Kyllähän Suomi hiihtomaaksi on tiedetty ja Yle Urheilun lajilähetykset hyvin suosituiksi, mutta maanantaiaamuna tauluun pamahti kovin häkellyttävä luku.
Tv-katsojamääriä mittaava Finnpanel ilmoitti, että lähetys Imatran SM-kisojen 10 kilometrin (p) väliaikalähtöisestä kilpailusta oli tavoittanut eli vanginnut ainakin muutamaksi minuutiksi ruudun ääreen peräti 990 000 suomalaista.
Kun tähän lisätään kaupallisen Viaplayn kisalähetyksen katsojat, miljoonan rajapyykki paukkui mennen tullen.
Ei vaadi Nobel-tason päättelykykyä kirjoittaa, että nuo muutamat minuutit sijoittuivat pääasiassa lähetyksen alkuun, kun matkaan starttasi numerolla 1 maan johtava viihdetähti Antti Tuisku.
Tämän jälkeen lähetyksen keskikatsojamäärä asettui 635 000:een. Sekin oli TV2:n viikon kärkiluku ja sellaisena huima, kun puhutaan kansallisesta mestaruustapahtumasta, jonne eliittiurheilijat Niskasineen ja Pärmäkoskineen eivät edes saapuneet paikalle.
Huikea lähtö
Tuiskun kisaviikko sai huikean lähdön jo perjantaina, kun hänen perustamansa, SM-tasolla debytoinut AT Ski Teamin naisjoukkue saavutti parisprintin kultaa Emmi Lämsän ja vasta 16-vuotiaan Olivia Purasen voimin.
Katsotaan ensin, mitä keski-ikäiselle viihdetähdelle jäi ladulta käteen: 142. sija 151 maaliintulijan joukossa.
Eroa voittaja Ristomatti Hakolaan kertyi 8.26,5, mikä tarkoittaa, että Tuisku otti Pohjois-Satakunnan tummalta hurmurilta kuokkaan jokaisella 100 metrin pätkällä keskimäärin 5,06 sekuntia. Se on lähes kalenterilla mitattava ero.
Tästä huolimatta tapahtumaan tosissaan ja lähes ammattimaisesti valmistautunut Tuisku teki lähes jokaisesta osallistujasta Imatralla voittajan. Tätä symboloivat ennen kaikkea jo ylempänä esitellyt mediakulutusluvut.
Kukaan ei myöskään enää epäille, olisiko SM-kisojen väliaikalähdössä esimerkiksi 50:nneksi sijoittuva urheilija – tässä tapauksessa Tuiskun lähes 5,5 minuutilla lyönyt Pohti Ski Teamin Jirka Oja – kuitenkin edelleen aika kova urheilija.
Myös Ukonniemen stadionille saapui sellaista katsojasegmenttiä, jota ei todellakaan hiihtokisoissa ole aiemmin nähty. AT Ski Teamin fanitavara teki kauppansa tahtiin, joka sai vakiintuneiden hiihtoseurojen edusmiehet vihreiksi kateudesta.
Tiukkapipoisia somessa
Sosiaalisessa mediassa Tuiskun läsnäolo kansallisessa arvotapahtumassa jakoi rajusti mielipiteitä.
On syytä todeta, että tähti ei saanut Hiihtoliitolta mitään erityiskohtelua, vaan SM-kisoihin pääsee ilmoittautumalla, kunhan löytyy lisenssi ja hoidettu osallistumismaksu.
Esimerkiksi yleisurheilun Kalevan kisoihin Tuiskun tie olisi ollut pystyssä Urheiluliiton ylläpitämien, lajikohtaisten tulosrajavaatimusten takia.
Puritaaneille oli liikaa varsinkin Tuiskun saaman mediahuomion kiistaton yltäkylläisyys, mutta tiukkapipojenkin luulisi sisäistävän, ettei miljoona suomalaista ole ainakaan kovin väärässä. Joskus tekee hyvää avata ikkunat talvikeleilläkin.
Media-ajastaan ja elintilastaan matalassa sillassa kamppailevan perinnelajijärjestön eli Painiliiton hallituksessa istuva Pekka Moliis sen ilmaisi viikonloppuna vastaansanomattomasti: ”Mikä tahansa urheilulaji ottaisi oman Antti Tuiskunsa huutaen SM-kisoihinsa.”
Esimerkiksi Cheekin isoisä Väinö Tiihonen oli mäkihypyn olympiaedustaja 1936. Jos Cheek, jyrkkänä ajatusleikkinä toki, olisi loistonsa päivinä houkuteltu lajin SM-tapahtumaan, ehkä paikalle olisi saapunut arvostelutuomarien lisäksi joku muukin.
Vesa-Matti Loirin 1970-luvulla ottamat nyrkkeilyottelut olisivat tänä päivänä myös olemassaolostaan kamppailevalle klassikkolajille tajunnan räjäyttävää materiaalia sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
Kalevi Hämäläinen hiihti kuuluisasti olympiakultaa Squaw Valleyn olympiakisojen 50 kilometrillä vuonna 1960, hänkin lähtönumerolla yksi. Tällaisista asioista, saati edes SM-menestyksestä, realismintajuinen Antti Tuisku ei koskaan haaveillut.
Mutta omalla tavallaan hän oli Imatran SM-tapahtumankin numero yksi samassa mitassa kuin triplamestari Hakola.