FI97652C - Menetelmä kytkimen ohjaamiseksi ja hämäräkytkin - Google Patents

Description

97652

Menetelmä kytkimen ohjaamiseksi ja hämäräkytkin

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä 5 kytkimen ohjaamiseksi. Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 4 johdanto-osan mukainen hämäräkytkin.

Ennestään tunnetaan hämäräkytkin, jossa ympäristön valon voimakkuutta mitataan anturin avulla ja varsinaista hämäräkytkintä ohjataan tämän anturin antamien viestien perusteella siten, että hämäräkytkimeen liitettyjen kuormien, kuten valaisimien, 10 ohjaus tapahtuu automaattisesti aamun sarastaessa ja illan pimetessä ympäristön va-laistusolosuhteitten muutosten mukaisesti.

Epäkohtana edellä esitetyssä hämäräkytkimessä on, että kuorma, kuten valaisin, liitetään sähköverkkoon aina silloin, kun ympäristön valon voimakkuus laskee alle asetetun kynnysarvon ja vastaavasti kuorma kytketään pois sähköverkosta silloin, 15 kun ympäristön valovoimakkuus nousee yli asetetun kynnysarvon. Tällöin kuorma on kytkettynä verkkoon koko hämärän ja/tai pimeän ajan. Aamuyön tunteina valaistuksen ylläpitäminen ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista ja tämä lisää sähkönkulutusta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on parantaa kytkimen, erityisesti hämäräkytkimen, 20 toiminnan ohjaamista ja toisaalta tuoda julki uusi hämäräkytkin, jonka menetelmän ja kytkimen avulla voidaan välttää edellä esitetty ongelma. Edelleen keksinnön tarkoituksena on tuoda julki yksinkertainen ja luotettava menetelmä kytkimen ohjaamiseksi ja vastaavasti menetelmää toteuttava hämäräkytkin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patentti-25 vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja vastaavasti keksinnön mukaiselle hämäräkyt-kimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkki-osassa.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kytkimen ohjaamiseksi tarkkaillaan ympäristön valon voimakkuuden muuttumista ja kytkintä ohjataan ympäristön valon voi-30 makkuuden perusteella siten, että kytkin suljetaan, kun valon voimakkuus laskee alle asetetun kynnysarvon, jolloin kuorma, kuten valaisin, yhdistetään sähkölähteeseen, ja vastaavasti kytkin avataan, kun valon voimakkuus nousee yli asetetun kynnysarvon, jolloin kuorma irrotetaan sähkölähteestä. Keksinnön mukaisesti, kun havaitaan ympäristön valon voimakkuuden jyrkkä suhteellisen pysyvä muutos, tämä tulkitaan 2 97652 aamuksi ja/tai illaksi muutoksen suunnasta riippuen ja näistä valon voimakkuuksien muutosajankohdista lasketaan auringon nousuaika ja/tai vastaavasti auringon lasku-aika, ja lasketun auringon nousuajan ja/tai laskuajan mukaan synkronoidaan kello-laite, jonka avulla suoritetaan kytkimen vuorokausiajastus ja siihen liitetyn kuorman, 5 kuten valaisimen, kytkennän ohjaus sähkölähteeseen ja siitä irti haluttua ohjelmaa noudattaen.

Keksinnön mukaiseen hämäräkytkimeen kuuluu valoanturi ympäristön valon voimakkuuden mittaamiseksi ja säätöyksikkö varsinaisen kytkinyksikön ohjaamiseksi valon voimakkuuden muutosten mukaisesti. Keksinnön mukaisesti säätöyksikköön 10 kuuluu kelloyksikkö, jossa on: arviointiyksikkö, jonka avulla havaitaan ympäristön voimakkaat ja suhteellisen pysyvät valon voimakkuuden muutokset; laskentayksikkö, jossa valon voimakkuuden muutosten perusteella määritetään auringon nousu-ja/tai laskuhetki; kellolaite ja synkronointivälineet, joissa auringon nousu-ja/tai las-kuhetken perusteella tarkistetaan ja tarpeen vaatiessa synkronoidaan kellolaite, 15 jonka avulla suoritetaan kytkentäyksikön vuorokausiajastus ja siihen liitetyn valai-sinkuorman kytkennän ohjaus sähkölaitteeseen ja siitä irti haluttua ohjelmaa noudattaen.

