FI60992B - Pneumatiskt daeck med en topparmering bestaoende av minst tvao lager av traodar eller linor - Google Patents

Description

IuMT·! ΓβΙ m,KUULUTUSJULKAISU /αλλλ ΑΗλ lJ UTLÄGGNINCSSKR,FT ouy y ^ 09f5cGp C Patentti rayönnetty 10 05 1932 * Patent meddelat ^ v ^ (51) Kv.ik?/int.ci.3 B 60 0 9/18, 13/00 SUOMI—FINLAND (21) P*t*nttihtk«mu· — PuantamAknlng 752195 (22) H»k*ml*pUvt — Anteknlnpdig 31.07 *75 ^^ (23) AlkupUvi — GUtlfhuttdag 31.07.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offamllg 01.02 .7 6 ^»tentti- ja rekisterihallitus .... ... , . .....

_ . . . (44) Nlhtlvlktlpanen ja kuuL|ulktltun pvm. — on m Ro

Patent- och regiaterstyralaan ' Aniökin utlagd och utl.»krtft*n publlc«rtd (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird priorltet 31 · 07 · 7*+

Ranska-Frankrike(FR) 7*+/26701 (71) Michelin & Cie (Compagnie General e des Etablissements Michelin), Clermont-Ferrand, Ranska-Frankrike(FR) (72) Henri Verdier, Beauregard 1'Eveque, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Pneumaattinen rengas, jossa on vähintään kahdesta lanka- tai punoskerroksesta muodostettu lakiosan vahvike - Pneumatiskt däck med en topparmering bestäende av minst tvä lager av trädar eller linor

Keksinnön kohteena on pneumaattinen rengas, jossa on lakiosan vahvike, joka muodostuu vähintään kahdesta lanka- tai punoskerroksesta, jotka ovat keskenään yhdensuuntaiset kussakin kerroksessa ja kulkevat ristikkäin toistensa kanssa kerroksesta toiseen, ja kulutuspinta, jonka vierintäpinta on tavanomaisen leveä mutta kapeampi kuin lakiosan vahvike.

Tavallisesti tämän ylimääräisen vahvikkeen, lakiosan vahvikkeen käytetyn rungon tyypistä riippumatta (ristikkäinen tai sä-teittäinen), ensisijaisena tehtävänä on lujittaa kulutuspintaa, siis maanpinnan kanssa kosketuksiin joutuvaa ulkorenkaan osaa, jotta se kestäisi ne muodonmuutokset, jotka voivat vaikuttaa ku-lutuspintaan tangentiaalisesti sen ja maanpinnan kosketuskohdassa ja siten lievitettäisiin tai vältettäisiin ulkorenkaiden kestävyyteen ja käyttäytymiseen kohdistuvia epäedullisia vaikutuksia. Tästä syystä lakiosan vahvikkeen aksiaalinen leveys on yleensä suurin 2 60992 piirtein sama kuin vierintäpinnan leveys, se on kulutuspinnan sen osan, joka kosketta maanpintaa, riippumatta kulutuspinnan leveydestä ulkorenkaan molempien sivujen väliseen maksimaaliseen akselin suuntaiseen leveyteen nähden.

Tällaisia kulutuspintoja, joita kutsutaan levennetyiksi (ylipursuaviksi), on käsitelty ranskalaisessa patentissa 1,458,239. Tässä tapauksessa levennettyä kulutuspintaa on käytetty, jotta ulkorenkaan sivuja suojattaisiin kovien esineiden niihin kohdistamilta viilloilta, ja jotta samalla lisättäisiin pitävyyttä ja pienennettäisiin maahan kohdistuvaa painetta.

Toisissa tapauksissa on sitä vastoin valittu lakiosan vahvikkeelle leveys, joka on hiukkasen suurempi kuin pitopinnan leveys, esim. (ranskalainen patentti 1,290,431), jotta pienennettäisiin pituussuunnan kanssa 90° kulman muodostavan punoskerroksen a-vulla erillistä kulutuspinnan aksiaalista supistumaa. Toisessa esimerkissä (ranskalainen patentti 1,558,415) lakiosan vahvikkeen leveys on vähintään yhtä suuri kuin täysin kuluneen kulutuspinnan pinta, jotta vähennettäisiin kulutuspinnan reunamien kulumista.

