Venäläinen rekisterikilpi

Venäjälle rekisteröidyissä autoissa on vuodesta 1993 ollut käytössä rekisterikilpityyppi, jossa oikeassa reunassa olevassa kentässä on kaksi- tai kolminumeroinen tunnus, joka osoittaa rekisteröintialueen. Aluetunnuksen alla on traktorikilpiä lukuun ottamatta kaikissa nykyisissä kilpityypeissä teksti "RUS". Autoissa käytettävien kilpien koko on niin sanottu eurooppalainen standardi 520 x 110 mm.

Kilvissä käytettävät kirjaimet on rajattu 12:een sellaiseen, joiden graafinen asu löytyy niin kyrillisestä kuin latinalaisesta aakkostosta (А, В, Е, К, М, Н, О, Р, С, Т, У ja Х, kirjainten merkitys ei siis välttämättä ole sama molemmissa aakkostoissa). Tästä ovat poikkeuksena diplomaattikilvet. Kirjaimet ovat numeroita pienemmät kaikissa kilpityypeissä.

Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoissa käytettävissä kilvissä on alussa yksi kirjain, sitten kolme numeroa ja kaksi kirjainta. Näin yhden aluenumeron alle mahtuu maksimissaan 1 726 272 yhdistelmää. Aluenumeron alla on RUS-tekstin yhteydessä Venäjän lippu.

Venäjällä ei virallisesti myydä kirjain- ja numeroyhdistelmiä, mutta epävirallisesti tällaista tapahtuu lahjuksia vastaan. Erityisessä suosiossa ovat kilvet, joissa kaikki kirjaimet ovat identtiset. Mikäli kilvessä on kaksi nollaa peräkkäin, se kuuluu todennäköisesti jollekin viranhaltijalle. Jeltsinin aikana oli tarkoitus tasa-arvoistaa rekisterinumerot siten, että tieliikennepoliisi valvoisi kaikkia tienkäyttäjiä tasapuolisesti, mutta vanha käytäntö palasi ja kaksoisnollilla varustettujen kilpien haltijoilla uskotaan olevan esimerkiksi lievempi nopeusvalvonta kuin muilla.

1990-luvulla venäläisten omistamissa autoissa oli paljon Valko-Venäjän ja myös Ukrainan rekisterikilpiä autojen maahantuontiin liittyvästä verotuksesta johtuen.

Perävaunun kilpi on muuten samanlainen kuin vastaavantyyppinen autokilpi, mutta merkistö on kaksi kirjainta ja neljä numeroa.

Kilvessä on keltaisella pohjalla mustat merkit. Merkistö koostuu kahdesta kirjaimesta ja kolmesta numerosta. Kilpeä käyttää osa linja-autoista, taksit ja linjaliikennettä harjoittavat minibussit ("maršrutkat").

Poliisin (ja ennen miliisin) käytössä olevan kilven pohjaväri on sininen ja merkistö valkoinen. Merkistössä on yksi kirjain ja neljä numeroa.

Siirtokilpiä käytetään rekisteröimättömien tai rekisteristä poistettujen ajoneuvojen väliaikaiseen siirtoon. Merkistössä on kaksi kirjainta, kolme numeroa ja yksi kirjain. Aluekoodikentän pohjaväri on keltainen ja RUS-tekstin ohessa on Venäjän lippu. Kilpi on laminoitua paperia.

Aiemmin siirtokilvet olivat paperia, merkit olivat niissä kahdessa rivissä ja ne sijoitettiin ikkunan sisäpuolelle.

Vientikilpiä käytetään Venäjältä ulkomaille vietävissä autoissa. Vientikilpien vasemmassa reunassa on omassa kentässään suuri Т-kirjain ja pääkentässä kaksi kirjainta ja kolme numeroa.

Diplomaattien kilpien pohjaväri on punainen ja merkistö valkoinen. Merkistö koostuu kolmesta isosta maakoodin muodostavasta numerosta sekä kirjaimesta tai kirjaimista, jotka merkitsevät auton käyttäjää (diplomaattistatuksen omaava henkilö CD tai D, ilman diplomaattistatusta oleva henkilö T) ja yhden tai kolmen numeron yksilöivästä sarjasta.

