Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomen ilmastotavoite tekee syvää railoa hallituksen riveihin, selviää Ylen kansanedustajakyselystä.
Kyselyyn vastanneista ilmastotavoitetta vastustivat erityisesti perussuomalaiset, mutta epäilevällä kannalla oli niin ikään hallitukseen kuuluvia kristillisdemokraatteja.
Selvä enemmistö Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneista 129 edustajasta katsoo, että Suomen ei pitäisi luopua tavoitteestaan olla hiilineutraali vuonna 2035.
64 prosenttia vastanneista edustajista ei luopuisi ilmastotavoitteesta, kun taas 26 prosenttia haluaisi eroon siitä.
Helmikuussa uutisoitiin, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on ajautunut erimielisyyksiin ilmastotavoitteista.
Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kirjattu ilmastolakiin ja Orpon hallitusohjelmaan.
Hallituspuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat arvostelleet tavoitetta, kun taas kokoomus ja RKP ovat tähän asti sitoutuneet siihen.
Hallituksen erimielisyys näkyy myös Ylen kansanedustajakyselyssä. Valtaosa edustajista, jotka haluaisivat eroon ilmastotavoitteesta, on perussuomalaisia.
Perusteluiksi kerrotaan tavoitteen epärealistisuus sekä liian suuret kustannukset Suomelle ja kansalaisille. Vastaajat eivät ymmärrä, miksi Suomella pitäisi olla tiukempi tavoite kuin EU:lla, joka tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2050.
– Talouttamme tuhoava utopinen tavoite, toteaa Mauri Peltokangas (ps.) Vaasan vaalipiiristä.
Moni ilmastotavoitteita vastustava perustelee kantaansa sillä, että ilmastolain perusteet ovat muuttuneet. Lakia kirjoittaessa vuonna 2019 oltiin siinä käsityksessä, että Suomen metsät ovat nieluja eli ne hävittävät syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Nyt uusin tutkimus osoittaa, että tilanne on itse asiassa päinvastainen: metsät lisäävät, eivät vähennä päästökuormaa.
Mira Nieminen (ps.) Hämeen vaalipiiristä katsoo, että hiilineutraaliutta tulee edistää, mutta se ei saa käydä liian kalliiksi yhteiskunnalle ja kansalaisille.
– Suomi ei voi pienenä maana asettaa kohtuuttomia tavoitteita, joihin edes muut maat eivät tosissaan sitoudu Euroopassa ja muualla maailmassa. Kun keinotekoiset tavoitteet ovat kireät, ne haittaavat Suomen kilpailukykyä, Nieminen sanoo.
Ilmastotavoitetta vastustetaan erityisesti Uudenmaan ulkopuolella.
Kokoomuksen riveistä löytyy kyselyssä yksi vastarannan kiiski: Lapin vaalipiirin Heikki Autto katsoo, että Suomen ilmastotavoitteiden pitäisi olla linjassa EU:n kanssa.
– Suomi on yksi niitä maita maailmassa, joka on oikeasti merkittävästi vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään ja tehnyt muutenkin valtavasti luonnonsuojelun edistämiseksi ja kaikenlaisen saastuttamisen vähentämiseksi. Jotta saamme muut maat seuraamaan esimerkkiämme, meidän tulee huolehtia myös kansantaloutemme kilpailukyvystä ja menestymisestä, Autto toteaa.
Huomionarvoista on myös se, että neljä kyselyyn vastannutta kokoomuslaista oli kahden vaiheilla asian kanssa: Milla Lahdenperä, Teemu Kinnari, Markku Eestilä ja Janne Jukkola.
Myös hallituspuolue kristillisdemokraateissa löytyy emmintää, sillä Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman eivät osanneet valita selkeää kyllä- tai ei-vastausta.
– Tavoite näyttää tällä hetkellä epärealistiselta, Päivi Räsänen Hämeen vaalipiiristä sanoo.
KD:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kirjoitti Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan helmikuussa, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on tehty iso virhe.
Enemmistö kannattaa nykyistä tavoitetta
Selkeimmin ilmastotavoitteen säilyttämisen puolella olivat RKP:n, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat.
Helsingin vaalipiirin Eva Biaudet vakuuttaa RKP:n olevan sitoutunut hiilineutraaliuteen.
– Hallituksen sitoutuminen [ilmastolakiin] oli ja on RKP:lle kynnyskysymys hallitusyhteistyölle. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää lisätoimenpiteitä kaikilla sektoreilla sekä investointeja vihreään siirtymään ja vihreisiin innovaatioihin, Biaudet toteaa.
Vihreiden Krista Mikkonen Savo-Karjalan vaalipiiristä ei näe perusteita luopua tavoitteesta.
– Tavoitteesta luopuminen olisi vahingollista ilmaston, Suomen kansainvälisen maineen, luonnon ja elinkeinoelämän kannalta. [...] Kykymme tarjota ratkaisuja muulle maailmalle on suuri mahdollisuus elinkeinoelämällemme, Mikkonen vastaa.
Eniten kysymys jakaa keskustan kansanedustajia. Kyselyyn vastanneista keskustalaisista yhdeksän ei luopuisi ilmastotavoitteesta, kun taas neljä haluaisi siitä eroon.
Anne Kalmari (kesk.) Keski-Suomesta luopuisi nykyisestä ilmastotavoitteesta.
– Tavoitetta tulee siirtää muun Euroopan tasolle, koska se on taloudellisesti raskasta ja nyt on pakko valita tärkeämpiä kohteita rahalle. Energiapolitiikassa tulee suosia kotimaisia vaihtoehtoja. Onneksi olemme panostaneet uusiutuvaan ja olemme päässeet irti Venäjän fossiilisesta, Kalmari sanoo.
Savo-Karjalan vaalipiiristä Markku Siponen (kesk.) kannattaa ilmastotavoitetta, koska se on kunnianhimoinen.
– Edellinen ja nykyinen hallitus ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen ja sillä tiellä kannattaa jatkaa. Maanviljelijänä ja maidontuottajana tiedän, että myös meijerillä on tavoitteena maidon tuottaminen hiilineutraalisti vuoteen 2035 mennessä. Ei kai muulla yhteiskunnalla pidä olla heikommat tavoitteet? Siponen vastaa.
Ilmastotavoite on nyt ajankohtainen, sillä huhtikuun puoliväliriihessä on määrä käsitellä ilmastolain toteutumista. Hallituksen puoliväliriihessä päätetään valtion taloudesta lähivuosille.