FI73649B - Lindningsmaskin foer lindning av en laengsdelad bana. - Google Patents

Description

7 3 6 4 9

KE LAUSKONE PITKITTÄIN JAT'UN PAINAN KELAANI SE K5I -LIN G NI \ G S N A S KI \' F'JR LINDA! IN Γ. AV EN LÄNGSPCLAP BAN A

Keksinnön kohteena en pa t o n t: i va a t inu käen 1 j o hdanlo-osan nukein en kelaus kone.

Ta "ia n kaltainen kelaus ken e tunnetaan saksalaisesta patenttijulkaisusta 20 1 5 72?. Siinä on k o Ime; kantovalssia järjestetty päällekkäin. Tällöin tätä valssijärjestelyä rajoittaa toiselta puolen kelausalur.ta ja toiselta puolen toinen ke~ 1 a u s a 1 u s t a . K e 1 a u s t e 1 o j e n painon tävtyy näissä t u n r e 1. j i s s a kelauskoneissa kohdistua lähes täysin kolaustolojen päihin tarttuneisiin p;dinlaitlcis 1in. Täi laine'' ke; au s koru; ei siis. ole omiaan painavien ja leveidrn kr-lau ste 1 o j er va lm 1 G i. u k s e e n .

USA:laisesta patentista ?. AS'· POj tunnetaan 1 a kama 11 e-a' rainan kelaamiseen tarkoitettu kel aus kerit·;. Tällaisessa koneessa on koime akseleiltaan yhdensuuntaista .roneunru n koon järjestettyä valssia, joista aina kaksi vierekkäistä valssia muodostavat kelausalustar,. Tällein yksittäisiä kr; lausu i us to ;c-: hyödynnetään vaihdellen, jatkuvan ne la:;·.se n -a Kdc I 1 i r. t jm i n L.s i . Pitkittäin jaettujen rainoje·'- ke laami seen ei tämä kone sovellu, koska on olemassa vaara, että kel auo tel at kes k·-1 tavu* päistään toisiaan ja vati _ ripa it tuvat en ätarkan o u i e. i 1 e<: s o h j au k -sen tähden.

US-patenttijulkaisu 1 951 182 esittää kelauskoneen, jolla samanaikaisesti kelataan pituussuunnassa jaetun rainari suikaleita kahdelle toisiinsa nähden aksiaalisesta epäkeskeisesti sijaitsevalle kelaustelalle. Koneessa ei rakenteellisessa mielessä ole muuta kuin kaks* rainan kulkusuunnassa peräkkäin olevaa, kahdella kannatusvalssi11a varustettua yksinkertaista kelauskonetta, josta puuttuvat kaikki lisälaitteet, jotka mahdollistaisivat automaattisen käytön.

Keksinnön perusteena on saada aikaan kelauskone, jossa kelaus-telat voivat olla mielivaltaisen pitkiä ja korkealaatuisia automatisoidulla käyttötavalla ja taloudellisesti.

Tämä tehtävä on ratkaistu 1. patenttivaatimuksen tunnusnerk-rissassa.

2

Ratkaisullaan seuraavia etuja: 7θ649 jokaisen kelaustelan paino kohdistuu kahteen kannatusvalssiin, nimittäin keskimmäiseen valssiin ju toiseen uloimnista valsseista, jolloin kumpikin valssi joutuu kannattamaan vain osan telan koko painosta. Näinollen pysyy viivapaine kannatus-valsseihin alhaisena niin, että kelaustelan ympärillä oleva raina ei joudu ylikuormituksen alaiseksi. Sen lisäksi muodostaa kaksi valssia varman, stabiilin kelaustelan ohjauksen niiden koko pituudelta. Pitempien ke 1 au ste 1 oje n taipumison-gelma ratkeaa eamalla.

Lisäksi käyttämällä useampimoottorikäyttöisiä kannatusvalsseja voidaan vaihdellen ussampimoottori käyttoi sen kannat usvalssin valssiin kohdistamaa vääntömomenttia säädellä yksinkertaisella tavalla Kelan kovuutta.

