaisesti.[27]

Liikenne

muokkaa
 
Maantiesilta

Euroopan unionin jäsenmaiden ja Schengen-alueen kansalaiset voivat matkustaa Madeiralle vapaasti. Saariryhmällä on kaksi lentoasemaa: Santa Cruzissa sijaitseva Madeiran lentoasema, ja Porto Santon saarella sijaitseva Porto Santon lentoasema. Lentoyhteyksiä Madeiralle kulkee Portugalista sekä Azoreilta, mutta myös muualta Euroopasta sekä esimerkiksi Etelä-Amerikasta. Portugalista voi matkustaa Madeiralle myös lautalla.

Madeiran ja Porto Santon välillä matkustetaan joko lentokoneella tai lautalla, joka kuljettaa myös autoja sekä muita ajoneuvoja. Madeiran saarella on kattava tieverkosto, ja edullisin kulkutapa on ympäri saarta kulkevat bussit, joiden aikataulut on kuitenkin suunniteltu pääasiassa paikallisten tarpeisiin. Helpoin kulkutapa on vuokra-auto, joita voi vuokrata esimerkiksi lentokentältä. Pääkaupungissa Funchalissa voi liikkua luotettavasti taksilla.[51]

Matkailu

muokkaa
 
Maisemaa Porto Santon etelärannikolla. Kuvassa näkyy saaren eteläpuolella sijaitseva pitkä hiekkaranta sekä saaren suurin asutuskeskittymä Vila Baleira.
 
Muotoonleikattuja pensaita Madeiran kasvitieteellisessä puutarhassa.

Matkailu on Madeiran taloudelle tärkeä tulonlähde, sillä se tuottaa noin 20 % alueen bruttokansantuotteesta.[49]

Madeira on ollut matkailijoiden suosima kohde jo 1700-luvulta lähtien. Alueen leuto ilmasto houkutteli matkailijoita erityisesti Britanniasta ja muualta Euroopasta. Lisäksi Madeiralle saapui myös sairaita ihmisiä, jotka uskoivat löytävänsä parannuksen vaivoihinsa.[50]

Madeiralle rakennettiin lentokenttä vuonna 1964, jota ennen saarelle täytyi matkustaa laivalla.[50] Nykyisin laivamatkailijoiden määrä on taas kasvussa, sillä monet Atlantin risteilyt pysähtyvät Madeiralla. Talvisaikaan Madeiralle saapuu lämpöä ja aurinkoa etsiviä lentomatkailijoita Saksasta, Britanniasta ja Skandinaviasta, kun taas kesällä on enemmän eteläeurooppalaisia tulijoita, jotka pakenevat kotimaansa helteitä.[52]

Madeira sijaitsee Atlantin valtamerellä, ja matkailijoille järjestetään runsaasti erilaisia meriaiheisia aktiviteetteja, kuten purjehdusta, kalastusta, valas- ja delfiinisafareita, vesihiihtoa, lainelautailua, sukellusta ja uintia.[53]

Saaren tunnetuimpiin matkailukohteisiin kuuluvat kasvitieteellinen puutarha, eristynyt Nunnalaakso Curral das Freiras, jonne järjestetään opastettuja matkoja, sekä Monten palatsin puutarha ja São Vincenten laavaluolat. Myös vaellusretket levadoilla ja vuorenhuippujen näköalapaikoille ovat suosittuja.[54] Cabo Girão on maailman toiseksi korkein merikallio ja suosittu nähtävyys,[55] jossa sijaitsee lasipohjainen näköalatasanne.[56] Pääkaupunki Funchalissa järjestetään vuosittain näyttävä uudenvuoden ilotulitus, joka on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan maailman suurimpana.[57]

Madeiralta on veneyhteys Porto Santon saarelle.[58] Porto Santon ilmasto ja saaren eteläpuolella sijaitseva yhdeksän kilometriä pitkä hiekkaranta houkuttelevat turistien lisäksi myös perheitä Madeiran saarelta.[59][60] Hiekalla sanotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.[61]

Terveysriskit

muokkaa

Lokakuussa 2012 Madeiralla puhkesi hyttysten levittämä dengue-kuume-epidemia.[62][63] Sairastuneiden joukossa oli myös suomalaismatkailijoita.[64] Tautiin sairastuneiden määrä kääntyi laskuun marraskuun puolivälissä.[65] Epidemia ei aiheuttanut kuolonuhreja, eikä uusista sairaustapauksista ole ilmoitettu kevään 2013 jälkeen.[66][67] Madeiran viranomaiset kuitenkin suosittelevat matkailijoita noudattamaan ennalta ehkäiseviä toimia, kuten käyttämään hyttyskarkotteita, pitämään hotellihuoneen ikkunat iltaisin kiinni, sekä suosimaan ihoa peittäviä vaatteita.[67]

Levadat

muokkaa
Pääartikkeli: Levada
 
Rabaçalin laaksossa kulkeva levada.

