[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/

Räisälä

entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Muista Räisälä-nimisistä paikoista saat tietoa täsmennyssivulta.

Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Räisälän pinta-ala oli 403,1 neliökilometriä ilman vesistöjä, vesistöt lisäsivät pinta-alaa huomattavasti. Vuoksi kulkee Räisälän alueen halki etelä-pohjoissuunnassa.

Räisälän kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Sijainti 60°55′15″N, 29°45′50″E
Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero 706
Perustettu [1] 1867
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 492,95 km²  [2]
(12.3.1940)
– maa 403,14 km²
– sisävesi 89,81 km²
Väkiluku 7 874  [3]
(31.12.1939)
väestötiheys 19,5 as./km²
Räisälän epävirallinen perinnevaakuna.
Räisälän kylänraittia 24.10.2016
Räisälän luterilainen kirkko 24.10.2016

Räisälä rajoittui idässä Pyhäjärveen ja Käkisalmen maalaiskuntaan, pohjoisessa Kaukolaan, luoteessa Kirvuun, lännessä Vuoksenrantaan, etelässä Vuokselaan sekä kaakossa Sakkolaan. Räisälässä on säilynyt paljon suomalaista rakennuskantaa.[4]

Pinnanmuodot ja luonto

muokkaa

Räisälän pitäjän alue kuuluu maaperältään osittain eteläisen Karjalankannaksen pehmeäpiirteisiin hiekkamaa-alueisiin, osittain kumpuilevampaan ja kalliomaisempaan pohjoisen Karjalankannaksen alueeseen. Korkeimmat alueet ovat noin 60-75 merenpinnan yläpuolella. Loivapiirteiset hiekkamaa-alueet, savikot ja harjumuodostelmat sekä hiekka- ja soramäet muodostavat eteläosalle tyypillisen maiseman, kun taas pitäjän pohjoisilla alueilla mutkittelevat notkot, laaksot ja pienet tasannealueet vuorottelevat kallioisempien mäkien kanssa. Erityisesti pohjoisosissa kallioiden ja kumpujen välisillä alueilla on monin paikoin myös pieniä järviä ja lampia. Vesistöistä kuitenkin hallitseva on Vuoksi, joka pitäjän länsiosassa laajenee suureksi, saaririkkaaksi Käkisalmenseläksi, joka ulottuu Käkisalmen kaupunkiin asti. Räisälän alueella Vuokseen laskee myös huomattavia jokia, joista luoteesta virtaavan Helisevänjoen vedet laskevat Helisevänjärven kautta kahta reittiä, ja etelän-kaakon suunnalta virtaava Konnitsanjoki toi Vuokseen mm. Pyhäjärven ja Kiimajärven vedet.

Räisälän alueen metsät olivat suurimmaksi osaksi havumetsiä, tosin paikka paikoin joillakin lehtomaisilla alueilla viihtyivät mm. lehmus, vaahtera, metsäomenapuu ja pähkinäpensas. Suoalueita Räisälässä oli verraten vähän. Harvinaisista tai melko harvinaisista kasveista Räisälässä viihtyivät mm. kilpukka, pesäjuuri, sarjatalvikki, lehtomaitikka ja soikkokaksikko.[5]

Historia

muokkaa

Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Pitäjän pohjoisosat kuuluivat mantereeseen, muuten vedenpinnan yläpuolella olivat vain korkeimmat mäet ja harjanteet. Pohjoisosissa olikin asutusta jo kivikaudella. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. [1] [6]

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635.[1]

1800-luvun alkuun asti Suvannon vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, vuonna 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. Vuonna 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. Vuoden 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä. [1]

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Räisäläisten sijoituskunnat olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkilahti, Kiukainen, Lappi ja Säkylä.[7] Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.lähde?