Tunnettujen sovitusten suurin haitta on se, että ne eivät millään lailla pienennä leikkausjännityksiä lakiosan vahvikkeen kerrosten reuna-alueilla, missä nämä jännitykset aiheuttavat ko. kerrosten irtaantumista tai halkeamista. Jotkut näistä sovituksista päin vastoin lisäävät leikkausjännityksiä lakiosan kerrosten välillä ko. reuna-alueilla ja jättävät huomioimatta ne haitat, joiden poistamiseen keksintö tähtää.

Keksintö tähtää lakiosan vahvikkeen reuna-alueiden lujittamiseen rakoilemista vastaan kehittämällä lakiosan vahviketta siten, että reunamilla esiintyvät jännitykset, jotka aiheutuvat ilmanpaineesta ja ulkorenkaan painautumisesta maanpintaa vasten, pienenisivät tai jopa kokonaan poistuisivat.

Täten keksinnön mukaiselle ulkorenkaalle on tunnusomaista - että lakiosan vahvikkeessa on lankoja, jotka on sovitettu kulmittain, joiden absoluuttinen arvo on enintään 45° pituussuuntaan nähden ainakin keskitasosta kauimpana olevilla alueilla, - että ainakin keskitason toisella puolella lakiosan vahvike ulkonee sivusuunnassa kulutuspinnan siitä osasta, joka ei kosketa maata, akselin suunnassa pituuden verran, joka on enintään 50 % kulutuspinnan aksiaalisen leveyden puolikkaasta mitattuna 3 60992 kohdassa, jossa lakiosan vahvike ulkonee kulutuspinnan ulkopuolelle, - että lakiosan vahvikkeen leveyden puolikkaan ja tämän ulkonevan osan summa on 45...60 % ulkorenkaan suurimmasta ulkopuolisesta aksiaalisesta leveydestä mitattuna yli renkaan sivujen, - että kumi ympäröi lakiosan vahvikkeen ulkonevaa osaa joka puolelta, jolloin kumi, joka peittää ulkonevan osan säteittäisesti ulomman pinnan, sijaitsee säteittäisenä leikkauksena nähtynä pyörimisakselista lyhyemmän etäisyyden päässä kuin kulutuspinnan se pinta, jonka on määrä koskettaa maata, sekä - että kumi, joka peittää lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan säteettäisesti sisäänpäinkääntyneen sivun, on kovera, jolloin koveruus on kääntynyt renkaan ulkoreunaa kohti.

Keksinnön mukaisen lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan pituus mitataan aksiaalisesti tavanomaisen poikkileikkauksen omaavan kulutuspinnan oletetusta sivureunasta. Tämä johtuu niistä kumimää-ristä, jotka keksinnön mukaisesti ympäröivät ko. ulkonevan osan säteettäisesti uiko- ja sisäsivuilla ja aksiaalisesti ulkosivulla. Samoin kulutuspinnan vastaava leveyden puolikas on mitattu myöskin akselinsuunnassa.

Keksinnön ansiosta koko se kulutuspinnan alue, joka joutuu kosketukseen maanpinnan kanssa, käyttää hyväkseen edellä kuvatun lakiosan vahvikkeen lujittavaa vaikutusta. Sitä vastoin lakiosan vahvikkeen ulkoneva osa ei joudu alttiiksi ulkorenkaan vierekkäin olevista osista (kulutuspinta ja sivut) johtuville puristus- ja supistumisliikkeille. Tästä seuraa, että tämä ulkoneva osa välttyy normaalilevyisten lakiosan kerrosten laitojen välisiltä leikkausjännityksiltä ja sidontakumien kestävyyttä haittaavilta kuumenemisilta. Ja vielä lisäksi ulkoneva osa muodostaa lämpöpesäkkeen, joka on omiaan vähentämään lakiosan vahvikkeen muiden alueiden toi-mintalämpöä, etenkin kun tämän komponentteina on aineksia, jotka johtavat hyvin lämpöä.

Keksinnön mukainen lakiosan vahvike kohoaa mieluiten ulkonevassa kohdassa 4...10 % kulutuspinnan aksiaalisen leveyden puolikkaasta. Mikäli ulkonevaa leveyttä pidennetään yli 20 % ko. leveyden puolikkaasta, ei lakiosan kerrosten väliset reunajännitykset oleellisesti vähene. Kuitenkin joissakin tapauksissa voi olla hyödyksi, että ulkoneva osa on 50 % ko. leveyden puolikkaasta. Vahvikkeessa, jonka molemmat reunat ulkonevat keksinnön mukaisesti kulu-tuspinnasta, tämän vahvikkeen kokonaisleveys olisi siis mieluiten 4 60992 90 % ja 120 %:n välillä sivujen suurimmasta akselinleveydestä.

