Sebastian I (Portugali)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sebastian I
Portugalin kuningas
Valtakausi 11. kesäkuuta 1557 – 4. elokuuta 1578
Edeltäjä Juhana III
Seuraaja Henrik I
Syntynyt 20. tammikuuta 1554
Lissabon, Portugali
Kuollut 4. elokuuta 1578
Alcazarquivir, Marokko
Suku Avis
Isä João Manuel
Äiti Johanna Itävaltalainen
Uskonto roomalaiskatolilaisuus

Sebastian I (port. Sebastião I; 20. tammikuuta 1554 Lissabon4. elokuuta 1578 Alcazarquivir) oli Portugalin ja Algarven kuningas vuosina 1557–1578.

Suku ja hallitsijakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sebastião seurasi valtaistuimelle vuonna 1557 isoisäänsä Juhana III:tta. Sebastianin isä, Portugalin prinssi João Manuel (1537–1554) kuoli muutama viikko ennen poikansa syntymää. Hänen äitinsä oli prinsessa Juana de Austria (1535–1573), joka oli keisari Kaarle V:n ja keisarinna Isabellan nuorin tytär.

Sebastian I tuli Portugalin kuninkaaksi kolmevuotiaana. Hän oli kasvanut vastauskonpuhdistuksen ja maan sotilaallisen ylimystön vaikutuspiirissä ja omaksunut ajatuksen Pohjois-Afrikan valtaamisesta. Vuonna 1574 hän vieraili Ceutalla ja Tangerissa, mikä vahvisti hänen haluaan toteuttaa ristiretki islamilaiseen Marokkoon. Marokon sisäpoliittiset tapahtumat antoivat tekosyyn puuttua Marokon asioihin. Maata hallinneen Saadi-dynastian hallitsija Muhammad al-Mutawakkil oli menettänyt asemansa osmanien tukemalle Abd al-Malikille. Vuonna 1576 Al-Mutawakkil tuli Iberian niemimaalle pyytämään tukea valtaistuimensa palauttamiseksi. Espanjan Filip II kieltäytyi, mutta Sebastian otti ehdotuksen innostuneesti vastaan.[1]

Sebastian I kuoli 24-vuotiaana Ksar el-Kebirin taistelussa vuonna 1578 ilman perillistä, jolloin häntä seurasi hänen 66-vuotias setänsä, kardinaali Henrik.[2]

Sebastianismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemansa jälkeen Sebastianista tuli kaivattu kuningas. Hänen ruumiinsa tunnistettiin taistelukentällä ja tuotiin joulukuussa 1578 haudattavaksi Portugaliin. Kuitenkin monet uskoivat, että Sebastian ei ollut kuollut vaan piiloutunut kärsittyään tappion taistelussa.[2]

Sebastianin odotuksesta tuli tärkeä osa Portugalin identiteettiä. Kansalaiset odottivat hänen paluutaan, joka aloittaisi uuden kukoistuksen ajan. Kun Bragançan herttua Juhana julistettiin kuninkaaksi joulukuussa 1640, joutui hän vannomaan, että luovuttaisi valtaistuimensa Sebastianille, jos tämä tulisi sitä vaatimaan.[2]

  1. Disney, A. R.: A History of Portugal and the Portuguese Empire - Volume 2: The Portuguese Empire, ss. 16-20. Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-511-65024-6. (englanniksi)
  2. a b c Pekka Masonen: Pelissä koko maan kohtalo. Aamulehti, 16.6.2011, s. A02.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.