FI97505C

FI97505C - Tiedonsiirtomenetelmä, lähetin ja vastaanotin

Info

Publication number: FI97505C
Application number: FI945630A
Authority: FI
Inventors: Qin Zhengdi
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1994-11-29
Filing date: 1994-11-29
Publication date: 1996-12-27
Also published as: NO963144D0; EP0745291B1; ES2180660T3; EP0745291A1; AU700703B2; FI945630A; FI97505B; FI945630A0; JPH09509029A; ATE223124T1; CN1140000A; DE69527944D1; WO1996017446A1; AU3985395A; CN1084095C; DE69527944T2; NO963144L; US5706275A

Description

97505

Tiedonsiirtomenetelmä, lähetin ja vastaanotin

Keksinnön kohteena on tiedonsiirtomenetelmä järjestelmässä, jossa hyödynnetään CDMA-monikäyttömenetelmää ja 5 jossa kukin lähetettävä datasignaali kerrotaan tietyn mittaisella valesatunnaiskoodilla, jonka bittinopeus on suurempi kuin lähetettävällä datasignaalilla.

CDMA (Code Division Multiple Access) on hajaspektri-tekniikkaan perustuva monikäyttömenetelmä, jota on viime 10 aikoina ryhdytty soveltamaan solukkoradiojärjestelmissä aiempien FDMA:n (Frequency Division Multiple Access) ja TDMA:n (Time Division Multiple Access) ohella. CDMAzlla on useita etuja verrattuna aiempiin menetelmiin, kuten esimerkiksi spektritehokkuus, taajuussuunnittelun yksinker-15 taisuus sekä liikennekapasiteetti.

Tavanomaisesti CDMA-menetelmässä käyttäjän kapeakaistainen datasignaali kerrotaan datasignaalia huomattavasti laajakaistaisemmalla hajotuskoodilla suhteellisen laajalle liikennekanavan kaistalle. Tunnetuissa solukko-20 verkkokoejärjestelmissä käytettyjä liikennekanavan kais tanleveyksiä ovat esimerkiksi 1,25 MHz, 10 MHz sekä 25 MHz. Kertomisen yhteydessä datasignaali leviää koko käytettävälle kaistalle. Kaikki käyttäjät lähettävät samaa taajuuskaistaa eli liikennekanavaa käyttäen samanaikaises-25 ti. Kullakin tukiaseman ja tilaajapäätelaitteen välisellä yhteydellä käytetään omaa hajotuskoodia, ja käyttäjien • · · : : signaalit pystytään erottamaan toisistaan vastaanottimissa kunkin yhteyden hajotuskoodin perusteella.

Perinteisessä CDMA-vastaanottimissa olevat korre-30 laattorit synkronisoituvat haluttuun signaaliin, joka tunnistetaan signaalissa olevan hajotuskoodin perusteella.

!!1 Datasignaali palautetaan vastaanottimessa alkuperäiselle . kaistalle kertomalle se uudestaan samalla hajotuskoodilla kuin lähetysvaiheessa. Ne signaalit, jotka on lähetysvai-35 heessa kerrottu jollain toisella hajotuskoodilla, eivät 97505 2 ideaalisessa tapauksessa korreloi vastaanottimessa käytetyn hajotuskoodin kanssa ja täten palaudu kapealle kaistalle. Täten ne näkyvät kohinana halutun signaalin kannalta. Järjestelmän hajotuskoodit pyritään valitsemaan siten, 5 että kussakin järjestelmän solussa käytetyt koodit olisivat keskenään korreloimattomia eli ortogonaalisia.

Tunnetuilla tavoilla toteutetun CDMA-lähetinvastaan-ottimen eniten aikaa vievä prosessi ja samalla kallein toteutettava komponentti on vastaanottimessa sijaitseva kor-10 rellaattori. Korrellaattorissa verrataan vastaanotettua signaalia bitti bitiltä tunnettuun hajotuskoodiin, ja vertailun tuloksena saadaan korrelaatioarvo.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteuttaa CDMArta hyödyntävä tiedonsiirtomenetelmä, jossa korre-15 loinnin käyttö voidaan korvata nopeammalla ja tehokkaammalla menetelmällä.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että valesatunnais-koodilla kerrottua signaalia moduloidaan edelleen joukolla 20 aaltomuotoja, joiden lukumäärä on yhtä suuri kuin vale-satunnaiskoodin bittien lukumäärä, ja joiden kunkin aaltomuodon taajuus kuuluu annettuun taajuusalueeseen.

Keksinnön kohteena on lisäksi lähetin, joka käsittää välineet kertoa kukin lähetettävä datasignaali tietyn mit-25 täisellä valesatunnaiskoodilla, jonka bittinopeus on suu-rempi kuin lähetettävällä datasignaalilla. Keksinnön mukaiselle lähettimelle on tunnusomaista, että lähetin käsittää välineet moduloida valesatunnaiskoodilla kerrottua signaalia joukolla aaltomuotoja, joiden lukumäärä on yhtä 30 suuri kuin valesatunnaiskoodin bittien lukumäärä, ja joi- • · · ’···' den kunkin aaltomuodon taajuus kuuluu annettuun taajuus- I I t 1

II

alueeseen.

• ·

Keksinnön kohteena on lisäksi vastaanotin, joka käsittää välineet muuntaa vastaanotettu analoginen signaali 35 digitaaliseen muotoon, ja välineet generoida haluttu vale- 97505 3 satunnaiskoodi. Keksinnön mukaiselle vastaanottimelle on tunnusomaista, että vastaanotin käsittää välineet suorittaa halutulle valesatunnaiskoodille käänteinen FFT-muun-nos, ja välineet kertoa digitaalisen muotoon muunnettu 5 vastaanotettu signaali muunnetulla valesatunnaiskoodilla, ja välineet suorittaa kerrotulle signaalille FFT-muunnos.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä, jossa lähetettävä signaali siis hajotuskoodilla kertomisen lisäksi moduloidaan joukolla aaltomuotoja, suoritetaan lähetettävälle 10 signaalille eräänlainen käänteinen FFT-muunnos taajuus- tasoon. Moduloinnin seurauksena hajotuskoodi on jakautunut taajuustasolle halutuin välein. Varsinainen lähetettävä signaali on siis aaltomuotojen summa, jotka aaltomuodot ovat yhteydellä käytetystä hajotuskoodista riippuvaisia.

15 Käytännössä lähettimessä on siis käytössä tietty määrä aaltomuotoja annetuilla taajuuksilla, ja kunkin yhteyden hajotuskoodin bitit määräävät, mitkä aaltomuodot kullakin yhteydellä lähetetään. Aaltomuotojen taajuudet voidaan valita radiotien ominaisuuksien perusteella.

20 Keksinnön mukaisessa vastaanottimessa voidaan vas taanotettu signaali kertoa hajotuskoodilla, jolle on suoritettu käännetty FFT-muunnos. Tällä voidaan korvata perinteinen korrelointioperaatio ja saavuttaa täten merkittävää säästöä nopeudessa ja toteutuksen monimutkaisuu-25 dessa.

,·.· Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten • · oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa erästä tietoliikennejärjestelmää, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan sovel-30 taa, M. kuvio 2 esittää erään keksinnön mukaisen lähettimen • ♦ * rakennetta lohkokaaviotasolla, • ♦ ·*, kuvio 3 esittää tarkemmin erään keksinnön mukaisen lähettimen rakennetta lohkokaaviotasolla, 35 kuvio 4a esittää lähetettävää signaalia aikatasossa 97505 4 hajotuskoodilla kertomisen jälkeen, kuvio 4b esittää lähetettävää signaalia taajuus-tasossa aaltomuodoilla moduloimisen jälkeen, kuvio 5 esittää erään keksinnön mukaisen vastaanot-5 timen rakennetta lohkokaaviotasolla, kuvio 6 esittää tarkemmin erään keksinnön mukaisen vastaanottimen rakennetta lohkokaaviotasolla ja kuvio 7 esittää tarkemmin toisen keksinnön mukaisen vastaanottimen rakennetta lohkokaaviotasolla.

10 Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää, lähetintä ja vastaanotinta selostetaan tarkemmin käyttäen solukkora-diojärjestelmää esimerkkinä tiedonsiirtojärjestelmästä, jossa keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan. Keksintöä voidaan kuitenkin soveltaa myös monen muun tyyppisissä 15 järjestelmissä kuin solukkoradiotekniikkaa käyttävissä järjestelmissä, kuten esimerkiksi voimalinjajohtoja hyväksi käyttävissä tiedonsiirtojärjestelmissä.

Kuviossa 1 havainnollistetaan esimerkkiä solukkora-diojärjestelmästä, jossa keksinnön mukaista menetelmää 20 voidaan soveltaa. Järjestelmä käsittää tukiaseman 10, joka on kaksisuuntaisessa yhteydessä 11-13 kuhunkin alueellaan puhelussa olevaan tilaajapäätelaitteeseen 14 - 16. CDMA-periaatteen mukaisesti kummassakin siirtosuunnassa kaikkien päätelaitteiden liikenne tapahtuu samalla 25 taajuusalueella, ja kullakin yhteydellä on käytössä oma, toisista yhteyksistä poikkeava hajotuskoodi.

• · · ·

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käyttäjän kapeakaistainen datasignaali kerrotaan siis aluksi perinteisen CDMA:n mukaisesti hajotuskoodilla, joka kullakin käyttä-30 jällä on saman kuuluvuusalueen sisällä toisten käyttäjien hajotuskoodista poikkeava. Merkitään hajotuskoodin pituut-ta eli koodin bittien lukumäärää N:llä. Kertomisen seu-'·' rauksena kapeakaistainen datasignaali leviää annetulle hajotuskoodin bittinopeuden määräämälle taajuuskaistalle.

35 Saatu leveäkaistainen signaali viedään moduloitavaksi jou- li 97505 5 kolia ortogonaalisia taajuuksia £1 .. fN/ joiden taajuuksien lukumäärä on siis yhtäsuuri kuin hajotuskoodin bittien lukumäärä N. Moduloinnin seurauksena lähetettävä signaali koostuu ortogonaalisten taajuuskomponenttien summa-5 signaalista ja jotka taajuuskomponentit riippuvat käytetystä hajotuskoodista.

Sanottujen taajuuksien .. fN keskinäiset välimatkat taajuustasossa voidaan valita vapaasti. Taajuuksien välimatkan ei tarvitse olla vakio. Joissain sovelluksissa 10 saattaa olla edullista keskittää taajuuksia enemmän jollekin kaistan alueelle ja harventaa taajuuksia joillain toisilla kaistan alueilla esimerkiksi käytetyn siirtokanavan ominaisuuksien mukaisesti. Taajuuksia voidaan esimerkiksi sijoittaa useita taajuuskaistan keskelle ja harventaa nii-15 tä reunoja kohden.

Kuviossa 2 havainnollistetaan keksinnön mukaisen CDMA-lähettimen rakennetta yleisesti lohkokaaviotasolla.

Lähetin käsittää välineet 20 suorittaa lähetettävälle signaalille puhekoodaus ja välineet 21 suorittaa puhekooda-20 tulle signaalille kanavakoodaus. Kanavakoodattu signaali viedään tämän jälkeen välineille 22, joissa suoritetaan lähetettävälle datasignaalille käyttäjän hajotuskoodilla kertominen. Keksinnön mukainen lähetin käsittää edelleen välineet 22, jotka suorittavat hajotuskoodilla kerrotun 25 signaalin moduloimisen joukolla aaltomuotoja ja jossa saa-..I: dut moduloidut aaltomuodot summataan. Saatu summasignaali :V: viedään radiotaajuusvälineiden 23 kautta edelleen antennin 24 avulla lähetettäväksi.

Kuviossa 3 havainnollistetaan erään keksinnön mu-30 kaisen menetelmän toteuttavan lähettimen rakennetta hieman tarkemmin. Lähetin käsittää välineet 31 generoida käyttä-II' jän yhteydelle ominainen hajotuskoodi 40 ja välineet 32 "·’ . kertoa lähetettävä datasignaali 30 sanotulla hajotus- koodilla. Oletetaan esimerkin vuoksi, että käytetty hajo- 35 tuskoodi on 1101011. Hajotuskoodin pituus N on siis 7.

97505 6

Todellisessa järjestelmässä hajotuskoodien pituudet ovat luonnollisesti huomattavasti pitempiä. Kertojassa 32 datasignaalin 30 jokainen bitti kerrotaan siis hajotuskoo-dilla 40. Hajotuskoodilla kertomisen jälkeen signaalin 5 mahdollista muotoa aikatasossa havainnollistetaan tällöin kuviossa 4a. Kerrottu signaali muodostaa bittisekvenssin, jolla on hajotuskoodin bittinopeus.

Vastaanotin käsittää edelleen N generaattoria 33a -33c, joiden ulostuloissa on aaltomuodot f! .. fN. Aaltomuo-10 dot voivat olla esimerkiksi sinimuotoisia taajuuksia. Lähetin käsittää edelleen välineet 34, jotka toimivat kertojan 32 ulostulosta saatavan bittisekvenssin ohjaamana, ja joiden välineiden 34 sisäänmenona on sanottujen generaat-toreiden 33a - 33c ulostulosignaalit. Välineet 34 voidaan 15 toteuttaa esimerkiksi N:n kytkimen 41a - 41c avulla siten, että kullekin kytkimelle i, i = 1,..N, tuodaan sisään menona vastaava aaltomuoto fit ja että kutakin kytkintä ohjaa kertojan 32 ulostulosta saatavan bittisekvenssin vastaava i:s bitti. Jos bittisekvenssin i:s bitti on '1' 20 tai jokin muu vastaava arvo, niin kyseinen kytkin aukaistaan bitin keston ajaksi. Vastaavasti, jos bittisekvenssin i:s bitti on '0' tai jokin muu vastaava arvo, niin kyseinen kytkin suljetaan bitin keston ajaksi. Lähetin käsittää edelleen välineet 36 summata kytkinvälineiden 34 25 ulostulosignaalit 35, ja näin saatu summattu signaali ..v muodostaa kyseisen käyttäjän lähetettävän signaalin.

Kuvattu menetelmä voidaan käsittää käänteisenä Fourier muunnoksena, joka suoritetaan lähetettävälle signaalille.

Signaalin erästä mahdollista muotoa taajuustasossa 30 havainnollistetaan kuviossa 4b, olettaen, että käytetty hajotuskoodi on edellä mainittu 1101011 ja että moduloivat • ·

Hl aaltomuodot ovat sinimuotoisia signaaleita. Signaali koos- • · *·’ . tuu tässä tapauksessa joukosta signaalikomponentteja, joi den komponenttien taajuudet ovat tässä esimerkissä £lf f2, 35 f4, f6 ja f7, eli ne taajuudet, joille bittisekvenssin bitit 97505 7 ovat '1' .

Mikäli kyseessä on lähetin, joka lähettää usean käyttäjän signaaleita samanaikaisesti, kuten on laita esimerkiksi tukiasemalähettimessä, lähetin käsittää välineet 5 37 summata muiden käyttäjien vastaavalla tavalla muodoste tut signaalit 38 lähettävään signaaliin. Näin saatu summa-signaali 39 viedään edelleen radiotaajuusosille. Kaikkien käyttäjien signaalien koostamisessa käytetään samaa ortogonaalisten aaltomuotojen fx .. fN joukkoa, mutta 10 kunkin käyttäjän koostetun signaalin aaltomuotokomponentit vaihtelevat, koska käyttäjien hajotuskoodit poikkeavat toisistaan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan moduloivina aaltomuotoina käyttää sinisignaalien ohella myös 15 muunlaisia aaltomuotoja, kuten esimerkiksi jonkin binäärisen ortogonaalisen funktion, kuten Walsh-funktion, avulla generoituja signaaleja. Käytettäessä Walsh-funktioita lähetin toimii kuten yllä on kuvattu, paitsi että taajuus-generaattoreiden 33a - 33c sijasta käytetään välineitä, 20 jotka generoivat Walsh-funktion W0 . . Vlu_1 mukaisia ortogo-naalisia signaaleja. Kytkinvälineiden 36 summattu ulostulosignaali käsittää siis tällöin kombinaation joukosta Walsh-funktiota.

Sovellettaessa keksinnön mukaista tiedonsiirtomene-25 telmää vastaanottimessa vastaanotetulle digitoidulle sig- naalille voidaan suorittaa FFT-muunnos käytetyn hajotus-koodin pituuden mukaisesti. Tämä muuntaa vastaanotetun CDMA-signaalin normaaliin muotoon, jonka jälkeen signaali voidaan korreloida lähetyksessä käytetyn hajotuskoodin 30 kanssa tavanomaisin menetelmin.

. Edullisemmin keksinnön mukaista menetelmää voidaan » · · soveltaa siten, että siirretään korrelointi tapahtuvaksi • · ennen FFT-muunnosta. Tällöin korrelointi muuntuu kertomiseksi, joka on huomattavasti helpompi toteuttaa. Tämä ta-35 pahtuu siten, että vastaanotettu digitoitu signaali kerro- 97505 8 taan hajotuskoodilla, jolle on suoritettu käänteinen FFT-muunnos. Näin saadulle signaalille suoritetaan FFT-muunnos ja saadaan alkuperäinen datasignaali. Tämän menetelmän etuna on nopeus ja sen toteutuksen edullisuus verrattuna 5 korrellaattorin käyttöön.

Kuviossa 5 havainnollistetaan keksinnön mukaisen CDMA-vastaanottimen rakennetta yleisesti lohkokaaviotasol-la. Vastaanotin käsittää antennin 50, jolla vastaanotettu signaali viedään radiotaajuusosien 51 kautta muunninväli-10 neille 52, joissa vastaanotettu signaali muunnetaan digitaaliseen muotoon. Näin digitoitu signaali viedään edelleen demodulaatiovälineille 53, joissa signaali korreloidaan käytetyn hajotuskoodin kanssa ja joissa suoritetaan tarvittavat FFT-muunnokset. Demodulaatiovälineiden 53 15 ulostulosignaali, joka on siis palautettu alkuperäiselle kapealle kaistalle, viedään kanavadekooderiin 54 ja sieltä vastaanottimen maihin osiin kuten esimerkiksi puhedekoode-riin 55.

Kuviossa 6 havainnollistetaan erään keksinnön mukai-20 sen menetelmän toteuttavan vastaanottimen rakennetta hieman tarkemmin. Vastaanotin käsittää välineet 52 muuntaa vastaanotettu analoginen signaali digitaaliseen muotoon. Digitalisoitu signaali viedään muunninvälineille 60, joissa signaalille suoritetaan FFT-muunnos. Näin muunnettu 25 signaali viedään edelleen korrelointivälineille 62, joissa >>>; signaali korreloidaan välineissä 61 generoidun hajotuskoo- din kanssa. Korreloinnissa käytettävä hajotuskoodi on sama kuin mitä käytettiin signaalia lähetettäessä. Korreloitu signaali 63, joka on korreloinnin yhteydessä palautunut 30 alkuperäiselle kaistalleen, viedään edelleen vastaanotti-. men muihin osiin.

• · *"* Kuviossa 7 havainnollistetaan keksinnön edullisen • · *·* . toteutusmuodon mukaisen vastaanottimen erästä mahdollista rakennetta. Vastaanotin käsittää välineet 52 muuntaa vas-35 taanotettu analoginen signaali digitaaliseen muotoon. Vas- 97505 9 taanotin käsittää välineet 61, joissa generoidaan tarvittava hajotuskoodi, joka on sama kuin mitä käytettiin signaalia lähetettäessä. Hajotuskoodi viedään ensimmäisille muunninvälineille 70, joissa hajotuskoodille suoritetaan 5 käänteinen FFT-muunnos. Vastaanotin käsittää kertojan 71, jossa vastaanotettu digitaaliseen muotoon muunnettu signaali kerrotaan ensimmäisten muunninvälineiden 70 ulostulosignaalilla. Kertojan 71 ulostulosignaali viedään toisille muunninvälineille 72, joissa signaalille suorite-10 taan FFT-muunnos. Näin saatu signaali 73 viedään edelleen vastaanottimen muihin osiin kuten esimerkiksi kanavadekoo-dattavaksi.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, 15 ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• Ml « · · • « •

« I

• I *·· « » • »

Claims

1. Tiedonsiirtomenetelmä järjestelmässä, jossa hyödynnetään CDMA-monikäyttömenetelmää ja jossa kukin lähe- 5 tettävä datasignaali (30) kerrotaan tietyn mittaisella valesatunnaiskoodilla (40), jonka bittinopeus on suurempi kuin lähetettävällä datasignaalilla, tunnettu siitä, että valesatunnaiskoodilla kerrottua signaalia moduloidaan edelleen joukolla aaltomuotoja (ft .. fN), 10 joiden lukumäärä on yhtä suuri kuin valesatunnaiskoodin bittien lukumäärä, ja joiden kunkin aaltomuodon taajuus kuuluu annettuun taajuusalueeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin valesatunnaiskoodilla kerrot- 15 tu datasignaalin muodostama bittijono ohjaa joukkoa kyt-kinvälineitä (34), joiden kytkimien lukumäärä on yhtä suuri kuin sanotun bittijonon bittien lukumäärä, ja jotka kytkimet ohjaavat vastaavaa lukumäärää taajuussyntetisaat-toreita (33a - 33c) siten, että mikäli bittijonon bitin 20 arvo on '1' tai vastaava, niin kyseinen kytkin on auki, ja mikäli bittijonon bitin arvo on '0' tai vastaava, niin kyseinen kytkin on kiinni, ja että kytkimien ulostulosignaalit summataan lähettimessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - 25. e t t u siitä, että lähetettäessä samanaikaisesti usei- ...: ta datasignaaleita lähetettävät moduloidut signaalit sum- • · · : mataan lähettimessä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu joukko aaltomuotoja (fj .. 30 fN) ovat sinimuotoisia signaaleita.

. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - n e t t u siitä, että sanottujen aaltomuotojen (ft .. fN) . taajuuksien väliset erot ovat eri suuret.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -35 n e t t u siitä, että sanotut aaltomuodot (fj .. fN) muo- II 97505 11 dostetaan Walsh-funktioiden avulla.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettu signaali muunnetaan digitaaliseen muotoon ja kerrotaan valesatunnaiskoodilla, 5 jolle on suoritettu käänteinen FFT-muunnos, ja että kerrotulle signaalille suoritetaan FFT-muunnos.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettu signaali muunnetaan digitaaliseen muotoon ja että signaalille suoritetaan FFT- 10 muunnos, ja että sanottu muunnettu signaali korreloidaan valesatunnaiskoodilla.

9. Lähetin, joka käsittää välineet (32) kertoa kukin lähetettävä datasignaali (30) tietyn mittaisella valesatunnaiskoodilla (40), jonka bittinopeus on suurempi kuin 15 lähetettävällä datasignaalilla, tunnettu siitä, että lähetin käsittää välineet (34) moduloida valesatunnaiskoodilla kerrottua signaalia joukolla aaltomuotoja (fj .. fN), joiden lukumäärä on yhtä suuri kuin valesatunnais-koodin bittien lukumäärä, ja joiden kunkin aaltomuodon 20 taajuus kuuluu annettuun taajuusalueeseen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin, tunnettu siitä, että välineet (34) käsittävät joukon kytkinvälineitä (41a - 41c), joiden kytkimien lukumäärä on yhtä suuri kuin valesatunnaiskoodin bittien lukumäärä, ja 25 joiden kytkimien sisäänmenosignaaleina toimii vastaava • määrä taajuussyntetisaattoreiden (33a - 33c) ulostulosig- • · * naaleita, ja joiden kytkimien ohjaussignaaleina toimivat valesatunnaiskoodilla kerrotun datasignaalin muodostaman bittijonon bitit, ja että lähetin käsittää välineet (36) 30 yhdistää kytkimien ulostulosignaalit.

10 97505

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetin, t u n - « « · .·;· n e t t u siitä, että lähetin käsittää välineet (37) yh- ’· · distää useita samanaikaisesti lähetettäviä datasignaalei- ta.

12. Vastaanotin, joka käsittää välineet (52) muuntaa 12 97505 vastaanotettu analoginen signaali digitaaliseen muotoon, ja välineet (61) generoida haluttu valesatunnaiskoodi, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää välineet (70) suorittaa halutulle valesatunnaiskoodille käänteinen 5 FFT-muunnos, ja välineet (71) kertoa digitaalisen muotoon muunnettu vastaanotettu signaali muunnetulla valesatun-naiskoodilla, ja välineet (72) suorittaa kerrotulle signaalille FFT-muunnos. *»·» » · • · · • · • · » · · 1 II · 13 97505