Kansainvälinen suuntanumero
Kansainvälinen suuntanumero, maatunnus[1] eli maannumero[2] on kansainvälisiin puhelinyhteyksiin tarvittava puhelinnumeron etuliite.
Kullakin valtiolla ja eräillä muillakin alueilla on oma maatunnuksensa. Eräissä tapauksissa kahdella valtiolla on sama maatunnus.
Maatunnuksen pituus on 1–3 numeroa. Tunnuksia jakaa ja hallinnoi Kansainvälinen televiestintäliitto.
Suomen maatunnus
muokkaaSuomen maatunnus on 358.
Maatunnuksia jaettiin ensimmäisen kerran Genevessä vuonna 1954. Tuolloin Suomi sai kaksinumeroisen tunnuksen 25. Tunnus vaihtui vuonna 1964, koska yleiskokouksessa esiteltiin maailman jako numerovyöhykkeisiin. Iso-Britannia (maakoodi 44) ja Ranska (33) halusivat pitää vanhat maatunnuksensa, joten Eurooppa sai numerolla 3 ja 4 alkavat maatunnukset. Suomelle myönnettiin tuolloin maatunnus 401.[3]
Tunnukset vahvistettiin lopullisesti syys–lokakuussa 1968 Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, joka pidettiin kasinohotellissa Mar del Platan kaupungissa Argentiinassa. Suomessa on joskus ihmetelty miksi maa sai yleiskokouksessa kolminumeroisen tunnuksen 358, kun esimerkiksi Tanska, Ruotsi ja Norja saivat kaksinumeroisen. Kaksinumeroisesta maatunnuksesta oli hyötyä etenkin mekaanisen numeronvalinnan aikana.[3]
Maatunnuksen käyttö
muokkaaKun puhelinnumero ilmoitetaan käyttäen maatunnusta, monissa maissa kansallisen suuntanumeron ensimmäinen numero jää pois. Esimerkiksi Suomessa kansallinen puhelinnumero 019 1234567 on kansainvälisessä muodossa +358 19 1234567. Merkki ”+” tarkoittaa kansainvälisen puhelun maittain vaihtelevaa ulkomaantunnusta.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ maatunnus | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 1.11.2024.
- ↑ maannumero | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 1.11.2024.
- ↑ a b Lehto, Oskari: Miksi Suomessa puhelinten maatunnus on kolminumeroinen 358? Helsingin Uutiset. 26.12.2018. Viitattu 30.1.2023.