Keksintöä voidaan soveltaa kaikkiin lakiosan vahvikkeisiin, joita käytetään kaikentyyppisten rungonvahvisteiden kanssa: joissa on ristikkäiset tai säteittäiset kerrokset tai osittain säteittäi-set ja ristikkäiset kerrokset. Sitä voidaan myös käyttää ulkoren-kaissa, joissa ei ole rungon vahviketta, mutta joissa on lakiosan vahvike. Ja lopuksi sitä voidaan soveltaa lakiosan vahvikkeisiin, joissa on kerroksia, joilla on pääasiassa normaalileveys tai osa tällaisesta leveydestä, ja joiden reunaosat ovat käännetyt tai ei käännetyt riippumatta näiden vahvisteiden meridiaanikaarevuudesta. Keksintöä voidaan soveltaa erikoisen hyvin ns. lieriömäisiin laki-vahvisteisiin, se on vahvisteisiin, joiden meridiaanikaarevuus on pienempi kuin pituussuunnassa (kehäsuunnassa), etenkin kaivinkoneiden pyörissä.

Kun näillä lakiosan vahvikkeilla on tavallisesti käytetty leveys, ovat ne aina reunajännitysten alaisia, jotka asettavat niiden kestävyyden koetukselle siitä huolimatta, että niiden reunat on asetettu suhteellisen kauas ulkorenkaan rungon neutraaleista kuiduista.

Siinä tapauksessa, että ulkorenkaita on määrä käyttää maastossa, jossa on paljon sellaisia esteitä, kuten kiviä, kallioita jne., on lakiosan vahvikkeiden laitamat mieluiten varustettu kuminauhoin, joiden leveys pienenee ja joiden kimmomoduuli on sopiva kerrosten päiden välissä, jotka kerrokset muodostavat nämä vahvikkeet. Tämä leveys ei mielellään saisi ylittää ulkonevan osan leveyttä.

On myös tarkoituksenmukaista antaa kumimassalle, joka peittää lakiosan vahvisteen ulkonevan osan säteettäisesti sisäisen puolen, ulospäin kovera poikkileikkaus. Tämä mahdollistaa lakiosan vahvisteiden ulkonevien reuna-alueiden eristämisen ulkorenkaiden sivujen reaktioista ja jopa ulkonevien alueiden leveyden kaventamisen. Myös voidaan täyttää lakiosan vahvisteen ulkonevan alueen säteettäisesti sisäisen puolen ja sivun välinen kuperuus kumilla, jonka moduuli on mieluiten 80...200 g/mm 100 %:n venymällä.

Keksinnön mukaisen ulkorenkaan kulutuspinta on tietysti varustettu ulkorenkaan käyttöön soveltuvilla korkokuvioilla, koholla olevilla elementeillä eli lohkoilla ja onteloelementeillä. Kumi, joka peittää säteettäisesti ulkoiselta puolen lakiosan vah- 5 60992 visteen ulkonevaa osaa, voi olla tasainen tai varustettu korkoku-vioinnin, jotta se esim. vaikuttaisi ulkonevan osan kestävyyteen tai edistäisi ulkonevan osan uloimman osan kanavoittaman lämmön poistamista.

Sillä osalla lakiosan vahvikkeen ulkonevaa osaa peittävästä kumista, joka on aksiaalisesti mainitun ulkonevan osan ulkopuolella, on akselin suunnassa paksuus, joka on 1...10 % kulutuspinnan aksiaalisen leveyden puolikkaasta kohdassa, missä lakiosan vahvike ulkonee kulutuspinnasta.

Vaikka olisi taloudellisempaa käyttää keksinnön mukaisesti lakiosan vahvikkeen ulkonevaa osaa peittävänä kumina samaa kumia, jota käytetään kulutuspintaan tai kummankin vastaavan sivun suojaamiseen, tämä ei estä käyttämästä tässä toista kumia, esim. kumia, jota käytetään lakiosan kerrosten mankeloimiseen, tai kumia, joka mahdollisesti asetetaan lakiosan kerrosten väliin, kuten edellä on esitetty.

