FI125179B - Tiivistyssovitelma painenestekäyttöisen iskulaitteen pyörivässä ohjausventtiilissä - Google Patents

Description

Tiivistyssovitelma painenestekäyttöisen iskulaitteen pyörivässä ohjausventtiilissä

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on tiivistyssovitelma painenestekäyttöisen isku-laitteen pyörivässä ohjausventtiilissä, johon iskulaitteeseen on asennettavissa pituussuunnassaan iskulaitteen rungon suhteen liikkuvasti työkalu ja johon iskulaitteeseen kuuluu työkammio ja siinä työkalun aksiaalisuunnassa liikkuvasti asennettu välitysmäntä työkalun puristamiseksi äkillisesti välitysmäntään vaikuttavan painenesteen paineella sen pituussuunnassa kokoon jännityspulssin muodostamiseksi työkaluun, ja ohjausventtiili, jolle johtaa tulo-ja poistokanavat painenesteen johtamiseksi iskulaitteelle ja siitä pois ja jossa on pyörivästi asennettu kytkinelin, jossa on kanavia mainittujen tulo- ja poistokanavien kytkemiseksi kytkinelimellä sen kanavien kautta vuorotellen johtamaan painenes-tettä työkammioon ja vastaavasti päästämään painenestettä pois työkammios-ta ja painenesteen tulokanavassa kytkinelimen puoleisessa päässä ainakin yksi kytkinelimen pintaa päin painenesteen paineen vaikutuksesta työntyvä tiivistysholkki tulokanavan tiivistämiseksi kytkinelimen suhteen.

Painenestekäyttöisissä iskulaitteissa painenestettä syötetään niihin ja sitä poistetaan niistä syöttö- ja vastaavasti poistokanavien kautta. Tyypillisesti näihin syöttö- ja poistokanaviin on kytketty painenesteletkut, jotka johtavat painenesteen syöttöpumpulle ja painenestesäiliöön.

Iskutoiminnan aikaansaamiseksi painenesteen syöttöä ja poistoa is-kulaitteesta ohjataan erilaisilla ohjausventtiileillä. Ohjausventtiili voi olla joko IineaariIiikettä tekevä tai pyörivä. Erityisesti pyörivissä venttiileissä eräs käytännön ongelma on venttiilin ja kanavien välinen tiivistäminen, koska kaikki välykset aiheuttavat vuotoja ja vuodot puolestaan aiheuttavat hyötysuhteen heikkenemistä. Tiivistämiseen liittyy myös sellainen ongelma, että liian tiukka tiivistäminen lisää venttiilin pyöritysvastusta ja siten kuluttaa turhaan laitteen tehoa huonontaen hyötysuhdetta. US-patentissa 7,290,622 on esitetty ratkaisu, missä pyörivän ohja-usventtiilin tiivistämiseen on käytetty erillisiä tiivistysholkkeja, joita työnnetään ohjausventtiilin pintaa vasten painenesteen paineella niin, että niiden väliin ei jää välystä. Tiivistysholkin syöttöpaineen säätäminen niin, syntyvä kitka olisi mahdollisimman vähäinen on jossain määrin vaikea toteuttaa, vaikka erillinen tiivistysholkkirakenne sinänsä onkin käyttökelpoinen.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen tiivis-tysholkkien avulla toteutettu tiivistyssovitelma, millä tiivistäminen saadaan aikaan luotettavasti ja samalla tiivistysholkin ja pyörivän venttiilin välinen kitka saadaan aikaisempaa vähäisemmäksi tiivistyksen luotettavuuden siitä kärsimättä.

Keksinnön mukaiselle tiivistyssovitelmalle on ominaista, että pai-nenesteen tulokanavassa kytkinelimen puoleisessa päässä on ainakin yksi tiivistysholkki tulokanavan tiivistämiseksi kytkinelimen suhteen, joka tiivis-tysholkki on asennettu kytkinelimen pinnan pyörimissuuntaan nähden kaltevas-ti siten, että tiivistysholkki työntyy painenesteen paineen vaikutuksesta kytkinelimen pintaa päin, ja että tiivistysholkin kytkinelimen puoleinen pinta on olennaisesti kytkinelimen pinnan muotoinen.