Ulcstycntclaitteiston tilaa säästävä j ärj estäminen keskimmäisen valssin yläpuolelle mahdollistaa tiiviin konekonstruktion.

Valmiiden ke 1 au ste 1cje n samanaikaisen u1ostyöntämisen kustakin kelausalustasta ja niiden yhtäaikaisen koneesta poistamisen vuoksi voidaan uusien as.ennusholkkienasennuslaitteen yhteyteen liittää katkaisulaite kuin myös rainasuikaleen sisä-putkeer liittämiseksi, esim. 1 i ima u s la i t e , te 1 anvaihtcproses-sir nopeuttamiseksi ja automatisoimiseksi. Vaihtoprosessin aikana ei siis enää tarvita manuaalista koskemista.

Keksinnön tarkoituksenmukaisten iisäscve11utusmuotojen tunnusmerkit on esitetty alavaatimuksissa.

Kolmen kannatusvelssin systeemissä on erilaisia variaatioita: Esimerkiksi kaikkien valssien akselit voivat olla sanassa tasossa. Akselisuunnassa katsottuna kaltevalla tasolla on se etu, että kelaustelan kannatusva 1ssei11 e kohdistaman painon erilaista jakautumista voidaan hyödyntää telan kovuusvai-kutukseen. Koska viineksi mainitussa sovellutusmuodossa on korkeimmalle järjestetty uloin kannatusvalssi laakeroitu sitEn, ette sitä voidaan laskea, on valmiiden kelaustelojen ulos-työntäminen kyseessä olevasta kelausalustasta yhtä helppoa Kui"’ sovel lutusmuodossa, jossa kyseinen valssi on pysyvästi 0 J. 3 u 2 · il 73649

Koneen rakenne kuitenkin yksinkertaistuu, kun keskimmäisen valssin akseli on ulompien valssien akselien yhteisen tason yläpuolella. Tällaisessa systeemissä saadaan keskimmäisen valssin yläpuolelle luotua riittävästi tilaa ulostyöntölait-teistolle, mikäli kannatusvalssien halkaisijat ovat suhteellisen pieniä. Tällöin voivat kaikkien kolmen ka nnatusva1ssin halkaisijat olla ainakin likimain yhtäsuuret. Keskimmäisen kannatusvalssin yläpuolen tilakysymykseen saadaan parannus, jos tämän valssin halkaisija on suurempi kuin muiden.

Kelan kovuuden mukanaan tuoma vaikutus lisääntyvänä kelaus-telan painona on edullisella tavalla mahdollista siten, että pidinlaitteessa on kelaustelan sisäputkeen tarttuvat kiinnity s pää t, jotka osaltaan keventävät telan aiheuttamaa painoa ollessaan sijoitettuna telanakselin jatkeiksi. Lujan alku-kelauksen aikaansaamiseksi on sitä vastoin jokaiseen kelaus-telaan järjestetty kuormitus 1 aite, jossa on kelausalustan suuntaan vaikuttava, säädettävä kuornitusru1la.

Tämän ja koneen toiminnan kannalta edullisen rakenteen tilantarve on järjestetty siten, että ulostyöntöla it teessä on osaksi kutakin kelausalustaa järjestetty, keskimmäisen valssi n suhteen kääntyvä palkki, joka kannattaa yläpuolellaan sisä-· putken asenna s laitetta. Näin uudet kelausholkit liikkuvat hc-lausalustan suuntaan jo silloin, kun uiostyöntöpa1 k k i työntää valmiit kelaustelat ulompien kannatusvalssien yli.

