Suomi antaa kansainvälisten suuryritysten datakeskuksille kymmenien miljoonien eurojen verotuen vuodessa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridiä johtanut Jukka Ruusunen ihmettelee, miksi Suomi maksaa tukia esimerkiksi Googlen kaltaisille IT-jäteille.
Ruusunen johti Fingridiä 16 vuotta ja eläköityi viime vuonna. Nykyisin hän on LUT-yliopiston teollisuusprofessori.
Datakeskusten tuloa Suomeen on seurattu tarkasti Fingridissä, sillä suurten datakeskusten sähkönkulutus vaatii paljon myös sähkön siirtoverkoilta.
Ruususen mukaan datakeskukset tulisivat Suomeen ilman tukiakin, koska sähkö on täällä halpaa, se tuotetaan suurelta osalta päästöttömästi, verkot toimivat luotettavasti ja yhteiskuntakin on vakaa.
Paljon sähköä kuluttavat datakeskukset saavat kuitenkin tuntuvaa tukea veroalen muodossa: niiden sähkövero on laskettu lähes nollaan.
Kun kotitaloudet maksavat sähköveroa 2,24 senttiä kilowattitunnilta (ilman arvonlisäveroa), teollisuudelle vero on vain 0,05 senttiä.
Datakeskukset päätettiin ottaa tämän alennetun sähköveron piiriin kymmenen vuotta sitten.
– Minusta alemmalle verokannalle ei enää ole perusteita. Meillä on puhdas sähkö ja se on yksi Euroopan halvimmista. En ymmärrä, minkä takia vielä verokannankin pitäisi olla alempi suurille sähkönkuluttajille, Ruusunen sanoo.
Yle kertoi viikonloppuna, että Fingrid joutuu rajoittamaan uusien datakeskusten tulemista monille alueille, koska sähköverkko on ”täynnä”, eikä sähkönsiirtoa ei voida tällä hetkellä lisätä.
Tuki nousee 100 miljoonaan euroon, mutta ministeriössä ei jarrutella
Datakeskusten saama veroale tarkoittaa valtiolle menetettyä verotuloa.
Valtiovarainministeriössä vero-osaston lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen arvioi, että tänä vuonna menetys voi olla jopa 30 miljoonaa euroa riippuen siitä, miten jo aloitetut hankkeet etenevät. Viime vuonna verotuki oli lähes 26 ja sitä ennen 22 miljoonaa euroa.
Tukisumman kasvun jatkuminen riippuu siitä, kuinka moni datakeskushanke toteutuu ja kuinka suuritehoisena. Parkkonen kuitenkin arvioi, että datakeskuksille veroalena annettava tuki voi nousta jo 2030 mennessä jopa sataan miljoonaan euroon, jos kaikki konesalihankkeet toteutuvat täysimääräisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) kehitystä ei haluta kuitenkaan jarrutella.
TEM:n alivaltiosihteeri Petri Peltonen sanoo, että Suomeen tulleiden ja tulossa olevien datakeskusten määrä ja koko ovat yllättäneet.
– Kyllä, se on yllätys. Se on ensisijaisesti myönteinen yllätys, hän sanoo.
Peltonen korostaa, että investoinnit on tehty yksityisten yritysten omalla rahalla, eikä datakeskusten suuri sähkönkulutus ”ole vielä ongelma”.
– Datakeskukset ovat digitaalisen yhteiskunnan työjuhtia. Ne ovat modernin yhteiskunnan kriittistä ja myös poikkeuksellisen kansainvälistä infrastruktuuria.
Peltosen mukaan ainakaan lähiaikoina ei ole vaaraa, että paljon sähköä kuluttavat datakeskukset syrjäyttäisivät muita teollisia investointeja.
Jukka Ruusunen näkee asian hiukan toisin.
Sähköpulaa ei ole – vielä
Datakeskukset vastaavat sähkönkulutukseltaan jo suuria teollisuuslaitoksia.
Kanadalainen Bitzero kertoo suunnittelevansa jo valtavaa, 500 megawatin laitosta Kokemäelle. Teho vastaa Loviisan toisen ydinreaktorin tehoa. Kajaanin suunnitellun laitoksen teho nousisi vaiheittain 250 megawattiin.
Ruusunen muistuttaa, että konesalit kilpailevat samasta sähköstä muun teollisuuden kanssa.
Hän korostaa, että tällä hetkellä konesalien sähkönkulutus ei ole ongelma, mutta sähkön kysyntä kasvaa vauhdilla 10–15 vuoden kuluessa, kun terästeollisuus ja kemianteollisuus pyrkivät eroon fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista.
– Suomen pitää rakentaa yhtä paljon sähköntuotantoa lisää, kuin sadassa vuodessa olemme rakentaneet. Siinä Suomen kannattaa asettaa prioriteetteja, että mihin se sähkö menee.
Nykyiset konesalit tuottavat paikkakunnalleen kiinteistöveroa ja joskus myös kaukolämpöä, mutta Ruususen ja VM:n Parkkosen mukaan niiden hyöty koko kansantaloudelle jää pienemmäksi.
Hurjasti sähköä kuluttavat laitokset vaativat kantaverkkoyhtiö Fingridiltä ja alueellisilta sähkön jakeluyhtiöiltä suuria investointeja sähkön siirtoon.
Ex-ministeri: ei keksitty parempaa
Myös Ruotsi antoi konesalien sähkölle alennetun veron, mutta luopui tästä alennuksesta toissa vuonna. Suomessa sen sijaan alennuksen poistamista ei ainakaan aktiivisesti valmistella, vaikka hallitus kampaakin läpi tuloja ja menoja puoliväliriihessään huhtikuussa tasapainottaakseen valtion taloutta.
Parkkosen mukaan kaikista verotuista keskustellaan säännöllisesti ja poliittiset päättäjätkin ovat niistä tietoisia.
Suomi päätti antaa datakeskuksille veroedun eli alennetun sähköveron vuonna 2014. Silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kertoi pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä kirjassaan, että datakeskukset nähtiin silloin hyvin tärkeinä ulkomaisina investointeina.
Vapaavuoren mukaan datakeskusten houkuttelu Suomeen ”oli pitkään, ellei ainoa, niin ainakin merkittävin painopistealue pyrkimyksessämme houkutella Suomeen ulkomaisia investointeja”.
Nyt Jukka Ruusunen varoittaa, että datankäsittelyn tuottama hyöty ei jää Suomeen, vaan se päätyy sijoittajille eri puolille maailmaa.
TEM:n Peltosen mukaan asia on pantu merkille.
– Nyt on näytön paikka. Varsinkin suurimpien datakeskusten taustalla on maailmanlaajuisesti toimivat globaalit digijätit. Niiden kanssa keskustellaan ja pyritään edistämään myös monipuolistuvaa yhteistyötä.
Peltosen mukaan keskustelut liittyvät esimerkiksi tekoälyn soveltamiseen ja kehittämiseen liittyviin yhteistyöaloitteisiin. Hän ei kuitenkaan tarkenna, tarkoittaako tämä esimerkki vaativan tekoälykehityksen työpaikkojen tuomista Suomeen.
Voisiko digijätit velvoittaa vaikkapa verotuen vastineeksi tuomaan huippuosaamisen työpaikkoja Piilaaksosta Suomeen? VM:n Parkkonen ei usko käytännössä ”diilin tekemisen” mahdollisuuksiin.
– Miten valvottaisiin ja määritettäisiin millaista työpaikkoja täällä olisi? Ja olisiko uhkana veroedun menettäminen? Tämä olisi hyvä ajatus, mutta käytännön toteutus hankalaa, Parkkonen pohtii.