Ašura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ašura
عاشوراء‎ ʻĀshūrā’
Tyyppi islamilainen pyhäpäivä
Vietetään muharram-kuun 10. päivä
Järjestämistiheys vuosittain
Liittyy Husain ibn Alin kuolema, Šiialaisuus

Ašura on islamilaisen kalenterin ensimmäisen kuukauden, muharramin, 10. päivän nimi. Šiialaiset juhlivat ašuraa kolmannen imaamin ja profeetta Muhammedin tyttärenpojan Husain ibn Alin kuoleman muistojuhlana.[1] Husainin kerrotaan kuolleen Karbalan taistelussa länsimaisen kalenterin vuonna 680.[1] Myös sunnit voivat juhlia ašuraa paastoamalla.[2]

Karbalan murhenäytelmän muisteleminen on toistuva, vuoden tärkein tapahtuma šiialaisille. Kymmenen päivää kestävää sureminen huipentuu viimeisen päivän ašura-juhlaan. Šiialaiset muistelevat tapahtumaa kulkuein, suruliputuksin ja marttyyrinäytelmin.[3] Šiialaiset juhlivat ašuraa lyömällä itseään esimerkiksi rintaan surumusiikin tahdissa.[1][4] Juhlan äärimmäisimmissä muodoissa juhlijat ruoskivat itseään ja viiltelevät otsaansa samaistuakseen Husseinin kärsimyksiin.[4]

Iranissa juhla ulottuu usealle päivälle, ja siihen liittyy taistelua koskevien runsaiden perimätietojen kertominen jälkipolville pienissä kodikkaissa illanvietoissa, joita varakkaat kansalaiset tarjoavat naapuristolleen. Ilmaista ruokatarjoilua (nazri) on järjestetty myös kaduille ja moskeijoihin.[5] Yksi päivä omistetaan naisten kärsimyksien muistelemiseen.

Ašuran yhteydet pääsiäisen viettoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ašurakulkue Teheranissa, Iranissa 2010
Ašura -kulkue Syyriassa vuonna 2017. Osallistujat lyövät itseään tahdissa muistellessaan Husainin kärsimyksiä.

Myös sunnit juhlivat ašuraa, ja tekevät sen paastoamalla yhdestä kolmeen päivään 9., 10. ja 11. muharram-kuuta.[2] Juhlalla on suora historiallinen yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Kuuden kirjan kokoelma sisältää useita haditheja aiheesta.[6] Al-Bukharin seuraava hadith kertoo juhlan säätämisestä:

"Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä." [7][8]

Kun sunnien ašura-juhla liittyy historiallisesti juutalaisten pääsiäiseen, šiiojen ašura-juhlassa näkyy mytomorfisia yhteyksiä myös kristilliseen pääsiäiseen. Husainin hahmo vastaa kristinuskon Jeesusta.[9][10] Ašurajuhlassa keskitytään Husainin kärsimyskokemuksiin tavalla, joka muistuttaa Jeesuksen kärsimyksiä pääsiäisenä. Husainin kuolema sisältää jopa pelastussanoman: Husain ja hänen äitinsä Fatima saivat oikeuden puhua kaikkien šiiojen puolesta Viimeisellä tuomiolla. Yksi Husainin kuoleman johdosta vuodatettu kyynel voi pelastaa ihmisen Helvetin tulelta. Tämä vastaa kristillistä ajatusta lunastuksesta Jeesuksen ristinkuoleman kautta.[9][10] Šiialaisessa ikonografiassa Husain on Kristusta muistuttava, ihannoitu hahmo.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ashura-juhlan viettoa Syyriassa 2017
Suihkulähde on värjätty verenpunaiseksi muistojuhlassa Iranissa 2009

Tiedot Karbalan taistelusta perustuvat 800-luvulla tallennettuihin tarinoihin, eikä itse taistelusta tai sen päähenkilöistä ole löydetty aikalaistietoa tai arkeologisia jälkiä. Taistelun kuvaus erilaisine vaiheineen on kuitenkin osa islaminuskoa. [11]

Ašura-juhlan vieton samoin kuin ghadir-khumm -juhlan aloitti šiialainen buijidien dynastia.[12] Iranissa 1500- ja 1600-luvuilla hallinneet šiialaiset safavidit elvyttivät ne kansanomaisina uskonnollisina juhlina. [13]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ašura.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Herzig, Edmund: “Safavids”, Teoksessa The Princeton Encyclopedia of Islamic Political Thought, toim. Gerhard Böwering, s. 480-481. Princeton University Press, 2013.
  • Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0
  • Nevo, Y. E. & Koren, J: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, NY: Prometheus Books, 2003). ISBN 1-59102-083-2
  • Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona ja Seppälä, Olli: Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja, 2016.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona ja Seppälä, Olli, s. 166–169
  2. ↑ a b Ramadanin säännöt: Vapaaehtoiset paastot Islamopas.com.
  3. ↑ Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 176–178
  4. ↑ a b What is Ashura? BBC. 6.12.2011. Viitattu 5.5.2019. (englanti)
  5. ↑ Jason Rezaian: Iranians relish free food during month of mourning Washington Post. 3.12.2012.
  6. ↑ Search results: Ashura sunnah.com.
  7. ↑ al-Bukhari: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips Sahih al-Bukhari. (English reference) Book 65, Hadith 4680. sunnah.com.
  8. ↑ Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona & Seppälä, Olli: Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa, s. 1966–169. Kirjapaja, 2016.
  9. ↑ a b Hämeen-Anttila, 2004, 176–177
  10. ↑ a b Heikki Räisänen: Mitä varhaiset kristityt uskoivat, s. 154. Wsoy, 2011.
  11. ↑ Nevo, Y. E. & Koren, J.: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Prometheus Books, 2003.
  12. ↑ Lapidus 2022, s. 220
  13. ↑ Herzig 2013, 480–481
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ašura&oldid=22299151”