FI122104B - Menetelmä ja laitteisto pneumaattisessa materiaalinsiirtojärjestelmässä ja jätteensiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO PNEUMAATTISESSA MATERIAALINSIIRTO- JÄRJESTELMÄSSÄ JA JÄTTEENSIIRTOJÄRJESTELMÄ

Keksinnön tausta 5

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto.

10

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 18 mukainen pneumaattinen jätteensiirtojärjestelmä.

Keksintö liittyy yleisesti pneumaattisiin materiaalinsiirtojärjestelmiin, kuten ali-15 painekuljetusjärjestelmiin, erityisesti jätteiden keräilyyn ja siirtoon, kuten talousjätteiden siirtoon.

Tunnetaan järjestelmiä, joissa jätteitä siirretään putkistossa imun ja/tai kuljetusil-man avulla. Näissä jätteet siirretään pitkiä matkoja putkistossa imemällä. Laitteis-20 toja käytetään mm. jätteiden siirtoon erilaisissa laitoksissa. Tyypillistä niille on, että paine-eron aikaansaamiseen käytetään alipainelaitteistoa, jossa alipaine siirtoput-keen aikaansaadaan alipainekehittimillä, kuten alipainepumpuilla tai ejektorilait-teistolla. Siirtoputkessa on tyypillisesti ainakin yksi venttiilielin, jota avaamalla ja sulkemalla säännöstellään siirtoputkeen tulevaa korvausilmaa. Yksi uusien aluera-25 kentamisprojektien kätevistä ratkaisuista on jätehuolto, joka tulee toimimaan putki-kuljetusjärjestelmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että lajitellut jätteet imetään maanalai-^ siä putkia pitkin koko alueen yhteiselle jäteasemalle. Järjestelmä on siisti, hajuton ^ ja meluton sekä perinteistä jätehuoltoa ympäristöystävällisempi ja lähiympäristön i o kannalta turvallisempi ratkaisu. Aluerakentamiskohteissa, joissa on päädytty käyt- i ^ 30 tämään jätteenkuljetuksessa pneumaattista putkikuljetusjärjestelmää, on tyypillis- x tä, että alueelle joudutaan rakentamaan siirtoputkisto valmiiksi ja yhteinen jä- teasema, vaikka koko rakentamisprojekti etenisikin hitaasti vaiheittain. Tällöin jär- O) jestelmä joudutaan tekemään siirtoputkiston ja jäteaseman osalta valmiiksi vaikka o rakentamisprojekti saattaa kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Järjestelmän ^ 35 putkiston ja jäteaseman kapasiteetti on kuitenkin tehty jo valmiiksi ottaen huomi oon joskus tulevaisuudessa toteutuva käyttäjämäärä. Jäteasema on ajateltu käsittävän tyypillisesti myös välineet paine-eron aikaansaamiseksi putkistoon, esimer- 2 kiksi alipainekehittimet, kuten alipainepumput tai vastaavat. Tällöin rakentamisprojektin alkuvaiheessa seuraa tilanne, jossa on jouduttu tekemään merkittäviä laiteinvestointeja, vaikka järjestelmässä ei vielä vuosiin tarvita suunniteltua täyttä kapasiteettia.

5 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudenlainen ratkaisu materiaalin siirtojärjestelmien yhteyteen, jonka avulla vältetään tunnettujen ratkaisujen haittoja. Keksinnön eräänä toisena tavoitteena on aikaansaada alipainesiirtojär-jestelmiin soveltuva ratkaisu, jonka avulla voidaan modulaarisesti kasvattaa järjestö telmän kokoa ja jossa vältetään esimerkiksi kapasiteetin tarpeeseen nähden turhien välineiden käyttöönotolta liian aikaisessa vaiheessa.

Keksinnön lyhyt selostus 15 Keksintö perustuu ajatukseen, jossa kokonaisjärjestelmä koostuu osajärjestelmistä, joissa kussakin on omat välineet alipaineen aikaansaamiseksi, ja jotka osajärjestelmät on liitettävissä runkoputkistoon, joka runkoputkisto liitetty järjestetty jä-teasemaan, jossa ei käytetä omia alipainekehittimiä/pumppulaitteita, vaan tarvittavan alipaineen aikaansaamiseen käytetään osajärjestelmien alipainekehittimiä 20 ja/tai puhaltimia. Keksinnön ajatuksessa laajan järjestelmän materiaalin siirrossa tarvittava alipaineen kehitykseen tarvittavat välineet on hajautettu järjestelmässä osajärjestelmiin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että menetelmässä käy-25 tetään toisessa vaiheessa laajemman jätteensiirtojärjestelmän ainakin yhden toisen osajärjestelmän alipainekehityslaitteistoa aikaansaamaan materiaalinsiirrossa ^ tarvittava imuvaikutus siirtämään yhden ensimmäisen osajärjestelmän erotuseli- meen tai kokoojasäiliöön kertyneet jätteet siirtoputkessa eli runkoputkessa jä- o teaseman erotuslaitteeseen.

i ^ 30 x Keksinnön mukaiselle menetelmälle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu

X

patenttivaatimuksissa 2-9.

O) tn sj- o Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että laitteisto käsittää väli- ^ 35 neet materiaalin siirtämiseksi syöttöpisteestä osajärjestelmän erotuselimeen tai kokoojasäiliöön, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta ja joka osajärjestelmä on sovitettu kytkettäväksi paikalliseen alipainekehityslaitteistoon ja laajemman jät- 3 teensiirtojärjestelmän ainakin yhteen toisen osajärjestelmän alipainekehityslaitteis-toon.

Keksinnönmukaiselle laitteistolle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on mainittu pa-5 tenttivaatimuksissa 11 - 17.

Keksinnönmukaiselle pneumaattiselle jätteensiirtojärjestelmälle on tunnusomaista se, mitä on mainittu patenttivaatimuksessa 18.

10 Keksinnön mukaisella ratkaisulla on lukuisia merkittäviä etuja. Käytettäessä kek-sinnönmukaista ratkaisua saadaan laajoissa rakennushankkeissa jätejärjestelmän alkuvaiheen kustannukset hajautettua pidemmälle aikavälille aikaisempaa paremmin. Järjestelmää voidaan kasvattaa modulaarisesti osajärjestelmien avulla. Ratkaisussa alipainekehittimet järjestetään kunkin osajärjestelmän yhteyteen niin, että 15 niitä voidaan käyttää aikaansaamaan järjestelmän laajemman järjestelmän käytössä tarvittavan imun tai imun ja puhalluksen. Tällöin jätteet voidaan siirtää osajärjestelmien jätteen erotuselimestä tai kokoojasäiliöstä halutulla kuljetustavalla jatkokäsittelyyn. Keksinnönmukainen järjestelmä mahdollistaa varman toiminnan ja lisäksi se antaa helpon mahdollisuuden varajärjestelmän eli jonkin muun osajär-20 jestelmän alipainekehittimen käyttämisen toisen osajärjestelmän alipainekehitys-laitteiston häiriötilanteessa. Lisäksi osajärjestelmän siirtoputkiston halkaisija voi olla pienempi kuin runkoputkiston halkaisija. Tällöin osajärjestelmän alipainekehi-tyslaitteiston tehontarve voidaan pitää pienenä ja laitteiston käyttölaitteiden mitoitus ja kustannukset, tehokkaina. Tällöin siirrettäessä osajärjestelmän erotuseli-25 mestä jätteitä laajan järjestelmän jäteasemalle runkoputkea pitkin, jonka halkaisija on tyypillisesti osajärjestelmän putkea suurempi, käytetään usean osajärjestelmän ^ alipainekehityslaitteistoa aikaansaamaan kuljetuksessa tarvittavan ° imun/puhalluksen. Tällöin voidaan tehokkaasti hajauttaa osajärjestelmiin laajan i o järjestelmän alipainekehitykseen/puhallukseen tarvittava käyttöteho. Tällöin ei jä- ^ 30 teasemalla tarvita omaa alipainekehityslaitteistoa.

