Armijärvi (Hattula)
Armijärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hattulan Nihattulassa sijaitseva pieni järvi.[2][1]
| Armijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Hattula |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Vanajanselän alue (35.23) |
| Laskuoja | ei laskuojaa [1] |
| Järvinumero | 35.237.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 88 m [1] |
| Pituus | 700 m [1] |
| Leveys | 150 m [1] |
| Rantaviiva | 1,674 km [2] |
| Pinta-ala | 10,4 ha [3] |
| Tilavuus | 0,00041849 km³ [4] |
| Keskisyvyys | 4,61 m [4] |
| Suurin syvyys | 9,1 m [4] |
| Valuma-alue | 3,2 km² [3] |
 Armijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajanselän alueella. Siihen sisältyy kolmannen jakovaiheen Leteenojan valuma-alue, jonka alueella järvi on. Järven vedenpinnan korkeus on 88,0 metriä meren pinnan yläpuolella, joka on 7 metriä ylempänä kuin viereinen Lehijärvi. Armijärvellä ei kuitenkaan ole laskuojaa tai tulo-ojia, joten veden vaihtuvuus on heikkoa. Järven itäpuolinen Parolannummi kuuluu pitkään harjujaksoon, jonka pohjavesialueelta kumpuaa vettä järven pohjan lähteistä.[5] Järvi on 700 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 9,1 hehtaaria. Harjulla on muutamia kuivia suppia, joten Armijärvi on todennäköisesti myös suppa, johon pohjavesi on noussut muodostaen järven.[5] Järvi on luodattu ja sen keskimääräinen syvyys 4,6 metriä ja tilavuus on 420 000 kuutiometriä (m³). Sen syvin kohta, joka on 9,1 metriä syvä, sijaitsee järven pohjoispäässä. Järven rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä. Järven itärannat ovat jyrkkiä, mikä johtuu sen sijainnista harjun reunalla. Matalia länsi- ja etelärantoja seuraa vanha kylätie (yhdystie 13899) ja tien varrella sijaitsee vanha kylän asutus. Myös harjulle on rakennettu tiiviisti, mutta moderni asumisalue seuraa harjun rinnettä pohjoisemmassa. Järven lounaispään ohittaa seututie 130.[2][4][1][6]
Historiaa
muokkaaJärven aikaisempi nimi oli keskiajan lopulla Armilampi. Kylä muodosti järven eteläpäähän ryhmäkylän, joka todennäköisesti poltettiin Isovihan aikana. Ryhmäkylä hajosi ja talot siirrettiin 1800-luvulla nykyisille paikoilleen järven länsipuolelle. Järven ympäristössä harjoitteli 1500-luvulta alkaen Ruotsin armeija ja Venäjän vallan aikana samaa Parolan nummen harjoittelupaikkaa käytti Venäjän armeija. Seudulla asusteli kesäisin jopa 30 000–40 000 sotilasta.[7]
Vedenlaatu ja järven kunnostus
muokkaaJärvi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvisin ja kerrostuneisuus säilyy pitkään. Järvi on ollut rehevöitynyt ja siinä on esiintynyt sisäistä kuormitusta niin, että kerrostuneisuuskaudella alusvedestä tuli lähes hapetonta ja päällysvedessä esiintyi sinileväkukintoja. Vedenlaatu oli erittäin heikko ja järvessä esiintyi rapu- ja kalakuolemia.[3]
Vuonna 1981 perustettiin Armijärven suojeluyhdistys. Mekaaniset kalastus- ja kasvuston poistotalkoot ovat osaltaan parantaneet järven ravinnetilaa. Järvi on kemikalisoitu kolmesti. Vuoden 1985 talvella siihen levitettiin alumiinisulfaattia ja ferrosulfaattia. Kemikaalit saostavat veteen liuenneet fosforiyhdisteet järvenpohjaan. Saostus uusittiin talvella 1991 ja vielä vuonna 1993. Ensimmäinen ja toinen käsittely laski veden fosforipitoisuutta merkittävästi, mutta niiden pitoisuudet alkoivat vähitellen kasvaa. Kesäkuussa 1995 levitettiin alumiinikloridia alusveteen neljän metrin syvyyteen (PAX-14, 100 grammaa kuutiometrille). Silloin pienenivät sekä alusveden että päällysveden foforipitoisuudet. Viimeisin käsittely alumiinikloridilla tehtiin vuonna 2016, joka on auttanut pitämään ravinnetasot vakaana ainakin vuoteen 2021 asti. Järvi on nykyään hyvässä kunnossa. Järvestä on poistoputki viereiseen Lehijärveen [7].[4][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Armijärvi, Hattula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2017.
- ↑ a b c d Virtanen, Laura: Kemikaloinnin kehittäminen rehevöityneiden järvien kunnostusmenetelmänä (PDF) (diplomityö) 2021. Lappeenranta: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ a b c d e JärviWiki: Armijärvi, viitattu 18.2.2017
- ↑ a b Ahonen, Jussi & al.: Geologisen rakenteen selvitys Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan pohjavesialueilla (PDF) (raportti, pohjavesiselvitys) 2011. Hattula: Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 24.3.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Armijärvi, Hattula (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Armijärvi linnaseutu.fi. Hattula: Nihattulan kyläyhdistys. Arkistoitu 24.3.2023. Viitattu 24.3.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa- Nihattulan ranta, Armijärvi (Arkistoitu – Internet Archive), uimarannan laatu
- Ristolainen, Minna: Nihattula (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 18.2.2017
- Häme-Wiki: Nihattula (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 18.2.2017