Räisälä

Räisälän pitäjän alue kuuluu maaperältään osittain eteläisen Karjalankannaksen pehmeäpiirteisiin hiekkamaa-alueisiin, osittain kumpuilevampaan ja kalliomaisempaan pohjoisen Karjalankannaksen alueeseen. Korkeimmat alueet ovat noin 60-75 merenpinnan yläpuolella. Loivapiirteiset hiekkamaa-alueet, savikot ja harjumuodostelmat sekä hiekka- ja soramäet muodostavat eteläosalle tyypillisen maiseman, kun taas pitäjän pohjoisilla alueilla mutkittelevat notkot, laaksot ja pienet tasannealueet vuorottelevat kallioisempien mäkien kanssa. Erityisesti pohjoisosissa kallioiden ja kumpujen välisillä alueilla on monin paikoin myös pieniä järviä ja lampia. Vesistöistä kuitenkin hallitseva on Vuoksi, joka pitäjän länsiosassa laajenee suureksi, saaririkkaaksi Käkisalmenseläksi, joka ulottuu Käkisalmen kaupunkiin asti. Räisälän alueella Vuokseen laskee myös huomattavia jokia, joista luoteesta virtaavan Helisevänjoen vedet laskevat Helisevänjärven kautta kahta reittiä, ja etelän-kaakon suunnalta virtaava Konnitsanjoki toi Vuokseen mm. Pyhäjärven ja Kiimajärven vedet.

Räisälän alueen metsät olivat suurimmaksi osaksi havumetsiä, tosin paikka paikoin joillakin lehtomaisilla alueilla viihtyivät mm. lehmus, vaahtera, metsäomenapuu ja pähkinäpensas. Suoalueita Räisälässä oli verraten vähän. Harvinaisista tai melko harvinaisista kasveista Räisälässä viihtyivät mm. kilpukka, pesäjuuri, sarjatalvikki, lehtomaitikka ja soikkokaksikko.^[5]

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. ^{[1] [6]}

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.^[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. ^[1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.^[7] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.^lähde?

Vuonna 1920 Räisälässä oli peltoa 5834,6 ha, josta salaojitettua oli 63,42 ha. Suurin osa viljelysmaasta sijaitsi savi- ja hiekkamaalla. Samana vuonna kasvitarhoja oli 13,97 ha ja karjan ruokinnan osalta tärkeitä luonnonniittyjä oli 2348,64 ha. Karjaa oli vuonna 1920 seuraavasti: hevosia 1396, nautoja 5516, lampaita 7723, sikoja 1508, vuohia 7 ja siipikarjaa 2283 kpl.^[8] Vuoteen 1929 mennessä peltoala oli lisääntynyt 6973 hehtaariin niittyalan pudottua 1556 hehtaariin.^[9] Samaten vuonna 1929 hevosten lukumäärä oli 1136, nautojen lukumäärä 4530, lampaiden 3504, sikojen 1359, vuohien 38 ja siipikarjan 4516 kpl.^[10]

Nykyisin entisen Räisälän kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Räisälän kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Melnikovo.^[11] Entisen kunnan alue jakaantuu pääasiassa Räisälän (Melnikovo), Kaukolan (Sevastjanovo) ja Norsjoen (Larionovo) maalaiskuntiin, jotka kuuluvat Käkisalmen piiriin.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Räisälän väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Alhotoja,¹ Humalainen, Humalapelto, Hytinlahti, Härskensaari, Ivaskanmäki (Ivaska), Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kynsijärvi,¹ Kökkölä, Könninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinapelto, Luotsanlahti, Läheniemi, Makkola, Muonola, Myllypelto (asema), Neitsytkallio, Näpinlahti,² Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rautakopra, Räisälä (kirkonkylä), Sakkali,² Sutkenlahti, Särkisalo, Tarhola, Tekemälahti, Tiittola, Timoskala, Tiuri, Tiurinmäki, Unnunkoski, Virtelä.^{[13] [14] [15]}

¹ Alhotoja ja Kynsijärvi eivät olleet virallisia kyliä, vaan ne kuuluivat Tiurin, Räisälän ja Näpinlahden kylien alueisiin. ^{[14] [16]
2} Näpinlahti ja Sakkali olivat Käkisalmen maalaiskunnan kyliä, mutta niiden erillisalueita oli myös Räisälän alueella.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin.^[17]

• Tiurinlinnan linnavuori
• Räisälän hovi
• Räisälän kirkko (Josef Stenbäck, 1913)
• Räisälän kansanopisto

• Väinö Kaasalainen, kansanedustaja
• Kyllikki Kallas, kirjailija
• Juho Lallukka, liikemies ja kansanedustaja
• Hugo Laukkanen, Mannerheim-ristin ritari
• Matti Paavilainen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Artur Siegberg, kuoromies
• Adolf V. Streng, latinan kieliopin ja sanakirjan tekijä
• Väinö Viipuri, kirjailija
• Malmi Vilppula, oopperalaulaja

Räisälässä asunut henkilö oli räisäläinen, ei räisäläläinen (vrt. kotiseutulehti Räisäläinen, joka alkoi ilmestyä vuonna 1955).

• Räisäläisten Säätiö r.s.
• Luovutettu Karjala – Räisälä
• Räisälän kartta
• Vaakuna
• Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)