IBM

 

IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.^[5] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.^[6][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.^[1]

Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa.

IBM valmisti erilaisia kirjoituskoneita. 1940-luvulla yhtiöllä oli prototyyppi kirjoituskoneesta, jolla pystyi kirjoittamaan Kiinan kirjoitusjärjestelmän merkkejä ja sisälsi 5 400 merkkiä: kirjoitus tapahtui neljän numeron yhdistelmällä, jonka tuloksena tietty merkki kirjoitettiin.^[7] Vuonna 1961 yhtiö julkaisi menestyksekkään IBM Selectric -kirjoituskoneen.^[8]

 

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.^[9] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.^[9] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.^[9]

IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.^[10] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.^[11] IBM S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.^[12] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Joséssa 1960-luvun lopussa.^[13] IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

Vuonna 1995 IBM osti Lotus Softwaren. IBM käytti tuotemerkkiä Lotus esim. Lotus Notesin nimenä ja kuluttajaohjelmistoissaan kuten Lotus SmartSuite.

IBM:n kannettavien ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.^[14] IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.^[15]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa. Kaupat toteutuivat onnistuneesti.^[16][17] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtiöön vuoden 2021 loppuun mennessä: infrastruktuuripalvelut siirtyivät uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli "Kyndryl".^[18] IBM itse keskittyi pilvipalveluihin ja tekoälyyn.^[18][19]

Huhtikuussa 2024 IBM ilmoitti hankkivansa HashiCorpin 6,4 miljardin dollarin kaupassa.^[20]

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen^[21].

Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen-pääkonttori toimi vuodesta 1978 Helsingin Munkkiniemessä, kunnes se 44 vuoden jälkeen muutti Kallioon uuteen Lyyra-kortteliin vuonna 2023^[22][23].

IBM:n palvelukseen Suomessa heti perustamisvaiheessa tullut ja kauppaneuvoksen arvonimen sittemmin saanut Bengt Grönholm johti Suomen-yhtiötä 1950-luvun lopulta vuoteen 1973 asti,^[24] sitten Olli Varho joka kuoli Rissalan lentoturmassa 1978^[25][26]. Varhon seuraaja Felix Björklund johti yhtiötä läpi 1980-luvun, sitten Erik Anderson 1992–1996,^[27] Pyry Lautsuo 1997–2006, Johan Sandell^[28] ja Antti Partanen 2022–2024^[29].

IBM:n palvelinperheet:

• IBM BladeCenter – Korttipalvelimet (”bladet”)
• IBM System x – Intel- ja AMD-palvelimet (ennen NetServer, NetVista)
• IBM Power Systems – Keskiraskaat integroidut palvelimet (ennen AS/400) ja Unix-palvelimet (AIX)
• IBM System z – Mainframe-suurtietokoneet (z/OS, z/VM)

• IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät

• Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
• Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
• Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
• Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
• Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
• Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
• WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
• SPSS (tilastollinen laskenta)
• Watson (tekoäly)
• CICS-transaktiohallintajärjestelmä^[30]

• OS/2
• Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta IBM Wikimedia Commonsissa

• Numerotietoa yrityksestä
• IBM:n yritysesittely (englanniksi)
• Paju, Petri: Kauppaneuvos Bengt Grönholm (1909–1976). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Pienoiselämäkerta Suomen IBM toimitusjohtajasta vuosina 1956–1973.)