Keksinnön mukainen lakiosan vahvikkeen yhdistelmä, jossa kulutuspinnassa on vähintään yksi laippa, joka ylittää ulkorenkaan suurimman akselinleveyden ranskalaisen patentin 1,452,787 mukaisesti, antaa myös mielenkiintoisia tuloksia.

Vaikka olisikin edullista soveltaa keksinnön mukaista sovitusta lakiosan vahvikkeen molempiin reunoihin ilman, että tämä vahvike olisi symmetrinen tai se vaikuttaisi symmetriseltä verrattuna ulkorenkaan keskitasoon, tätä sovitusta voidaan yhtä hyvin soveltaa lakiosan vahvikkeen yhteen reunaan. Siinä tapauksessa, että lakiosan vahvikkeessa on keksinnön mukaisesti vain yksi ulkoneva osa, on syytä asentaa keksinnön mukaiset ulkorenkaat siten, että ko. ulkoneva osa on suunnattu ajoneuvoa kohti. Tämä sovitus on edullinen kaikenlaisilla maaperillä (tiet, rakennuspaikat, louhokset, jne.), joissa ko. ajoneuvo joutuu kulkemaan. On todettu, että juuri se lakiosan reuna, joka suuntautuu ajoneuvoon päin, aiheuttaa useimmiten lakiosan kerrosten välisiä irtaantumisvikoja tai on alttiina ulkopuolisten esineiden kuten kivien, kallioiden, jne. aiheuttamille viilloille. Ulkorenkaissa, joita on määrä käyttää ainakin osittain tiettömissä maastoissa, on mielekästä käyttää rinnakkain kahta sovitustyyppiä, ulkorenkaan ajoneuvoa kohti olevalla puolella keksinnön mukaista sovitusta ja ulkorenkaan ajoneuvosta poispäin olevalla puolella ranskalaisen patentin 1,452,787 s 60992 mukaista sovitusta. Tämä keksinnön mukaisten ulkorenkaiden asen-nussovitus, jossa on yksi ainoa lakiosan vahvikkeen ulkoneva osa, soveltuu myös samalle akselille sovitettuihin kaksoisulkorenkai-siin, vaikkakin sovitus, jossa on kaksi ulkonevaa osaa, antaa tässä tapauksessa parhaan tuloksen.

Kun on kyseessä ulkorenkaat, joita on määrä käyttää tiettömässä maastossa, voidaan myös yhdistää yhteen lakiosan vahvikkeen reunaan kulutuspinnan sivusuuntainen levennys ranskalaisen patentin 1,452,787 mukaisesti, jossa on keksinnön mukaisesti yksi lakiosan vahvikkeen ulkoneva osa. On hyödyllistä korvata sivusuuntaisen levennyksen kuminen osa, joka sijaitsee säteettäisesti lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan sisäpuolella, säteettäisillä tukilistoil-la, jotta lakiosan vahvikkeen ulkoneva osa välttyisi ulkorenkaan sivujen vaikutuksilta. Toinen ratkaisu olisi rakentaa ko. säteettäisesti sisällä oleva osa hyvin venyvästä kumista kuten edellä on kuvattu.

Oheisessa piirustuksessa valaistaan keksintöä esimerkeillä joistakin toimintamuunnelmista.

Tässä piirustuksessa kuvio 1 esittää säteettäistä poikkileikkausta keksinnön mukaisesta ulkorenkaasta, kuvio 1A esittää suuremmassa mittakaavassa sitä kuvion 1 osaa, joka on ympäröity viivalla A, kuvio 2 esittää säteettäistä poikkileikkausta toisesta keksinnön mukaisen ulkonrenkaan säteettäisestä ulko-osasta, kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisesti katsottuna kolmannesta keksinnön mukaisesta ulkorenkaasta, kuviot 4, 5, 6 ovat kuvion lA:n tapaan kolmea eri suoritusmuotoa, ja kuvio 7 esittää myös säteettäisenä poikkileikkauksena, kuvion 1 mukaisen ulkorenkaan säteettäisesti ulkopuolella sijaitsevaa aluetta, tässä koskettaen maanpintaa.