X

CC

Laajemman järjestelmän rakennusvaiheessa voidaan osajärjestelmien tyhjennys 05 suorittaa osajärjestelmän imua/painetta käyttämällä siirtämällä jätteet esimerkiksi o kuljetusvälineen tankkiin. Tällöin kuljetusväline voi olla mikä tahansa kulkuväline, ° 35 jossa on sopiva säiliö, kuten kontti, tai vastaava. Järjestämällä järjestelmän putkis to käsittämään piirin, jota ainakin osa kuljetusilmasta kiertää, voidaan vähentää ulospuhallusilman määrää. Samalla järjestelmän energian kulutus pienenee. Pi- 4 tärinällä yllä alipainetta ja samalla puhallusta voidaan aikaansaada tehokas kulje-tusilman kierto piirissä ja materiaalin kuljetus siirtoputkessa. Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan olennaisesti vähentää ulospuhallusilman määrää ja samalla vähentää mahdollisia pöly- ja pienhiukkasongelmia ulostuloputkessa. Keksinnön 5 mukaisella ratkaisulla myös vähennetään olennaisesti tunnetun tekniikan aiheuttamaa ääniongelmaa. Sisäänimettävän ilman määrän pienentyessä myös energian käyttö pienenee. Avaamalla ja sulkemalla järjestelmän syöttöpisteitä keksinnön mukaisesti aikaansaadaan tehokas materiaalin siirtyminen siirtoputkeen ja kuljetus siirtoputkessa, kun samalla pystytään pitämään järjestelmän toiminnasta aiheutu-10 va äänivaikutus pienenä.

Järjestämällä materiaalisiirtojärjestelmän siirtoputki koostumaan toiminta-alueista eli osapiireistä, voidaan tehokkaasti järjestellä materiaalinkuljetusta siirtoputkistos-sa ja syöttöpisteiden tyhjennystä siirtoputkeen. Järjestämällä kuljetusilmankiero 15 päinvastaiseen suuntaan voidaan aikaansaada tehokas tukkeutumien poisto. Ke-häputkistossa voidaan helposti järjestää kuljetusilmankierron vaihto toiseen suuntaan. Keksinnön mukainen ratkaisu sopii käytettäväksi sekä perinteisissä yhden tai useamman siirtoputken käsittävissä että kehäputkiston käsittävissä siirtojärjestelmissä.

20

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 25

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön sovellutusmuodon mukaista järjestelmää kaavioni na, o

(M

i o Kuvio 1a esittää erästä keksinnönmukaisen järjestelmän osaa yksinkertaistettuna, i ^ 30 x Kuvio 2 esittää erästä keksinnön sovellutusmuodon mukaista järjestelmää kaavio na toisessa toimintatilassa, O) tn sj- o Kuvio 3 esittää erästä keksinnön sovellutusmuodon mukaista järjestelmää kaavio- ^ 35 na kolmannessa toimintatilassa, 5

Kuvio 4 esittää erästä keksinnön sovellutusmuodon mukaista järjestelmää kaaviona neljännessä toimintatilassa,

Kuvio 5 esittää erästä keksinnön mukaista järjestelmää kaaviona viidennessä toi-5 mintatilassa,

Kuvio 6 esittää erästä keksinnön mukaista järjestelmää kaaviona kuudennessa toimintatilassa, 10 Kuvio 7 esittää kaavallisesti yksinkertaistettuna erästä keksinnön mukaista kokonaisjärjestelmää,

Kuvio 8a esittää erästä keksinnön jäteaseman sovellutusmuotoa kaavallisesti ensimmäisessä toimintatilassa, 15

Kuvio 8b esittää erästä keksinnön jäteaseman sovellutusmuotoa kaavallisesti toisessa toimintatilassa,

Kuvio 9 esittää kaavallisesti yksinkertaistettuna erästä keksinnön kokonaisjärjes-20 telmää yhdessä toimintatilassa,

Kuvio 10 esittää kaavallisesti yksinkertaistettuna erästä keksinnön kokonaisjärjestelmää toisessa toimintatilassa, 25 Kuvio 11 esittää kaavallisesti yksinkertaistettuna erästä keksinnön kokonaisjärjestelmää kolmannessa toimintatilassa, ja ^ Kuvio 12 esittää kaavallisesti yksinkertaistettuna vielä erästä keksinnön sovellu- i o tusmuodon osajärjestelmän toimintatilaa.

i ^ 30 x en

Keksinnön yksityiskohtainen selostus σ> tn sj- o Kuviossa 1 - 6 on esitetty keksinnön mukaisen materiaalinsiirtojärjestelmän osa- ^ 35 järjestelmän 1 toimintaa eri toimintatiloissa. Kuviossa 7 on esitetty kokonaisjärjes telmä, joka käsittää viisi osajärjestelmää 1 (I, II, III, IV, V) sekä jäteaseman 2 ja 6 tarvittavan siirtoputkiston 10, 11, 12, 114 osajärjestelmien 1 (I, II, III, IV, V) ja jä-teaseman 2 välille.

