Pikku Särkijärvi (Vesilahti)

Järvi on 350 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 3,0 hehtaaria. Se sijaitsee kahden kallioisen mäen välissä. Itäinen Pupukallio kohoaa 25 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven eteläpäähän on johdettu kaksi suo-ojaa ja pohjoisosaan pienen suon oja. Kartassa ei näy laskuojaa Särkijärveen, mutta sellainen näkyy vanhoissa peruskartoissa. Johtuen pienestä valuma-alueesta on veden laskennallinen viipymä järvessä jopa 296 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 900 metriä. Itärannat ovat järveen viettävää rinnettä, mutta muualla on yleensä tasaisempaa. Etelärantaan ulottuu suo. Narvasta Punkalaitumelle kulkeva yhdystie 2986 ohittaa järven pohjoispään ja rannoille on rakennettu toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa.^[2][1][4]

Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuosina 1975, 1983 ja 2001. Vedenväri on ruskeaa (väriluku oli kesälläkin 100 mg Pt/l), mikä johtuu pääosin eteläpään suo-ojien tuomasta humuksesta. Humuspitoisuus ei kuitenkaan nosta typpipitoisuuksia normaalia korkeammaksi. Vesi on hapanta ja vuonna 2002 veden pH-arvo oli talvella 5,8. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli kuitenkin tyydyttävä (0,09–0,11 millimoolia litrassa vettä (mmol/l)), joten välitöntä vaaraa happamoitumiselle ei ole. Järvi sijaitsee tuulelta suojassa kahden korkean mäen välissä. Tämä heikentää lämpötilakerrostuneisuuden purkautumista kevään ja syksyn täyskierroissa. Koska kerrostuneisuus jää osittain ympärivuotiseksi, kehittyy järven alusveden happi- ja ravinnetilanne epäsuotuisaksi. Alusvedessä lämpötila oli vain 5,3 °C ja pohja on hapeton lähes ympäri vuoden. Alusveden happipitoisuus on alhainen talvisin jo metrin syvyydessä ja kesällä kolmen metrin syvyydessä. Hapettomuus aiheuttaa yleensä sisäistä kuormitusta, jollainen Pikku Särkijärvessä on myös käynnissä. Alusvedessä fosforipitoisuus kohoaa hapettomissa olosuhteissa moninkertaiseksi. Vuonna 2001 se oli kesällä 150 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja talvella 180 µg/l. Päällysveden pinnassa pitoisuudet olivat lopputalvesta 21 µg/l ja loppukesästä 30 µg/l. Nämä arvot ovat lievästi rehevöityneen ja rehevöityneen järven tasolla. Kesällä 1983 pintaveden fosforipitoisuus oli 15 µg/l ja kesällä 1975 se oli 23 µg/l. Tilanne on siis huonontumassa. Fosforin kohonneet pitoisuudet aiheuttavat levän ja bakteerien lisääntymistä. Levien aiheuttamat klorofyllipitoisuudet olivat 12 milligrammaa kuutiossa vettä (12 mg/m³), joka yltää rehevöityneen järven tasolle. Järven virkistysarvo luokitellaan tyydyttäväksi.^[3]

Vuoden 1959 peruskarttaan on sekä Särkijärvelle että Pikku Särkijärvelle merkitty selvät laskuojat. Tuohon aikaan molemmat järvet olivat muuten autiot, mutta järvien välissä tien varressa sijaitsi kiinteistö. Vuoden 1980 karttassa on muutos jo huomattava. Järven rantoja on mökitetty ja tulo-ojakin on kaivettu.^[5][6]