FI117552B - Menetelmä rullauksessa ja kiinnirullain - Google Patents

Description

117552

Menetelmä rullauksessa ja kiinnirullain

Keksintö kohdistuu menetelmään rullauksessa, joka on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä. Keksintö koh-5 distuu myös kiinnirullaimeen, joka on oheisen patenttivaatimuksen 10 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä.

Paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteiston loppupäässä rullataan edellisissä koneenosissa valmistettu ja/tai käsitelty, tavallisesti useita 10 metrejä leveä paperiraina konerullaksi tampuuritelan ympärille. Tässä kiinnirullauksessa käytetään tavallisesti pyöriväksi laakeroitua rullaus-sylinteriä ohjaamaan paperirainaa konerullalle, jolloin rullaussylinterin ja konerullan välisellä nippikontaktilla vaikutetaan samalla syntyvän rullan laatuun. Perinteinen ratkaisu on se, jossa rullaussylinteri on pai-15 kallaan ja tampuuritelaa, jonka ympärillä rulla kasvaa nippikontaktissa, siirretään rullauksen edetessä tukirakenteessa, esimerkiksi kannattelemalla tampuuritelan päätyjä rullauskiskoilla. Tampuuritelan päätyihin vaikutetaan sopivalla kuormitusmekanismilla syntyvän konerullan ja rullaussylinterin välisen nippikontaktin säätämiseksi. Tällaisia rullaus-20 konsepteja ja niihin liittyviä kuormitustapoja on esitetty mm. suomalaisessa patentissa 91383, jota vastaa US-patentti 5,251,835, sekä suo-: malaisessa patenttihakemuksessa 950274 ja vastaavassa US-paten- .···. tissa 5,690,298.

• · · • · · * · · • · ♦ ml..t 25 Lisäksi tunnetaan ratkaisu, jossa rullaussylinteri on järjestetty liikkuvak-si vaunuun ja konerullaa pyöritetään keskiökäytöllä kiinteässä rullaus- * · * asemassa, eli tampuuritelan keskiön paikka pysyy samana. Konerullan :···: säteen kasvaessa rullaussylinteri siirtyy siten, että sitä kannattava vaunu liikkuu johteessa. Tällainen järjestely tunnetaan mm. eurooppa- ·· · : *.· 30 laisesta hakemusjulkaisusta 792829, jota vastaa US-patentti 5,988,557.

• ’ *·* • · · #;X# US-patentissa 5,370,327 on esitetty ratkaisu, jossa rullaussylinteri on "* pystysuunnassa siirtyvä ja mahdollistaa näin rullaussylinterin ja kone- •« ' " : "i ! '·· 35 rullan välisen nipin kulma-aseman pitämisen vakiona rullan siirtyessä | ·:··: rullauskiskoilla. Rullaussylinterin matala sijainti ja liike pystysuunnassa mahdollistaa tampuuritelojen siirron varastosta rullausasemaan suoraa 117552 2 siirtorataa pitkin. Ratkaisussa on kaksi paria rullausvaunuja, joista täyden konerullan luovuttanut pari voi palata toisen, rullattavaa rullaa ohjaavan parin ohi noutamaan uutta tyhjää tampuuritelaa.

5 Rainaa rullalle ohjaavan kiinteäasemaisen rullaussylinterin lisäksi voidaan suomalaisen patenttihakemuksen 950274 ja vastaavan US-pa-tentin 5,690,298 mukaan käyttää alempana sijaitsevaa, pystysuunnassa siirtyvää aputelaa, joka muodostaa toisen nipin konerullan kanssa, joka muodostuu siirtyvässä rullausasemassa. Ennen vaihtoa tämä 10 aputela on kontaktissa täyteen tulevan rullan kanssa, joka on ajettu irti rullaussylinteristä. Vastaava järjestely vaihtotapahtuman yhteydessä on esitetty Fl-patentissa 91383 / US-patentissa 5,251,835.

Lisäksi tunnetaan julkaisusta EP-860391 rullain, jossa raina ohjautuu 15 rullalle hihnan tai viiran kautta, joka on viety johtotelojen kautta. Näin saadaan hihnan tai viiran avulla rullan alemman puoliskon alueelle pitkä rullausnippi, jossa paine on tasainen. Painetta voidaan säätää hihnan tai viiran kireyden kautta. Hihna- tai viirasilmukka on kallistettavissa pystytasossa niin, että rainan kulkusuunnassa ensimmäinen joh-20 totela on nostettavissa vasten uutta tampuuritelaa, joka lepää hihnan yläpuolisilla rullauskiskoilla. Rulla siirtyy kasvaessaan eteenpäin rul-. .*. lauskiskoilla siten, että se on jatkuvasti kosketuksissa johtotelaa seu- .···. raavan viiran tai hihnan alaspäin kaltevaan juoksuun, jonka kautta .·*:·. raina tulee rullalle.

ϊ.; 25 !:*:* Patentista US-5531396 tunnetaan lisäksi rullain, jossa viirasilmukka on ! • · * viety rullaussylinterin yli siten, että se ohjaa rullaussylinterin jälkeen :···: rainaa muodostuvalle rullalle.