Keksinnön etuna on, että hämäräkytkimen tai vastaavan laitteen kellolaite voidaan synkronoida ajan suhteen automaattisesti. Tämä helpottaa hämäräkytkimen asennus-20 työtä ja poistaa mahdollisiin paristoihin liittyvän huoltotyön kokonaan. Edelleen keksinnön etuna on, että mahdollinen sähkökatkos ei aiheuta ongelmia hämäräkyt-kimelle tai vastaavalle laitteelle, koska laitteen kello synkronoituu automaattisesti. Edelleen keksinnön etuna on, että hämäräkytkimissä jo valmiina olevaa valoanturia voidaan näin käyttää kahteen tarkoitukseen: ensiksi normaaliin valaistuksen tai vas-25 taavan kuorman sähköverkkoon kytkemiseen illalla ja vastaavasti kytkemiseen irti sähköverkosta aamulla ja toiseksi hämäräkytkimeen järjestetyn sisäisen kellolaitteen synkronointiin vuorokauden kellonaikaan.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla, joissa 30 kuva 1 esittää lohkokaavion muodossa keksinnön mukaista hämäräkytkintä; kuva 2 esittää kaaviomaisesti menettelyä auringon nousu- ja laskuhetken määrittämiseksi valon voimakkuuden muutosten perusteella; kuva 3 esittää lohkokaaviomuodossa säätöyksikön toimintaa kellolaitteen synkro-35 noimiseksi; ja 3 97652 kuva 4 jossa kuva 4a esittää esimerkkiä kytkinyksikön toiminnan ohjaamiseksi keksinnön mukaisella hämäräkytkimellä; kuva 4b tavanomaisella hämärä-kytkimellä; ja kuva 4c näiden välistä vertailua.

5 Keksinnön mukainen hämäräkytkin 1 on esitetty lohkokaaviomuodossa kuvassa 1. Hämäräkytkimeen 1 kuuluu valoanturi 2, säätöyksikkö 3 ja kytkinyksikkö 4. Valo-anturiin 2 kuuluu valodiodi 5 tai vastaava edullisimmin puolijohdevaloilmaisin, jonka avulla voidaan tarkkailla ympäristön valon voimakkuutta edullisesti koko näkyvällä spektrialueella. Edelleen valoanturiin 2 kuuluu edullisesti esivahvistin 6, 10 jonka avulla valodiodin 5 tai vastaavan antama signaali vahvistetaan sopivaksi sää-töyksiköön 3 syöttämistä varten. Säätöyksikköön 3 kuuluu vertailuyksikkö 7, kello-yksikkö 8 ja ohjausyksikkö 9.

Säätöyksikön 3 vertailuyksikössä 7 verrataan valoantuiilta 2 saatua ympäristön valon voimakkuussignaalia ennalta tallennettuun valon voimakkuuden kynnysarvoon 15 ohjausyksikön 9 ja edelleen kytkinyksikön 4 ohjaamiseksi. Kun valoanturilta 2 saatava valon voimakkuussignaali ylittää riittävän pitkällä aikavälillä (tai riittävän hitaasti) asetetun kynnysarvon, vertailuyksiköstä 7 lähetetään ohjausyksikölle 9 signaali, jonka perusteella ohjausyksiköllä 9 edelleen ohjataan kytkinyksikköä 4 siten, että kuorma K tulee tämän välityksellä yhdistettyä sähkölaitteeseen, kuten sähkö-20 verkkoon S. Vastaavasti, kun valoanturilta 2 saatava valon voimakkuussignaali alittaa riittävän pitkällä aikavälillä (tai riittävän hitaasti) asetetun kynnysarvon, vertailuyksiköstä 7 lähetetään ohjausyksikölle 9 signaali, jonka perusteella ohjausyksiköllä 9 edelleen ohjataan kytkinyksikköä 4 siten, että kuorma K tulee tämän avulla kytkettyä irti sähköverkosta S.