AsennoSlaitteena on u Iostyöntöpa 1 ki n päälle asennettu, tä'-äri lepoasennossa pitkittäin liikkuva luisti, jonka varustaminen kelausholkeilla tapahtuu, kun luisti vetäytyy ulos ke 1 au s kone as t a . Varustaminen voi tapahtua helposti luoksepäästävässä paikassa, ilman haitallista vaikutusta kelausprosessiin. Jotta uudet kelausholkit eivät luistin pitkittäisliikkuen aikana siirtyisi, on asennuslaitteessa kiinnitys käpälät kolauoholkkien pitämiseksi 1aistissa. Vasta ulostyöntöpalkin työasennossa päästää asennuslaite kelausholkit irti niin, että nämä kulkeutuvat ohjainta pitkin vastaavaan pidinlaitteeseen ja kiinnityspäät kiinnittävät ne. Koska k·-Inur nti kk! en e h j u'.met olisivat uudelleen pyörimään ruvenneen tel a n tiellä, on ne muodostettu pidin- 4 73649 laitteeseen vedettävistä kiskoista, joita pitkin kelausholkit vierivät vinosti kiinnityspäihin. Uusien kelaur.holkkien kiinnittämisen jälkeen vedetään ohjauskiskot takaisin pidinlaitteeseen.

Seuraavassa selitetään yksityiskohtaisemmin oheisiin piirustuksiin viitaten kolmea keksinnönmukaista sovellutusmuotoa .

Kuv. 1 esittää poikkileikkausta kulaus koneen ensi mm ai s e s t ä sovellutusmuodosta, jossa on kolme kantavaa valssia, joista keskimmäinen, jonka yläpuolelle on järjestetty kelaustelan ulostyöntö1 aite ja kelausholkin asennus laite, on halkaisijaltaan suurempi ja sijaitsee ylempänä kuin ulommat valssit.

Kuv. 2 esittää kaavionaisesti toista sovellutusmuotoa, jossa on kolme halkaisijaltaan yhtäsuurta kannatusvalssia, joiden akselit ovat yhteisessä kaltevassa tasossa.

Kuv. 3 esittää poikkileikkausta kuvion 4 kelauskoneen kolmannen sovellutusmuodon viivaa III-III pitkin, jossa sovellutusmuodossa, poiketen kuviosta 1, ulostyöntö-laite kannattaa kelausholkin asennus laitetta yläpuolellaan, jossa voi olla pitkittäiset kelauoholkkia kannattavat luistit.

Kuv. 4 esittää päältä katsottuna kelauskoneen muodostavan kolmannen sovellutusmuodon valsseja nuolen IV suunnassa nähtynä, jossa on myös uusia ktl.ouoholkkeja kannattava asennuslaite.

Ensimmäisen sovellutusmuodon muocostanaan kr la uskoneeseen, jota on merkitty 10:11a, kuuluu konerunko 11, jonka kulmissa on tukipylväät 12, jotka on kiinnitetty poikkipalkkeihin 13 (kuv.1). Koneen 10 molemmille puolille järjestetyt poikkipalkit 13 kannattavat kolmea yhdensuuntaista pitkittäistukea 14, 15 ja 16. Konerunkoon 11 on sen lisäksi laakeroitu kolme akseleiltaan yhdensuuntaista kannatusvalssia 17, 13 ja 10.

Näiden valssien ci t kittäi sakr.r 1 i t ovat yhdensuuntaiset tukien 1 4. ja 15 o'.teittä isä kselien a - s s a . 3 o kaihen ke ° n a t u s v a 1 s s e i s t a ii Γ.

73649 17 - 19 on varustettu käyttölaitteella, jota si tässä ole esitetty. Ulommat kannatusva1 s sit 17 ja 19 ulottuvat samalle korkeudelle ja niillä on pienempi halkaisija kuin keskimmäisellä valssilla 18, jonka pitkittäisakseli on ulompiin vais-seihin verrattuna ylempänä. Kaksi vierekkäistä kannatusvals-sia voivat muodostaa kelausalustan, joka ulottuu näiden valssien yhteisen keskiakselitason yläpuolelle: ulompi kannatus-valssi 17 yhdessä keskimmäisen valssin 18 kanssa kelausalustan 2D, ulompi kannatusva1 ssi 15 niinikään yhdessä keskimmäisen valssin 18 kanssa kelausalustan 21.