• V 30 Ongelmana viiraa tai hihnaa käyttävissä rullaimissa on siirtyminen ko- valla nipillä (johtotelan avulla) rullauksesta pelkkään viira- tai hihnarul- .laukseen rullan pohjaa ensiörullauksessa muodostettaessa. Tämä • · · vaatii alkurullauslaitteelta liikemahdollisuuksia sekä pysty- että vaaka-**:*’ suunnassa.

: *·· 35 *:·*: Keksinnön tarkoituksena on esittää uusi hihnaa tai viiraa käyttävä rul- lausmenetelmä, jolla pohjan rullaus voidaan toteuttaa paremmin sai- 117552 3 lyttäen tunnettujen menetelmien edut. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnus- ' omaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa. Ensimmäistä johtotelaa siirretään tampuuritelan kehän 5 suunnassa rainan tulosuuntaa vastaan. Näin on mahdollista toteuttaa pohjan rullaus aluksi kovalla nipillä ja siirron jälkeen pehmeämmällä ni-pillä. Tampuuritelaa ei tarvitse tällöin siirtää alkurullauksen aikana.

Keksinnön mukaiselle kiinnirullaimelle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkikö osassa.

Keksinnön muiden suoritusmuotojen ja niiden etujen osalta viitataan oheisiin epäitsenäisiin vaatimuksiin ja jäljempänä tulevaan selitykseen.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää rullaimen pääperiaatetta kaavamaisesti sivukuvan- tona, 20 kuvat 2-6 esittävät kiinnirullauksen eri vaiheita kiinnirullaimen sivuku- . vantona, ja *·· *·· • · * · .*» kuvat 7-11 esittävät kiinnirullauksen eri vaiheita toisen suoritusmuo- * * * 25 don mukaisen rullaimen sivukuvantona.

• · • · ·· · : Kuvassa 1 on esitetty jatkuvatoiminen kiinnirullain, jossa edeltävästä paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteiston osasta tuleva, normaalisti useita metrejä leveä paperiraina W kulkee rullausnipin N kautta i’\: 30 rullalle R. Rullausnippi on muodostettu päättymättömän silmukan muo- dossa olevan taipuisan tukielimen 1, kuten hihnan tai viiran avulla. Tu- ··· kielin 1 on viety kahden johtotelan 2 ja 3 kautta, joiden kummankin kohdalla elimen 1 juoksu kääntyy päinvastaiseen suuntaan. Rainan • · **:** kulkusuunnassa ensimmäinen johtotela 2 voi muodostaa rullauksen al- 35 kuvaiheessa ’’kovan nipin” aloitettavan rullan kanssa siten, että tukielin ·:··: 1 on kontaktissa rullaan kohdassa, jossa se kulkee johtotelan 2 tuke mana sen pinnalla. Jälkimmäinen johtotela 3 tai ensimmäinen johtotela 4 117552 2 voi olla käytettävä tela eli vetotela, tai molempiin teloihin voidaan järjestää oma käyttö. Raina kulkee tukielimen 1 ohjaamana konerullalle R, joka muodostetaan omalla keskiökäytöllä pyöritettävän tampuurite-lan 5 ympärille. Tampuuritelalla 5 on liikkumismahdollisuus konesuun-5 nassa tukielimen 1 silmukan suhteen, ja tämä on järjestetty siten, että tampuuritelan päissä olevia laakeripesiä, jotka mahdollistavat tampuu-ritelan 2 pyörimisen, kannatetaan sopivissa tukirakenteissa. Rullaimen yhteydessä on lisäksi tyhjien tampuuritelojen 5 varasto (ei esitetty), josta telat tuodaan vaihtoasemaan ensimmäisen johtotelan 2 kohdalle 10 täyteen tulevaan konerullaan R menevän rainan vaihtamiseksi. Rullan-vaihto tapahtuu tuotantonopeudessa, eli suurella nopeudella täyteen rullaan menevä paperiraina vaihdetaan kulkemaan uudelle, vaihtoasemaan tuodulle tampuuritelalle.

15 Konerullaa R voidaan siirtää konesuunnassa siirtolaitteessa 7, joka kannattaa tampuuritelan päädyissä olevia laakeripesiä ja jota liikutetaan rullaimen runkoon kiinnitettyjen toimilaitteiden avulla. Siirtolaite 7 on järjestetty liikkumaan konesuuntaisilla, oleellisesti vaakasuorilla rul-lauskiskoilla 6, ja se muodostuu tampuuritelan kummassakin päädyssä 20 olevasta vaunusta, joka kannattaa tampuuritelan 5 pään laakeripesää. Kun konerullan R halkaisija kasvaa, ja rulla siirtyy eteenpäin, se on jat-kuvasti kontaktissa tukielimeen 1 sen ansiosta, että siirtolaitteen 7 siir- I · torata ja tukielimen 1 rainaa kuljettava osuus muodostavat yhdessä : siirtosuuntaan aukeavan kulman. Kuvassa 1 tukielimen 1 silmukan * φ * 25 ylempi, rainaa kuljettava osuus suuntautuu liikesuunnassaan viistosti alaspäin rullan R (ja tampuuritelan 5) siirtoradan ollessa oleellisesti vaakasuora.