Kuviossa 1 on esitetty osajärjestelmä 1, jossa on materiaalin siirtoputki 100, jonka 5 varrelle on järjestetty ainakin yksi, tyypillisesti useita syöttöpisteitä 61. Syöttöpiste 61 on kuljetettavaksi tarkoitetun materiaalin, erityisesti jätemateriaalin, syöttöase-ma, josta kuljetettavaksi tarkoitettu materiaali, erityisesti jätemateriaali, kuten talousjäte, syötetään siirtojärjestelmään. Syöttöasema 61 voi olla myös jätekuilu, johon materiaalia syötetään rakennuksen eri kerroksista olevista syöttöaukoista. Jär-10 jestelmä voi käsittää useita syöttöasemia 61, joista kuljetettavaksi tarkoitettua materiaalia syötetään osajärjestelmän 1 siirtoputkistoon 100, 100A, 100B, 100C, 100D, 100E. Syöttöasemaa 61 on merkitty kuviossa pisteellä, jolloin syöttöaseman yhteydessä olevaa sulkuelintä, kuten venttiilielintä 60, avaamalla ja sulkemalla voidaan siirtää materiaalia syöttöpisteestä 61 siirtoputkeen 100. Kuviossa 1a on 15 esitetty eräs keksinnönmukaisessa järjestelmässä käytettävä syöttöpiste 61 ja sen tyhjennysventtiili 60 yksityiskohtaisemmin. Syöttöpiste liitetään venttiilin puolelta siirtoputkeen 100 tai siihen yhteydessä olevaan putkeen. Tyypillisesti siirtoputkisto käsittää pääsiirtoputken 100, johon on voitu liittää useita haarasiirtoputkia ja joihin puolestaan on voitu liittää useita syöttöasemia 61. Syötetty materiaali kuljetetaan 20 siirtoputkistoa 100, 100A, 100B, 100C, 100D pitkin erotuslaitteeseen 106, jossa kuljetettava materiaali erottuu, esimerkiksi nopeuden pudotessa ja keskipakoisvoiman ansiosta, kuljetusilmasta. Erotettu materiaali poistetaan, esimerkiksi tarpeen mukaan, erotuslaitteesta 106. Kuvion 1 sovellutusmuodossa pääsiirtoputki 100 on muodostettu piiriksi, joka on jaettu linjaventtiilien 101 A, 101B, 101C, 101D, 25 101E avulla useisiin osiin 100A, 100B, 100C, 100D, 100E. Tällöin voidaan säädel lä tiettyjen alueiden syöttöpisteiden tyhjennystä ja niiden materiaalin siirtoa siirtoni putkistoa pitkin erotuselimeen 106.

o cv o Syötetty materiaali siis kuljetetaan siirtoputkistoa 100, 100A, 100B, 100C, 100D, ^ 30 100E, pitkin osajärjestelmän 1 erotuselimeen 106, jossa kuljetettu materiaali erote- x taan kuljetusilmasta. Erotuselin 106 ja välineet alipaineen aikaansaamiseksi voivat olla järjestetyt osajärjestelmän 1, esimerkiksi korttelikohtaiseen, jätetilaan 120. σ>

LO

v· o Erotuselimeen 106 on liitetty, kuvion sovellutusmuodossa sen yläosaan putki107, ^ 35 joka on kytkettävissä alipainelähteeseen 3. Osajärjestelmän 1 oma alipainelähde 3 käsittää kuvioissa alipainekehittimen 30, kuten alipainepumpun ja sen käyttölaitteen 31. Erotuselimen 106 ja alipainelähteen 3 välillä on kuviossa vielä toinen ero- 7 tuselin 110, erityisesti hiukkaserotin. Ensimmäisestä erotuselimestä on putki 107 toiseen erotuselimeen 110 ja toisesta erotuselimestä edelleen sen yläosasta putki 117 alipainelähteen 3 alipainekehittimen 30 imupuolelle. Alipainekehittimen 30 pu-halluspuoli on liitettävissä putkeen 130 ja edelleen puhaltamaan ulospuhallusput-5 keen 131 ja/tai osajärjestelmän siirtoputkeen 100. Ulospuhallusputki on varustettu venttiilillä 125 ja suodattimena 126. Edelleen ulospuhallusputkea 131 voidaan käyttää tarvittaessa korvausilmaputkena.

Laitteisto käsittää välineet, joilla voidaan vaihtaa piiriksi muodostetun osajärjestel-10 män siirtoputken kuljetusilman kiertosuuntaa siirtoputkessa. Kuvion 1 sovellutus-muodossa ja toimintatilassa on venttiili 104 avoinna, jolloin erotuselin ja alipainekehittimen imupuoli on kytketty siirtoputkeen 100 sen osa-alueen 100D puolelta. Vastaavasti alipainekehittimen puhalluspuolelta on avattu yhteys avaamalla venttiili 123 siirtoputkeen 100 sen osa-alueen 100A puolelle. Voidaan vaihtaa kul-15 jetusilman kiertosuuntaa putkistossa sulkemalla venttiili 104 ja avaamalla venttiili 105 putkessa 102, joka yhdistää siirtoputken osa-alueen 100A puolelta erotuselimeen ja alipaine kehittimen imupuolelle. Tällöin myös suljetaan venttiili 123 ja avataan venttiili 124 putkessa 103, joka yhdistää putket 130, 131 ja siirtoputken osa-alueen 100A.

20

Edelleen osajärjestelmän erotuselimet 106, 110 on tyhjennettävissä alaosastaan putkijohdon 114 välityksellä runkoputkistoon 10. Tätä selostetaan tarkemmin myöhemmin. Edelleen runkoputkeen 10 yhdistetystä putkesta 114 on yhteys putkella 115 putkeen 130 eli alipainekehityslaitteiston puhalluspuolelle. Putkessa 115 on 25 venttiili 116, jolla yhteys voidaan avata ja sulkea.

^ Osajärjestelmän yhteyteen on siis järjestetty elimet, joilla osajärjestelmän ero- ™ tuselin 106 tai vastaava kokoojasäiliö voidaan tyhjentää runkoputkeen 10 ainakin 0 käyttämällä apuna osajärjestelmän ulkopuolista imua runkoputkessa 10.

^ 30 1 Kun osajärjestelmän erotuselin 106 halutaan tyhjentää runkoputkeen 10 ja edelleen runkoputkea 10 pitkin laajan järjestelmän jäteasemaan 2. Päästään kuvion 2 S> tilanteeseen, jossa imu vaikuttaa runkoputkessa 10 ja edelleen putkessa o 114.erotuselimen 106 ja runkoputken 10 välillä oleva venttiilielin 111 avataan, jol- ^ 35 loin erotuselimessä oleva materiaali pääsee imun vaikutuksesta siirtymään put kessa 114 runkoputkeen 10. Osajärjestelmän venttiileitä on avattu ja suljettu niin, että korvausilmalle on pääsy erotuselimen 106 yläosaan. Kuvion 12 sovellutus- 8 muodossa ainakin yhteys korvausilmaputkista 121’, 121 ja 131 erotuselimen 106 yläosaan on avattu. Kuvion 2 sovellutusmuodossa erotinelin tyhjennetään runko-linjassa vaikuttavan imun ja korvausilman avulla.

5 Kuvion 3 sovellutusmuodossa käytetään runkolinjassa vaikuttavan imun apuna osajärjestelmän oman alipainekehityslaitteiston puhallusta. Tällöin korvausilma-putki 121 on suljettu venttiilillä 122 ja venttiili 119 putkessa 117 on edelleen kiinni, kuten kuviossa 1. Alipainekehityslaitteiston pumppulaitteen 30 puhalluspuoli on kytketty puhaltamaan siirtoputkeen 100, joka johtaa erotuselimen yläosaan. 10 Pumppulaite saa korvausilman korvausilmaputkesta 12T, joka on pumppulaitteen imupuolella.

Kuvion 4 sovellutusmuodossa on esitetty toimintatila, jossa osajärjestelmän 1 ali-painekehityslaitteella 30 kohdistetaan runkolinjaan 10 imuvaikutus. Alipainekehi-15 tyslaitteen 30 eli pumppulaitteen imupuoli on kytketty putkien 117,109, 114 kautta runkolinjaan 10. Tällöin alipainekehityslaitteen 30 imupuolen yhteys osajärjestelmän omaan siirtoputkeen 100 on tyypillisesti suljettu. Alipainekehityslaitteen puhalluspuoli on kytketty puhaltamaan ulospuhallusputkeen 131.