Kelauskone 10 kuljettaa paperirainaa 22 alhaalta ohjauspyörän 23 kautta. Raina kulkee pitkittäisleikkuulaitteen 24 kautta, jossa raina 22 erkanee suikaleiksi 25 ja 26. Rainasuikale 25 kulkee ohjauspyörän 27 jälkeen alapuolelta osaksi keskimmäisen kannatusvalssin 18 kehälle kelausalustaan 23, jossa se kelautuu kelausalustassa kannatuksella olevalle telalle 25. Rainasuikale 25 sitä vastoin kulkee ulomman kannatusvalssin 19 ympäri kelausalustaan 21 ja siitä tässä alustassa kannatuksella olevalle kelaust elä 1le 30.

Kelauskone 10 on varustettu erilaisilla rakennekokonaisuu k-silla, joita on olemassa vähintään kaksittain, koska kone on rakennettu hyvin pi ckälle peili symmetrisesti keskimmäisen kannatusvalssin 18 pitkittäisakselin pystytason suhteen, käillä rakenneko konaisuuksilia tarkoitetaan kahta pidin laitetta 4 2 ja 41 seka 42 ja 43, jotka pitävät k e 1 a u s t e 1 o j a 25 sekä 30, yhtä kuormituslaitetta 53 ja 51 per tela, kelan u lost yen ti*-laitetta 50 ja 61, kelaumolkin asennus laitetta 7 0 ja 71 k at en myös valmiiden ke 1 au st e 1 ojen 25 seka 30 po:stolai tetta 8 6 ja 81. Myöhemmin selitetään kuitenkin vain yhtä ra kerin e kokonaisuutta .

Fidinlaitteeseen 40 kuuluu p i t k i 11 a i s t u <, i e n 14 ja 15 välissä liikkuva pidinteline -4. joka ulottuu alaspäin kohti ke.a.s-alustaa 20. Pidinteline 44 on varustettu o hjau su ra 11 a 45, jossa luisti 47 liikkuu tyontömoottorin 40 vaikutuksesta. Luisti 47 kannattaa kelausalustan puolelta ki i nnit yspäärä 4 5, jo-.a tarttuu k^lnusholkin 52 pääty lei kkau ksesta krl austelaan 25, 73649 5 kelausholkin 32 toinen pää on sitä vastoin järjestetty pidin-laitteeseen 41. Tämän kaltaisen pidinlaitteen 40 muodostuksen johdosta seuraa kiinnityspää kelauste la-akse1in jatkeena.

Kuormitus laite 50 on järjestetty liikkumaan pitkittäistukeen 14 yhdensuuntaisesti kannatusva1ssien 17 - 19 pitkittäis-akselien kanssa. Laitteeseen 50 kuuluu olennaisesti työntö-moottori 52, jonka mäntä 53 kannattaa kuormitusru1 laa 54, joka voi liikkua kelausalustan suuntaan.

Valmiiden ke lauste 1 ojen 2Θ ulostyöntö1 ai11eeseen 60 kuuluu koko keskimmäisen kannatusvalssin 18 pituudelta tämän yläpuolella oleva palkki 62. Tämä on pitkittäistuen 15 tukemaa tycntömoottoria 63 käytettäessä kannatusvalssin 18 akselin suhteen kääntyvä.

Asennuslaite 70 on liitetty yhteen u1ostyöntölaitteen 50 kanssa. Se koostuu ulostyöntöpa1kin alapuolelle järjestetystä tangosta 72, jonka sisällä pidetään koneen päädystä sisään työnnettyä uutta sisäputkea 30.

Kelausalustasta 20 poistyönnettyjen kelaustelojen 28 poisto-laite SO on varustettu kouruksi 32 tehdyllä siirtoalusta1la 83, jonka kääntöliike tapahtuu tycntömoottori n 0 4 avulla.