Kuvion 1 säteettäisessä poikkileikkauksessa, ulkorenkaassa 1 on rungon vahvike 2, lakiosan vahvike, jonka muodostaa 2 lanka-tai punoskerrosta 3 ja 4, ja näiden lanka- tai punoskerrosten u-loimmat pisteet 3A ja 4A (katso kuvio 1A) ulkonevat keksinnön mu- 7 60992 kaisesti kulutuspinnan 5 selvästi näkyvästä ääriviivasta 11. Kuviossa 1 kuvataan myös maksimaalinen akselinleveys S, jonka sivujen ulkopinta saavuttaa; kulutuspinnan akselinleveys B sen pinnan siinä tasossa, missä sen on määrä koskettaa maata, kuten on esitetty kuviossa 7, lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan leveys E (kuvio 1A), tämä leveys on mitattu pisteestä LE, missä tämä vahvike leikkaa viivan L, joka määritellään jatkossa, ulkonevaa osaa 7 peittävän kumin aksiaalisesti ulkopuolella sijaitsevan osan 7A akselinleveys "e" ja lopuksi ulkorenkaan keskitasossa sijaitseva linja X-X. Kuten nähdään, lakiosan vahvikkeen reunamat 3, 4 ovat kumin peittämät. Säteettäisesti lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan 7 ulkopuolella sijaitsevan kumin 6 sivukuva on kuvattu sellaisena kuin se on sen koskettaessa maata, (katso kuvio 7). Tämä sivukuva voi olla esim. kovera (kuviot 1, 1A, 2, 3 ja 7), suoraviivainen (kuvio 4), kupera (kuvio 5), sinimuotoinen (kuvio 6), jne.

Säteettäisesti ulkonevan osan 7 sisäpuolella sijaitsevan kumin 8 sivukuva on kovera ja se liittyy sivun 10 ääriviivaan 9 seuraten reittiä, joka verrattuna viivaan L, joka yhdistää kulutus-pinnan reunan 5 pisteeseen, missä ulkorengas vanteelle asennettuna, ilmalla täytettynä, mutta ilman kuormaa, saa maksimaalisen leveytensä, menee joko kokonaan ulkopuolelle tai kokonaan sisäpuolelle tai jopa leikkaa tämän viivan vähintään yhdessä kohdin, kuten esim. reitti, joka on kuvattu katkoviivoin kuviossa 1A, Kulutuspinnan reunan voidaan sanoa olevan sivusärmän D muodostama (kuviot 1A, 2, 3, 4, 5, 7), sivusärmän D, joka muodostuu kohdassa, missä kohtaavat toisensa se puoli, joka sijaitsee säteettäisesti ulkorenkaan ulkopuolella, ja se puoli, joka sijaitsee akselinsuunnassa ulkorenkaan ulkopuolella,ja se puoli, joka sijaitsee akselinsuunnassa sivualueen ulkopuolella ko. säteettäisesti ulkopuolella olevan osan vieressä. Kun, kuten on laita kuviossa 6, tätä särmää ei ole selvästi merkitty, piste D määritellään siten, että ulkorengas, joka on täytetty ilmalla ja jossa on nimelliskuormitus, asetetaan vaakatasossa maahan. Piste D on sillä etäisyydellä ulkorenkaan keskitasosta X-X, mikä on yhtä suuri kuin puoleta kulutuspinnan ja maanpinnan maksimaalisesta kosketusleveydestä. Kun lakiosan vahvikkeessa, joka on esitetty kuviossa 1 ja 7, on 2 ulkonevaa osaa 7, vahvikkeessa 21, joka on esitetty kuvion 2 leikkauksessa, ei ole kuin yksi ulkoneva osa, merkitty 22. Sillä puolella, missä se ei ulkone kulutuspinnasta 5, lakiosan vahvikkeen rakenne 21 on nor- e 60992 maali, sitä vastoin, kulutuspintaan kuuluu sivusuuntainen pidentymä 23 ranskalaisen patentin 1 452 787 mukaisesti. Kuvion 2 kuvaama keksinnön muunnelma sopii niihin ulkorenkaisiin, joiden on määrä kulkea tiettömässä maastossa, esim. tietyömailla.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 kuvaaman sovituksen muunnelmaa. Tämä muunnelma erottautuu kuvion 2 muunnelmasta siinä, että siinä on, puolella, missä lakiosan vahvike ulkonee, tämän vahvikkeen muodostavien kerrosten 33, 34, 35 uloimpien kohtien, toisaalta kohtien 33A ja 34A ja toisaalta kohtien 34A ja 35A välillä, ohut kuminauha 37.