• · *

Kuvassa 2 on esitetty tilanne rullauksen alkuvaiheessa tilanteessa, '.···, 30 jossa alkurullauslaitteesta 8 siirretään tampuuritela 5 ja sen ympärille * * ’·[ alkurullauksen aikana muodostunut rulla R siirtolaitteeseen 7, joka toi- :.i.: mii toisiorullauslaitteena. Siirtolaite 7 on tätä varten ajettu nuolen • t · osoittamassa suunnassa rainan kulkusuuntaa vastaan alkurullauslait-teen 8 kohdalle. Tässä vaiheessa raina W kulkee ensimmäisen johto-35 telan 2 jälkeen tulevan tukielimen 1 osuuden kautta rullalle R.

• · 117552 '5

Kuvassa 3 on esitetty tilanne, jossa siirtolaitetta 7 on siirretty rullaus-kiskoja 6 pitkin eteenpäin rainan kulkusuuntaan rullan R halkaisijan kasvun mukaan niin, että rulla on alapuoleltaan aina kosketuksissa tukielimen 1 silmukkaan siten, että raina siirtyy rullan R ulkokehälle 5 silmukan rainaa kuljettavan osuuden ja mainitun ulkokehän välisessä rullausnipissä N. Uuden rullan ytimen muodostava tampuuritela 5 on tuotu alkurullauslaitteeseen 8. Kuvassa 3 on esitetty myös tilanne, jossa tukielimen 1 silmukkaa on siirretty konesuunnassa eteenpäin siten, että ensimmäinen johtotela 2 sijoittuu suoraan uuden tampuurite-10 lan 5 alapuolelle. Ensimmäisen johtotelan 2 ja silmukan liikkeitä selostetaan jäljempänä yksityiskohtaisemmin.

Kuvassa 4 on esitetty tilanne, jossa uusi tampuuritela 2 on alkurullaus-laitetta 8 pystysuoraan alas laskemalla tuotu vaihtoasemaan kontaktiin ] 15 tukielimen 1 silmukan sen osuuden kanssa, joka kulkee ensimmäisen johtotelan 2 päällä ns. kovan nipin aikaansaamiseksi. Tätä ennen uusi tampuuritela 5 on kiihdytetty alkurullauslaitteen 8 käytöllä ratanopeu-teen. Vaihtoasemassa tampuuritelan 5 keskiakselia ja johtotelan 2 kes-kiakselia yhdistävä taso on oleellisesti pystysuorassa. Kuvan 3 tilan-20 teeseen verrattuna vanha konerulla R on toisiorullauksessa siirtynyt edelleen eteenpäin rullan halkaisijan kasvun mukaan, eli rullan R ja tu-kielimen silmukan välinen rullausnippi N on siirtynyt silmukan ylemmän • · *··;* osuuden kulkusuuntaan. Paperiraina W kulkee nyt uuden, tyhjän tam- v : puuritelan 5 ja silmukan ensimmäisen johtotelan 2 välistä ja edelleen • · · 25 pitkin tukielimen 1 silmukan ylempää, rainaa kuljettavaa osuutta ja siir- i • \t tyy vanhan rullan R kehälle rullausnipissä N. Kuvassa 4 näkyy vielä, kuinka tässä vaiheessa vanha rulla R on tullut kosketuksiin rullaimen • * · runkoon pyöriväksi laakeroidun ja omalla käytöllä pyöritettävän paino- telan 9 kanssa, jonka tarkoituksena on varmistaa rullan pintakerrosten !*·*·. 30 tiiviys. Nippiä, jonka läpi raina kulkee tukielimen 1 ja uuden tampuuri- • · *·] telan 5 vaipan välissä, on merkitty viitteellä N1.

• · · * « · • · * • · ·

Kuvassa 5 on esitetty tilanne, jossa vanhaan rullaan R menevä raina y. m on vaihdettu kulkemaan uuden tampuuritelan 5 ympärille, eli tampuuri- 35 telan 5 ja ensimmäisen johtotelan 2 välisen nipin N1 jälkeen raina seu- > • · ·. ·”* raa uuden tampuuritelan 5 pintaa ja alkaa muodostaa sen ympärille uutta konerullaa R, jolloin em. nippi N1 muodostaa rullausnipin alku- 117552 6 rullauksessa. Vaihtomenetelmät, joita tässä ei ole selostettu tarkemmin, voivat käsittää sopivat ilmapuhallukset, joilla raina saadaan repeämään ja ohjautumaan uuden tampuuritelan 5 ympärille. Vaihto suoritetaan tunnetusti täydessä ratanopeudessa eli rainan tuotantonopeu-5 dessa. Tampuuritela 5 on vaihdon aikana alkurullauslaitteessa 8.

