FI73618B - Saekerhetssaogkedja. - Google Patents

Description

1 7.3 61 8

Varmuusteräketj u

Keksintö kohdistuu teräketjui hi n ja tarkemmin sanottuna varmuusteräketj ui hi n , joissa käytetään useita yhdessä toimivia, kaltevia pintoja syvyystulkin etupinta-alan suurentamiseksi ja takaiskun pienentämiseksi säilyttämällä samalla ketjun kyky porata ja muulla tavoin leikata.

Tähän mennessä on havaittu, että syvyystulkin ääriviiva voi olla teräketjun takaiskua aiheuttava tekijä käytön aikana. Metsurit ovat useita vuosia viilanneet syvyystulkkeja varmistaakseen taaksepäin kaltevan pinnan, joka takaa tasaisemman toiminnan terälenkin mennessä puun läpi. On myös havaittu, että syvyystulkin asetus on myös takaiskuun vaikuttava tekijä, jolloin mitä suurempi leikkaus on, sitä suurempi on takaiskun mahdollisuus. Yrityksiä on tehty syvyystulkin ääriviivan säätämiseksi, ja mm. US-patentit 3 548 897 ja 3 929 049 koskevat tätä asiaa.

On myös havaittu, että leikkaavaa lenkkiä edeltävään käyttö-lenkkiin voi kuulua taaksepäin kalteva pinta, joka suojaa sy-vyystulkkia toimiessaan kaltevana pintana, joka koskettaa oksia ja haaroja. Esimerkkejä patenteista, joihin kuuluu käyt-tölenkillä syystä tai toisesta olevia suojaavia pintoja, ovat US-patentit 3 180 378, 4 133 239, 3 910 148, 2 963 055 ja 3 951 027. Toiset ovat yrittäneet käyttää erilaisia lenkkien yhdistelmiä, jolloin ei-leikkaavaan sivulenkkiin kuuluu sy-vyystulkki, US-patentti 2 989 096.

Huolimatta aiemmista yrityksistä pienentää takaiskua ongelma on yhä jäljellä ja on käynyt entistä tärkeämmäksi, koska yhä useammat kokemattomat, ei-ammatimaiset käyttäjät ostavat ket-jusahoja. Suojaavien lenkkien lisäys teräketjuun ei ainoastaan voi vaikuttaa 1 eikkuuhyötysuhteeseen, vaan voi myös merkittävästi vaikuttaa teräketjun porauskykyyn, joka on välttämätön 2 73618 tietyissä leikkuuolosuhteissa. Turvallisuus on samoin ongelma ammattikäyttäjille, ja takaiskun pienennys on toivottavaa.

Keksinnön mukaisesti on kehitetty varmuusketju, jossa on suurempi etupinta-ala syvyystulkissa, mikä suuresti pienentää takaiskua. Takaiskuenergian pienennys on saavutettu tinkimättä ketjun porauskyvystä. Muista leikkauskriteereistä kuten leikkuuhöytysuhteesta ei ole tingitty. Lisäksi keksinnön mukainen uusi varmuusketju toimii tavallisella ketjupyörän terä-levyllä, kun taas useiden erityisrakenteiSten varmuusketjujen on toimittava erityisrakenteisei 1 a, piensäteisei 1 ä terälevyn nokal1 a .

Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Keksinnön mukaiseen sahaketjuun kuuluu siis keski lenkit, jotka on kääntyvästi yhdistetty sidelenkki-pareihin, jotka vuorostaan liittyvät sivulenkkeihi n . Sivu-lenkkipariin kuuluu ei-leikkaava sivulenkki ketjun toisella sivulla ja leikkaava sivulenkki ketjun toisella sivulla. Sekä ei-1 eikkaavaan että leikkaavaan sivulenkkiin kuuluu syvyys-tulkit, joilla on samanlainen profiili ja jotka on sijoitettu rinnakkain. Leikkaavaa sivulenkkiä edeltävään käyttävään keski lenkki in kuuluu ylöspäin ja taaksepäin kalteva pinta, joka on sijoitettu ulottumaan ei-1 eikkaavan ja leikkaavan sivulen-kin syvyystulkkien väliin ketjun ollessa suorassa asennossa. Kalteva pinta saa edullisesti toisen syvyystulkin profiilin teräketjun kulkiessa terälevyn pään ympäri. Ylöspäin ja taaksepäin kaltevan pinnan alapuolella on hammaskolo linjassa sy-vyystulkkien viereen muodostettujen hammaskol ojen kanssa, niin että leikkaava lenkki voidaan teroittaa.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 on sivukuva keksinnön mukaisen teräketjun osasta, kuvio 2 on perspektiivikuva, joka esittää leikkaavan lenkki-parin ja edeltävän käyttölenkin yhteistoimintaa, kuvio 3 on sivukuva leikkaavasta lenkistä, 3 73618 kuvio 4 on sivukuva ei-leikkaavasta sivulenkistä, kuvio 5 on sivukuva käyttölenkistä ilman kaltevaa pintaa, kuvio 6 on sivukuva käyttölenkistä, jossa on kalteva pinta, kuvio 7 on osiin hajotettu kuva kuviossa 2 esitetyistä terä-ketjun osista, kuvio 8 on graafinen kaavio, joka esittää keksinnön mukaisella teräketjulla saavutettuja takaiskutuloksia, ja kuvio 9 on perspektiivikuva kaksoissyvyystulkeista ilman kaltevaa keskikäyttölenkkiä.

Keksinnön mukaisessa sahaketjussa, joka on yleisesti merkitty numerolla 10, on syvyystulkkiosa, jolla on entistä suurempi etupinta-ala, mikä pienentää tai estää syvyystulkin tunkeutumista leikattavaan puuhun. Tämä etupinta-ala on syvyystulkin pinnan osa, joka koskettaa puuta terälenkin leikkauksen syvyyden säätämiseksi. Sahaketjun yleiseen sovitelmaan kuuluu te-räpari 12, joka on yhdistetty kääntyvästi käyttölenkkiin 18, jossa on ylöspäin ja taaksepäin kalteva pinta, pari sidelenk-kejä 14, jotka on yhdistetty kääntyvästi käyttölenkkiin 18, standardikäyttölenkki 16, joka on yhdistetty sidelenkkeihi n 14, ja edeltävä teräpari 12, joka on yhdistetty kääntyvästi siihen, jolloin edeltävän teräparin terälenkki sijaitsee siten ensin mainitun teräparin suhteen, että toinen terälenkki on vasenkätinen terä ja seuraava terälenkki on oikeakätinen terä vuoroittaisessa järjestyksessä, kuvio 1.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa useita syvyystulkkeja on sovitettu rinnakkain, jolion tuloksena on etupinta-ala, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin teräketjun leveys W, kuvio 2. Vaikka yksi ainoa syvyystulkki voisi ulottua ketjun leveyden yli, keksinnön mukaisesti on todettu, että useiden syvyystulkkien käyttö mahdollistaa tyypiltään tavanomaisempien ketjulenkkien käytön. Teräpari 12 käsittää leikkaavan sivulenkin 20, joka on asennettu rinnakkain ei-1 eikkaavan si-vulenkin 22 kanssa, kuviot 2 ja 7. Sivulenkkiin 20 kuuluu kaksi niitti reikää 36 sen alaosassa, kuv. 3. Ylälevyn 27 ja 4 73618 etuleikkuusärmän 29 muodostama leikkuuosa 26 ulottuu ylöspäin sivulenkin 20 pohjaosasta. Eteenpäin 1 eikkuuosasta 26 ja ham-masraon 34 erottamana siitä on syvyystulkki 28, kuviot 3 ja 7. Syvyystulkilla 28 on ylöspäin ja taaksepäin kalteva ääriviiva, joka on samantapainen kuin tunnetuissa syvyystulkeissa . Selityksen lopussa tarkemmin käsitellyt koetulokset osoittavat, että ei-taaksepäin kaltevien syvyystulkkien suurennettu etupinta-ala samoin pienentää merkittävästi takaiskua.