20 Kuvion 5 sovellutusmuodossa on esitetty toimintatila, jossa osajärjestelmän 1 ali-painekehityslaitteella 30 kohdistetaan runkolinjaan 10 puhallusvaikutus. Alipainekehityslaitteen 30 eli pumppulaitteen puhalluspuoli on kytketty putken 115 kautta runkolinjaan 10. Tällöin alipainekehityslaitteen 30 imupuolen yhteys osajärjestelmän omaan siirtoputkeen 100 on tyypillisesti suljettu. Myös erotuselinten yh-25 teydet runkoputkeen johtavaan putkeen 114 on suljettu venttiileillä 111, 112 ja 113. Alipainekehityslaitteiston pumppulaite 30 saa korvausilman korvausilmaput- ^ kesta 121 ’, joka on pumppulaitteen imupuolella.

o

(M

i o Kuvion 6 sovellutusmuodossa on esitetty toimintatila, jossa osajärjestelmän siirto- 30 putken ja syöttöpisteiden tyhjentämisessä käytetään osajärjestelmän oman ali- x painelähteen 3 aikaansaaman imun lisäksi runkoputkessa 10 vaikuttavaa ali- painetta. Kuvion 1 tilanteeseen nähden avataan ainoastaan yhteys erotuselimen

CD

jg 106 yläosasta putkijohdon 109 välityksellä runkoputkeen putkijohdon 114 välityk- o sellä. Tällöin venttiili putkijohdossa 109 on aukiasennossa.

Osajärjestelmän yhteyteen on siten järjestetty välineet, joilla osajärjestelmän ali-painelähteen imupuoli ja/tai puhalluspuoli voidaan yhdistää vaikuttamaan runko- § 35 9 putkeen 10. Toisaalta osa järjestelmässä on välineet, joilla runkoputkessa 10 vaikuttava imu voidaan hyödyntää osajärjestelmässä 1 esimerkiksi osajärjestelmän erotuselimen 106 tyhjentämisessä runkoputkeen ja/tai osajärjestelmän syöttöpis-teiden tyhjentämisessä ja materiaalin siirtämisessä osajärjestelmän erotuselimeen.

5

Seuraavassa on kuvattu järjestelmän toimintaa kuvioiden 1-6 avulla. Kuviossa 1 on tilanne, jossa halutaan tyhjentää haarasiirtoputken 100Ayksi tai useampi materiaalin syöttöpiste.

10 Alipainekehittimen imupuolen ollessa yhdistettynä suoraan tai kuljetusilmakanavan välityksellä kokoojasäiliöön, johon puolestaan siirtoputken 100 luovutuspää on kytketty, aikaansaadaan siirtoputkeen 100 alipaine. Tällöin siirtoputkessa 100 vaikuttaa imu kokoojasäiliöön liittyvän väliaineenkulkutien 107 kautta. Pääsiirtoputken 100 ja haarasiirtoputken 100A välillä on alueventtiili, joka on avoinna tässä toimin-15 tatilassa. Tällöin imu pääsee vaikuttamaan myös haarasiirtoputkeen 100A. Kuvion mukaisessa tapauksessa, kun syöttöpisteessä 61 avataan sen venttiilielin 60, siirtyy siirrettäväksi tarkoitettu materiaalierä haarasiirtoputkeen 100A ja edelleen pää-siirtoputkeen 100. Mahdollinen korvausilma siirtoputkeen tulee esimerkiksi syöttö-pisteen 61 kautta venttiiliä 60 avattaessa siirtoputkeen. Kun syöttöpisteen venttiili 20 60 suljetaan, voidaan avata linjaventtiili korvausilman saamiseksi siirtoputkeen tai linjaventtiili voidaan pitää materiaalia tyhjennettäessä avoinna, jolloin tyhjennettävän syöttösäiliön 61 materiaali pudotetaan siirtoputkessa 100A liikkuvaan ilmavirtaan.

25 Jätemateriaali siirtyy pitkin siirtoputkistoa 100A, 100 kokoojasäiliöön 106, jossa kuljetusilma erottuu jätemateriaalista ja jätemateriaali jää kokoojasäiliöön 106 (ku- ^ vio2).

o

CVJ

o Kun kaikki tyhjennettäviksi tarkoitetut syöttöpisteet on tyhjennetty ja materiaali siirsi 30 tynyt haarasiirtoputkesta 100A siirtoputkeen 100, voidaan sulkea alueventtiili ja x avata seuraava tyhjennettäväksi tarkoitetun alueen haarasiirtoputken 100B alue- venttiili 101B (kuvio 3). Tämän haarasiirtoputken syöttöpisteiden tyhjennyttyä siir- O) !g toputkeen 100B, 100 ja siirryttyä putkistossa edelleen kokoojasäiliöön 106 vastaa- o valla tavalla kuin edellä on kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä kuvattu suljetaan haarasiir- ^ 35 toputken 101B alueventtiili ja voidaan siirtyä seuraavaan tyhjennettävän alueeseen avaamalla esimerkiksi haarasiirtoputken 100C alueventtiili 101C (kuvio 4).

10

Kun kokoojasäiliö on täyttynyt ja se halutaan tyhjentää edelleen (kuvio 5), joko siir-toputkeen 10 tai toiseen säiliöön, esimerkiksi kuljetussäiliöön, suljetaan yhteys osajärjestelmän siirtoputkesta 100 kokoojasäiliöön 106 sulkemalla venttiili 104. Myös yhteys alipainekehittimiltä kokoojasäiliön yläosaan väliaineenkulkutiehen 5 107 suljetaan venttiilielimellä 119. Imuvaikutus siirretään kokoojasäiliön alaosaan järjestettyyn kulkutiehen 114, jolloin kokoojasäiliön materiaalia alkaa siirtyä kokoo-jasäiliöstä kulkutien 114 kautta siirtoputkeen 10. Korvausilmaa saadaan kokoojasäiliöön 106, sen yläosaan, korvausilmaputken 109 ja väliaineenkulkutien 107 kautta, kun venttiilit 108 ja 113 ovat auki-asennossa.

10

Seuraavaksi käsitellään laajempaa materiaalinsiirtojärjestelmää, joka muodostuu useista osajärjestelmistä 1, jotka ovat runkoputken 10 avulla yhdistettävissä jä-teasemaan 2. Kuvion 7 sovellutusmuodossa runkoputki 10 on järjestetty piiriksi, 15 jonka päät ovat putkien 11 ja 12 välityksellä yhdistetty jäteasemaan 2 ja siellä olevaan erotuselimeen 20. Jäteasemaa on tarkemmin kuvattu kuviossa 8a ja 8b. Jä-teasemassa on välineet kuljetusilmankierron vaihtamiseksi runkoputken piirissä. Kuvion 8a toimintatilassa runkoputkeen yhteydessä oleva ensimmäinen putki 11 on kytketty erotuslaitteeseen 20. Erotuslaitteesta 20, sen yläosasta, johtaa kulje-20 tusilmakanava 22 toiseen erotuslaitteeseen 21, hiukkaserottimeen, ja edelleen kul-jetusilmakanavien 23 ja 15 kautta toiseen putkeen 12. Kuvion 8a mukaisessa tilanteessa vaikuttaa toisessa putkessa 12 osajärjestelmien alipainelähteillä aikaansaatu imuvaikutus, joka edelleen erotuselinten 20, 21 kautta pääsee vaikuttamaan ensimmäiseen putkeen 11 ja edelleen siihen liitettyyn runkoputkeen. Tällainen ti-25 lanne on esitetty esimerkiksi kuviossa 10.