Keksinnön ajatus on, että painenesteen tulokanavassa kytkinelimen puoleisessa päässä oleva tiivistysholkki asetetaan venttiilin pyörivän kytkinelimen pinnan liikesuuntaan nähden vinottain. Keksinnön erään toteutusmuodon ajatus on, että tiivistysholkki on kaltevasti siten, että tiivistysholkin kytkinelimen puoleinen pää on kytkinelimen pyörimissuunnassa ennen tiivistysholkin vastakkaista päätä.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan aikaan se, että painenes-tekanavan ollessa vain osittain auki, jolloin tiivistysholkkiin vaikuttaa painenesteen paine ohjausventtiilin kytkinelimen puolelta pyrkien työntämään tiivistysholkin pois paikaltaan, ja sen paineeseen nähden vastakkaisen pinnan välinen kitka jarruttaa tiivistysholkin liikkumista ja siten tiivistysholkki pysyy paremmin paikallaan vasten kytkinelimen pintaa. Edelleen keksinnön erään toteutusmuodon etuna on se, että ohjausventtiilin kytkinelimen pyöriessä sen ja tiivistysholkin välinen kitka pyrkii siirtämään tiivistysholkkia kytkinelimen liikesuunnassa sen mukana, jolloin tiivistysholkki työntyy kaltevassa pituussuunnassaan poispäin kytkinelimestä ja näin pyrkii irtautumaan kytkinelimen pinnasta. Tässä tilanteessa kitka ja tiivisholkkiin vaikuttavat voimat asettuvat tasapainoasemaan, missä tiivistysholkki puristuu kytkinelintä vasten merkittävästi pienemmällä voimalla kuin kohtisuoraan kytkinelintä kohti oleva tiivistysholkki.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti leikattuna iskulaitetta, jossa on pyörivä ohjausventtiili;

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti ohjausventtiiliä ja tiivistysholkkia yksityiskohtaisesti leikattuna;

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön sovellutusmuotoa yksityiskohtaisesti leikattuna;

Kuvio 4 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön sovellutus- muotoa; ja

Kuvio 5 esittää kaavamaisesti vielä erästä keksinnön sovellutus- muotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti leikattuna erästä tekniikan tason mukaista iskulaitetta 1, jossa on runko 2, jonka sisällä on työkammio 3 ja työ-kammiossa 3 välitysmäntä 4. Välitysmäntä 4 sijaitsee työkalun 5 kanssa sa-manakselisesti ja ne voivat liikkua aksiaalisuunnassaan niin, että välitysmäntä 4 koskettaa ainakin jännityspulssin muodostumisen alkaessa ja sen muodostumisen aikana suoraan työkaluun 5 tai välillisesti työkaluun siihen kiinnitetyn sinänsä tunnetun poraniskan kautta. Välitysmännän 4 työkaluun nähden vastakkaiselle puolella on työkammioon 3 päin oleva painepinta. Jännityspulssin muodostamiseksi työkammioon 3 johdetaan paineita painenestettä paineläh-teestä kuten pumpusta 6 tulokanavaa 7 pitkin ohjausventtiilin 8 kautta. Tulo-kanava 7 voi olla joko yksi kanava tai se voi ohjausventtiilille tullessaan haarautua useaksi kanavaksi, joista painenestettä tulee ohjausventtiilille samanaikaisesti. Ohjausventtiilissä on liikkuva kytkinelin 8a, jossa on yksi tai kuvassa esitetyn mukaisesti useampia kanavia kuten aukkoja tai uria 8b. Ohjausventtiilin 8 kytkinelimen 8a liikkuessa paineneste pääsee aukkojen tai urien 8b kautta vaikuttamaan välitysmäntään 4 ja vastaavasti kytkinelimen 8a edelleen liikkuessa välitysmäntään 4 vaikuttanut painenesteen paine pääsee purkautumaan poistokanavan 9 kautta. Jännityspulssi muodostuu, kun painenesteen paine työntää välitysmäntää 4 työkaluun 5 päin ja sen kautta puristaa työkalua 5 kokoon vasten rikottavaa materiaalia. Jännityspulssi saa siirtyessään työkalun 5 läpi kuljettuaan sen kärjen kuten esimerkiksi porakruunun kautta sinänsä tunnetulla tavalla rikottavaan materiaaliin kuten kiveen sen rikkoutumaan. Kun ohjausventtiilin 8 kytkinelin sulkee painenesteen pääsyn iskulaitteeseen ja sen jälkeen päästää välitysmäntään 4 vaikuttanutta painenestettä pois poistokanavaa 9 pitkin painenestesäiliöön 10, jännityspulssi lakkaa ja pienen matkaa, vain jonkun millimetrin työkalun 5 suuntaan liikkunut välitysmäntä 4 pääsee palaamaan alkuasentoonsa. Tämä toistuu oheisen venttiilin 8 kytkinelimen 8a liikkuessa ja kytkiessä vuorotellen paineen vaikuttamaan välitysmäntään ja vastaavasti päästäen paineen purkautumaan pois, jolloin kytkinelimen 8a liikkuessa jatkuvasti muodostuu vastaavasti sarja peräkkäisiä jännityspulsseja.

