BERLIINI Harvoin on Saksassa osoitettu mieltä niin paljon kuin näinä päivinä.
Pelkästään Berliinissä järjestetään viikonlopun aikana kymmeniä mielenosoituksia vihaa, AfD-puoluetta ja äärioikeistoa vastaan tai poliittisen palomuurin säilyttämisen puolesta. Jo torstai-iltana tuhannet ihmiset monissa Saksan kaupungeissa lähtivät samoista syistä barrikadeille.
Kaikilla marsseilla on sama kohde: vedota Saksan keskustaoikeistolaiseen CDU-puolueeseen, että se lopettaisi maahanmuuttopolitiikkansa läpirunnomisen osin äärioikeistolaisen AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen tuella.
Hallitusneuvottelut vaikeutuvat
Tilanne on äitynyt niin pahaksi, että useat SPD:n ja vihreiden kansanedustajat kieltäytyvät harkitsemasta yhteistyötä CDU:n liittokansleriehdokkaan Friedrich Merzin kanssa vaalien jälkeenkään.
Saksassa pidetään liittopäivävaalit runsaan kolmen viikon kuluttua.
– En koskaan voisi äänestää liittokansleriksi Friedrich Merziä, joka mieluummin äänestää natsien kanssa kuin neuvottelee demokraattien kanssa, sanoi esimerkiksi vihreiden edustaja Katrin Schmidberger.
Tosiasia on kuitenkin se, että uusien mielipidemittausten mukaan saksalaisten selvä enemmistö – jopa liittokansleri Olaf Scholzin SPD:n kannattajista yli puolet – tukee Merzin esittämiä tiukennuksia maahanmuuttoon.
CDU pelaa uhkapeliä
Saksan suurimman puolueen CDU:n paistattelu gallupjohtajana on vaihtunut nopeasti painajaiseksi liittopäivien sisällä.
Friedrich Merz pelasi uhkapeliä maahanmuuttopolitiikassa ja on nyt saanut niskaansa ennennäkemättömän vastalauseiden myrskyn.
CDU mursi keskiviikkona tietoisesti kuuluisan ”palomuurin”, joka tarkoittaa kieltäytymistä yhteistyöstä äärioikeiston kanssa kaikissa olosuhteissa. Puolue sai AfD:n tuella liittopäivillä läpi päätöslauselman, jonka tarkoitus on painostaa Saksan hallitusta tiukentamaan maahanmuuttolakeja.
Perjantaina liittopäivät äänesti lakimuutoksesta, jonka tavoitteena oli rajoittaa selvästi maahantuloa. Muutos ei mennyt läpi, koska SPD, vihreät ja Linke vastustivat muutosta.
Lailla olisi annettu esimerkiksi liittovaltion poliisille erityisoikeuksia karkotettavaksi määrättyjen ja paperittomien kiinni ottamiseen.
Merz petti lupauksensa palomuurista
Tähän saakka vanhat puolueet ovat pitäneet AfD:n äärioikeistolaisuutta uhkana Saksan demokratialle maan natsimenneisyyden vuoksi.
Palomuuri tarkoittaa, että maltilliset keskustan puolueet pyrkivät löytämään koalioita vain keskenään ja välttävät tilanteita, joissa AfD:n äänet olisivat ratkaisevia.
Näin myös Merz itse lupasi toimia viimeksi marraskuussa. Hän sanoi ottavansa liittopäivävaaleihin asti CDU:n esityslistalle vain sellaisia asioita, jotka myös SPD ja vihreät hyväksyvät.
– Vahingossa tai tosiasiallisesti saavutettua enemmistöä AfD:n kanssa ei saa syntyä, Merz painotti vielä viime vuonna.
Nyt linja muuttui. CDU turvautui AfD:n tukeen – ja vieläpä maahanmuuttopolitiikassa, joka on äärioikeistolaisten ja rasistien pääaihe.
Jopa entinen CDU:lainen liittokansleri Angela Merkel tuomitsi Merzin yhteistyön AfD:n kanssa.
Merz on kolmen tulen välissä
Merz on nyt kolmen tulen välissä.
Yhtäällä niskaan hengittää maahanmuuttovastaisia ääniä kalasteleva, osin äärioikeistolainen puolue AfD.
Sen suosio on trendinomaisesti kasvanut viimeaikaisten ulkomaalaisten tekemien väkivaltaiskujen jälkeen, joissa on kuollut useita ihmisiä. CDU:n kannatus on heikentynyt saman verran – tosin se on yhä selvästi suurin puolue.
Toisaalta Merziä vainoaa hänen puoluetoverinsa, liittokansleri Merkelin avokätinen politiikka, joka nosti muuttoliikkeen politiikan polttopisteeseen Saksassa. Merkelin aikana Saksa otti vastaan lyhyessä ajassa yli miljoona turvapaikanhakijaa lähinnä Syyriasta ja Afganistanista.
Kolmanneksi Merzin tilanne on tukala EU-näyttämöllä, sillä hänen suunnitelmansa ovat ristiriidassa eurooppalaisen lainsäädännön kanssa.
Saksa palauttaisi rajatarkastukset pysyvästi ja hylkäisi kategorisesti kaikki ”laittomat” saapujat, mukaan lukien turvapaikanhakijat. Se tarkoittaisi käytännössä kaiken maahanpääsyn estämistä, jolloin vastuu ihmisistä siirtyisi Saksan naapurimaille.
Vaikutukset näkyvät myös EU:ssa
Maahanmuuton jäädyttäminen johtaisi hyvin todennäköisesti eripuraan Euroopan maiden kesken. Se taas olisi ristiriidassa Merzin omien eurooppalaisten suunnitelmien kanssa.
Merz haluaisi paitsi tiivistää Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa, myös luoda nykyistä tiivimmän rintaman Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin uhitteluun vastaamiseksi.
Merzin vastustajien silmissä maahanmuuton pelisääntöjen tiukentaminen tarkoittaa, että EU:n suurin maa rikkoisi avoimesti EU-lakia, ”minkä aiemmin on tehnyt vain Viktor Orbán”. Näin sanoi nykyinen liittokansleri Olaf Scholz liittopäivillä keskiviikkona.
Vihreiden liittokansleriehdokas Robert Habeck säesti kutsumalla hanketta rasistiseksi.