^ Kuvion 10 toimintatilassa halutaan tyhjentää osajärjestelmän 1 (II) erotuselimeen cm kertynyt materiaali ja johtaa se runkoputkea pitkin laajan järjestelmän jäteasemaan § 2. Runkoputkeen on järjestetty alueventtiileitä 10A, 10B, 10C, 10D, 10E, joilla voi- i ^ 30 daan jakaa runkoputki 10 alueisiin. Kuvion 10 tapauksessa on suljettu alueventtiili x 10C. Tällöin osajärjestelmien 1(111), 1(V) ja l(IV) alipainelähteillä aikaansaadaan siirtoputkistoon kohdistettu imuvaikutus (S) putkien 114 kautta. Jäteaseman 2 laitin teen on kytketty kuvion 8a mukaisesti. Osajärjestelmän 1 (II) laitteet on kytketty o kuvion 2 mukaiseen tilaan. Kuviossa mustilla nuolilla on kuvattu siirrettävän mate- ^ 35 riaalin liikesuuntaa ja vaaleilla nuolilla pääasiassa kuljetusilman liikettä materiaalin siirron aikana. Jätemateriaali siirtyy osajärjestelmän 1(11) erotuselimestä kuvion 10 mustien nuolten kuvaamaa reittiä runkoputkessa jäteasemaan 2.

11

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös kuvion 3 toimintatilaa, jolloin runkolinjasta tulevaa imuvaikutusta voidaan auttaa osajärjestelmän 1(11) alipaineenkehityslait-teen aikaansaamalla puhalluksella.

5

Kuvion 9 toimintatilassa käytetään osajärjestelmien 1(1), 1(11) ja 1, (III) alipaineläh-teitä muodostamaan materiaalinsiirrossa tarvittava alipaine siirtoputkistoon 10, kytkemällä niiden imupuolet jäteaseman erotuslaitteeseen 20 putken 11 välityksellä kuvion 8b mukaisesti. Kuviossa halutaan tyhjentää osajärjestelmän 1(V) ero-10 tuselimeen kertynyt materiaali jäteaseman 2 erotuselimeen. Alueventtiili 10 D on suljettu, jolloin osajärjestelmien 1(1), 1(11) ja 1, (III) alipainelähteiden imuvaikutus kulkee runkoputkessa jäteaseman 2 kautta osajärjestelmälle 1(V). Osajärjestelmän 1(V) laitteet on kytketty kuviota 2 vastaavaan tilaan. Jätemateriaali siirtyy osajärjestelmän 1(V) erotuselimestä kuvion 10 mustien nuolten kuvaamaa reittiä run-15 koputkessa jäteasemaan 2.

Kuvion 11 toimintatilassa on tarkoitus tyhjentää osajärjestelmän 1(11) erotuselimeen kertynyt materiaali runkoputkistoa 10 pitkin jäteaseman 2 erotuselimeen. Kuvion 11 toimintatilassa aikaansaadaan osajärjestelmien 1 (IV) ja 1(V) ali-20 painelähteiden avulla imuvaikutus putken 12 kautta jäteaseman erotuselimen kautta putkeen 11 ja edelleen runkoputken kautta osajärjestelmälle 1(11). Lisäksi käytetään osajärjestelmän 1(111) alipainekehityslaitteiston aikaansaamaan puhallusvai-kutus runkoputkeen 10. Alueventtiili 10D on suljettu. Puhallusvaikutus aikaansaadaan yhden tai useamman osajärjestelmän alipainekehityslaitteen pumppulaitteel-25 la, joka on kauempana jäteasemasta runkoputken materiaalinsiirtosuunnassa kuin tyhjennettäväksi tarkoitettu osajärjestelmä. Osajärjestelmän 1(111) aikaansaamalla ^ puhalluksella aikaansaadaan runkoputkeen 10 riittävä ilmavirtaus, jolloin yhdessä <m osajärjestelmien 1 (IV) ja 1(V) aikaansaaman imuvaikutuksen kanssa saavutetaan 0 osajärjestelmän 1(11) erotuselimeen kertyneen materiaalin siirrossa jäteasemaan ^ 30 tarvittava paine-ero.

CC

Osajärjestelmän 1 siirtoputkisto 100 on halkaisijaltaan tyypillisesti paljon pienempi S kuin runkoputkiston 10 halkaisija ja vaatii näin ollen pienemmän ilmavirtausmää- o rän. Esimerkiksi osajärjestelmän siirtoputkiston ollessa tyyppiä NS 300, jonka vir- ^ 35 tausmäärätarve on noin 6000m3/h. Runkolinjan ollessa putkityyppiä NS 500, jonka virtausmäärätarve on noin 18000m3/h. Tällöin runkolinja vaatii noin kolminkertaisen ilmavirtaaman. Tällöin voidaan todeta, että kolme osajärjestelmän alipaineke- 12 hityslaitteistoa yhdessä voi hoitaa myös runkoputkiston ilmavirtausmäärä tarpeen. Tämä voidaan järjestää myös niin, että yksi osajärjestelmä 1 puhaltaa siirtoput-keen, kuten kuviossa 11, ja kahden osajärjestelmän alipainekehityslaitteisto imee. Tällöin aikaansaadaan eräässä sovellutusmuodossa sovelias nopeus ilmavirralle.

5

Kuvion 8a mukaisesti siirrettävä jätemateriaali siirretään kuvion 7 osajärjestelmiltä 1 (I, II, III, IV, V,) jäteasemalle 2 vievää putkistoa 114, 10, 11 pitkin erotuslaittee-seen 20, jossa kuljetettava materiaali erottuu, esimerkiksi nopeuden pudotessa ja keskipakoisvoiman ansiosta, kuljetusilmasta. Erotettu materiaali poistetaan, esi-10 merkiksi tarpeen mukaan, erotuslaitteesta 20, materiaalisäiliöön, kuten jätesäiliöön 40, tai jatkokäsittelyyn. Erotuslaitteita 20, 21 voi olla useampia, kuten kuvioissa 8a, 8b kaksi, ensimmäinen erotuslaite 20 ja toinen erotuslaite 21, esimerkiksi hiuk-kaserotin. Lisäksi jäteasemalla voi olla jätesäiliön yhteydessä jätepuristin.

15 Ensimmäinen erotuslaite 20 on liitetty kanavalla 22 toiseen erotuslaitteeseen 21 ja edelleen kuljetusilmakanavalla 23välineille alipaineen muodostamiseksi siirtoput-keen.