Kuvassa 5 on esitetty, kuinka vanhan rullan R toisiorullauksen loppu-piste on ennen toista johtotelaa 3 (nipin N sijaintikohta). Toisiorullausta on myös mahdollista jatkaa niin, että rullausnippi N siirtyy aivan tuki-10 elimen 1 silmukan alaspäin kaltevan osuuden loppuun toisen johtotelan 3 päälle.

Kuvassa 6 on esitetty tilanne, jossa vanha, täyteen tullut konerulla R on siirtolaitteella 7 siirretty eteenpäin poistoasemaan pois kontaktista tu-15 kielimen 1 silmukan kanssa painotelan 9 liikkuessa siirtoliikkeen mukaisesti siten, että se on jatkuvassa kontaktissa konerullan R pintaan. Kun vanha konerulla R on siirretty irti tukielimen silmukasta ja kun rai-naa on kertynyt uuden tampuuritelan 5 ympärille tietynpaksuinen kerros ensimmäisessä alkurullausvaiheessa, tukielimen 1 silmukkaa siir-20 retään nuolen osoittamalla tavalla tampuuritelan kehän suuntaisesti rainan tulosuuntaa vastaan siten, että ensimmäinen johtotela 2 siirtyy kauemmas uudesta rullasta, ja rullan kehäpinta tulee silmukkaa vasten • # · johtotelaa 2 välittömästi seuraavalla tukielimen 1 vapaalla osuudella, eli :T: tilanne on sama kuin kuvassa 2. Uusi tampuuritela on tässä vaiheessa 25 edelleen alkurullauslaitteessa 8. Rullausnippi N1 siirtyy näin johtotelan 2 suhteen tukielimen 1 kulkusuuntaan.

• · • * · • · * ·

Rainan tulosuunnalla tarkoitetaan tässä sitä suuntaa, jossa se tulee tu-;v kielimen 1 silmukan ja tampuuritelan 5 väliseen rullausnippiin. Raina W

30 voi tällöin tulla joko ensimmäisen johtotelan 2 ohjaamana sillä tukieli- * · ·;·* men silmukan osuudella, joka kaartuu johtotelan 2 päällä (kuvien 4-6 esittämällä tavalla, jossa rainan tuloa silmukalle ohjaa ennen silmukkaa :***: oleva rainanjohtotela 10), tai se voi tulla nippiin myös tampuuritelan 5 * * * ja sen päällä olevien rainakerrosten ohjaamana, eli se ohjautuu ensin : 35 rullan pintaa pitkin ennen tuloa rullausnippiin N1.

···# 117552 7

Kun täyteen tullut rulla R on poistettu rullaimesta, siirtolaite 7 on vapaa siirtymään kiskoja 6 pitkin kohti alkurullauslaitetta 8 kuvan 2 asemaan, jossa alkurullauslaitteessa 8 oleva tampuuritela 5 ja sen ympärille muodostumaan alkanut rulla R luovutetaan siirtolaitteeseen 7 toisiorul-5 tausta varten. Tämän uuden rullan R toisiorullaus etenee sitten taas pitkin tukielimen 1 silmukan ylempää, rainaa kuljettavaa osuutta kuvien 2-6 mukaisesti. Toisiorullauksen aikana johtotelaa 2 siirretään taas takaisin rainan kulkusuuntaan (kuvan 2 asemasta kuvan 3 asemaan), eli paikkaan, jossa se on tuotaessa jälleen uusi tampuuritela vaihtoase-10 maan.

On huomattava, että nippikosketus tukielimeen 1 on jatkuva koko rullauksen ajan, eli siirryttäessä alkurullauksesta toisiorullaukseen nippi-kontakti tukielimen silmukkaan säilyy koko ajan, kun tampuuritela 5 15 luovutetaan alkurullauslaitteesta 8 siirtolaitteeseen 7. Siirtolaite 7 voi lähteä viemään tampuuritelaa 5 ja rullaa eteenpäin suoraan siitä vakio-asemasta, jossa alkurullauslaite 8 on pitänyt tampuuritelaa 5 vaihto-hetkellä ja koko alkurullauksen aikana. Kun tampuuritelaa 5 luovutetaan alkurullauslaitteesta 8 siirtolaitteeseen 7, tampuuritelaa 5 pyörittä-20 vän momentin vaihto alkurullauslaitteen 8 käytöltä siirtolaitteen 7 käytölle voidaan toteuttaa ennestään tunnetuilla tavoilla. Siirtolaitteen 7 käyttö siirtyy siirtolaitteen mukana ja pyörittää tampuuritelaa 5 ja sen C.*: ympärillä olevaa rullaa R tuotantonopeuden vaatimalla nopeudella toi- :T: siorullauksen ajan, kunnes rainan katkaisun jälkeen täyttä rullaa ale- 25 taan jarruttaa.