Tämän kumin moduuli on vähintään yhtä suuri kuin sen kumin, joka muodostaa kulutuspinnan. Samalla puolella ulkorenkaassa on sivusuuntainen vahvike, jossa on säteettäisiä uria, jotka rajoittuvat kerrosten 33, 34 ja 35 ulkonevan osan säteettäisesti sisäisellä puolella olevia säteettäisiä harjanteita 38. Piirroksen taso kulkee yhden tällaisen säteettäisen uran kautta.

Claims (8)

9 60992

1. Pneumaattinen rengas (1), jossa on lakiosan vahvike (3, 4), joka muodostuu vähintään kahdesta lanka- tai punoskerroksesta, jotka ovat keskenään yhdensuuntaiset kussakin kerroksessa ja kulkevat ristikkäin toistensa kanssa kerroksesta toiseen/ ja kulu-tuspinta (5), jonka vierintäpinta on tavanomaisen leveä mutta kapeampi kuin lakiosan vahvike (3, 4), tunnettu siitä, - että lakiosan vahvikkeessa (3, 4) on lankoja/ jotka on sovitettu kulmittain, joiden absoluuttinen arvo on enintään 45° pituussuuntaan nähden ainakin keskitasosta (X-X) kauimpana olevilla alueilla, - että ainakin keskitason (X-X) toisella puolella lakiosan vahvike (3, 4) ulkonee sivusuunnassa kulutuspinnan (5) siitä osasta, joka ei kosketa maata, akselin suunnassa pituuden (E) verran, joka on enintään 50 % kulutuspinnan (5) aksiaalisen leveyden puolikkaasta mitattuna kohdassa, jossa lakiosan vahvike (3, 4) ulkonee kulutuspinnan ulkopuolelle, - että lakiosan vahvikkeen (3, 4) leveyden puolikkaan ja tämän ulkonevan osan (E) summa on 45...60 % ulkorenkaan suurimmasta ulkopuolisesta aksiaalisesta leveydestä (S) mitattuna yli renkaan sivujen (10), - että kumi ympäröi lakiosan vahvikkeen (3, 4) ulkonevaa osaa (7) joka puolelta, jolloin kumi (6), joka peittää ulkonevan osan säteittäisesti ulomman pinnan, sijaitsee säteittäisenä leikkauksena nähtynä pyörimisakselista lyhyemmän etäisyyden päässä kuin kulutuspinnan se pinta (5), jonka on määrä koskettaa maata, sekä - että kumi (8), joka peittää lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan (7) säteettäisesti sisäänpäinkääntyneen sivun, on kovera, jolloin koveruus on kääntynyt renkaan ulkoreunaa kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulkorengas, tunnet-t u siitä, että lakiosan vahvikkeen (3, 4) ulkoneva osa (7) on pienempi kuin 20 %, ja edullisesti 4...10 % kulutuspinnan leveyden (3) puolikkaasta ulkonevassa kohdassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että lakiosan vahvikkeella (3, 4) on meridiaani-suunnassa kaarevuus, joka on pienempi kuin kaarevuus kehän suunnassa. ,0 60992

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että sillä osalla lakiosan vahvikkeen (3, 4) ulkonevaa osaa (7) peittävästä kumista, joka on aksiaali-sesti mainitun ulkonevan osan ulkopuolella, on akselin suunnassa paksuus (e), joka on 1...10 % kulutuspinnan aksiaalisen leveyden (B) puolikkaasta kohdassa, missä lakiosan vahvike (3, 4) ulkonee kulutuspinnasta (5).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että kumi (8), joka peittää lakiosan vahvikkeen ulkonevan osan (7) säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvaa 2 reunaa in kumia, jonka moduuli on 80...200 g/mm 100 % venymällä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että kumissa, joka peittää lakiosan vahvikkeen (3, 4) ulkonevan osan säteittäisesti sisäänpäin kääntyvää reunaa, on säteittäisten urien erottamia harjanteita (38).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että pienentyvän leveyden omaavat kuminauhat (37) on sovitettu lakikerrosten päiden (33A, 34A, 35A) väliin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 nälkäinen ulkorengas, tunnettu siitä, että lakiosan vahvikkeessa (21) on vain yksi ulkoneva osa (22), joka on tarkoitettu sijoitettavaksi ulko-renkaan ajoneuvoa kohti olevalle sisäpuolelle. 11 60992