Iskulaitteen käytön aikana sitä työnnetään sinänsä tunnetulla tavalla syöttövoimalla F työkaluun 5 päin ja samalla rikottavaa materiaalia kohti. Välitysmännän 4 palauttamiseksi voidaan kammioon 3a syöttää tarvittaessa paineväliainetta jännityspulssien välillä tai välitysmäntä voidaan palauttaa takaisin mekaanisilla välineillä kuten esimerkiksi jousella tai työntämällä iskulai-tetta syöttövoimalla poraussuuntaan, jolloin välitysmäntä siirtyy iskulaitteen suhteen taaksepäin eli alkuasentoonsa. Työkalu voi olla sinänsä tunnetulla tavalla männästä erillinen tai männän kanssa integroitu yhtenäinen osa.

Kuvion 1 esittämässä tapauksessa on ohjausventtiilissä 8 työkalun 5 kanssa samanakselisesti pyörivästi liikkuva kytkinelin 8a, jota pyöritetään akselinsa ympäri nuolen A suuntaan sopivalla pyöritysmekanismilla kuten moottorilla 11 katkoviivalla kaavamaisesti kuvatun voimansiirron avulla. Vaihtoehtoisesti kytkinelintä 8a käännetään pyörivästi edestakaisin sopivan mekanismin avulla. Pyörivästi liikkuva kytkinelin voi myös sijaita toisellakin tavalla esimerkiksi runkoon 2 työkammion 3 sivulle asennettuna. Edelleen voidaan käyttää kaikissa tapauksissa ohjausventtiiliä, jonka kytkinelimessä 8a on vain yksi kanava painenesteen johtamiseksi työkammioon päin ja vastaavasti siitä pois. Edullisesti ohjausventtiilin 8 kytkinelimessä 8a on kuitenkin useita rinnakkaisia kanavia.

Kuvio 1 esittää edelleen ohjausyksikköä 12, joka voi olla kytketty ohjaamaan ohjausventtiilin pyörimisnopeutta tai edestakaisin liikkuvan ohjaus-venttiilin liikenopeutta ohjauskanavien tai -signaalijohtojen 13a ja 13b avulla. Tällainen säätö voidaan toteuttaa useilla erilaisilla sinänsä tunnetuilla tekniikoilla haluttuja parametreja kuten porausolosuhteita, esimerkiksi rikottavan kiven kovuutta käyttäen.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisesti leikattuna pyörivää ohjausventtiiliä ja erästä keksinnön mukaista tiivistyssovitelmaa yksityiskohtaisemmin leikattuna. Siinä on esimerkin omaisesti lautasmainen pyörivä ohjausventtiilin kytkinelin 8a, mikä pyörii nuolen A osoittamaan suuntaan. Kytkinelimessä 8a on aukkoja 8b painenesteen päästämiseksi tiivistysholkin 20 läpi ja edelleen isku- laitteen männälle 7. Painenesteen tulokanavassa 7 on kytkinelimen 8a puoleisessa ja kytkinelimeen 8a päättyvässä päässä tiivistysholkki 20.