Sivulenkki 22, joka myös muodostaa teräparin 12 osan, käsittää kaksi niittireikää 38 ja syvyystulkin 28 etupäätään pitkin. Taaksepäin syvyystulkista 28 on hammaskolo 40. Teräside-hihnan 22 ja sivulenkin 20 syvyystulkit 30 ja 28 ja hammasko-lot 40 ja 34 on mitoitettu siten, että ne muodostavat yhteisen profiilin asennetussa asennossa.

Ei-leikkaavan sivulenkin 22 ja leikkaavan sivulenkin 20 etu-niitti reiät sijaitsevat linjassa keskikäyttölenkin 18 ja takani ittireiän 46 kanssa, niin että keskikäyttölenkki erottaa sivulenkin 22 sivulenkistä 20, kuviot 2 ja 7. Käyttö1enkkiin 18 kuuluu vetokieli 50, joka on 1iukukosketuksessa terälevyn uran kanssa ja yhteensopivassa kosketuksessa sopivan holkki-käyttölaitteen kanssa (ei esitetty), kuv. 6. Käyttölerikin 18 yläpintaa pitkin on taaksepäin ja ylöspäin kalteva pinta 32, joka päättyy kärkeen 52. Kärjen 52 alla sijaitsee hammaskolo 48, joka sijaitsee linjassa hammaskolojen 30 ja 40 kanssa ja ottaa vastaan teroitustyökalun, kuten viilan asennetussa asennossa.

Kalteva pinta 32 alkaa suunnilleen käyttölenkin 18 pystysuorasta keskiviivasta 54, kuv. 6. Asennetussa asennossa kaltevan pinnan 32 kärki 52 sijaitsee hieman syvyystulkkien 30 ja 28 kärjen alapuolella, kun ketju kulkee tangon litteällä osalla, kuv. 2. Samassa asennossa pinnan 32 kaltevuus on hieman asteittaisempi kuin syvyystulkkien 30 ja 28 kaltevuus. Kärki 52 ja pinnan 32 kaltevuus on mitoitettu siten, että 5 73618 ketjun kulkiessa terälevyn nokan ympäri käyttölenkin 18 pinnan 32 profiili saa syvyystulkkien 30 ja 28 profiilin kaltaisen profiilin. Tämä antaa syvyystulkei11 e edullisimman vuorovaikutuksen tangon nokan ylemmässä neljänneksessä, jossa takaiskun mahdollisuus on suurin.

Käyttölenkki 16, ilman ylöspäin ja taaksepäin kaltevaa pintaa, kuv. 5, on kääntyvästi yhdistetty sivulenkin 22 ja terälenkin 20 takaniittireikien läpi ja on standardi tyyppiä, jossa on kaksi niitti reikää 44 ja vetokieli 42. Niitit 24 pitävät ketjun eri lenkkejä koottuina.

Sarja vertailevia takaiskukokeita on suoritettu keksinnön mukaisella ketjulla ja matalaprofiilisella, 3/8 tuuman jakoisel-la standardi ketjui 1 a, jota nykyään käytetään kuluttajan ket-jusahoissa. Matalaprofiilisessa, 3/8 tuuman jakoisessa ketjussa on yksi ainoa syvyystulkki terälenkissä eikä siinä ole muita elementtejä, jotka toimisivat syvyystulkkina tai suo-jaisivat sitä. Nämä takaiskutulokset on esitetty kuviossa 8. Kokeet suoritettiin sentyyppisellä takaiskukoneella, jonka on kehittänyt Chain Saw Manufacturers Association (Ketjusahan valmistajien yhdistys) ja jonka on äskettäin hyväksynyt Consumer Product Safety Commission (kulutustuotteiden turvalli-suustoimikunta). Tällainen kone on nykyään olemassa National Bureau of Standard'issa. Eri ketjuja käytettiin kierrosluvulla 10000 rpm syvyystulkin asetuksen ollessa 0,508 mm.

Käyrän abskissa edustaa ketjun ja tangon kulmapoikkeamaa, o jollon 0 edustaa vaaka-asentoa. Käyrän oordinaatta edustaa energian tuumanauloja tai tarkemmin sanottuna energian tuuma-nauloja mitattuna tangon ja ketjun kimmahduksesta.

Käyrä A edustaa takaiskua matalaprofiilisesta 3/8 tuuman ja-koisesta ketjusta käytettynä standardi ketjupyöräterälevyl1ä. Käyrä B edustaa matalaprofiilista, 3/8 tuuman jakoista stan-dardiketjua käytettynä pienellä terälevyllä. Käyrä C edus- _---- · 1, . .-- 6 73618 taa takaiskua keksinnön mukaisesta ketjusta käytettynä pienellä terälevyllä, kun taas käyrä D edustaa takaiskutuloksia keksinnön mukaisesta ketjusta käytettynä standardiketjupyörä-terälevyllä. Voidaan nähdä, että takaisku on oleellisesti pienempi ja jokseenkin poistettu keksinnön mukaisessa terä-ketjussa verrattuna matalaprofii1iseen standardiketjuun riippumatta käytetystä terälevystä. Lisäksi kentällä keksinnön mukaisella ketjulla suoritetut kokeet ovat osoittaneet entistä parempaa vakavuutta ja tasaisempaa käyntiä. Kenttäkokeet ovat myös osoittaneet, että 1 eikkuuhyötysuhde on yleensä verrattavissa matalaprofiiliseen, 3/8 tuuman jakoiseen standardi-ketjuun. Lopuksi saadaan merkittävä etu porausvaiheen aikana, jossa poraus voidaan suorittaa keksinnön mukaisella uudella ketjulla, kun taas standardivarmuusketjua, johon kuuluu suo-jalenkki, ei voida tehokkaasti ja turvallisesti käyttää poraukseen.

Teräketju, jossa on kaksoissyvyystulkki ilman erityisesti muotoiltua keski käyttölenkkiä, pienentää myös takaiskua verrattuna standardi ketjuun . Tällainen ketjuosa on esitetty kuviossa 9. Sivulenkki 22 ja sivulenkki 20 ovat samanlaiset kuin kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa. Ainoa ero ketjussa on, että keskikäyttölenkki, joka edeltää teräparia, on tavanomainen keskikäyttölenkki 16 eikä erityisesti muotoiltu lenkki 18.

Kokeita on suoritettu 3/8 tuuman jakoisella standardi ketjui 1 a (ei varmuusketju), jossa oli yksi ainoa syvyystulkki ilman kaltevaa pintaa. Suurin takaisku oli suuruusluokaltaan 471-506 cmkg. Tähän lisättiin sivulenkki, jossa oli samanlainen syvyystulkki kuin kuviossa 9, jolloin ketjun suurin takaisku oli 242 cmkg. Keskikäyttölenkki, jossa oli kolmas syvyystulkki, lisättiin, jolloin takaisku pieneni enimmäisarvoon 127 cmkg.

7 73618

Lopuksi kokeiltiin terälenkkiä, jossa oli kaitevapintainen syvyystulkki, ja sitä verrattiin ketjuun, jossa oli sama te-rälenkki ja siihen sopiva sidelenkki vertai 1ukelpoisine sy-vyystulkkeineen. Ketjua kokeiltiin takaiskulla 299 cmkg yhdellä ainoalla syvyystulki11 a ja takaiskulla 121 cmkg käyttäen kaksoissyvyystulkkia. Kaikista yllä esitetyistä tuloksista voidaan sen tähden nähdä, että etupinta-alan suurennus kaksoissyvyystulkkien avulla pienentää takaiskua ja kolmannen syvyystulki n käyttö ke skikäyttö1enkin välityksellä pienentää takaiskua vielä enemmän.