Levadat ovat Madeiran saarella sijaitsevia kanavia, jotka kuljettavat vettä saaren sateisilta vuoristoseuduilta alas etelä- ja kaakkoisosan kuivemmille alueille, jotka soveltuvat paremmin maanviljelyyn ja asutukseen. Ensimmäiset levadat rakennettiin 1400-luvulla puusta ja myöhemmin maaseoksesta tai kallioon hakkaamalla. Nykyään levadat tehdään betonista. 1600-luvulla rakennettiin yhä pidempiä ja leveämpiä vesikanavia vesimyllyjen ja sokeriruo’on viljelyn vuoksi. Työn tekivät yleensä vaarallisissa oloissa työskennelleet maurilaiset tai Afrikasta tuodut orjat. Vuonna 1940 vedenkäytön toimikunta aloitti levadojen nykyaikaistamisen, jonka seurauksena vuoteen 1969 mennessä rakennettiin kolme uutta sähkölaitosta sekä viisi uutta levadaa.[8]

Madeiralla kulkee nykyisin yhteensä 2 150 kilometriä levadoja, jotka kuljettavat vettä saaren eteläosaan tuottaen samalla vesivoimaa. Levadojen vieressä kulkevat polut, jotka tarkoitettiin alun perin helpottamaan kanavien rakentamista ja korjausta, ovat nykyään turistien suosimia vaellusreittejä.[7] Vaeltajien suosimiin kävelyreitteihin kuuluvat muun muassa Rabaçalin laakson kolmen levadan reitti,[68] sekä Levada dos Tornos, jonka alkupisteeseen pääsee bussilla Funchalista.[69]

Väestö

muokkaa

Madeiran väkiluku oli vuonna 2010 yhteensä noin 247 000, josta hieman yli 240 000 asui Madeiran saarella ja loput Porto Santossa.[47] Madeira oli täysin asumaton ennen portugalilaisten uudisasukkaiden saapumista 1400-luvun alussa. Heidän jälkeensä alueen väkiluku kasvoi muun muassa saaren kautta kulkeneiden laivojen miehistöistä ja matkustajista, kauppiaista sekä sotilaista. Viime vuosiin asti madeiralaiset elivät varsin eristyneinä muusta maailmasta. Tiheään asutulta Madeiralta on muutettu paljon muualle, varsinkin Etelä-Amerikkaan. Porto Santolla asuu lähinnä eläkeläisiä, lentoyhtiöiden henkilöstöä sekä joutilaita matkailijoita.[70]

Madeiran yliopisto on perustettu vuonna 1988.[71]

Kulttuuri

muokkaa
 
Mustahuotrakalaa banaanin kanssa tarjoiltuna.
 
Madeiran annoona-hedelmä (Annona cherimola Mill.)

Madeiralaiseen ruokakulttuuriin kuuluu paljon erilaisia liharuokalajeja, kuten espetada, carne de vinho e alhos ja picado. Espetada on grillattu häränlihavarras, joka maustetaan valkosipulilla ja merisuolalla, ja jossa käytetään mieluiten laakeripuun oksasta tehtyä keppiä. Picado on valkosipulilla, lihaliemellä ja oliiviöljyllä maustettu naudanlihapata, joka tarjoillaan ranskalaisten kanssa. Kolmas perinteinen liharuoka carne de vinho e alhos, on viinissä, runsaassa valkosipulissa ja laakerinlehdissä marinoitu porsaanliha.[72][73]

Kalalla on tärkeä osuus madeiralaisessa ruokakulttuurissa perinteisen kalastuksen vuoksi. Tonnikala, espada eli mustahuotrakala ja turska esiintyvät useissa ruokalajeissa, kuten myös alueella pyydystetyt simpukat ja mustekalat. Espadaa tarjoillaan yleensä paistetun banaanin kanssa. Açorda à madeirense on suosittu keittoruoka, joka valmistetaan leivästä, valkosipulista ja kananmunasta.[72][73]

Madeiran tunnettu maalaisleipä Bolo do Caco tarjoillaan aina valkosipulivoin kera. Sitä on lähes aina tarjolla erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa, sekä ravintoloissa. Erilaisia leivonnaisia ja jälkiruokia on Madeiralla tarjolla paljon, kuten esimerkiksi queijadas (juustoleivonnainen) ja Bolo de mel (hunajakakku).[72][73]