Kelauskoneella on seuraavia kelaustelan yhteydessä kuvattuja tehtäviä:

Paperirainasta 22 pitkittäi s leikkuula 1tteessa 24 erotettu rainasuikale 25 kulkee alakautta kelausalustaan 20, jossa se kelautuu kelaushclkille 32. Tänä on päistään kiinnitetty kiinnity späillä 4g, jotka kiinnittävät kelaustelan 28 päihin järjestetyt, piirustuksen tasossa peräkkäin olevat pidinlait-teet 40 ja 41. Kelaustelan 28 kelausalustan 20 vastakkaiselle puolelle kehää koskettaa kuormituslaitteen 50 kuornitusru1 la 54. Rulla 54 kuormittaa kelaustelaa 28 säädettävällä voimalla. ^ämä on kelausprosessin alussa suuri voimakkaan alku-kelauksen aikaansaamiseksi. Voima väoenee kelaustelan 25 kasvaessa. Pidir-laitteille 43 ja 4' rr hyvä puoli, että ne 11 7 7 3 6 4 9 vähentävät kelaustelan 26 karnatusvalsseihin 17 ja 18 kohdistakaa lisääntyvää tukivoimaa. Tänä seuraa laitteilla 40 ja 41 työntömoottorin 46 vastaavasta vaiKutuksesta luistiin 47, joka liikkuu pidintelineessä. Sen lisäksi saadaan käyttämällä eri vääntömomenti1la käytettäviä kannatusvaIs s eja 17 ja 18 vaikutettua kelaustelan kelan kovuuteen.

Kun tela 28 on kelattu valmiiksi seisautetaan kelauskcne. Kuormituslaitteen 50 rulla 54 kohotetaan kelaustelasta. Samanaikaisesti vedetään pidinlaitteiden 40 ja 41 kiinnitys-oäät 48 ulos kelausholkista 32. Ulostycntölaitteen 60 palkit 62 oainavat nyt kelaustelat 28 ulompien kannat u sva 1 ss i en 17 ylimpien kohtien yli niin, että siirtoalustan 83 kouru 8? ottaa vastaan telan ja asettaa sen lattialle. Siitä valmiit kelaustelat 28 kuljetetaan edelleen.

Tämän t e 1 anva i htoprcses s i n aikana synnytetään ainakin rams* suikaleen 25 ympäröimän kannatusva Issin 18 kehäalaan alipaine, niin että rainasuikale pysyy valssissa. Heti, hun kelaus-tela 28 on työnnetty pois kelausalustasta 20, ieikkaa a 1 a puo-lelta alustalle tuleva leikkauslaite (ei näy piirustuksissa.1 valssilla 16 olevan rainasu ikaleen alustan y 1 opu c.u 11a 1 r - -telasta . Samanaikaisesti ke lausa lustan 20 v at .ou l- ~ dri' - 5 L ri sa päästää esennuslaitteen 7 0 tanko 72 uuder kc0aust.Ou.Kir. va paaksi, joka pyörii kelausalustalle pitkin keskimmäisen kan-netusvalssin 18' pintaa. Liimauslaite, jota ei täs^>u o. e ep; tetty vei sivellä kelaus‘nolkk.1 tn 3 5 tai uuteen rainsu ikaleen ai Hjun 1 i ima - a i n ett a , jotta suikale 25 tarttuisi kelo us: ie 1 !oc tr. <elausalustassa 20 kiinnittävät pidin loitte e·" ä~ s-hu 1 alas kulkeutuneet ki inni tyspäät 46 uuden keioucho-m-n 01 .

Telan 30 vaihdon yhteydessä k e 1 au sa 1 j st a 11 a 7" imetään rama suikale 25 kiinni valssiin 13. R a i n a s u i k a 1 e e n leikkaus te pahtuu poistolaitteen 81 sivun toimesta heti, kun s^.rtoalus-ta 85 on vastaanottanut valmiin kelaustelan 30 on siirtänyt sen irti kannatu sva 1 ss i st a 19. Leikkauslaite on jäi kr-v.n ta järjestää alustan 85 kourun alapuolelle ( ΰ- n^-· P-irus„uk sessa } jolloin se tulee- k o s k e t o k s e c n kainot u n v a * s .· - ' 1 j-- • Γ- - . U- s 11 v n 1 ; n e 13 u o t s a n 3 0 v Γ.1 1 i n yi n r 1*. ΐ v r e e n ru - ’ -· -· - - · · 6 73649 kanssa. Leikkauslaitteeseen yhdistettyä puhallusputkea käytetään uuden rainasuikaleen alun taivuttamiseksi kelausalus-talla 21 olevan kelausholkin 38 ympärille. Vastaavalla laitteella voidaan suikaleen alku tai kelausholkkivarustaa liimalla.