It» • · · * · » • · !···. Ensimmäisen johtotelan 2 siirtämisellä rainan W tulosuuntaa vastaan • · saadaan aikaan se edullinen vaikutus, että kohta, jossa tukielimen 1, .. . kuten hihnan tai viiran silmukka on vasten uuden, tampuuritelan 5 ym- 30 pärille muodostumaan alkaneen rullan kehää, siirtyy johtotelan 2 koh- • · *·;·* dalta sen jälkeen tulevan tukielimen 1 vapaan osuuden kohdalle. Sama suhteellinen siirtymä saataisiin itse asiassa aikaan siirtämällä alkurul-lauslaitteessa olevaa tampuuritelaa 5 hihnasilmukan kuljetussuunnas- • · * sa eteenpäin. Haittana on tällöin kuitenkin se, että tällöin jouduttaisiin : 35 alkurullauksessa ohjaamaan sellaisen tampuuritelan 5 liikettä, jonka massa muuttuu koko ajan sen ympärille tulevan rainan W johdosta. Keksinnön mukaisella menetelmällä toimittaessa voidaan tampuurite- 117552 8

Ian 5 keskiakseli pitää paikoillaan tässä rullausnipin siirtovaiheessa ja vaikka koko alkurullauksen ajan. Tämä mahdollistaa puolestaan sen, että alkurullauslaite 8 voidaan muodostaa asemaltaan kiinteäksi ainakin niin, että se on liikuteltavissa vain yhden, oleellisesti pystysuoran 5 siirtoradan mukaisesti, mutta siihen ei tarvitse järjestää vaakasuuntaista liikemahdollisuutta tampuuritelan 5 siirtämiseksi tukielinsilmukan suunnassa.

Johtotelan 2 liikemahdollisuudella tampuuritelan 5 kehän suunnassa on 10 muitakin etuja. Kun johtotelan 2 asema on edellä kuvatulla tavalla muutettavissa, voidaan ensinnäkin valita se, aloitetaanko pohjan rullaus uuden tampuuritelan 5 ympärille heti kovaa rullausnippiä N1 (vasten ensimmäisen johtotelan päällä 2 kulkevaa tukielintä 1) vasten vai heti pelkkää tukielintä 1 (hihnanjohtotelan 2 jälkeen tuleva tukieli-15 men vapaa osuus) eli "pehmeää” rullausnippiä N1 vasten. Tämän aloitusasennon valitsemiseksi ei tarvitse siirtää tampuuritelaa 5, vaan se voidaan laskea vaihtoasemaan alkurullauslaitteella 8 aina samaa siirtorataa pitkin ja aloitusasento riippuu vain siitä, mihin asemaan ensimmäinen johtotela 2 on ajettu. Kun raina on vaihdettu kulkemaan 20 vaihtoasemassa olevalle tampuuritelalle 5, pohjan rullaus aloitetaan välittömästi joko kovaa nippiä tai pehmeää nippiä vasten.

• · · • · · O Edullisesti menetellään siten, että vaihdon jälkeen aletaan ensimmäi- :T: sessä alkurullausvaiheessa rullata rullan pohjaa eli ensimmäisiä raina- 25 kerroksia tampuuritelan 5 ympärille vasten kovaa nippiä N1 tampuuri- ··♦ telan 5 pysyessä vaihtoasemassa, ja tämän jälkeen siirrytään toiseen .*···. alkurullausvaiheeseen siirtämällä ensimmäistä johtotelaa 2 tampuuri telan 5 suhteen, minkä jälkeen pohjaa rullataan vasten pehmeää nippiä N1.

* ·’’ 30 ··· • » *·“' Siirtämällä johtotelaa 2 konesuunnassa haetaan sopiva alkupiste, jossa : :[z johtotela on vaihdon ja ensimmäisen alkurullausvaiheen aikana. Kun raina on vaihdettu ja rulla alkaa kasvaa uuden tampuuritelan ympärillä, ··» johtotelaa 2 liikutetaan pystysuunnassa alaspäin rullan kasvun mu- : ” 35 kaan, ja tällä liikkeellä säädetään myös rullausnipin viivakuormaa en- ·♦···.

simmäisessä alkurullausvaiheessa.

Π7552 9

Kuvassa 1 on esitetty kaavamaisesti ensimmäisen johtotelan 2 ja toisen johtotelan 3 liikemahdollisuuksia. Ensimmäinen johtotela 2, jonka avulla rullausnipin paikka on määrättävissä alkurullauksessa, on edullisesti siirrettävissä sekä pystysuunnassa että vaakasuunnassa sen pyö-5 rimisakselia vastaan kohtisuorissa suunnissa siten, että siirtoliikkeet näissä suunnissa ovat toisistaan riippumattomat. Näin johtotela 2 voidaan sijoittaa tarkoin valittuun pisteeseen rainan kulkusuuntaan yhty-vässä pystytasossa tietynsuuruisella alueella, ja siirto ensimmäisestä pisteestä toiseen pisteeseen voidaan toteuttaa haluttua siirtorataa pit-10 kin. Sama liikuttelumahdollisuus on myös toisella johtotelalla 3. Käytännössä liikuttelu voidaan molempien johtotelojen kohdalla toteuttaa kiinnittämällä tela pyöriväksi ensimmäiseen elementtiin ja liikuteltavaksi siinä suoraviivaisesti yhteen suuntaan em. pystytasossa, ja järjestämällä puolestaan elementti liikuteltavaksi suoraviivaisesti tätä ensim-15 mäistä suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa samassa pystytasossa. Tällainen elementti on telan kummassakin päädyssä rullaimen reunassa.