Tiivistysholkki 20 on, kuten kuvio 2 esittää, asennettu kytkinelimen 8a suhteen tilaan 2a kaltevasti kulmaan a niin, että se on kytkinelimestä poispäin vinossa kytkinelimen liikesuuntaan päin. Niinpä tiivistysholkin 20 se pää, joka on kytkinelimen 8a puolella, on kytkinelimen liikesuunnassa ennen tiivistysholkin 20 sitä päätä, joka on kauempana kytkinelimestä 8a. Tiivistysholkki 20 on asennettu runkoon 2 tai rungon osaan muodostettuun tilaan 2a pituussuunnassaan liukuvasti ja tiivistysholkin 20 ulommassa päässä on tilan 21 sulkeva tulppa 22, joka on kytketty runkoon 2 liikkumattomasti. Tulpassa 22 on sen läpi kulkeva kanava 23, mitä kautta paineneste pääsee virtaamaan tiivistysholkin 20 sisäpuolelle ja edelleen tiivistysholkissa 20 olevan kanavan 20a kautta eteenpäin.

Tiivistysholkissa on tulppaa 22 varten kanavaa 20a poikkipinta-alaltaan suurempi tila 21, jossa on kytkinelimen 8a puolella painepinta 20b. Painenesteen paine p vaikuttaa pintaan 20b työntäen tiivistysholkkia 20 kytkinelimeen 8a päin, minkä seurauksena tiivistysholkki 20 puristuu kytkinelimen 8a pintaa vasten. Tulppaa 22 ei välttämättä tarvita, vaan tiivistysholkin 20 ja muun painenesteen tulokanavan ja rungon muotoilulla pelkkä tiivistysholkki 20 riittää.

Kuvion 2 osoittamassa tilanteessa on vaikuttamassa sellainen seikka, että tiivistysholkissa 20 ja kytkinelimessä 8a olevat kanavat 20a ja 8b eivät ole täysin kohdakkain vaan kytkinelimen 8a kanavassa 8b vaikuttava painenesteen paine vaikuttaa vastaavasti tiivistysholkin 20 kytkinelimeen 8a päin olevaan pintaan 20c. Tämä pyrkii työntämään tiivistysholkkia 20 irti kytkinelimen 8a pinnasta. Erityisesti tiivistysholkkiin 20 vaikuttaa painepulssi silloin, kun painenestekanava 20a aukeaa kytkinelimen kanavaan 8b tai niiden välinen yhteys sulkeutuu. Tässä tilanteessa tiivistysholkin 20 ja tilan 2a pinnan välinen kitka vaikuttaa estävästi tai hidastavasti tiivistysholkin 20 liikkumiseen poispäin kytkinelimestä 8a ja siten saa aikaan sen, että tiivistysholkki 20 pysyy olennaisesti kiinni kytkinelimen 8a pinnassa.

Kytkinelimen 8a pyöriessä nuolen B suuntaan vaikuttaa sen ja tiivistysholkin 20 pintojen välillä myös kitka, mikä pyrkii työntämään tiivistysholkkia kytkinelimen 8a liikesuuntaan. Tiivistysholkin 20 kaltevan aseman vuoksi kitkavoiman vaikutus aiheuttaa myös tiivistysholkin 20 pituussuunnassa voimavek-torin, koska tiivistysholkki 20 puristuu rungossa 2 olevan tilan 2a seinää vasten eikä siten kykene liikkumaan suoraan kytkinelimen 8a mukana. Tämän seurauksena tiivistysholkki 20 pyrkii liikkumaan pituussuunnassaan poispäin kyt-kinelimestä 8a ja näin kitkavoima ja vastaavasti tiivistysholkkia 20 kytkineli-meen 8a päin työntävän paineen aikaansaama voima asettuvat tasapainoon ja kytkinelimen 8a ja tiivistysholkin välinen kitka ja sen aikaansaama tehohäviö on pienempi kuin kohtisuoraan kytkinelimen 8a pintaa vasten olevassa tiivis-tysholkissa olisi.