Maatalous

muokkaa

Vuonna 1920 Räisälässä oli peltoa 5834,6 ha, josta salaojitettua oli 63,42 ha. Suurin osa viljelysmaasta sijaitsi savi- ja hiekkamaalla. Samana vuonna kasvitarhoja oli 13,97 ha ja karjan ruokinnan osalta tärkeitä luonnonniittyjä oli 2348,64 ha. Karjaa oli vuonna 1920 seuraavasti: hevosia 1396, nautoja 5516, lampaita 7723, sikoja 1508, vuohia 7 ja siipikarjaa 2283 kpl.[8] Vuoteen 1929 mennessä peltoala oli lisääntynyt 6973 hehtaariin niittyalan pudottua 1556 hehtaariin.[9] Samaten vuonna 1929 hevosten lukumäärä oli 1136, nautojen lukumäärä 4530, lampaiden 3504, sikojen 1359, vuohien 38 ja siipikarjan 4516 kpl.[10]

Nykytilanne

muokkaa

Nykyisin entisen Räisälän kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Räisälän kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Melnikovo.[11] Entisen kunnan alue jakaantuu pääasiassa Räisälän (Melnikovo), Kaukolan (Sevastjanovo) ja Norsjoen (Larionovo) maalaiskuntiin, jotka kuuluvat Käkisalmen piiriin.

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Räisälän väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Räisälän väestönkehitys 1880–1940
Vuosi Asukkaita
1880
  
4 650
1890
  
5 351
1900
  
5 935
1910
  
6 758
1920
  
7 613
1930
  
7 606
1940
  
7 220
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Kylät

muokkaa

Alhotoja,1 Humalainen, Humalapelto, Hytinlahti, Härskensaari, Ivaskanmäki (Ivaska), Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kynsijärvi,1 Kökkölä, Könninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinapelto, Luotsanlahti, Läheniemi, Makkola, Muonola, Myllypelto (asema), Neitsytkallio, Näpinlahti,2 Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rautakopra, Räisälä (kirkonkylä), Sakkali,2 Sutkenlahti, Särkisalo, Tarhola, Tekemälahti, Tiittola, Timoskala, Tiuri, Tiurinmäki, Unnunkoski, Virtelä.[13] [14] [15]

1 Alhotoja ja Kynsijärvi eivät olleet virallisia kyliä, vaan ne kuuluivat Tiurin, Räisälän ja Näpinlahden kylien alueisiin. [14] [16]
2 Näpinlahti ja Sakkali olivat Käkisalmen maalaiskunnan kyliä, mutta niiden erillisalueita oli myös Räisälän alueella.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 14 koulupiiriin.[17]

Tunnettuja paikkoja ja nähtävyyksiä

muokkaa

Tunnettuja räisäläisiä

muokkaa

Nimen taivutuksesta

muokkaa

Räisälässä asunut henkilö oli räisäläinen, ei räisäläläinen (vrt. kotiseutulehti Räisäläinen, joka alkoi ilmestyä vuonna 1955).

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Arkistoitu 19.10.2007. Viitattu 11.2.2008.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta sosialististen neuvostotasavaltojen liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  4. Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1. p. (2000)
  5. Rosberg J.E. ym.: Suomenmaa V Viipurin lääni, s. 305-308. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1923.
  6. Räisälän historia. Piirteitä Räisälän vaiheista 1865–1944. 2. painos. Jyväskylä: Tiurinlinnan säätiö, 1995.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  8. Rosberg J.E. (ym).: Suomenmaa. Maantieteellis- taloudellinen ja historiallinen tietokirja. Osa V, Viipurin lääni. s. 305. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1923.
  9. Yleinen maataloustiedustelu vv. 1929-30. Osa 1. Suomen Virallinen Tilasto. Tilastokeskus. Viitattu 1.2.1922.
  10. Yleinen maataloustiedustelu vv. 1929-30, osa 2 Suomen Virallinen Tilasto. Tilastokeskus. Viitattu 1.2.2022.
  11. Suviranta, Sami. Luovutetu alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
  12. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  13. Räisälä (Tietoja Suomen seurakunnista) 7.8.2008. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.8.2008.
  14. a b Pekkanen, Risto, Martimo, Pentti & Tiittanen, Jyrki: Kielletyt kartat 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat, s. 140, 144, 151, 162–163 ja 158–159. Helsinki: AtlasArt, 2007. ISBN 978-952-5671-03-2
  15. Räisälä (Kylät) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 19.8.2008.
  16. Rapo, Seppo: Räisälä (kartta) luovutettukarjala.fi. 26.2.2001. Viitattu 19.8.2008.
  17. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa