Alinenjärvi

Järvi on 1,3 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä ja sen pinta-ala on 44 hehtaaria. Se sijaitsee Nokian taajama-alueen länsipuolella Alisenjärvellä valtatie 11 eteläpuolella. Järven vesiallas on kaksiosainen. Keskellä järveä kaksi niemeä erottavat isomman läntisen altaan itäisestä altaasta. Altaiden välinen salmi on kivinen. Länsialtaassa on 30 metriä leveä saari ja itäaltaan etelärannassa sijaitsee pieni luoto. Järveen laskee viisi lyhyttä suo-ojaa, mutta tärkein tulo-oja on Ylisenjärven 400 metriä pitkä laskuoja. Se laskee järveen kohdassa, missä valtatie 11 sivuaa näkyvästi järven koillisrantaa. Järven oma laskuoja Laajanoja lähtee järven eteläpäästä ja juoksee luontaisesti mutkitelleen koko viiden kilometrin matkansa Nokian taajama-alueella. Oja alittaa monia katuja ja se muodostaa alajuoksulla pieniä patoaltaita ennen kuin se laskee Nokianvirtaan. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 252 vuorokautta.^[1][2][4]

Järven rantaviivan pituus on 4,9 kilometriä. Järven ympäristö on pääasiassa moreenipeitteistä metsämaastoa, mutta luoteessa ja etelässä on soistunutta metsää. Korkeimmat kalliomäet sijaitsevat itäisen altaan eteläpuolella. Rannoille on rakennettu kuusi vapaa-ajan asuntoa, joista yksi sijaitsee saaressa. Järvellä on neljä yhteisöjen ylläpitämää rantamajaa, joista pohjoisrannalla on lomakylä ja Nokian Invalidien lomakoti ^[5]. Kolmas on Nokian Urheilijoiden maja ^[6], joka sijaitsee etelärannalla Laajanojan luusuan länsipuolella, ja neljäs on länsirannalla sijaitseva Rasti-Nokian vuokramaja ^[7]. Alisenjärven asuntoalue ulottuu lähes järvelle asti ja sieltä tulee monia kävelypolkuja järven etelärannoille. Itäisen altaan eteläpäässä sijaitsee yleinen uimaranta. Järvi jää valtatien 11, yhdystien 3001 ja Alisenjärven asuntoalueen tiiviin kolmion sisälle. Järven länsipään ylittää korkeajännitelinja.^[1][2][4]

Alisenjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1987, 1988 ja 1990–2015 ja näytteitä on otettu kolmelta paikalta. Alisenjärvi ja sen valuma-alueen yläpuoliset järvet valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Tämän hankkeen aikana järvi kalkittiin kolmasti vuosina 1992, 2007 ja 2014. Ennen kalkituksia järven ravinnetasot vaihtelivat karujen ja lievästi rehevöityneiden järvien tasojen välillä. Kalituksen jälkeen fosforipitoisuudet ovat pysyneet matalina eli alle 12 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Vesi oli myös erittäin hapanta. Järvi on syvimmillään yli 13 metriä syvä ja siihen muodostuu lämpötilakerrostumisen seurauksena alus- ja päällysvettä. Hapen pitoisuudet laskevat voimakkaasti alusvedessä, missä hapen kemiallinen kuluminen on voimakasta. Syvänteessä esiintyy toisinaan happikatoa. Yläpuolisista järvistä kalkittiin myös Ruokejärvi ja Kalliojärvi sekä eräs suo koekalkittiin. Viimeisen kalkituksen jälkeen järven happamuustaso kohosi normaaliksi ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan koheni selvästi. Alinenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön kalkitsemisen jälkeen erittäin hyvin.^[3]

Vuoden 1953 peruskartassa Alinenjärvi on erämaajärvi, jonka itäisen altaan ohitse kulki Pinsiölle johtava maantie. Se oli houkutellut tekemään neljä vapa-ajan asuntoja sekä saareen että itäisen altaan pohjoisrannalle ja etelärannalle. Sähkölinja ylitti järven saaren kautta vielä 1955, mutta sitä laajennettiin korkeajännitelinjaksi vuoden 1960 karttaan. Tämän jälkeen, kun valtatie 11 ja yhdystie 3001 rakennettiin, olivat järven rannat helposti saavutettavissa. Silloin rannoille ilmaantuivat yhteisöjen kolme rantamajaa ja muutama yksityinen vapaa-ajan asunto. Nykyisen uimarannan kohdalle oli vuoden 1975 karttaan merkitty tanssilava. Nokian kaupungin taajama-alue laajeni 1980-luvulla voimakkaasti luoteeseen ja Ikävänmaan metsiin rakennettiin silloin Alisenjärven asuntoaluetta. Järvi on kuulunut osittain Haaviston jakokunnalle.^{[8][9][10][11][12][13][14]}