Kapteeni Felix Saranen, 32, on siirtovelvollinen. Eli hän menee töihin sinne, mihin työnantaja Puolustusvoimat käskee.
Siirtoja sattuu kohdalle useita kertoja upseerin uran aikana. Sarasen mukaan se tehdään selväksi jo opintojen alkuvaiheessa.
– Olen pyrkinyt aina ja alusta asti olemaan puolisolleni avoin ja kertonut, missä omat työt ovat ja että minua koskee siirtovelvollisuus, tällä hetkellä Rovaniemellä palveleva Saranen sanoo.
Puolustusvoimat ottaa huomioon siirtovelvollisen toiveet, mutta aina niitä ei voida täyttää. Taustalla on maanpuolustuksen ja sotilaiden osaamisen turvaaminen.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jukka Kopran (kok.) mukaan siirtovelvollisuus takaa koko Suomen puolustuksen, myös vähäväkisillä alueilla.
Tilastoja upseerien toiveista ei ole, mutta yleisesti ottaen kiinnostava tehtävä on Puolustusvoimien mukaan tärkeämpi kriteeri kuin sijainti.
Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita arvioi kuitenkin, että kaukaisemmat, pohjoiset varuskunnat ovat yleensä sijaintitoiveiden häntäpäässä, yleensä perhesyistä.
Upseeriliitto tavoittelee parempaa korvausta
Joskus tehtävään määräys vie ammattisotilaan toiselle paikkakunnalle jopa alle vuoden päästä edellisestä siirrosta. Puolustusvoimien mukaan tavoite on olla vähintään kolme vuotta samassa tehtävässä.
Puolustusvoimat tukee reppureissaajaa eli reppuria ja korvaa osan matkoista. Vuokratukea asuntoon saa maksimissaan neljän vuoden ajan per siirto.
Valtion virkaehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä ja Upseeriliitto valmistautuu neuvotteluihin.
Uuteen sopimukseen Upseeriliitto tavoittelee ammattiupseereille isompaa palkkaa ja parannuksia työn perässä matkustavien tukeen. Liiton mukaan töitä pitäisi saada tehdä myös paikkariippumattomasti, esimerkiksi matka-aikana junassa.
Upseeriliiton jäsenistä aktiivipalveluksessa on yli 4 000 upseeria. Ammattiupseerin aloituspalkka on tällä hetkellä noin 3 000 euroa kuukaudessa, ilman lisiä.
”Lappiin ja Kainuuseen riittää osaavia sotilaita”
Kadettikoulusta valmistuu vuosittain 15 upseeria Kainuun prikaatiin. Myös Lappiin riittää hyvin osaavaa henkilökuntaa, sanotaan Puolustusvoimista.
Siirtovelvollisuus nähdään Kopran mukaan yleensä mahdollisuutena mielenkiintoisiin ja jännittäviin tehtäviin.
Perheasiat ja puolison työ vaikuttavat tässä yhtälössä, Kopra sanoo.
– On suotavaa, että Puolustusvoimat pystyisi järjestämään siirtojen ehdot siten, että ne koetaan houkuttelevimmiksi. Mutta kenenkään ei tarvitse olla huolissaan siitä, että se haittaisi meidän puolustustamme, että on reppureita töissä.
Ammattisotilaan ja eritoten sotilasjohtajan on hyvä tuntea varuskuntia ja tehtäviä koko Suomen laajuudelta. Siihen siirtovelvollisuus antaa kokemusta ja osaamista.
Upseeriliiton puheenjohtaja Viita sanoo, että siirtovelvollisuutta voisi tulevaisuudessa kenties alueellistaa, eli ammattisotilas voisi erikoistua enemmän omaan alueeseensa. Tällöin vain korkein sotilasjohto kiertäisi ympäri Suomea, Viita visioi.
– Siirroissa tuettaisiin perheitä paremmin ja niiden kustannuksia voitaisiin kohdentaa uudella tavalla, hän esittää.
Siirrot ja muutot eivät näytä vähentävän hakijoita
Nato-jäsenyyden myötä tehtävämääräys voi viedä sotilaan yhä useammin myös ulkomaille. Tämä ei kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan upseerin ammatin houkuttelevuuteen, pikemminkin päinvastoin.
Viime vuonna Maanpuolustuskorkeakoulun upseerikoulutukseen haki enemmän opiskelijoita kuin vuosiin.
Lähivuosina ammattisotilaita ja henkilöstöä tarvitaan Puolustusvoimiin entistä enemmän, 1 500 henkilötyövuotta.
Viime vuonna rekrytoitiin jo yli 200 ammattilaista, ja tänä vuonna lisäys tulee olemaan samaa luokkaa.
– Myös sopimussotilaiden määrä on nostettu pysyvästi 500 henkilötyövuoteen, Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen kertoo.
Maanpuolustuksen selkäranka ovat ensi sijassa asevelvollisuus ja reserviläiset, eivät vain ammattisotilaat.
”Sodankylä ei ollut ykkösvaihtoehto, mutta se on hyvä työpaikka”
Felix Saranen määrättiin Sodankylän Jääkäriprikaatiin, kun hän valmistui sotatieteiden kandidaatiksi ja aloitti työt Puolustusvoimissa.
Se ei ollut Pirkanmaalta kotoisin olevalle Saraselle ykkösvaihtoehto.
– Mutta tiesin sen verran Sodankylästä, että se on hyvä työpaikka ja hyvä työyhteisö. Sitä se onkin ollut.
Vaikka yhteinen koti vaimon kanssa vie Sarasen vielä joskus takaisin etelään, hän on tykännyt asua pohjoisessa.
– Harrastan aktiivisesti, ellen jopa fanaattisesti kalastusta. Mikäpä sen parempaa, kuin lähteä haukijahtiin Kemijoelle, Saranen sanoo.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.