Madeiran saari on kuuluisa annoona-hedelmiensä laadusta.[74] Annoonan festivaali on perinteinen ja esiintyy vuosittain Faialin seurakunnassa. Tämä tapahtuma kannustaa tämän hedelmän ja sen johdannaisten, kuten liköörien, vanukkaiden, jäätelön ja smoothien, kulutukseen.[75]

Madeiralla valmistetaan kuuluisaa madeiraviiniä.[76] Se on väkevöity, yleensä makeahko viini, jota kuumennetaan sen valmistuksen aikana niin, että viini saa omaleimaisen maun.[77] Toisistaan makeutensa puolesta poikkeavia madeiratyyppejä on neljä: kuivin sercial sopii alkuruoan seuraan, puolikuiva verdelho nautitaan usein hedelmäkakun kanssa, puolimakea bual muistuttaa portviiniä ja makein malmsey on selvimmin jälkiruokaviini.[78]

Urheilu

muokkaa
 
Pääsaarella sijaitseva Santo da Serran golfkenttä.

Madeiran meret ja kalliot sopivat moniin urheiluharrastuksiin, kuten sukeltamiseen, lainelautailuun, liitovarjoiluun, BASE-hyppäämiseen ja bodyboardingiin. Madeiran kirkkaan siniset matalikot houkuttelevat alueelle paljon sukeltajia sekä sukelluskouluja. Suosituimpia alueita ovat Garajaun merensuojelualue, Machicon rannikkoalue ja Porto Santo.[79] Muita suosittuja aktiviteetteja ovat muun muassa retkeily Madeiran luonnossa, ratsastus ja golf. Madeiralla on kolme golfkenttää: kaksi Funchalin lähistöllä ja yksi Porto Santolla. Ensimmäinen 9-reikäinen kenttä on rakennettiin vuonna 1937.[80]