Sen jälkeen, kun valmiista kelaustelasta 28 tai 30 leikattu, uusi rainasuikaleen alku on kiinnitetty kuhunkin uuteen kelau-'dsholkkisn 35 tai 38, voidaan kannatu sva lss i n 18 ja 19 imu lopettaa ja käynnistää kelauskoneen 10 uusi kelauskierros. Koska rainasuikaleet 25 ja 26 kulkevat eri kelausalustoi1 le 20 ja 21, tapahtuu telojen 28 ja 30 kelaus täysin toisistaan riippumatta. Tämä käy ilmi kuvion 4 kelauskoneen kolmannen ‘sovellususmuodon esityksestä, jossa neljä rainasuikaletta kelataan teloille. Näin ollen seuraavat edellä mainitut koneen tehtävät myös tässä vastaavasti peräkkäin kaikki telat samanaikaisesti.

Seuraavassa esitetyillä kuv. 2-4 mukaisilla kelauskonei-den lisäsovellutusmuodoilla on eräs ylimääräinen yhtäläisyys kuv. 1 mukaisen koneen kanssa. Samalla tavoin toimivien rakenneko konai su u ksi en ja -osien kaksi viimeistä numeroa ovat s amat.

Kelauskoneen 110 kuviossa 2 haaviomaisesti esitetyssä toisessa sovellutusmuodossa on säännöllisin välein järjestetyillä kannatusvalsseilla 117, 118 ja 119 sama halkaisija. Niiden akselit ovat samassa tasossa 100, joka on akselien suunnassa katsottuna kalteva. Näin saadaan aikaan identtiset kuormitus-olosuhteet kullakin kelaustelalla 128 ja 130 vastaaviin k e -1 au saiostoihin 120 ja 121. Sen lisäksi on piriinlaitteiden 140 - 143 kuten myös kuormituslaitteiden 150 ja 151 muoto ja järjestely, joka koskee kelausalustoja 120 ja '21, molemmissa yhtäläinen.

Kelaustelan 130 kelausalustasta 121 poistyÖntämise n helpottamiseksi on ylimmäksi järjestetty ulompi ka n notusva 1 s si 119 laakeroitu muihin valsseihin 116 ja 117 verrattuna laskettavaksi, k u1 e n katkoviiva osoittaa.

ku···: c rissa 5 ja 4 yksinkertaisteta"t ” esitetty kelauskoneen 11 73649 21J koi me s sovellutusesimerkki eroaa kuvion 1 mukäiSes^-a eno immeisestä sovellutusmuodosta olennaisesti toisen kelausten au 1 ost yöntö la itteen 260 tai 261, kuten myös kelausholkki as ennus loitte en 270 tai 271 osalta. Mainitut molennät kelaus-koneen 2'0 rakenne kekona i suudet ovat kuvion vasemmassa puoliskossa lepoasennossaan, oikeassa puoliskossa sitä vastoin työasennossa. Seuraavassa selitetään kuv. 3 oikean puoliskon rakenneko konaisuuksia.

Ulostyöntö laite 260 koostuu keskimmäisen kantcvalssin yläpuolelle ja siihen nähden kääntyvästä järjestetystä ulcs-tyontepa 1 kista 252, joka kannattaa ylepuolel lean kvluushclkki-ese nnts 1 aitetta 27 0. Siinä on palkin 252 lepoasennossa pit -kittaisesti liikkuva luisti SCO, jonka v e ru s t am i ne - uusilla keiaushplkeilla 23 6 ja 237 tapahtuu, kun luisti un tullut ulos ke i. au s ko rs es ta 210 (katkoviiva kuv. 4'. Luistin LO''1 varustaminen voi tällöin tapahtua kolTusholkLii/ar as tost n , ie ta ai ol-j piirustuksissa esitetty. Jotta keiausholkit 236 ja 237 pysyisivät oikeassa asennossaan laastissa 2CC, on tämä varustettu kiinnityskäpälillä 201 - 204. Kiinnityskäeä1ät kiinnittävät koneesta 210 u los työntyneelle lu isti He ?QC ar^tptuh hellat 235 ja 237 ja pitävät kiinni Inise!- r -- n r, e r rlrää-, kunnes holkit 1 u c v u t c t r a n k.b LeusaLj;- ? ..