Kuvien 2-7 mukaisessa suoritusmuodossa koko tukielimen 1 silmukan 20 1 täytyy liikkua ensimmäisen johtotelan 2 liikkeen mukaisesti, eli toisen johtotelan 3 tulee seurata ensimmäisen johtotelan 2 liikettä niin, että ies“: haluttu silmukan asento säilyy. Tämä voidaan toteuttaa siten, että en- simmäisen johtotelan 2 ja toisen johtotelan 3 pyörimisakselit on yhdis- • * * tetty jäykällä yhdysrungolla, jota on kaavamaisesti kuvattu pistekatko- ,···. 25 viivalla kuvassa 1. Käytännössä liikkeet voidaan toteuttaa vielä niin, • · ;.‘T# että kumpikin johtotela on sijoitettu korkeussuunnassa liikkuvaksi omaan vaunuunsa, jota puolestaan voidaan siirtää konesuuntaan rul- **·* laimen rungossa. Näin esimerkiksi ensimmäisen johtotelan 2 vaunua aktiivisesti liikuttamalla ja johtotelan 2 korkeusasemaa vaunussa aktii- : V 30 visesti säätämällä saadaan johtotela aina sijoitetuksi oikeaan asemaan • · · alkurullauslaitteeseen 8 ja siinä olevaan tampuuritelaan 5 nähden. Toi- . .·. nen johtotela 3 seuraa ensimmäisen johtotelan liikettä niin, että tukieli- .···. men silmukan kulma vaakatason suhteen muuttuu halutulla tavalla tai • · *·* pysyy vakiona. Käytännössä toisen johtotelan 3 liikettä tarvitsee aktiivi- : *·· 35 sesti ohjata vain yhdessä suunnassa, ja tela paikoittuu sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa automaattisesti jäykän yhdysrungon ansiosta. Esimerkiksi siirrettäessä aktiivisilla toimilaitteilla ensimmäisen joh- 117552 10 totelan 2 vaunuja ja säädettäessä näiden vaunujen aktiivisilla toimilaitteilla telan 2 korkeusasemaa vaunuissa tarvitsee toisen telan 3 vaunuissa säätää aktiivisesti vain korkeutta, ja vaunut seuraavat kone-suunnassa jäykän yhdysrungon välityksellä automaattisesti ensimmäi-5 sen telan 2 liikettä.

Tukielimen 1 kireys, joka on yksi hallintasuureista alkurullauksen ja erityisesti toisiorullauksen aikana, voidaan toteuttaa esimerkiksi telojen yhdysrunkoon liikuteltavasti kiinnitetyllä kiristystelalla, joka on koskelo tuksissa tukielimen 1 silmukkaan.

Toinen mahdollisuus järjestää tukielimen silmukan liike on järjestää johtotelat 2 ja 3 liikuteltaviksi siten, että ne eivät ole kytketyt yhteen jäykän yhdysrungon välityksellä, joka määräisi niiden keskipisteiden 15 välisen etäisyyden, vaan ne ovat täysin toisistaan riippumattomasti liikuteltavissa, silmukan määräämissä rajoissa. Liikemahdollisuudet kummallakin telalla voivat olla samat kuin edellä, ts. ne ovat liikuteltavissa sekä korkeussuunnassa että konesuunnassa, mutta niiden keskinäisen liikkeen avulla voidaan nyt säätää myös tukielimen 1 kireyttä.

20

Kuten kuvista näkyy, alkurullauslaite on liikuteltavissa pystysuorassa : pitkin rullaimen rungossa olevia pystysuoria johteita, eli liike on lineaa- rinen. Alkurullauslaitteen lukitusleuat, joihin uuden tampuuritelan 5 laa- ··· keripesät voidaan kiinnittää, suuntautuvat tästä rungosta siihen suun- .···. 25 taan, johon rullaa tullaan siirtämään toisiorullauksen aikana, eli siirto- • · laitteen 7 siirtosuuntaan. Uuden tampuuritelan 5 ja tukielimen 1 silmu- f \.f kan välinen nippi N1 voidaan sulkea laskemalla alkurullauslaitetta alas **··* ja pitämällä ensimmäistä johtotelaa 2 ja tukielimen silmukkaa siinä asennossa, johon se on tätä ennen siirretty, tai pitämällä alkurullaus- : 30 laitetta 8 paikoillaan ja nostamalla ensimmäistä johtotelaa 2 ylös, kun- » · · nes raina jää tukielimen 1 ja tampuuritelan 5 väliin.