Claims (2)

8 73618 Patentti vaatimukset

1. Puun leikkaukseen tarkoitettu päätön varmuusteräketju, joka toimii sahan terälevyn päällä ja joka käsittää si delenk-kipareja (14) sekä käyttäviä keski1enkkejä (16), joista kukin on liitetty si del enkk i pari n (14) toiseen päähän, ja vuorotelevia käyttäviä keski1enkkejä (18), jotka ovat varustetut sy-vyystulki11 a, jonka määrittelee ylöspäin ja taaksepäin kalteva pinta (32), sekä sivulenkkipareja (20, 22), jotka ovat kääntyvästi liitetyt keskilenkkeihin (16, 18) ja joissa toinen sivulenkki (22) on ei-leikkaava lenkki ja toinen sivulenk-ki (20) on leikkaava lenkki, jossa on samaa kappaletta oleva syvyystulkki (28), joka sijaitsee leikkausosan (26) edessä katsottuna ketjun liikesuuntaan sekä vierekkäin keski lenkin (18) syvyystulkin kanssa, tunnettu siitä, että ei-leikkaava t sivulenkit (22) on varustettu syvyys tul ki11 a (30), jonka profiili myötäilee leikkaavien lenkkien (20) syvyystulkin (28) profiilia ja että käyttävien keski1enkkien (18) kalteva pinta (32) ulottuu sivulenkkiparin (20, 22) syvyystulkkien (28, 30) väliin niin, että sillä on samanlainen profiili kuin sivu-lenkkiparin syvyystulkei11 a (28, 30 ) ketjun kulkiessa terälevyn pään ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teräketju, tunnettu siitä, että kalteva pinta (32) päättyy kärkeen (52), joka on hieman matalampi kuin sivulenkkiparin (20, 22) syvyystulkkien (28, 30) kärjet ketjun (10) ollessa suora.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen teräketju, tunnettu siitä, että kaltevan pinnan kaltevuus on pienempi kuin sivulenkkiparin (20, 22) syvyystulkkien (28, 30) kaltevuudet ketjun ollessa suora. 1 >1 Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen teräketju, tunnettu siitä, että ylöspäin kalteva pinta (32) alkaa sivulenkkiparin (20, 22) edessä olevasta kohdasta suunnilleen edellä kulkevan käyttävän keskilenkin (18) pystysuoran keskiviivan ( 54) k oh da 11 a . 9 7361 8

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen teräketju, tunnettu kärjen (52) takana ja alapuolella sijaitsevas ta hammaskolosta (48), joka on linjassa sivulenkkipari n (20 , 22 ) syvyystulkkien (28, 30) takana sijaitsevien hammaskolojen (34, 40) kanssa leikkaavan sivulenkin (20) teroittamisen mahdol-1i stami seksi. 1. Ändlös säkerhetssagkedja för träbearbetning, som rör sig kring ett sagsvärd ooh som omfattar par av skarvlänkar (14), centrala drivlänkar (16) vilka vardera är svängbart anslutna tili ena änden av ett par av skarvlänkarna (14), och aiternerande centrala drivlänkar (18), vilka har en under-stäl1ningsklack, som är definierad av en uppät och bakät slut-tande yta (32) samt par av sidolänkar (20, 22), som är svängbart anslutna tili de centrala drivlänkarna (16, 18) och av vilka den ena sidolänken (22) utgör en icke skärande länk och den andra sidolänken (20) utgör en skärlänk, vilken har en integrerad understäl1nigsklack (28) som är belägen framför den skärande delen (26) sett i kedjans rörelseriktning och sida vid sida med understäl1ningsklacken hos den centrala drivlän-ken (18), kännetecknad av att de icke-skärande sidolänkarna (22) har en understäl1ningsklack (30) vars profil sammanfaller med profilen hos de skärande sidolänkarnas (20) underställ-ningsklack (28), och att de centrala drivlänkarnas (18) slut-tande yta (32) sträcker sig mellan understäl1nigsklackarna (28, 30) hos sidolänkparet (20, 22) sä, att den antar en li-kadan profil som sidolänkparets underställningsklackar (28, 30. när kedjan leds kring änden av sagsvärdet.

2. Sagkedja enligt patentkravet 1, kännetecknad av att den sluttande ytan (32) avslutas med en spets (52), som är nagot lägre än höjden av sidolänkparets (20, 22) underställ-ningsklackars (28, 30) spetsar när kedjan (10) är rak.