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön sovellutusmuotoa yksityiskohtaisesti leikattuna. Siinä on kytkinelimeen 8a muodostettu erillisiä painetaskuja 8c, joiden avulla kytkinelimen 8a ja tiivistysholkin 20 välistä kitkaa ja kulumista voidaan pienentää.

Painetaskut 8c ovat kytkinelimeen 8a muodostettuja syvennyksiä kanavien 8b välisellä alueella kytkinelimen 8a pinnassa tiivistysholkin 20 puolella. Niiden liikkuessa tiivistysholkin 20 kohdalla sen ohi, syntyy tiivistysholkin 20 alapinnalle samanlainen painevaikutus kuin kanavien 8b kohdalla niiden yhteyden tiivisteholkin läpi kulkevaan painenestekanavaan 20a avautuessa tai sulkeutuessa., jolloin tiivistysholkki 20 pyrkii nousemaan poispäin kytkinelimes-tä 8a. Tämä pienentää kytkinelimen 8a ja tiivistysholkin 20 välistä kitkaa ja sen tuloksena myös tehonkulutusta ja kulumista.

Kuvio 4 esittää vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa. Siinä on esitetty, kuinka ohjausventtiilin 8 pyörimiskitkaa ja siten tehonkulutusta voidaan vähentää entisestään.

Ohjausventtiilin 8 kytkinelimen 8a, jota kautta paineneste syötetään kytkinelimelle 8a, on varustettu aiemmin kuvatulla tavalla tiivistysholkeilla 20 ja sillä puolella tietenkin koko ajan vaikuttaa painenesteen paine p. Sen sijaan kytkinelimen 8a toinen puoli on välitysmännän 4 työkammion 3 puolella. Tiivistyksen kannalta olennaista on, että painenesteen tulopuolella tiivistys on hyvä, mutta työkammion puolella se ei ole kovin merkittävä, koska se puoli on koko ajan yhteydessä työkammioon 3. Tämä puolestaan johtuu siitä, että työkammion puoleinen kanava on paineistettu vain hetkellisesti päinvastoin kuin painenesteen tulopuoli, joka on paineistettu koko ajan. Niinpä ohjausventtiilin 8 kytkinelin 8a on laakeroitu työkammion 3 puolella painelaakerilla 24 niin, että kytkinelimen 8a ja iskulaitteen rungon väliin jää välys 25. Välyksen suuruutta voidaan säätää esimerkiksi käyttämällä rungon 2 ja kytkinelimen 8a välissä paksuudeltaan sopivasti mitoitettua erillistä välyslevyä tai -rengasta 26. Paine-laakeri 24 puolestaan on koko ajan painenesteessä ja saa siten sekä voitelun että jäähdytyksen sitä kautta. Kytkinelintä 8a pyöritetään sinänsä tunnetulla tavalla esimerkiksi akselin 27 välityksellä jollakin sopivalla pyörityslaitteella kuten hydraulisella tai sähkömoottorilla.

Kuvio 5 esittää vielä erästä keksinnön toteutusmuotoa. Tässä on tii-vistysholkin 20 kaltevuus, kuten nuoli A esittää päinvastainen kuin kuvioissa 2 - 4 on esitetty. Tässä toteutusmuodossa painenesteen vaikutus tiivistysholk-kiin 20 on samanlainen kuin muissa kuvioissa, mutta liikesuuntaan kaltevien pintojen keventävää vaikutusta ei esiinny. Edelleen ympyrässä olevalla ristillä A’ on ilmaistu, että kytkinelimen 8a liikesuuntaa voi olla kuvion tasoon nähden poikittainen tai jotain nuolen Aja ristin A välillä. Myös näissä toteutusmuodoissa paineen ja kitkan vaikutus tiivistysholkin 20 ja tilan 2a seinämien välillä on samanlainen.