• · · * · · .·*·. Kuvissa 7-11 on esitetty rullain, jossa vaiheet ovat periaatteeltaan sa- • » mat kuin edellä on kuvattu. Ensimmäisen johtotelan 2 ja toisen johto-: ’** 35 telan 3 lisäksi tukielimen 1 silmukan sisäpuolella on kuitenkin kolmas tela, lisätela 11, joka sijaitsee rainan kulkusuunnassa ennen ensimmäistä johtotelaa 2. Ensimmäisen johtotelan 2 kohdalla silmukan kul- 11 117552 kusuunta ei muutu päinvastaiseksi, vaan sen kohdalla tukielimen 1 viistosti ylöspäin suuntautuva osuus kääntyy viistosti alaspäin suuntautuvaksi osuudeksi, jota pitkin rullausnippi N toisiorullauksessa siirtyy. Lisätelan 11 ja ensimmäisen johtotelan 2 välisellä viistosti ylöspäin 5 suuntautuvalla osuudella tukielin 1 kuljettaa rainaa kohti rullausnippiä N1. Lisätelaa voidaan käyttää tukielimen kireyden säätämiseen. Lisäksi on esitetty silmukan ulkopuolella tukielimeen kosketuksissa oleva tela , 12, jota voidaan käyttää ohjaustelana, joka paikoittaa tukielintä 1 sivu- suunnassa toisen päätynsä liikkeen avulla (nuolet).

10

Kuvien 7-11 suoritusmuodossa etuna on se, että silmukan sisäpuolella olevista teloista tarvitsee siirtää vain ensimmäistä johtotelaa 2 haluttaessa muuttaa johtotelan 2 ja rullausnipin N1 keskinäistä sijaintia alku-rullauksessa, ja muut telat voivat olla kaikissa vaiheissa samassa ase-15 massa.

Tasomainen taipuisa tukielin 1, joka muodostaa kahden tai useamman telan avulla suljetun silmukan, on edullisesti ilmaa läpäisevä, esimerkiksi viira. Keksinnön piiriin kuitenkin myös sellaiset tukielimet, jotka 20 ovat ilmaa läpäisemättömiä, esimerkiksi pinnaltaan suljetut hihnat. Tukielin on koneen poikkisuunnassa samaa rakennetta, eli se vastaa rul-:lattavan rainan leveyttä. Keksinnön piiriin kuuluu kuitenkin myös ajatus, että silmukka muodostuu useammasta samansuuntaisena vierekkäin t · · kulkevasta silmukasta, yleisen geometrian ollessa sivusta katsoen ai- .···, 25 van sama kuin kuvissa 2-11. Tällöin silmukkojen kireyttä voidaan esi- • · merkiksi säätää itsenäisesti julkaisusta EP-860391 tunnettujen peri-aatteiden mukaisesti.

* · • · ***

Alkurullauslaite 8 on sopivimmin ylös ja alas pystysuunnassa liikkuva, : 30 jolloin se yläasemassa hakee uuden tampuuritelan 5 varastosta ja ala- •«· asemassa muodostaa vaihto- ja alkurullausaseman. On kuitenkin . !·. mahdollista, että alkurullauslaite, joka pitää uutta tampuuritelaa vaih- don ja alkurullausvaiheen aikana, on asemaltaan täysin kiinteä. Tällöin • * *" uusi tampuuritela tuodaan erityisillä siirtoelimillä, esimerkiksi nosturilla, • · : '·* 35 alkurullauslaitteeseen ylhäältä. Tällöin rullausnippi N1 tulee sulkea en- simmäistä johtotelaa 2 liikuttelemalla.

Claims (14)

117552 12

1. Menetelmä rullauksessa, jossa rullataan jatkuvatoimisesti paperi-rainaa rulliksi pyörivien rullausytimien ympärille siten, että 5. ennen rullan vaihtoa uusi, tyhjä rullausydin (5) tuodaan vaihtoase- maan vaihtoyhteyteen vanhaan rullaan (R) menevän paperirainan (W) kanssa, - vanhan rullan (R) tultua täyteen raina vaihdetaan vaihtotapahtumas-sa kulkemaan uuden rullausytimen (5) kehälle ja aloitetaan alkurul- 10 laus, jossa rainaa johdetaan uuden rullausytimen ympärille, - alkurullauksessa rainaa ohjataan rullaksi rullausytimen (5) ympärille päättymättömän tukielimen (1) silmukan ja rullausytimen välisen rul-lausnipin kautta, - alkurullauksesta siirrytään toisiorullaukseen, jossa tukielimen (1) rai-15 naa kuljettava osuus tuo rainaa rullalle ja raina siirtyy rullalle mainitun osuuden ja rullan ulkokehän välisessä rullausnipissä (N), - toisiorullauksen aikana ainakin jossain vaiheessa rullausydintä (5) siirretään tukielimen (1) silmukan suhteen rullan (R) halkaisijan kasvun mukaan siten, että mainitun rullausnipin (N) asema siirtyy 20 eteenpäin päättymättömän tukielimen (1) rainaa kuljettavalla osuudella mainitun osuuden kulkusuuntaan, ;tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) silmukan rainaa * · · .*··. kuljettavan osuuden ensimmäistä johtotelaa (2) siirretään rullausytimen .···. (5) kehän suuntaisesti niin, että rullausytimen (5) ja tukielimen (1) sil- • · φ /.... 25 mukan välisen rullausnipin (N1) etäisyys ensimmäisestä johtotelasta (2) muuttuu alkurullauksessa. • * · * · I Φ t