Suljetussa kelausorosessissa pannäGn ·, . ....., h* -i. O ». T ‘y p *“ ; i , ;4 i p - Π 1 ; käyntiin ja valmis ke lause e la 226 fv;.· + ....

”y' ' - a u r oois selaus- koneesta 210 uloi mman va 1 s s i- ?i7 u,, .

1 U 1 p . r , , - .· - 1 y — v n u v . 3 o * n f-· a duo.; ske) . V a s t a kun ke 1 5 „· sai usta on - ‘ -r' vapa-. n-a" n nus laa te 27 3 uuden kclauohulio n 236 \,λ~ v = · a a .. : · T , , luistin ?JJ kiinnityskäpälät 201 ja - *’ ' ^ - * J * n sv - -i.va.

työntyvät mc lemmi! Is poolilla valmi e·, ^^oia^aisesti ^ ^ ^ k t-' l jestetyistä pidinlaitteista 240 ia „ - -9u C .elaa uu5 Jur~ c ^ 1 μ,, kiskot 206 ulos. Näitä kiskoja 205 _ . ^ Iki-; 236 hjaus- ^ - X, k ' p · , 236 vinosti kiinnityspä! nin 248, j0+-, ' 1 r'V°rii kuhvi-lvliu·:.

L -a μ : · .

Seuraavaksi vedetään ohj au ski skot 2 Q r ' 1 n r! - r· t. e v ä t sen.

teisiin 240 ja 241, ulostyöntö laite. “'8;s:p f i-iOair ““ * C(i ,,.

nus laitteen 27 0 kanssa takaisin le.. [ ne~- yhdessä auer- , Π4 rm teiden 240 ja 2-: luistit aErmisve» “υ - n s a ja pidunlaii.-

kel aasa 1 u s t aa-1, ri?r -v 1 a_ r < ’ ··---, l ''1 ] vir. L?C

' Jr1'"1 +

Claims (13)

1. Kelauskone vähintään kahden kelaustelan (28,30) samanaikaiseksi, ilman akseleita tapahtuvaksi kelaamiseksi pitkittäissuunnassa jaetun rainan (22) toisiaan vastatusten asetetuista suikaleista (25, 26), jossa koneessa on kolme koneen runkoon (11) pitkittäis-akseleiltaan yhdensuuntaisesti järjestettyä valssia (17,18,19), joista aina kaksi vierekkäistä valssia (17,18; 18,19) muodostavat kelausalustan (20;21), jolloin rainasuikaleiden (25;26) syöttö tapahtuu kullekin kelausalustalle (20;21) toisella kelausalustan muodostavista kannatusvalsseista (18) sekä kunkin kelausholkin (28) sisäputken päihin kiinnitarttuva pidinlaite (*40,41) ja valmiiden kelaustelojen poistolaite (80), tunnettu siitä, että a) kolme valssia, joihin kuhunkin on yhdistetty oma käyttölaite, on järjestetty kannatusvalssien (17,18,19) tavoin siten, että kukin kelausalusta (20;21) on vierekkäisten kannatusvalssien (17,18; 18,19) keskiakseleiden muodostaman tason yläpuolella, ja että ulommaisten kannatusvalssien (17,19) laet ovat eri korkeudella kuin keskimmäisen kannatusvalssin (18) laki, b) rainasuikaleiden (25,26) syöttö tapahtuu alapuolelta, c) jokaiseen kelaustelaan (28;30) on järjestetty kelaustelan ulokkeeseen tarttuva, kelausalustan (20;21) suuntaan vaikuttava, säädettävä kuormituslaite (50;51), d) pidinlaitteet (40;4l) ovat koneen rungossa (11) vastaavan kelausalustan (20,21) yläpuolella liikuteltavissa, e) jokaisessa pidinlaitteessa (40;4l) on kelaustelan (28) kela-usholkkiin (32) tarttuvat kiinnityspäät (48), jotka on ohjattu telan akselin jatkeiksi pitkittäissuunnassa telan säädettävän kuormituksen alaisiksi, f) keskimmäisen kannatusvalssin (18) yläpuolelle on järjestetty kutakin kelausalustaa (20;21) varten ulostyöntölaite (60;6l) siten, että valmiit kelaustelat (28;39) poistetaan kummastakin kelausalustasta (20,21) rajoittamien ulompien kannatusvalssien 11 7364 9 (17;-9) yli ainakin lähes samanaikaisesti, g) valmiiden kelaustelojen (28;30) poistolaitteet (80;8l) on järjestetty ulompien kannatusvalssien (17;19) viereen, h) jokaiseen kelausalustaan (20;21) on järjestetty uusien kela-usholkkien (32;38) asennuslaite (70;71), leikkauslaite rainasui-kaleiden (25;26) katkaisemiseksi valmiista kelaustelasta sekä laite suikaleen alun liittämiseksi uuteen kelausholkkiin (32;38).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että kaikkien kolmen kannatusvalssin (117,118,119) akselit ovat samassa tasossa (100) (kuv. 2).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että keskimmäisen kannatusvalssin (18) akseli on ulompien kannatusvalssien (17,19) keskiakselitason yläpuolella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että keskimmäisen kannatusvalssin (18) akseli on ulompien kannatusvalssien (17,19) keskiakselitason alapuolella.

5. Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen kelauslaite, t u n-n e t t u siitä, että yksi ulommista kannatusvalsseista (119) on säädettävissä korkeuden suhteen keskimmäisen kannatusvalssin (118) suhteen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kelauskone, t u n n e t u siitä, että kaikilla kolmella kannatusvalss.illa (117,118,119) on ainakin lähes sama halkaisija (kuv. 2)

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen kelauskone, tunnet-t u siitä, että keskimmäisellä kannatusvalssilla (18) on suurempi halkaisija kuin ulommilla kannatusvalsseilla (17,19) (kuv.l).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ulcstyöntölaitteeseen (260) kuuluu keskimmäisen valssin (218) suhteen kääntyvä palkki (262), joka kannattaa yläpuo- 12 7 3649 lellaan sisäputken asennuslaitetta (27) (kuv. 3 ja 4).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että asennuslaitteeksi (270) on tehty ulostyöntöpalkissa (262), tämän lepoasennossa pitkittäin liikkuva luisti (200), jonka varustaminen kelausholkeilla (236,237) tapahtuu, kun luisti tulee ulos kelauskoneesta (210) (kuv. 3 ja *0.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että asennuslaitteeseen (270) kuuluu kiinnityskäpälät (201-20*0 kelausholkkien pitämiseksi oikeassa asennossa luistis-sa (200) (kuv. 4).

10 PATENTTIVAATIMUKSET 7 3 6 4 9

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1,8,9 tai 10 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ulostyöntöpalkin (262) toiminta-asennossa asennuslaite (270) päästää kelausholkit (236,237) irti, ja että ulostyöntöpalkin (262) sen toiminta-asennossa ja kiinnitys-päiden (248) välisessä tilassa on sillan muodostavat ohjauskis-kot (kiskot 205) (kuv. 3 ja 4).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että sisäputkien (236,237) ohjaimet on muodostettu pidin-laitteista (240,241) ulosvedettävistä kiskoista (205), joita pitkin kelausholkit vierivät vinosti kiinnityspä:hin (248) (kuv. 3).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että leikkauslaitteessa on poistolaitteeseen valssia kohti järjestetty veitsikatkaisija, joka koskettaa rainasuikaletta rainan ympäröimän kannatusvalssin (19) ja poiitolaitteessa olevan kelaustelan (30) väliltä. ti 13 PATENTKRAV 7 3 6 4 9