Kasviöljy
Kasviöljy on öljykasveista puristettua tai teollisesti uutettua rasvaa, joka on nestemäistä huoneenlämmössä tai viimeistään yli 24 celsiusasteen lämpötilassa.[1]
Palmu-, soija-, rypsi- ja auringonkukkaöljy ovat maailman suosituimmat kasviöljyt.[2]
Valmistus
muokkaaKasviöljyä valmistetaan yleensä öljypalmun hedelmästä tai rasvaisista siemenistä. Sitä voidaan valmistaa myös oliiveista sekä kookospähkinästä, maapähkinästä taikka aidoista pähkinöistä. Kasviöljyn valmistuksesta ylijäävää osaa kutsutaan siemenpuristeeksi tai öljykakuksi.
Käyttö
muokkaaKasviöljyjä käytetään esimerkiksi polttoaineena, ruokaöljynä, aromaterapiassa, saippuan valmistuksessa ja liuottimina maaleissa.
Kuivuvat ja kuivumattomat öljyt
muokkaaKasviöljyt jaetaan kuivuviin, puolikuivuviin ja kuivumattomiin. Kuivuvat kasviöljyt sisältävät yleensä erityisen runsaasti linoleenihappoa, joka hapettuu herkästi siten, että öljyn pinnalle muodostuu kiinteä kalvo.[3] Kuivuvia öljyjä ovat esimerkiksi pellavaöljy, hamppuöljy, unikkoöljy, maapähkinäöljy ja kiinaöljy.[4] Puolikuivuvia ovat runsaasti linolihappoa sisältävät soija- ja puuvillaöljy[4][5] Useimmat muut kasviöljyt ovat kuivumattomia.
Tärkeimpiä öljykasveja ja kasviöljyjä
muokkaaKaikkia tärkeimpiä öljykasveja käytetään sekä ruoanvalmistukseen että teknisiin tarkoituksiin. Suurin osa maailmassa tuotetuista kasviöljyistä saadaan seuraavista kasveista (tilasto vuosilta 2007–2008): [6]
Öljykasvi | Maailmantuotanto (miljoonaa tonnia) | Huomautuksia |
---|---|---|
Öljypalmu (palmuöljy) | 41,31 | Palmuöljyä saadaan öljypalmun hedelmämallosta, palmuydinöljyä saman kasvin siemenistä. Öljypalmu on tärkein trooppinen öljykasvi. Palmuöljyä käytetään myös biopolttoaineiden valmistukseen. Viljely myös tuhoaa sademetsätilaa. |
Soijapapu | 37,54 | Soijaöljyä on noin puolet maailmassa tuotetuista ravintoöljyistä. |
Rapsi | 18,24 | Rapsiöljy on maailman eniten käytettyjä ravintoöljyjä. Käytetään runsaasti myös margariinin valmistukseen. Kasvi on läheistä sukua Suomessakin viljellylle rypsille. |
Auringonkukka | 9,91 | Auringonkukkaöljy on tavallinen ravintoöljy. Käytetään myös biodieselin valmistukseen. |
Maapähkinä | 4,82 | Maapähkinäöljy on miedonmakuinen ravintoöljy. Käytetään myös maapähkinävoin valmistukseen. |
Puuvilla | 4,99 | Viljellään etupäässä siemenkarvoista saatujen kuitujen vuoksi, mutta siemenistä puristetaan myös öljyä. Puuvillaöljyä käytetään runsaasti elintarvikkeiden teollisessa jalostuksessa. |
Öljypalmu (palmunydinöljy) | 4,85 | Palmunydinöljy saadaan öljypalmun siemenistä. |
Kookospalmu | 3,48 | Kookosöljy jähmettyy kiinteäksi alle 24,5 asteen lämmössä. Sitä käytetään ruuanvalmistukseen ja ihonhoitoon. |
Oliivipuu | 2,84 | Oliiviöljyä käytetään ravintoöljynä, mutta myös kosmeettisiin tarkoituksiin, saippuan valmistuksiin sekä perinteisissä öljylampuissa. |
Lukuihin sisältyy sekä ravintokäyttö että käyttö muihin tarkoituksiin.
Muita merkittäviä kasviöljyjä ovat:
- Kookosöljy (21 miljoonaa tonnia vuonna 2015[7])
- Öljyjatropasta saatava kasviöljy
- Maissiöljy
- Pellavaöljy
- Rypsiöljy
- Safloriöljy, jota saadaan värisaflorista
- Seesamiöljy.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Cooking For Engineers – Kitchen Notes: Smoke Points of Various Fats
- ↑ Global vegetable oil consumption, 2019/20 Statista. Viitattu 8.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Arno Rousi: ”Rasvahappokoostumus ratkaisee”, Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 140. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4
- ↑ a b ”Öljyt”, Iso tietosanakirja, 15. osa (Vasenkätisyys-Öölanti), palsta 1401. Otava, 1939.
- ↑ Arno Rousi: ”Eräiden kasviöljyjen rasvahappokoostumus (taulukko)”, Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4
- ↑ USDA:n tilasto, julkaistu 12.1.2009 (taulukko 03, Major Vegetable Oils: World Supply and Distribution (Commodity View) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Coconut Oil Market Size, Share, Growth & Forecast, 2034 www.chemanalyst.com. Viitattu 24.6.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Terveyskirjasto: Antti Aro, Kasviöljy, 15.10.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)