Värtsilä (Suomen entinen kunta)
Värtsilä on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Värtsilän kunta lakkasi itsenäisenä vuoden 2005 alusta, kun se yhdistyi Tohmajärven kunnan kanssa. Värtsilän väkiluku ennen kuntaliitosta oli 31. joulukuuta 2004 oli 614 asukasta ja väestötiheys 4,68 as./km². Kunnan pinta-ala oli 143,81 km² (7,88 km² vesistöjä).lähde? Naapurikunnat olivat alueluovutusten jälkeen Tohmajärvi ja Tuupovaara sekä valtionrajan takana venäläinen Värtsilän kunta.
| Värtsilä | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Tohmajärvi |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjois-Karjala |
| Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
| Kuntanumero | 943 |
| Hallinnollinen keskus | Uusikylä |
| Perustettu |
kappeliseurakunta 1865 itsenäinen seurakunta 1909 itsenäinen kunta 1920 |
| – emäpitäjä | Tohmajärvi |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat |
Tohmajärvi Värtsilä |
| – syntynyt kunta | Tohmajärvi |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2004) |
| – maa | 135,9 km² |
| Väkiluku |
614 [2] (31.12.2004) |
| – väestötiheys | 4,8 as./km² |
Värtsilän kunnan alueella kohtasivat matkailureitit Sininen tie sekä Runon ja Rajan tie. Siellä sijaitsivat myös Niiralan raja-asema ja Vääräkosken voimalaitos. Kuntakeskuksena toimineessa Uudessakylässä sijaitsee Veikko Larkaksen suunnittelema Värtsilän kirkko (1950).
Historia
muokkaaSeudun asutus on peräisin 1400-luvulta. Vanhimmat kylät olivat Värtsilän kirkonkylä ja Uusikylä. Kunnan vaiheet liittyivät kiinteästi emäpitäjä Tohmajärveen. Värtsilän kylään Jänisjoen varteen alkoi kehittyä teollisuutta 1830-luvulla. Alueen teollinen kehitys alkoi vuonna 1834 sahan perustamisesta. Pitäjään saatiin rautatehdas 1850-luvulla ja se käsitti kaksi masuunia, kankirautavasaran, nippuvasaran ja mekaanisen verstaan. Tehtaasta kehittyi konepajateollisuusyhtiö Wärtsilä.
Värtsilästä muodostettiin vuonna 1865 tehdasseurakunta, joka oli Tohmajärven seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuoteen 1909 asti, kunnes seurakunta itsenäistyi. Kunta itsenäistyi vuonna 1920. Kunnan asukasluku oli suurimmillaan 6 500 asukasta vuonna 1939 ja kylät olivat Juvanjoenkylä, Kakunkylä (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Patsola, Uusikylä ja Värtsilä. Värtsilän pitäjä kuului Laatokan Karjalaan[3].
Sisällissota
muokkaaSuomen sisällissodan sytyttyä käytiin 8. helmikuuta 1918 valkoisten voittoon päättynyt Värtsilän taistelu. Sen yhteydessä kaatui seitsemän suojeluskuntalaista ja kolme Värtsilän punakaartin jäsentä. Taistelu jäi ainoaksi Pohjois-Karjalassa käydyksi sisällissodan taisteluksi.
Talvisota
muokkaaTalvisodan sytyttyä 1939 Värtsilän kirkonkylä joutui teollisuuslaitostensa vuoksi Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommitusten kohteeksi. Sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 uusi valtakunnanraja jakoi kunnan alueen kahtia. Sen länsiosa jäi Suomelle, mutta suurin osa kunnan alueesta (216,2 km2), muun muassa kirkonkylä tehdasalueineen, sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Siirtoväen maatalousväestöstä suurin osa sijoittui kunnan Suomelle jääneelle alueelle sekä Tohmajärvelle.
Jatkosota
muokkaaJatkosodassa suomalaisjoukot valloittivat Värtsilän 1941, jolloin perääntyneet neuvostojoukot polttivat mm. Värtsilän kirkon. Vallattuun Värtsilään palasi keskimääräistä vähemmän siirtoväkeä, koska suuri osa oli ollut teollisuuden palveluksessa ja monet heistä olivat jo työllistyneet muualle. Vaurioituneita teollisuuslaitoksia ei ennätetty saada käyntiin uudelleen, ja sodan 1944 lopettaneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli vetäydyttävä 1940 vahvistetulle rajalle. Neuvostoliitolle luovutetusta Värtsilän osasta muodostettiin oma Värtsilän kuntansa, joka on edelleen itsenäinen.
Värtsilän Suomelle jäänyt osa oli eri kuntana vuoden 2005 alkuun saakka, jolloin se liitettiin Tohmajärveen. Seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin, 2003.
Nykyaika
muokkaaTohmajärven Värtsilän alueen yhdistysten yhteisenä toimintaelimenä toimii Värtsilän Pitäjäyhdistys.[4]
Värtsilän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla patakukko, kaalinlehtirieska ja leipäressu.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2005 (PDF) (sivu 102) Tilastokeskus. Viitattu 29.7.2014.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2004 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ Värtsilän Pitäjäyhdistys
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1