Armeijan kilvissä on mustalla heijastamattomalla pohjalla valkoiset merkit. Merkistö koostuu neljästä numerosta ja kahdesta kirjaimesta. Armeijan kilpien aluekooditus on eri kuin muiden kilpityyppien.

Moottoripyörissä sekä traktoreissa ja muissa hitaasti liikkuvissa koneissa käytetään kilpeä, jossa merkit ovat kahdessa rivissä.

Korkeimmille viranhaltijoille ja virkamiehille voitiin aiemmin myöntää ns. federaation kilpi. Se oli mitoiltaan ja merkeiltään samanlainen kuin siviilikilpi, mutta siinä oikean reunan pienempi osio oli kokonaan Venäjän lippu ilman aluenumeroa. Kyseisillä autoilla oli liikenteessä poikkeusoikeuksia. Näitä kilpiä oli erittäin vähän. Federaation kilvissä kirjaimet viittasivat auton omistavaan organisaatioon kuten FSB:hen tai hallitukseen.

Federaation kilvet poistettiin käytöstä 1.2.2007 ja vaihdettiin tavallisen kilven näköisiin. Suurin osa autoista sai vaihdossa kilvet, joissa on kirjaimet А ja МР ja aluekoodina 97.

1920-luvulla Neuvostoliiton rekisterikilvet olivat tyyppiä "0-00-00". 1950-luvulla ne olivat tyyppiä "КУ 11-11" (kilpi oli keltapohjainen), ja kirjaimina käytettiin lähes kaikkia kyrillisen aakkoston kirjaimia. Myöhemmin kilvissä oli vuoteen 1981 saakka mustalla pohjalla valkoiset merkit kahdessa rivissä (neljä numeroa ja kaksi tai kolme kirjainta). Kirjaimista kaksi ensimmäistä osoittivat alueen, jossa ajoneuvo oli rekisteröity.

Vuodesta 1981 alkaen alettiin käyttää pitkiä yksirivisiä valkopohjaisia kilpiä, joissa kirjaimet ja numerot olivat mustia. Valtiolle kuuluvat autot pystyi erottamaan yksityiskäyttöön rekisteröidyistä, sillä yksityisten autoissa yksi kirjaimista oli numeroiden edellä. Esimerkiksi kilpi "ж 75 64 СА" kuului Saratovin alueella asuneelle yksityishenkilölle (Saratov on venäjäksi Саратов, kilven lopussa olevat kirjaimet vastaavat sanan kahta alkukirjainta). Kilpi "01 82 ВОА" kuului puolestaan jollekin Vologdan alueen viranomaistaholle tai valtionyritykselle (Vologda on venäjäksi Вологда, sanan kaksi alkukirjainta näkyvät kilvessä).

Venäjän rekisterikilpien oikeassa reunassa käytettävät aluenumerot ovat alun perin vastanneet numeroiden 01-89 osalta sitä järjestystä, missä federaatiosubjektit (alueet) on mainittu Venäjän perustuslaissa. Federaatiosubjektit on lueteltu siinä tyypeittäin, ja jokaisen tyypin sisällä järjestys vastaa venäjänkielistä aakkosjärjestystä.

Alkuperäiseen järjestykseen ovat aiheuttaneet muutoksia 2000-luvulla tehdyt aluejakomuutokset ja se, että joidenkin federaatiosubjektien alkuperäisen koodin kaikki mahdolliset yhdistelmät on käytetty kokonaan, ja siksi on jouduttu turvautumaan ylimääräisiin sarjoihin. Kaikki 100:aa suuremmat koodit ovat ylimääräisiä sarjoja, jotka on annettu federaatiosubjekteille siten, että aluekoodin kaksi viimeistä numeroa vastaavat ko. federaatiosubjektilla aiemmin käytössä ollutta sarjaa (esim. Pietarissa ovat käytössä 78- ja 98-sarjojen lisäksi 178- ja 198-sarjat).