Jäteaseman 2 kuljetusilmankiertoa ja materiaalin kuljetussuuntaa siirtoputkessa 10 20 voidaan säätää kuvioiden 8a ja 8b mukaisesti. Kuviossa 8a on siirtoputken 10 tu-loputkena putki 11, jonka venttiili 14 on avoinna putkeen 19, joka johtaa kulkutien edelleen erotuslaitteelle 20. Siirtoputken 10 ensimmäinen pää 11 eli kuviossa 8a tuloputki on siten kytketty erotinelimen 20 kautta kuvion sovellutusmuodossa imun aikaansaamien osajärjestelmien pumppulaitteiden imupuolelle putken 22, toisen 25 erotuslaitteen 21 sekä putkien 23, 15 ja 12 kautta. Kuviossa 8b siirtoputken 10 tuloputkena on putki 12, jonka venttiili 13 on avoinna putkeen 19, joka johtaa kul-^ kutien edelleen erotuslaitteelle 20. Materiaalin kuljetuksessa osajärjestelmillä ai- <n kaansaatava imu vaikuttaa siirtoputkessa 10, joka on putken 11 kautta liitetty jä- o teaseman 2 erotuslaitteeseen 20 putken 16, 23, toisen erotuslaitteen 21 ja putken ^ 30 22 kautta.

X

tr

Kuvion 7 esittämässä järjestelmässä pääsiirtoputki 10 on kehämäinen, jolloin kul-σ> jetusilmankiertoa runkoputkessa 10 voidaan vaihdella riippuen siitä järjestetäänkö o imu pääsiirtoputken ensimmäisen pään 11 vai toisen pään 12 kautta. Voidaan aja- ^ 35 telia, että runkoputki on päättyvä putki, jolloin jäteasema on sijoitettua sopivimmin niin, että osajärjestelmiä on sijoitettuna runkoputken varrelle jäteaseman molem- 13 millä puolilla. Tällöin ei kuitenkaan saavuteta kehämäisen runkoputken aikaansaamia etuja.

Kuviossa 12 on vielä esitetty eräs sovellutusmuoto, jossa on esitetty sovellutus-5 muoto, jonka mukaisesti osajärjestelmän erotuselin 106 tai materiaalin kokoojasäi-liö voidaan tyhjentää kuljetusvälineellä kuljetettavaksi tarkoitettuun säiliöön 200, esimerkiksi silloin, kun laaja järjestelmä on vielä rakennusvaiheessa tai muusta syystä. Huomattavaa on, että tyhjennys voidaan suorittaa osajärjestelmän 1 ali-painekehityslaitteistoa 3, 30, 31 hyödyntämällä. Tällöin ei tarvita kuljetusvälinees-10 sä omaa alipainekehityslaitteistoa. Kuviossa erotuselimen 106 tai kokoojasäiliön alaosaan on liitetty tyhjennysputki 203, joka on liitetty esimerkiksi letkulla kuljetus-säiliön 200 yläosaan järjestettyyn yhteeseen 201. Letkussa on liittimet ja putkessa 203 ja yhteessä 201 vastaosat. Tarvittavan imun aikaansaamiseksi on osajärjestelmän alipainekehityslaitteiston imupuolelta järjestetty putki 204, joka on liitettä-15 vissä esimerkiksi letkulla kuljetussäiliön 200 yläosaan järjestettyyn yhteeseen 202. Letkussa on liittimet ja putkessa 204 ja yhteessä 202 vastaosat. Putkeen 204 on järjestetty venttiili 206 ja erotuselimeen tyhjennysputkeen 203 venttiili 205. Kun osajärjestelmän erotuselin halutaan tyhjentää kuljetussäiliöön 200, kytketään ali-painekehityslaitteisto n imupuoli kuljetussäiliöön ja vastaavasti erotuselimen 105 20 tai kokoojasäiliön tyhjennysputki 203 kuljetussäiliöön 200. Kun alipainelaitteisto 30, 31 käynnistetään siirtää aikaansaatu imu/alipaine materiaalia erotuselimestä 106 putkea 203 pitkin yhteen 201 kautta kuljetussäiliöön 200.

Keksintö kohdistuu siis menetelmään pneumaattisessa materiaalinsiirtojärjestel-25 mässä, kuten jätteensiirtojärjestelmässä, joka siirtojärjestelmä käsittää ainakin yhden materiaalin, erityisesti jätemateriaalin, syöttöpisteen 61, materiaalin siirtoput-^ ken 100, joka on yhdistettävissä syöttöpisteeseen 61, ja erotuslaitteen, jossa kulje- ° tettava materiaali erotetaan kuljetusilmasta, sekä välineet paine-eron ja/tai kulje- i o tusilmavirtauksen aikaansaamiseksi siirtoputkessa 100 ainakin materiaalin kulje- 30 tuksen ajaksi. Menetelmässä siirretään materiaalia syöttöpisteestä 61 osajärjes-x telmän 1 erotuselimeen 106 tai kokoojasäiliöön, jossa materiaali erotetaan kulje- tusilmasta, ja toisessa vaiheessa tyhjennetään osajärjestelmän 1 erotuselin 106 tai S> kokoojasäiliö.

o Erään sovellutusmuodon mukaisesti menetelmässä ensimmäisessä vaiheessa cg 35 käytetään osajärjestelmän 1 syöttöpisteiden 61 tyhjennyksen yhteydessä sen omaa alipainekehityslaitteistoa 3, 30, 31 aikaansaamaan materiaalinsiirrossa tarvittava imuvaikutus.

14

Erään sovellutusmuodon mukaisesti menetelmässä käytetään toisessa vaiheessa laajemman jätteensiirtojärjestelmän ainakin yhden toisen osajärjestelmän 1 ali-painekehityslaitteistoa aikaansaamaan materiaalinsiirrossa tarvittava imuvaikutus siirtämään yhden ensimmäisen osajärjestelmän erotuselimeen 106 tai kokoojasäi-5 liöön kertyneet jätteet siirtoputkessa eli runkoputkessa 10 jäteaseman 2 erotuslait-teeseen 20.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti materiaalia siirretään osajärjestelmän 1 ero-tuslaitteesta edelleen siirtoputkea 10 pitkin jäteaseman 2 erotuslaitteeseen 20, jossa siirrettävä materiaali erotetaan kuljetusilmasta.