25 Säätöyksikön 3 kelloyksikköön 8 kuuluu lisäksi arviointiyksikkö 11, laskentayksikkö 12, synkronointiyksikkö 13 ja kellolaite 14. Arviointiyksikön 11 tulo on yhdistetty edullisimmin vertailuyksikön 7 tulon kanssa samaan säätöyksikön 3 tuloon. Arvioin-tiyksikön 11 avulla havaitaan valoanturilta 2 tulevien valon voimakkuuteen verrannollisten signaalien jyrkät ja suhteellisen pysyvät muutokset. Laskentayksikön 12 30 avulla lasketaan valonvoimakkuuden voimakkaiden muutosten perusteella auringon nousu- ja/tai laskuhetki. Synkronointiyksikön 13 avulla auringon nousu- tai lasku-hetken tai molempien perusteella synkronoidaan kellolaite 14. Kellolaitteen 14 avulla suoritetaan kytkentäyksikön 4 vuorokausiajastus ohjausyksikön 9 ohjaamana.

Synkronointiyksikköön 13 kuuluu muistiyksikkö 15 ja vertailuyksikkö 16. Muisti-35 yksikköön 15 on tallennettu kalenteritietoja ja niihin liittyvät paikalliset auringon nousu-ja/tai laskuajat. Vertailuyksikössä 16 verrataan valon voimakkuuden muu- 4 97652 tostietojen perusteella laskettuja auringon nousu-ja/tai laskuaikoja muistiyksikön 15 kalenteritietoihin ja niihin liittyviin auringon nousu-ja/tai laskuaikoihin. Kun esimerkiksi tiedetään päivämäärä ja auringon nousuaika ja vastaavasti valon voimakkuuden muutostietojen perusteella on havaittuja laskettu auringon nousuaika, näitä 5 tietoja vertailemalla pystytään asettamaan kellolaitteen 14 aika oikeaksi eli synkronoimaan se geodeettiseen aikaan. Lasketun auringon nousuajan ja muistiyksikköön tallennetun auringon nousuajan ja kalenteritiedon tulee täsmätä toisiinsa, jossa tapauksessa kellolaite 14 on oikeassa geodeettisessa ajassa. Mikäli näin ei ole, kellolaitteen 14 aika siirretään ja tarkennetaan siten, että nämä ajat täsmäävät.

10 Kelloyksikön 8 toimintaa on havainnollistettu kuvan 2 graafisella kuvaajalla ja kuvan 3 lohkokaaviolla. Kuvan 2 koordinaatiston abskissana on aika t ja oordinaattana ympäristön valon voimakkuus A. Kelloyksikön 8 arviointiyksikköön 11 syötetään valoanturilta 2 valon voimakkuussignaali Aj, joka luetaan ajanhetkellä tj ja tallennetaan arviointiyksikön muistiin. Tämän jälkeen tarkistetaan ohjausyksikköön yhdis- 15 tetyt käsiohjaus-ja käyttäjäliitynnät 10. Jos kytkentäyksikkö 4 on käsiohjauksen avulla asetettu johtavaan tilaan eli kuorma K on kytketty sähköverkkoon S, valon voimakkuussignaalia ei edullisimmin käsitellä edelleen ainakaan tässä vaiheessa. Käyttäjäliitynnän kautta voidaan myös vaihtoehtoisesti syöttää kauko-ohjauskäsky kuorman K yhdistämiseksi sähköverkkoon ja/tai sen irroittamiseksi sähköverkosta.

20 Valon voimakkuuden A muutokset havaitaan vertaamalla mitattua ja luettua valon voimakkuuden arvoa Ai aikaisempiin luettuihin ja tallennettuihin valon voimakkuuden arvoihin. Mikäli muutoksia valon voimakkuuden arvoissa ei havaita, luetaan valoanturilta 2 seuraava valon voimakkuussignaali Aj+δ, joka luetaan ajanhetkellä ti+Δ ja tallennetaan arviointiyksikön 11 muistiin. Näin muistiin kerätään sopivalta 25 ennaltamäärätyltä aikajaksolta, kuten 30 min aikajaksolta, sopivin aikavälein Δ, kuten 30 sek, aikahetkinä ti, t\ + ^ ti+2A> ι1+3Δ> - , Μ+ηΔ (n= 1, 2, 3> ···)valon voimakkuussignaalien arvoja Ai, Αι+δ, Αι+2Δ> Αι+3δ, ..., Aj+ηΔ Näiden valon voimakkuusarvojen kautta voidaan ajatella piirrettäväksi käyrä A(t), joka kuvaa ympäristön valon voimakkuuden A muutosta ajan t funktiona. Kun ha- 30 vaitaan valonvoimakkuuden A muutos, joka ei välittömästi laske/nouse esim. 5-20 min sisällä, tämä katsotaan suhteellisen pysyväksi muutokseksi: aurinko on tällöin nousemassa tai laskemassa. Jyrkimmän valon voimakkuuden muutosajankohdan ta määrittämiseksi valon voimakkuuden derivaatta dA/dti lasketaan laskentayksikössä 12 perättäisinä ajanhetkinä tj, tj + δ, *1+2Δ> *1+3Δ> ··· > *1+ηΔJa derivaatan mak- 35 simikohta max dA/dtj ajanhetkenä ta tulkitaan voimakkaimmaksi valon muutosajan-kohdaksi. Tämä valon voimakkuuden voimakkaimman muutoksen ajankohta ta vas 5 97652 taa tässä tapauksessa auringon nousuhetkeä ja tämä annetaan edelleen laskentayksiköstä 12 synkronointiyksikölle 13 kellolaitteen 14 tarkistusta ja synkronointia varten. Kun kellolaitteen tarkistus ja/tai synkronointi on suoritettu, seuraava valon voimakkuussignaali Αι+(η+ΐ)Δ luetaan valoanturilta 2 ajanhetkellä tj+(n+i)^ ja 5 tallennetaan arviointiyksikön 11 muistiin, jonka jälkeen edellä esitetyt toimintavaiheet toistetaan.

Vastaavalla tavalla havaitaan auringon laskuajankohta määrittelemällä ajanhetkinä t2, t2+A, t2+2Ä, t2+3Ä» ···> *2+nA vastaavat valon voimakkuusarvot A2, Α2+Δ, A2+2A> Α2+3δ, , Α2+ιιΔ. Näiden valon voimakkuuksien perusteella määritetään 10 derivaatan dA2/dt2 minimikohta ja tämän perusteella vastaava ajanhetki Tämä ajanhetki vastaa tällöin auringon laskuaikaa.

Valon voimakkuussignaalin arvoja A; Aj, Aj+δ, Aj+2^, A1+3δ, ..., Aj+j^lue- taan arviointiyksikön 11 muistiin ennaltamäärätyltä aikajaksolta sopivin aikavälein peräkkäisinä ajanhetkinä tj, tj + δ, ίΐ-ι-2Δ* ι1+3Δ> ···» *1+ηΔ (η= 1* 2, 3,...), kuten 15 edellä on todettu. Muisti on kuitenkin rajallinen; sinne luetaan esim. sata peräkkäistä valon voimakkuussignaalin arvoa A, jonka jälkeen uusi luettu valon voimakkuussignaalin arvo korvaa vanhimman muistissa olevan valon voimakkuussignaalin arvon.

Synkronointiyksikössä 13 laskettua auringon nousu- ja/tai laskuaikaa ta, tfc verrataan vertailuyksikössä 16 muistiyksiköstä 15 haettuun kalenteritiedon eli vastaavan päi-20 vämäärän mukaiseen auringon nousu- ja/tai laskuaikaan. Mikäli eroja ajoissa on, kellolaite 14 synkronoidaan asettamalla se asianmukaiseen päiväaikaan lasketun auringon nousu- ja/tai laskuajan ta, 1¾ mukaan.

Suomessa, kuten muissakin Euroopan maissa, on keväällä yleisenä käytäntönä kesäaikaan siirtyminen ja vastaavasti syksyllä palaaminen normaaliin aikaan eli talviai-25 kaan. Kesäaika on yleensä tunnin edellä normaalia geodeettista aikaa. Kesäaikaan siirtyminen ja palaaminen talviaikaan voidaan luonnollisesti ohjelmoida synkro-nointiyksiköön 13 siten, että vertailuperuste aina pysyy samana riippumatta vallitsevasta ajasta. Vaihtoehtoisesti kellolaiteeseen 14 voidaan kytkeä ajansiirtoyksikkö 17, jonka avulla kellolaitteen 14 aikaa voidaan siirtää valinnaisesti joko eteenpäin 30 tai taaksepäin edullisimmin yhden tunnin sysäyksin. Ajansiirtoyksikkö 17 on esim. yhdistetty säätöyksikön 3 ulkopuoliseen yhteen tai useampaa kytkimeen, joiden avulla aika voidaan asettaa.

Keksinnön mukaisen hämäräkytkimen toimintaa on havainnollistettu kuvassa 4a valaistuksen vuorokausiohjauksen avulla. Valot on kytkentäyksikön 4 avulla kytket- 6 97652 ty irti sähkölähteestä S aikavälillä klo 23.00 - 6.00. Kellolaitteen 14 ohjaamana ennalta ohjelmoituna ajanhetkenä kytkinyksikkö 4 jäljestetään kytkemään valot päälle aamulla ennen auringon nousua; tässä tapauksessa kello 6.00. Kun valoanturin 2 ja vertailuyksikön 7 avulla havaitaan, että aamu sarastaa ja ympäristön valon voimak-5 kuus on ylittänyt tietyn kynnystason, kytkinyksikkö 4 asetetaan ohjausyksikön 8 avulla kytkentätilaan, jossa valaisinkuorma on kytketty irti sähkölähteestä. Kuvan 4a esimerkissä tämä tapahtuu kello 9.00. Kun jälleen valoanturin 2 ja vertailuyksikön 7 avulla havaitaan, että ilta saapuu ja ympäristön valon voimakkuus laskee alle kynnysarvon, kytkinyksikkö 4 asetetaan ohjausyksikön 8 avulla kytkentätilaan, jossa 10 valaisinkuorma on kytketty sähkölähteeseen. Kuvan 4a mukaan tämä tapahtuu klo 15.00. Kellolaitteen 14 ohjaamana ennalta ohjelmoituna ajanhetkenä, kuten kello 23.00, ohjausyksikön 8 avulla avataan kytkinyksikön 4 yksi tai useampi kytkin, jolloin valaisinkuorma kytketään irti sähkölähteestä.

Kuvassa 4b on esitetty tavanomaisen hämäräkytkimen toiminta, jossa valoanturin 15 avulla ohjataan valaistus pois päältä ja vastaavasti jälleen päälle vertailijan ja oh jausyksikön avulla. Valot palavat läpi yön; aamulla havaitaan ympäristön valon voimakkuuden muutos aamun sarastaessa, kun valotaso ylittää kynnysarvon, jonka perusteella valot kytketään pois päältä; tässä esimerkissä klo 9.00. Vastaavasti valot kytketään päälle klo 15.00, kun aurinko laskee ja hämärä saapuu. Kuvassa 4c on 20 vastaavasti esitetty se ajan ja sähköenergian säästö, mikä keksinnön mukaisella ratkaisulla kuvassa 4a esitetyn esimerkin mukaisesti saavutetaan. Viivotetuilla aika-alueilla valaistus on kytketty pois päältä ja tämän vaatima sähköenergia näin ollen säästetään keksinnön mukaista hämäräkytkintä käytettäessä.

Edellä keksintöä on selostettu lähinnä yhteen sen edulliseen sovellusesimerkkiin 25 viittaamalla, mutta on selvää, että keksintöä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (6)

97652

1. Förfarande for att styra en strömställare (4), vid vilket man följer med en för-ändring av ljusintensiteten i omgivningen och strömställaren styrs i enlighet med ljusintensiteten i omgivningen sä att strömställaren frankopplas da ljusintensiteten sjunker under ett ställt tröskelvärde, varvid belastningen (K), säsom en belysning-armatur, kopplas tili strömkällan (S), och analogi tillkopplas strömställaren da Ijus-intensiteten överskrider ett ställt tröskelvärde, varvid belastningen kopplas frän strömkällan, kännetecknat av att - da en kraftig, relativt bestäende förändring av ljusintensiteten (A) i omgivningen detekteras, tolkas detta som morgon och/eller kväll beroende pä förändringens riktning; - pä basen av dessa tidpunkter för förändring av ljusintensiteten kalkyleras tiden för soluppgängen (ta) respektive tiden för solnedgangen (fy); och - i enlighet med den beräknade tiden för soluppgäng och/eller solnedgäng synkroni-seras en klocka (14), med vilken man utför dygnstidsinställning av strömställaren (4) och styming av den därtill kopplade belastningen (K), säsom en belysningsarma-tur, att kopplas tili och frän strömkällan (S) i enlighet med ett önskat program.

1. Menetelmä kytkimen (4) ohjaamiseksi, jossa menetelmässä tarkkaillaan ympäristön valon voimakkuuden muuttumista ja kytkintä ohjataan ympäristön valon voimakkuuden perusteella siten, että kytkin suljetaan, kun valon voimakkuus laskee alle 5 asetetun kynnysarvon, jolloin kuorma (K), kuten valaisin, yhdistetään sähkölähtee-seen (S), ja vastaavasti kytkin avataan, kun valon voimakkuus nousee yli asetetun kynnysarvon, jolloin kuorma irroitetaan sähkölähteestä, tunnettu siitä, että - kun havaitaan ympäristön valon voimakkuuden (A) jyrkkä suhteellisen pysyvä muutos, tämä tulkitaan aamuksi ja/tai illaksi muutoksen suunnasta riippuen; 10. näistä valon voimakkuuksien muutosajankohdista lasketaan auringon nousuaika (ta) ja/tai vastaavasti auringon laskuaika (tfc); ja - lasketun auringon nousuajan ja/tai laskuajan mukaan synkronoidaan kellolaite (14), jonka avulla suoritetaan kytkimen (4) vuorokausiajastus ja siihen liitetyn kuorman (K), kuten valaisimen, kytkennän ohjaus sähkölähteeseen (S) ja siitä irti 15 haluttua ohjelmaa noudattaen.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att pä basen av tidpunktema för de kraftigaste förändrmgama i ljusintensiteten kalkyleras soluppgängstiden och/-eller analogt solnedgängstiden, och dessa resultat jämförs med i minnet lagrade ka- 97652 lenderdata och motsvarande soluppgängs- och nedgängstider, varvid klockans tid ställs in pä basen av dessa jämförelsedata.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että voimakkaimmista valo voimakkuuksien muutosajankohdista lasketaan auringon nousuaika ja/tai vastaavasti auringon laskuaika, ja näitä tuloksia verrataan muistiin tallennet- 20 tuihin kalenteritietoihin ja niihin liittyviin auringon nousu- ja laskuaikoihin, jonka vertailutiedon perusteella asetetaan kellolaitteen aika.

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att skillnaden mellan den lo-kala tiden och den geodetiska tiden (vinter- och sommartid) koirigeras genom att mata in skillnadsvärdet i klockan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen ajan ja geodeettisen ajan (talvi- ja kesäajan) erotus korjataan syöttämällä eroarvo 25 kellolaitteeseen.

4. En skymningsströmställare (1) omfattande en ljusdetektor (2) för att mätä ljus-intensiteten i omgivningen och en reglerenhet (3) för att styra den egentliga ström-ställarenheten (4) i enlighet med förändringama i ljusintensiteten, kännetecknad av att reglerenheten (3) omfattar en klocka (8), som uppvisar: - en värderingsenhet (11) för att detektera kraftiga och relativt beständiga föränd-ringar av ljusintensiteten i omgivningen; - en kalkylenhet (12) som pä basen av förändringar av ljusintensiteten fastställer ögonblicket för soluppgängen och/eller -nedgangen; - en klocka (14) och en synkroniseringsenhet (13), som pä basen av ögonblicket för soluppgängen och/eller -nedgängen justerar och vid behov synkroniserar klockan (14), med vilken man utför dygnsinställning av kopplingsenheten (4) och styming av den därtill kopplade belysningsbelastningen (K) att kopplas tili och frän strömkällan (S) i enlighet med ett önskat program.

4. Hämäräkytkin (1), johon kuuluu valoanturi (2) ympäristön valon voimakkuuden mittaamiseksi ja säätöyksikkö (3) varsinaisen kytkinyksikön (4) ohjaamiseksi valon voimakkuuden muutosten mukaisesti, tunnettu siitä, että säätöyksikköön (3) 30 kuuluu kelloyksikkö (8), jossa on: - arviointiyksikkö (11), jonka avulla havaitaan ympäristön voimakkaat ja suhteellisen pysyvät valon voimakkuuden muutokset; - laskentayksikkö (12), jossa valon voimakkuuden muutosten perusteella määritetään auringon nousu- ja/tai laskuhetki; 35. kellolaite (14) ja synkronointiyksikkö (13), jossa auringon nousu- ja/tai laskuhet- ken perusteella tarkistetaan ja tarpeen vaatiessa synkronoidaan kellolaite (14), jonka avulla suoritetaan kytkentäyksikön (4) vuorokausiajastus ja siihen liitetyn 97652 valaisinkuorman (K) kytkennän ohjaus sähkölähteeseen (S) ja siitä irti haluttua ohjelmaa noudattaen.

5. Skymningsströmställare enligt patentkrav 4, kännetecknad av att synkronise-ringsenheten (13) omfattar en minnesenhet (15), i vilken lagrats kalenderdata och motsvarande lokala tidpunkter för soluppgäng och/eller -nedgäng, och en jämförel-seenhet (11) som jämför tidpunktema för soluppgäng och/eller -nedgäng som kal-kylerats pä basen av data om förändring av ljusintensiteten med soluppgängs-och/eller nedgängstider i anslutning tili kalenderdata, varvid tiden i klockan (14) i skymningsströmställaren ställs in.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen hämäräkytkin, tunnettu siitä, että synkro-nointiyksikköön (13) kuuluu muistiyksikkö (15), johon on tallennettu kalenteritie-toja ja niihin liittyvät paikalliset auringon nousu- ja/tai laskuajat, ja vertailuyksik-kö (11), jossa verrataan valon voimakkuuden muutostietojen perusteella laskettuja auringon nousu- ja/tai laskuaikoja kalenteritietoihin liittyviin auringon nousu- ja/-tai laskuaikoihin, jonka vertailutiedon perusteella asetetaan hämäräkytkimen kello-laitteen (14) aika.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen hämäräkytkin, tunnettu siitä, että säätöyk-sikköön (3) kuuluu kellolaitteeseen (14) yhdistetty ajansiirtoyksikkö (17) paikallisen ajan ja geodeettisen ajan (talvi- ja kesäajan) erotuksen koijaamiseksi kellolaitteessa.

6. Skymningsströmställare enligt patentkrav 4, kännetecknad av att reglerenheten (3) omfattar en tidsförskjutningsenhet (17) ansluten tili klockan (14) för att kor-rigera skillnaden mellan lokal tid och geodetisk tid (vinter- och sommartid) i klockan.