Koodi	Federaatiosubjekti
01	Adygeian tasavalta
02, 102[1], 702	Baškortostanin tasavalta
03	Burjatian tasavalta
04	Altain tasavalta
05	Dagestanin tasavalta
06	Ingušian tasavalta
07	Kabardi-Balkarian tasavalta
08	Kalmykian tasavalta
09	Karatšai-Tšerkessian tasavalta
10	Karjalan tasavalta
11	Komin tasavalta
12	Marin tasavalta
13, 113†	Mordvan tasavalta
14	Sahan tasavalta (Jakutia)
15	Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta
16, 116[2], 716	Tatarstanin tasavalta
17	Tuvan tasavalta
18	Udmurtian tasavalta
19	Hakassian tasavalta
20	poistettu käytöstä (kuului aiemmin Tšetšenialle)
21, 121†	Tšuvassian tasavalta
22 , 122	Altain aluepiiri
23, 93[3], 123	Krasnodarin aluepiiri
24, 84, 88, 124[4]	Krasnojarskin aluepiiri (ml. entisten Taimyrin autonomisen piirikunnan ja Evenkian autonomisen piirikunnan koodit)
25, 125[5]	Primorjen aluepiiri
26, 126	Stavropolin aluepiiri
27	Habarovskin aluepiiri
28	Amurin alue
29	Arkangelin alue
30	Astrahanin alue
31	Belgorodin alue
32	Brjanskin alue
33	Vladimirin alue
34, 134	Volgogradin alue
35	Vologdan alue
36, 136	Voronežin alue
37	Ivanovon alue
38, 85, 138	Irkutskin alue (ml. entisen Ust-Ordynskin Burjatian autonomisen piirikunnan koodi)
39, 91[6]	Kaliningradin alue
40	Kalugan alue
41, 82	Kamtšatkan aluepiiri (ml. entisten Kamtšatkan alueen ja Korjakian autonomisen piirikunnan koodit)
42, 142	Kemerovon alue
43	Kirovin alue
44	Kostroman alue
45	Kurganin alue
46	Kurskin alue
47, 147	Leningradin alue
48	Lipetskin alue
49	Magadanin alue
50, 90[7], 150[8], 190[9], 750	Moskovan alue
51	Murmanskin alue
52, 152[10]	Nižni Novgorodin alue
53	Novgorodin alue
54, 154	Novosibirskin alue
55	Omskin alue
56	Orenburgin alue
57	Orjolin alue
58	Penzan alue
59, 81, 159	Permin aluepiiri (ml. entisten Permin alueen ja Permin Komin autonomisen piirikunnan koodit)
60	Pihkovan alue
61, 161[11], 761	Rostovin alue
62	Rjazanin alue
63, 163[12], 763	Samaran alue
64, 164	Saratovin alue
65	Sahalinin alue
66, 96[13], 196	Sverdlovskin alue
67	Smolenskin alue
68	Tambovin alue
69	Tverin alue
70	Tomskin alue
71	Tulan alue
72	Tjumenin alue
73, 173†	Uljanovskin alue
74, 174[14]	Tšeljabinskin alue
75, 80	Taka-Baikalian aluepiiri (ml. entisten Tšitan alueen ja Agan Burjatian autonomisen piirkunnan koodit)
76	Jaroslavlin alue
77, 97[15], 99[16], 177[17], 197[18], 199[19], 777, 799[20]	Moskovan kaupunki
78, 98[21], 178, 198[22]	Pietarin kaupunki
79	Juutalaisten autonominen alue
82	Krimin tasavalta[23]
83	Nenetsian autonominen piirikunta
86, 186	Hanti-Mansian autonominen piirikunta
87	Tšukotkan autonominen piirikunta
89	Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta
92	Sevastopol
94	Tietyt Venäjän ulkopuolella olevat alueet, joilla Venäjällä on valtiollista toimintaa (esim. Baikonur)
95	Tšetšenian tasavalta
184	Khersonin alue
185	Zaporizhzhian alue

^† — Ei vapaassa käytössä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäläinen rekisterikilpi Wikimedia Commonsissa