10 Erään sovellutusmuodon mukaisesti laajemman järjestelmän siirtoputki eli runko-putki 10 kytketään piiriksi niin, että kuljetusilmaa voidaan kierrättää siirtoputkessa 10.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti menetelmässä aikaansaadaan alipainetta laajemman järjestelmän siirtoputkeen eli runkoputkeen 10 ainakin yhdellä toisen 15 osajärjestelmän 1 pumppulaitteella, kuten alipainekehittimellä, jonka imupuoli on kytketty laajan järjestelmän eli kokonaisjärjestelmän erotuslaitteeseen 20.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti menetelmässä aikaansaadaan painetta eli puhallusta toisen osajärjestelmän 1 puhaltimella, joka sijaitsee materiaalin kulje-tussuunnassa siirtoputkessa eli runkoputkessa 10 kauempana erotuselimestä 20 20 kuin tyhjennettävä osajärjestelmä 1

Erään sovellutusmuodon mukaisesti menetelmässä syötetään materiaalia siirto-putkeen 100 materiaalin syöttöpisteistä 61, jotka ovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti menetelmässä osajärjestelmät 1 ovat tietyn 25 alueen, kuten korttelin jätteensiirtojärjestelmiä.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti laaja järjestelmä eli kokonaisjärjestelmä on ^ tietyn alueen, kuten kaupunginosan jätteensiirtojärjestelmä, joka laaja järjestelmä ^ käsittää useita osajärjestelmiä 1.

i

CD

O

^ 30 Keksintö kohdistuu myös laitteistoon pneumaattisessa materiaalinsiirtojärjestel- x mässä, kuten jätteensiirtojärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden materiaalin, erityisesti jätemateriaalin, syöttöpisteen 61, materiaalin siirtoputken 100, joka on O) yhdistettävissä syöttöpisteeseen 61 ja erotuslaitteen, jossa kuljetettava materiaali o erotetaan kuljetusilmasta, sekä välineet 30, 31 paine-eron aikaansaamiseksi siir- ^ 35 toputkessa 100 ainakin materiaalin kuljetuksen ajaksi. Laitteisto käsittää välineet materiaalin siirtämiseksi syöttöpisteestä 61 osajärjestelmän 1 erotuselimeen 106, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta ja joka osajärjestelmä on sovitettu kyt- 15 kettäväksi paikalliseen alipainekehityslaitteistoon ja laajemman jätteensiirtojärjes-telmän ainakin yhden toisen osajärjestelmän alipainekehityslaitteistoon.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti laitteisto käsittää välineet materiaalin siirtämiseksi osajärjestelmän 1 kokoojasäiliöstä edelleen siirtoputkea 10 pitkin jätease-5 man 2 erotuslaitteeseen 20, jossa siirrettävä materiaali erotetaan kuljetusilmasta. Erään sovellutusmuodon mukaisesti laajemman järjestelmän siirtoputki 10 on sovitettu kytkettäväksi piiriksi niin, että kuljetusilmaa voidaan kierrättää siirtoputkessa 10.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti laajemman järjestelmän piiriin on sovitettu 10 ainakin yksi pumppulaite, kuten alipainekehitin ja/tai puhallin, jonka imupuoli on kytketty erotuslaitteeseen 20.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti materiaalin syöttöpisteistä 61, jotka ovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti osajärjestelmä 1 on tietyn alueen, kuten kort-15 telin, jätteensiirtojärjestelmä.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti laaja järjestelmä eli kokonaisjärjestelmä on tietyn alueen, kuten kaupunginosan jätteensiirtojärjestelmä, joka laaja järjestelmä käsittää useita osajärjestelmiä 1.

20 Jätteensiirtojärjestelmä, joka käsittää jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukaisen laitteiston.

Keksinnön kohteena on myös pneumaattinen jätteensiirtojärjestelmä, joka käsittää useita osajärjestelmiä, kuten korttelikohtaisia pneumaattisia jätejärjestelmiä, ja siir-25 toputkiston 10, jolla osajärjestelmien 1 jätteet voidaan siirtää jäteaseman 2 ero-tuselimeen, jossa jätteet erotetaan kuljetusilmasta. Järjestelmässä yhden osajär-^ jestelmän 1 erotuselimeen 106 tai keräyssäiliön kertyneen materiaalin siirtämiseen ^ osajärjestelmän 1 erotuselimestä siirtoputkessa eli runkoputkessa 10 laajan järjes- i o telmän jäteaseman 2 erotuselimeen tarvittava alipaine ja/tai puhallus on sovitettu i ^ 30 aikaansaatavaksi ainakin yhden toisen osajärjestelmän 1 alipainekehityslaitteel- x la/puhaltimella.

CL

O)

Erään sovellutusmuodon mukaisesti käytetään ainakin kahden osajärjestelmän 1 o alipainekehityslaitetta tarvittavan imun tai alipaineen aikaansaamiseksi.

O oc (M 3 3

Erään sovellutusmuodon mukaisesti kytketään ainakin yhden toisen osajärjestelmän 1 alipainekehityslaitteen puhalluspuoli siirtoputkeen eli runkoputkeen 10 koh 16 taan, joka on erotuselimestä materiaalin siirtosuunnassa kauempana kuin tyhjennettävän osajärjestelmän kytkentäkohta siirtoputkessa eli runkoputkessa 10.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti laaja järjestelmä eli kokonaisjärjestelmä on 5 tietyn alueen, kuten kaupunginosan jätteensiirtojärjestelmä, joka laaja järjestelmä käsittää useita osajärjestelmiä 1.

Erään sovellutusmuodon mukaisesti laitteisto käsittää välineet materiaalin siirtämiseksi osajärjestelmän 1 kokoojasäiliöstä edelleen siirtoputkea 10 pitkin jätease-man 2 erotuslaitteeseen 20, jossa siirrettävä materiaali erotetaan kuljetusilmasta.

10

Erään sovellutusmuodon mukaisesti jätteensiirtojärjestelmä käsittää jonkin patenttivaatimuksista 10-17 mukaisen laitteiston.

Keksinnönmukaisen pneumaattisen jätejärjestelmän sovellutusmuodot voivat 15 vaihdella sovellutuskohteiden vaatimusten mukaan. Järjestelmän materiaalinsiir-rossa tarvittava paine-ero aikaansaadaan esimerkiksi ilmavirtauksella, jonka suuruus riippuu useasta tekijästä. Keksinnön mukaisessa hajautetussa järjestelmässä, jossa jäteasemalla 2 ei tyypillisesti tarvita omaa alipainekehityslaitteistoa, kulloinkin materiaalin siirrossa yhden osajärjestelmän erotuselimestä 106 tai kokoo-20 jasäiliöstä jäteaseman 2 erotuselimeen 20 tarvittavien alipainetta ja/tai puhallusta tuottavien muiden osajärjestelmien 1 määrä riippuu siten sovellutuskohteesta.

Alan ammattihenkilölle on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puit-25 teissä. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

δ

(M

i

CD

O

X

Χ

CL

O) m sj- m o δ

(M

Claims (21)

17

1. Menetelmä pneumaattisessa materiaalinsiirtojärjestelmässä, kuten jätteensiirto-järjestelmässä, joka siirtojärjestelmä käsittää ainakin yhden materiaalin, erityisesti 5 jätemateriaalin, syöttöpisteen (61), materiaalin siirtoputken (100), joka on yhdistettävissä syöttöpisteeseen (61), ja erotuslaitteen, jossa kuljetettava materiaali erotetaan kuljetusilmasta, sekä välineet paine-eron ja/tai kuljetusilmavirtauksen aikaansaamiseksi siirtoputkessa (100) ainakin materiaalin kuljetuksen ajaksi, jossa menetelmässä siirretään materiaalia syöttöpisteestä (61) osajärjestelmän (1) ero-10 tuselimeen (106) tai kokoojasäiliöön, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, ja toisessa vaiheessa tyhjennetään osajärjestelmän (1) erotuselin (106) tai kokoo-jasäiliö, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään toisessa vaiheessa laajemman jätteensiirtojärjestelmän ainakin yhden toisen osajärjestelmän (1) ali-painekehityslaitteistoa (3, 30, 31) aikaansaamaan materiaalinsiirrossa tarvittava 15 imuvaikutus siirtämään yhden ensimmäisen osajärjestelmän erotuselimeen (106) tai kokoojasäiliöön kertyneet jätteet siirtoputkessa eli runkoputkessa (10) jätease-man (2) erotuslaitteeseen (20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel-20 mässä ensimmäisessä vaiheessa käytetään osajärjestelmän (1) syöttöpisteiden (61) tyhjennyksen yhteydessä sen omaa alipainekehityslaitteistoa (3, 30, 31) aikaansaamaan materiaalinsiirrossa tarvittava imuvaikutus.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mate-25 riaalia siirretään osajärjestelmän (1) erotuslaitteesta edelleen siirtoputkea eli runkoputkea (10) pitkin jäteaseman (2) erotuslaitteeseen (20), jossa siirrettävä mate- ^ riaali erotetaan kuljetusilmasta. δ (M i

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i ^ 30 laajemman järjestelmän siirtoputki eli runkoputki (10) kytketään piiriksi niin, että x kuljetusilmaa voidaan kierrättää siirtoputkessa (10). CL

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että o menetelmässä aikaansaadaan alipainetta laajemman järjestelmän siirtoputkeen eli ^ 35 runkoputkeen (10) ainakin yhdellä toisen osajärjestelmän (1) pumppulaitteella, ku ten alipainekehittimellä, jonka imupuoli on kytketty laajan järjestelmän eli kokonaisjärjestelmän erotuslaitteeseen (20). 18

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä aikaansaadaan painetta eli puhallusta toisen osajärjestelmän (1) puhaltimella, joka sijaitsee materiaalin kuljetussuunnassa siirtoputkessa eli runko- 5 putkessa (10) kauempana erotuselimestä (20) kuin tyhjennettävä osajärjestelmä (1)-

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä syötetään materiaalia siirtoputkeen (100) materiaalin syöttöpisteis- 10 tä (61), jotka ovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä osajärjestelmät (1) ovat tietyn alueen, kuten korttelin jätteensiirto-järjestelmiä. 15

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laaja järjestelmä eli kokonaisjärjestelmä on tietyn alueen, kuten kaupunginosan jätteensiirtojärjestelmä, joka laaja järjestelmä käsittää useita osajärjestelmiä (1).

10. Laitteisto pneumaattisessa materiaalinsiirtojärjestelmässä, kuten jätteensiirto- järjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden materiaalin, erityisesti jätemateriaalin, syöttöpisteen (61), materiaalin siirtoputken (100), joka on yhdistettävissä syöttöpis-teeseen (61) ja erotuslaitteen, jossa kuljetettava materiaali erotetaan kuljetusil-masta, sekä välineet (30, 31) paine-eron aikaansaamiseksi siirtoputkessa (100) 25 ainakin materiaalin kuljetuksen ajaksi, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet materiaalin siirtämiseksi syöttöpisteestä (61) osajärjestelmän (1) erotuseli-^ meen (106) tai kokoojasäiliöön, jossa materiaali erotetaan kuljetusilmasta, ja joka ^ osajärjestelmä (1) on sovitettu kytkettäväksi paikalliseen alipainekehityslaitteistoon i 0 (3, 30, 31) ja laajemman jätteensiirtojärjestelmän ainakin yhteen toisen osajärjes- ^ 30 telmän alipainekehityslaitteistoon. CC

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto O) käsittää välineet materiaalin siirtämiseksi osajärjestelmän (1) erotuselimestä (106) o tai kokoojasäiliöstä edelleen siirtoputkea (10) pitkin jäteaseman (2) erotuslaittee- ^ 35 seen (20), jossa siirrettävä materiaali erotetaan kuljetusilmasta. 19

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laajemman järjestelmän siirtoputki eli runkoputki (10) on sovitettu kytkettäväksi piiriksi niin, että kuljetusilmaa voidaan kierrättää siirtoputkessa (10).

13. Jonkin patenttivaatimuksista 10-12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laajemman järjestelmän piiriin siirtoputkeen eli runkoputkeen (10) on sovitettu ainakin yksi toisen osajärjestelmän (1) pumppulaite, kuten alipainekehitin (30, 31), jonka imupuoli on kytketty laajan järjestelmän eli kokonaisjärjestelmän erotuslait-teeseen (20). 10

14. Jonkin patenttivaatimuksista 10-13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laajemman järjestelmän piiriin siirtoputkeen eli runkoputkeen (10) on sovitettu ainakin yksi toisen osajärjestelmän (1) puhallin kohtaan, joka sijaitsee materiaalin kuljetussuunnassa siirtoputkessa eli runkoputkessa (10) kauempana erotuselimes- 15 tä (20) kuin tyhjennettävä osajärjestelmä (1)

15. Jonkin patenttivaatimuksista 10-14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että materiaalin syöttöpisteet (61) ovat jätteen syöttöpisteitä, kuten roska-astioita tai jätekuiluja.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 10-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että osajärjestelmä (1) on tietyn alueen, kuten korttelin, jätteensiirtojärjestelmä.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 10-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et-25 tä laaja järjestelmä eli kokonaisjärjestelmä on tietyn alueen, kuten kaupunginosan jätteensiirtojärjestelmä, joka laaja järjestelmä käsittää useita osajärjestelmiä (1). c3 18. Pneumaattinen jätteensiirtojärjestelmä, joka käsittää useita osajärjestelmiä, o kuten korttelikohtaisia pneumaattisia jätejärjestelmiä, ja siirtoputkiston (10), jolla i ^ 30 osajärjestelmien (1) jätteet voidaan siirtää jäteaseman (2) erotuselimeen, jossa x jätteet erotetaan kuljetusilmasta, tunnettu siitä, että järjestelmässä yhden osa- järjestelmän (1) erotuselimeen (106) tai keräyssäiliön kertyneen materiaalin siirtä-lo miseen osajärjestelmän (1) erotuselimestä siirtoputkessa eli runkoputkessa (10) o laajan järjestelmän jäteaseman (2) erotuselimeen tarvittava paine-ero on sovitettu ^ 35 aikaansaatavaksi ainakin yhden toisen osajärjestelmän (1) alipainekehityslaitteel- la/puhaltimella. 20

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen jätteensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että käytetään ainakin kahden osajärjestelmän (1) alipainekehityslaitetta tarvittavan imun tai alipaineen aikaansaamiseksi.

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen jätteensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että kytketään ainakin yhden toisen osajärjestelmän (1) alipainekehityslait-teen puhalluspuoli siirtoputkeen eli runkoputkeen (10) kohtaan, joka on erotuseli-mestä materiaalin siirtosuunnassa kauempana kuin tyhjennettävän osajärjestelmän kytkentäkohta siirtoputkessa eli runkoputkessa (10). 10

21. Jonkin patenttivaatimuksista 18-20 mukainen jätteensiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää jonkin patenttivaatimuksista 10-17 mukaisen laitteiston. 15 δ (M CD O X Χ CL O) m sj- m o δ (M 21