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johtotelaa (2) siirretään alkurullauksen aikana rullausytimen (5) kehän f \: 30 suunnassa paperirainan (W) tulosuuntaa vastaan niin, että rullausnipin (N1) etäisyys ensimmäisestä johtotelasta (2) kasvaa. ♦ · ·

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että * · '·:** - rullausytimen (5) ympärille muodostuva rulla on ensimmäisessä : » 35 alkurullausvaiheessa vasten tukielintä (1) kohdassa, jossa tukielin on *:*·: ensimmäisen johtotelan (2) päällä, ja 13 117552 - toisessa alkurullausvaiheessa ensimmäistä johtotelaa (2) siirretään niin, että rulla tulee enemmän vasten tukielimen (1) vapaata osuutta, joka seuraa välittömästi ensimmäistä johtotelaa (2).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että rullausydin (5) on paikoillaan alkurullauksen aikana.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uusi rullausydin (5) tuodaan vaihtoasemaan vasten tu- 10 kielimen (1) silmukkaa oleellisesti pystysuoraan lineaariliikkeellä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäistä johtotelaa (2) ja tukielimen (1) kulkusuunnassa sitä seuraavaa toista johtotelaa (3) siirretään siten, että tukieli- 15 men (1) silmukan asema muuttuu.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrossa johtotelojen (2, 3) liikkeet määräytyvät teloja yhdistävän rungon mukaan. 20

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, . tunnettu siitä, että johtoteloja (2, 3) siirretään itsenäisesti. t·· * · · * · • · ‘.V.t

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että ensimmäistä johtotelaa (2) siirretään tukielimen (1) • · *··** silmukan sisällä. ·· · • · · • · • · • · ·

10. Kiinnirullain, joka on järjestetty rullaamaan jatkuvatoimisesti paperirainaa rulliksi pyörivien rullausytimien ympärille, käsittäen 30. siirtolaitteen (7) rullausytimen (5) ja sen ympärille muodostuvan rul- :***: Ian (R) siirtämiseksi toisiorullauksen aikana, jossa paperirainaa (W) e \# ohjautuu jatkuvasti rullalle rullausnipin (N) kautta, *::f - laitteen uuden, tyhjän rullausytimen (5) siirtämiseksi vaihtoasemaan, • · *·;·' jossa toisiorullauksessa olevalle rullalle (R) ohjautuva paperiraina 35 (W) vaihdetaan kulkemaan uuden rullausytimen (5) ympärille, • · 117552 14 - laitteen uuden rullausytimen (5) pitämiseksi alkurullausasemassa, jossa paperirainaa ohjautuu uuden rullausytimen (5) ympärille rul-lausnipin (N 1) kautta, - päättymättömän tukielimen (1) muodostaman silmukan, jossa on rai-5 naa kuljettava osuus, joka muodostaa toisiorullauksessa rullausnipin (N), jolloin siirtolaite (7) on järjestetty siirtämään toisiorullauksessa rullaa niin, että mainittu rullausnippi (N) siirtyy rainaa kuljettavan osuuden kulkusuuntaan, - silmukan sisällä olevan ensimmäisen johtotelan (2), joka sijaitsee rai-10 naa kuljettavan, rullausnipin (N) muodostavan osuuden alussa tukielimen (1) kulkusuunnassa, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen johtotela (2) on järjestetty siirrettäväksi alkurullausasemassa olevan rullausytimen (5) kehän . ,':r, suuntaisesti niin, että rullausytimen (5) ja tukielimen (1) silmukan väli-15 sen rullausnipin (N 1) etäisyys ensimmäisestä johtotelasta (2) muuttuu.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kiinnirullain, tunnettu siitä, että ensimmäisen johtotelan (2) akseli on siirrettävissä suoraviivaisesti ainakin konesuunnassa. 20

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kiinnirullain, tunnettu siitä, että . ensimmäisen johtotelan (2) akseli on siirrettävissä lineaarisesti sekä .···. konesuunnassa että korkeussuunnassa toisistaan riippumattomilla siirtoliikkeillä. • · ψ • * * *- ' 25

’···* 13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen kiinnirullain, tunnettu : siitä, että vaihtoasema ja alkurullausasema ovat samat ja toteutettu ai- • · · kuvauslaitteella (8), joka on järjestetty pitämään uutta rullausydintä (5) vaihtoasemassa ja alkurullausasemassa. :*·*: 30

• · ;**·; 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kiinnirullain, tunnettu siitä, että ··« alkurullauslaite (8) on järjestetty liikkuvaksi oleellisesti pystysuunnassa ’"·* rullaimen runkoon lineaarijohteiden avulla. • · « · • · · ♦ ♦ ♦ * ♦ ♦♦ «««·· • * 117552 15