Keksintöä on edellä esitetty selityksessä ja piirustuksissa vain esimerkin omaisesti, eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Erilaiset toteutusmuotojen yksityiskohdat voidaan toteuttaa eri tavoin ja niitä voidaan yhdistellä keskenään. Niinpä eri kuvioissa, kuvio 1 - kuvio 5, olevia yksityiskohtia voidaan yhdistellä toistensa kanssa eri tavoin toteuttavan käytännön sovellutuksena tarpeen mukaisesti. Ohjausventtiilin 8 kytkinelimen 8a pyöritys voi olla toteutettu millä tahansa sinänsä tunnetulla tavalla mekaanisesti, sähköisesti, pneumaattisesti tai hydraulisesti. Tiivistysholkin poikkileikkaus voi olla pyöreä, ovaali, kulmikas jne. Samoin kallistuskulma voi olla esimerkiksi 45° tai välillä 30° - 80°. Levymäisen kytkinelimen 8a sijaan kytkinelin voi olla sylinterimäi-nen, kartiomainen tai pallopintainen, kunhan tiivistyselimen pään muoto on vastaavasti kytkinelimen pinnan muotoa vastaava. Tiivistysholkkeja voi myös olla yksi tai useampia.

Claims (6)

1. Tiivistyssovitelma painenestekäyttöisen iskulaitteen pyörivässä ohjausventtiilissä, johon iskulaitteeseen on asennettavissa pituussuunnassaan iskulaitteen rungon suhteen liikkuvasti työkalu (5) ja johon iskulaitteeseen kuuluu työkammio (3) ja siinä työkalun (5) aksiaalisuunnassa liikkuvasti asennettu välitysmäntä (4) työkalun (5) puristamiseksi äkillisesti välitysmäntään vaikuttavan painenesteen paineella sen pituussuunnassa kokoon jännityspulssin muodostamiseksi työkaluun (5), ja ohjausventtiili (8), jolle johtaa tulo- ja poisto-kanavat (7, 9) painenesteen johtamiseksi iskulaitteelle ja siitä pois ja jossa on pyörivästi asennettu kytkinelin (8a), jossa on kanavia (8b) mainittujen tulo- ja poistokanavien (7, 9) kytkemiseksi kytkinelimellä (8a) sen kanavien kautta vuorotellen johtamaan painenestettä työkammioon (3) ja vastaavasti päästämään painenestettä pois työkammiosta (3), tunnettu siitä, että painenesteen tu-lokanavassa (7) kytkinelimen puoleisessa päässä on ainakin yksi tiivistysholkki (20) tulokanavan (7) tiivistämiseksi kytkinelimen (8a) suhteen, joka tiivistysholkki (20) on asennettu kytkinelimen (8a) pinnan pyörimissuuntaan nähden kaltevasti siten, että tiivistysholkki (20) työntyy painenesteen paineen vaikutuksesta kytkinelimen (8a) pintaa päin, ja että tiivistysholkin (20) kytkinelimen (8a) puoleinen pinta on olennaisesti kytkinelimen (8a) pinnan muotoinen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiivistyssovitelma, tunnettu siitä, että tiivistysholkin (20) kaltevuuskulma on noin 45°.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tiivistyssovitelma, tunnettu siitä, että niin, että tiivistysholkin (20) kytkinelimen (8a) puoleinen pää on kytkinelimen (8a) pyörimissuunnassa ennen tiivistysholkin (20) vastakkaista päätä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tiivistyssovitelma, tunnettu siitä, että niin, että tiivistysholkin (20) kytkinelimestä (8a) poispäin oleva pää on kytkinelimen (8a) pyörimissuunnassa ennen tiivistysholkin (20) kytkinelimen (8a) puoleista päätä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tiivistyssovitelma, tunnettu siitä, että kytkinelimen (8a) pinnassa on sen kanavien (8b) välillä ainakin yksi tiivistysholkin (20) kohdalta kulkeva syvennys.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tiivistyssovitelma, tunnettu siitä, että tiivistysholkissa (20) on painenesteen tulokanavan puolella halkaisijaltaan suurempi kanava kuin kytkinelimen (8a) puoleinen kanava niin, että painenesteen tulosuunnassa muodostuu painepinta, johon painenes-teen paine vaikuttaa saaden aikaan tiivistysholkkiin (20) vaikuttavan työntövoiman kytkinelimen (8a) suuntaan.