Paikalliset jalkapalloseurat CS Marítimo, CD Nacional ja União da Madeira pelaavat Portugalin pääsarjassa. Myös kuuluisa jalkapalloilija Cristiano Ronaldo on kotoisin Madeiralta. Koripallossa saarta edustaa Portugalin pääsarjassa pelaava CAB Madeira.[81]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Resultados Preliminares Censos 2011 Instituto Nacional de Estatística. Viitattu 28.10.2011. (englanniksi)
  2. a b Regional GDP per inhabitant in 2007 (pdf) Eurostat. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Kemppainen, s. 16–22.
  4. a b Madeira Global Volcanism Program. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
  5. Beadeker, s. 11.
  6. a b Madeira Geography madeirahelp.com. Arkistoitu 14.7.2011. Viitattu 12.1.2011. (englanniksi)
  7. a b Svensson, s. 120-129.
  8. a b Kemppainen, s. 133-150.
  9. Porto Santo volcanic origins madeirahelp.com. Arkistoitu 25.8.2011. (englanniksi)
  10. Porto Santo irrigation system madeirahelp.com. Arkistoitu 24.3.2012. (englanniksi)
  11. Kemppainen s. 151-154.
  12. Madeira's nature reserve Madeira Island. 1999. Arkistoitu 18.7.2011. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  13. Selvagens - General information selvagens.seawatching.net. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
  14. General information selvagens.seawatching.net. 2005-2008. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  15. a b Kemppainen, s. 22-23.
  16. a b Svensson, s. 22-25.
  17. IUCN - Madeira IUCN. Viitattu 1.11.2011. (englanniksi)
  18. a b Kemppainen, s. 23-35.
  19. a b Laurisilva of Madeira Unesco World Heritage Centre. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  20. Terrestrial Flora madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  21. a b c d e f g h Kemppainen, s. 36-42.
  22. Birds madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  23. Molluscs madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  24. Mammals madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  25. Fish madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  26. Fauna madeiranature.com. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  27. a b c d e f g h i j k l m n o p Kemppainen, s. 42-52.
  28. a b c d Insight Guides, s. 21-27.
  29. a b c d e Svensson, s. 8-13.
  30. Insight Guides, s. 38-40.
  31. a b c Madeira Island History São Pedro Association. Arkistoitu 7.9.2010. Viitattu 4.11.2011. (englanniksi)
  32. a b Insight Guides, s. 43-47.
  33. a b c Insight Guides, s. 55-57.
  34. a b c Insight Guides, s. 59-63.
  35. a b c d e f g h Kemppainen s. 55-56.
  36. Madeiran tulvakatastrofin raivaustyöt jatkuvat yle.fi. 21.02.2010. Viitattu 19.1.2011.
  37. Madeiran tulvien kuolonuhrien määrän pelätään kasvavan yle.fi. 22.02.2010. Viitattu 19.1.2011.[vanhentunut linkki]
  38. Maastopalot ajavat ihmisiä kodeistaan Portugalissa ja Espanjassa yle.fi. 20.7.2012. Viitattu 20.10.2012.
  39. Madeiralla ja Algarvessa riehuu maastopaloja hs.fi. 20.7.2012. hs.fi. Arkistoitu 24.10.2012. Viitattu 20.10.2012.
  40. Portugali pyysi EU:n apua maastopalojen taltuttamiseen yle.fi. 4.9.2012. Viitattu 20.10.2012.
  41. a b Government Madeira Web. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  42. Madeiran johtaja valittiin uudelleen salailusta huolimatta Yle Uutiset. 10.10.2011. Viitattu 4.11.2011.
  43. Donn, Natasha: Madeira has new president … after 37 years Portugal Resident. 30.3.2015. Arkistoitu 25.11.2016. Viitattu 14.2.2017. (englanniksi)
  44. Madeira (PDF) aurinkomatkat.fi. Arkistoitu 14.10.2011. Viitattu 2.11.2011.
  45. Direcção Regional de Estatística da Madeira - Censos de 2011 (PDF) Instituto Nacional de Estatística. Arkistoitu 13.11.2011. Viitattu 31.10.2011. (portugaliksi)
  46. Funchal portalnacional.com.pt. Viitattu 21.10.2012. (portugaliksi)
  47. a b c Região Autónoma: Madeira Associação Nacional de Municípios Portugueses. Viitattu 13.1.2011. (portugaliksi)
  48. a b c Madeira: Country and Foreign Invetsment Regime LowTax. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  49. a b Madeira - Economy Potrait of the Regions. Arkistoitu 15.11.2011. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  50. a b c Baedeker, s. 20-26
  51. Madeira Transport Guide madeira-hotels.travel.. Arkistoitu 3.2.2011. Viitattu 17.1.2010. (englanniksi)
  52. Tourism Madeira Web. Viitattu 19.1.2011. (englanniksi)
  53. Things to do in Madeira madeira-web.com. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  54. Madeira, Portugali - nähtävyydet & kiehtovimmat paikat lomamatkailija.com. Viitattu 18.1.2011.
  55. Cabo Girão madeira-web.com. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  56. Cabo Girao (Europe’s Highest Cliff) Skywalk madeira-live.com. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  57. New Year's eve on Madeira make it to the Guinness World Records Madeira Islands Tourism. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  58. Lobo Marinho madeira-web.com. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  59. Beadeker, s. 115-119
  60. A Guide to Porto Santo Island Madeira Web. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
  61. Madeira Geography:Porto Santo beach and its medicinal properties madeirahelp.com. Arkistoitu 6.4.2012. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  62. Denguekuume leviää Madeiralla yle.fi. 10.10.2012. Viitattu 20.10.2012.
  63. Dengue Fever in Madeira, Portugal WHO. 17.10.2012. Viitattu 20.10.2012. (englanniksi)
  64. Seitsemän suomalaista saanut dengue-kuumeen Madeiralta hs.fi. 15.2.2013. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 26.1.2014.
  65. Dengue outbreak in Madeira controlled theportugalnews.com. 14.3.2013. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  66. Madeira dengue fever receding theportugalnews.com. 16.4.2013. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi)
  67. a b Portugali: Matkustustiedote Ulkoasiainministeriö. 8.1.2014. Arkistoitu 17.12.2013. Viitattu 26.1.2014.
  68. Madeira Walks Madeira Seekers. Arkistoitu 4.10.2010. Viitattu 17.1.2011. (englanniksi)
  69. Levada dos Tornos Walk Above Funchal Love Madeira. Arkistoitu 6.7.2010. Viitattu 17.1.2011. (englanniksi)
  70. Madeirans - Orientation Countries and their cultures. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  71. Madeiran yliopisto .uma.pt. Arkistoitu 15.11.2011. (englanniksi)
  72. a b c Madeira Island: Food Strawberry World Madeira Web (englanniksi)
  73. a b c Helin, Antti: Madeira, s. 65-68. Helsinki: Image Kustannus, 2006. ISBN 952-99247-6-3
  74. Caderno de Especificações - Anona da Madeira - Denominação de Origem (PDF) Produtos Tradicionais Portugueses. 1998. Agripérola, Cooperativa Agrícola CRL. Viitattu 23.3.2019. (portugaliksi)
  75. Festa da Anona Visit Madeira. Direcção Regional do Turismo da Madeira. Viitattu 23.3.2019. (portugaliksi)
  76. Madeira viini Madeira Live. Viitattu 17.1.2011. (englanniksi)
  77. "Have Some Madeira, M'Dear" Star Chefs Magazine. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  78. Madeira Portugal Info. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  79. Madeira Sports Madeira and Porto Santo Islands. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  80. Santo de Serra Portugal Golf Courses. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
  81. CAB MADEIRA basketball team Eurobasket. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa