FI92919C - Menetelmä kovapuristetun puun valmistamiseksi - Google Patents

Description

9291 9

Menetelmä kovapuristetun puun valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä kovapuristetun puun valmistamiseksi, jossa menetelmässä puukappaletta puriste-5 taan alkuperäistä tilavuuttaan pienenpään tilavuuteen sen tiiviyden ja kovuuden lisäämiseksi.

Puuta on pyritty saamaan kovemmaksi ja siten moniin kulutuskestävyyttä ja lujuutta vaativiin tarkoituksiin sopivammaksi puristamalla sitä kokoon niin, että puussa 10 oleva huokoset tukkeutuvat tai pienenevät samalla, kun puun tilavuus pienenee. Samoin kovaa puuta on pyritty saamaan aikaan kyllästämällä puu erilaisilla muoviaineilla tai liima-aineilla.

Jotta puu saataisiin puristettavaan kuntoon, sitä 15 on joko kuumennettu höyrystämällä, mikroaaltosäteilyllä tai jollain muulla tavalla, jonka jälkeen kuuma puu on pyritty puristamaan kokoon. Samoin puuta on pyritty saamaan puristuskelpoiseksi erilaisilla kemikaaleilla kuten ammoniakilla. Tällaisia ratkaisuja on tunnettu muun muassa 20 FI-patentista 10 001, GB-patentista 1 426 555 ja US-paten-tista 4 606 388.

FI-patentissa 10 011 esitetyssä ratkaisussa puuta puristetaan kosteana tai lämmitettynä, jonka jälkeen puristettu puu asetetaan muottiin ja karkaistaan kosteassa 25 kuumassa höyryssä, jolloin puuaines turpoaa. Tämän jälkeen seuraavassa kuivatusvaiheessa puu vastaavasti kutistuu, kun kosteus häipyy puusta.

GB-patentissa 1 426 555 on esitetty ratkaisu, jossa puuriukuja tai rankoja ja liima-ainetta asetetaan muot-30 tiin, jossa puristamalla liima-aine pyritään painamaan puuaineksen sisään samalla, kun se jää rankojen tai riuku-jen väliin liimaten ne toisiinsa. Ratkaisulla saadaan aikaan muotopuristettua puumateriaalia ja puuaihioita, mutta varsinaista kovaa puuta tällä menetelmällä ei saada aikaan 35 ja lisäksi se edellyttää ylimääräistä liima-ainetta, joka 92919 2 hankaloittaa menetelmän soveltamista ja nostaa kustannuksia.

US-patentissa 4 606 388 on esitetty ratkaisu puun puristamiseksi kovaksi puumateriaaliksi imeyttämällä sii-5 hen ensin ammoniakkia sen pehmentämiseksi, jonka jälkeen puu puristetaan useita peräkkäisiä kertoja kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi. Lisäksi puu joudutaan erikseen kuivaamaan alle 100 °C:n lämpötilassa loppuveden poistamiseksi, mikä vaikeuttaa soveltamista ja lisää sen kustan-10 nuksia. Myös tässä ratkaisussa joudutaan käyttämään ylimääräistä lisäainetta eli ammoniakkia.

US-patentissa 4 469 156 on lisäksi esitetty ratkaisu, jossa vedellä kyllästetty puu kuumennetaan mikroaal-tosäteilyllä ja se taivutetaan tai muotoillaan haluttuun 15 muotoon materiaalin ollessa kuumana. Muotoilun jälkeen tapahtuu erillinen kuivatus, jossa puusta poistetaan kosteus. Ratkaisulla ei edes pyritä saamaan aikaan kovaa puuta vaan pelkästään muotoilemaan sitä ja kyseessä on näin ollen eri tarkoitus ja eri ongelman ratkaisu kuin nyt ky-20 seessä olevassa ratkaisussa.

Tunnettujen ratkaisujen heikkoutena on, että niillä ei kyetä saamaan riittävän kovaa puuta joko niin, että saadun puun keskusta ei kovetu riittävästi, tai niin, että ,·. puuaineksen kovuus ja tiiviys pintaosissa ei ole riittävä 25 tai riittävän syvä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä puristetun puun valmistamiseksi, jolla saadaan aikaan halutunlainen kovuus tarvittaessa puun ydintä myöten niin, että puu voi olla koko poikki-30 leikkaukseltaan yhtä lujaa ja kova. Keksinnön mukaiselle • · menetelmälle on ominaista, että olennaisesti nesteellä kyllästettyä puukappaletta puristetaan kokoon sen puukui-tujen poikkisuunnassa niin, että neste poistuu puukappaleen päistä, että puristettu puukappale pidetään olennai-35 sesti siinä tilavuudessa, johon se ensin puristettiin, « ♦ % 3 92919 ja että samanaikaisesti puristettu puukappale ensin kuumennetaan kokonaisuudessaan kuumaksi niin, että puukappaleen sisältämät lämmön vaikutuksesta pehmenevät ainekset saadaan pehmeäksi ja tarttumaan kiinni muuhun puuainek-5 seen, minkä jälkeen se jäähdytetään, jolloin pehmeät ainekset jähmettyvät ja puukappale jää pysyvästi puristettuun muotoonsa.

Keksinnön olennaisena ajatuksena on, että nesteellä kyllästetty puukappale puristetaan olennaisesti kylmänä 10 haluttuun puristussuhteeseen, mikä edullisemmin tapahtuu suhteellisen nopeana puristusvaiheena, jolloin olennaisesti kaikki neste puukappaleesta saadaan poistumaan sen päiden kautta. Samalla puun sisältämä neste saa aikaan tasaisen paineen koko puukappaleessa, mikä on edellytyksenä 15 sille, että puristuminen saadaan tasaisesti koko puukappaleen läpi sen ydintä myöten. Edelleen keksinnön olennaisena ajatuksena on, että puristaminen tehdään edullisemmin puukappaleen ollessa normaalissa ympäristölämpöti-lassa ja että puukappale puristamisen jälkeen vielä puris-20 tuksen alaisena ollessaan kuumennetaan se olennaisesti kokonaisuudessaan korkeaan lämpötilaan niin, että puumateriaalissa olevat ligniinit, hartsit ja muut lämmössä pehmenevät aineet sitovat puukappaleen kuidut tiukasti ja tiiviisti yhtenäiseksi, jonka jälkeen lämpötilaa lasketaan 25 ja puukappale poistetaan puristuksesta vasta, kun lämpötila on laskenut niin alhaiseksi, että puun sidosaineet ovat jähmettyneet ja siten jähmettäneet puukappaleen pysyvästi puristettuun muotoonsa. Kuumentamisen yhteydessä puristettu puukappale samalla nopeasti kuivuu, koska vähäinen 30 jäännöskosteus poistuu kuumentamisen vaikutuksesta.

Edullisemmin keksintöä voidaan käyttää lyhyehköjen puukappaleiden puristamiseen, koska nesteen poistumisaika puusta on verrannollinen puukappaleen pituuteen. Periaatteessa keksintöä voidaan soveltaa pitkälle puutavaralle, 35 mutta tällöin on otettava huomioon nesteen poistumisen 9291 9 4 vaatima aika ja sen seurauksena tarvittava puristusaika. Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa voidaan puristettavaksi puuksi ottaa esimerkiksi lähes vastakaadettu puu, jonka oma kasvuneste on riittävä menetelmän soveltamiseen.

5 Käytettäessä puuta, jonka kaatamisesta on kulunut enemmän aikaa, on se kyllästettävä vedellä tai muulla sopivalla nesteellä niin, että se on koko pituudeltaan olennaisesti kyllästynyt.

Keksinnön mukaisella menetelmällä vältetään puu-10 aineksen esikuumentaminen, koska puristaminen riittävän nopeasti tehtynä voidaan tehdä käyttämällä nolla-asteen yläpuolella olevassa ympäristölämpötilassa olevaa puuta. Edelleen keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on, että puu voidaan puristaa jopa puristussuhteeseen 1:2,5 tai ylikin, 15 jolloin se saadaan todella umpinaiseksi ja tiiviiksi samalla, kun sen lujuus ja sileys ovat huomattavasti tunnettuja ratkaisuja paremmat. Edelleen keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa valmistettaessa puusta eri tarkoituksiin kovuudeltaan ja tiiviydeltään sekä muodoltaan 20 erilaisia tuotteita samalla, kun valmistamiseen voidaan käyttää mitä tahansa puulajia mukaanluettuna leppä, haapa ja muut pehmeänä pidetyt puulajit. Menetelmässä voidaan käyttää puristettavana puukappaleena pyöreätä tai eri muotoiseksi karkeasti kalibroitua puumateriaalia. Samoin me-25 netelmällä voidaan valmistaa joko suorakaiteen muotoisia, kahdeksankulmaisia, pyöreitä tai lähes minkä muotoisia puristettuja kovapuukappaleita tahansa. Edelleen menetelmän etuna on, että sillä saadaan läpikotaisin ehjää ja värivirheetöntä puuta, mikä erityisesti näkyvissä pintama-30 teriaaleissa on ehdoton vaatimus.

Keksintöä selostetaan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen soveltuvaa puristinta, 35 kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisella li 9291 9 5 menetelmällä saatujen puulajien kovuuksia verrattuna niiden alkuperäisiin kovuusarvoihin, kuvio 3 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisella menetelmällä puristetun puun kovuuksia verrattuna luonnon-5 tilaisiin tunnetusti koviin puulajeihin ja kuvio 4 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisella menetelmällä puristettujen puumateriaalien taivutuslujuuksia niiden luonnontilaisiin arvoihin verrattuna.

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti eräs keksinnön 10 mukaisen menetelmän toteuttamiseen soveltuva puristin. Puristimessa on puristinpöytä 1, jonka yläpuolella on kan-siosa 2. Nämä muodostavat väliinsä käsittelykanavan 3, jonka läpi puristettu puukappale johdetaan puristamisen jälkeen sen kuumentamiseksi ja jäähdyttämiseksi. Edelleen 15 puristimeen kuuluu keskenään olennaisesti kohtisuoraan asennetut puristinsylinterit 4 ja 5, jolloin puristinsy-linteri 4 on puristinpöydän 1 suuntainen ja puristinsylin-teri 5 on sitä vastaan kohtisuora. Puristinsylintereiden 4 ja 5 männän varsissa on kiinni puristinlevyt 6 ja 7, joi-20 den avulla puukappale puristetaan kokoon. Edelleen puristimeen kuuluu välipalkkeja 8; 8a, 8b, joita tarvitaan jatkuvatoimisessa puristimessa pitämään puristettu puukappale puristetussa muodossaan sinä aikana, kun sitä puristuksen jälkeen käsitellään. Puukappaleiden syöttämiseksi puristi-25 meen siihen kuuluu edelleen raakapuun annostelupöytä 9 ja ohjauslevy 10.

Menetelmän mukaisesti raaka puristamaton puukappale 11 syötetään annostelupöydän 9 ja ohjauslevyn 10 välistä puristinpöydälle 1, jolloin sylinterin 4 mäntä on vedetty 30 sisään puukappale 11 putoaa sen eteen. Tämän jälkeen puu-kappale 11 työnnetään kuviossa oikealle, kunnes se on sylinterin 5 alla. Tämän jälkeen asetetaan välipalkki 8a puukappaleen 11 ja sylinterin 4 puristinlevyn 6 väliin. Puukappale 11 on tässä vaiheessa edullisimmin normaalissa 35 huoneenlämpötilassa eli ympäristölämpötilassa, eikä sitä 6 9291 9 tarvitse lämmittää tai kuumentaa. Tämän jälkeen puukappaletta 11 puristetaan kokoon sylinterien 4 ja 5 avulla, jolloin puukappaleen 11 sisältämä neste eli pääasiassa vesi puristuu sen päistä ulos samalla, kun koko puukappa-5 leen 11 läpi on olennaisesti sama paine. Tällä tavalla saadaan puukappaleen sisältämä neste siitä ulos ja puukui-dut saadaan keskenään liikkuviksi niin, että jopa puris-tussuhde 1:2,5 on mahdollista saavuttaa, ja näin olennaisesti nesteestä tyhjennetty puuaines saadaan tiiviiseen 10 kiinteään ja homogeeniseen muotoon. Puristamisen jälkeen peräkkäiset välipalkit 8a ja 8b kytketään kiinni toisiinsa niin, että puristettu puukappale 11a ei pääse niiden välisessä suunnassa olennaisesti laajenemaan puristuksen päättymisen jälkeen. Välipalkkien 8a ja 8b siirtyessä kuviossa 15 oikealle puristettu puukappale 11a siirtyy niiden mukana puristinpöydän 1 ja kansiosan 2 väliseen käsittelykanavaan 3, jossa se kuumennetaan samanaikaisesti, kun se pysyy siinä tilavuudessa, johon se ensin puristettiin. Kuumentaminen voi tapahtua eri tavoin, mutta edullisimmin se ta-20 pahtuu asettamalla puristetun puukappaleen päihin anodit, joiden kautta puukappaleen läpi puukuitujen suunnassa johdetaan sähkövirta. Sähkövirta saa aikaan sen, että puukappale kuumenee läpikotaisin kuumaksi, jolloin lämpötila on edullisesti noin 500 - 600 °C. Puun kuumetessa ligniini ja 25 hartsit sekä muut vastaavat ainesosat muuttuvat pehmeiksi ja juokseviksi ja näin puun kuidut ja pehmennyt aines muodostavat tiiviin yhtenäisen puun. Tämän jälkeen puristetun ja kuumennetun puukappaleen annetaan jäähtyä noin 100 °C:een esimerkiksi laskemalla puristinpöydän ja kansiosan 30 lämpötilaa puukappaleen liikesuunnassa portaittain, jonka jälkeen tapahtuu lopullinen jäähdytys esimerkiksi puristinpöydän 1 ja kansiosan 2 loppupäässä olevalla kylmällä vedellä jäähdytetyn jäähdytysosan avulla. Tätä on kaavamaisesti kuvattu kuviossa 1 puristinpöytään 1 ja kan-35 siosaan 2 merkityillä vyöhykkeillä Id ja 2a - 2d, jolloin 92919 7 vyöhyke la/2a on kuumin ja vyöhykkeessä lb/2b sekä lc/2c lämpötila laskee sopivasti esimerkiksi noin 200°C edelliseen vyöhykkeeseen verrattuna. Vyöhyke ld/2d puolestaan on jäähdytysvyöhyke, jota voidaan jäähdyttää esimerkiksi ve-5 della. Kun puristettu puukappale on päässyt käsittelykana-van 3 läpi, sen oikealla puolella oleva välipalkki vapautetaan kytkennästä sen vasemmalla puolella olevan väli-palkin kanssa ja välipalkki kierrätetään takaisin puris-tuspäähän katkoviivoilla merkittyä kuljetinrataa 12 pit-10 kin. Vastaavasti lopullisessa muodossaan oleva puristettu puukappale putoaa vastaanottokuiluun 13 tai muulla tavalla siirretään eteenpäin sinänsä tunnetuilla tavoilla haluttua jatkokäsittelyä varten.

Keksinnön mukaisessa puristimessa voidaan puristin-15 pöydän ja kansiosan välissä olevaa käsittelykanavaa säätää esimerkiksi säädettävän kansiosan avulla, jolloin tietenkin kutakin käsittelykanavan 3 korkeutta varten täytyy käyttää sen korkuisia välipalkkeja niin, että puristettu puukappale pysyy koko käsittelyn ajan halutunlaisena. Vä-20 lipalkkien 8 siirtäminen puristimen lopusta sen alkupäähän voidaan tehdä monilla eri tavoin sinänsä tunnettuja laitteita ja menetelmiä käyttäen. Peräkkäisten välipalkkien kytkeminen puristusvaiheen jälkeen voidaan tehdä käyttämällä erilaisia salparatkaisuja tai muita sopivia kytken-25 tälaitteita käyttäen. Puristinsylinterit 4 ja 5 on edullisesti asennettu niin, että niitä voidaan siirtää puristus-suuntaansa nähden poikittaisessa suunnassa. Tällöin sylinterien puristuspiste voidaan asettaa liikkumaan puukappaleen 11 keskipisteen mukaan niin, että puukappaleen puris-30 tuessa kokoon ja keskipisteen liikkuessa sekä vaaka- että pystysuunnassa puristus tapahtuu koko ajan suoraan kohti keskipistettä kummastakin suunnasta. Puristetun puukappaleen 11a lämmittäminen voidaan tehdä myös eri tavoin. Edellä mainitun sähkövirran avulla tapahtuvan lämmittämi-35 sen sijaan voidaan käyttää myös kuumennettua puristin- ♦ 92919 8 pöytää ja kansiosaa, jotka lämmittävät puukappaletta sen pinnasta lähtien. Tämä on kuitenkin huomattavasti hitaampaa ja voi lisäksi aiheuttaa värivirheitä puukappaleen pintaosaan, mikä ei kaikkiin tarkoituksiin ole soveliasta.

5 Kuviossa 2 on esitetty esimerkinomaisesti ja kaava maisesti keksinnön mukaisella menetelmällä saatujen puu-kappaleiden mitattuja kovuusarvoja niiden alkuperäisiin kovuusarvoihin verrattuna eri puulajeilla. Kuviossa on esitetty kovuus mitattuna toisaalta poikkisyyhyn ja toi-10 saalta syiden suunnassa. Kuten kuviosta ilmenee, on puristamalla saatujen puukappaleiden kovuus poikkisuunnassa kasvanut kaikilla puulajeilla merkittävästi, parhaimmillaan lähes 3,5-kertaiseksi. Samoin kovuus syiden suunnassa on kaikilla puulajeilla kasvanut, jolloin kovuus on par-15 haimmillaan noussut yli kaksinkertaiseksi. Tämä osoittaa, että menetelmällä voidaan lisätä puun kovuutta merkittävästi.

Kuviossa 3 on esitetty kaavamaisesti keksinnön avulla saatujen puiden kovuuksia verrattuna luonnontilai-20 siin tunnetusti kovina pidettyihin puulajeihin. Kuten kuviossa näkyy, ovat menetelmän avulla puristetun kuusen ja männyn syyn poikkisuuntaiset kovuudet huomattavasti suuremmat kuin luonnontilaisen tammen, ruusupuun jne. vastaavat lujuudet. Näin ollen menetelmän avulla saatua mänty-25 ja kuusmateriaalia voidaan käyttää erittäin kovaa pintamateriaalia vaativiin tarkoituksiin kuten lattiapäällys-teeksi tai muuhun vastaavaan. Jos verrataan kuviossa 2 esitettyjä menetelmän avulla puristetun lepän ja vastaavasti haavan syyn poikkisuuntaisia kovuusarvoja, voidaan 30 todeta, että ne asettuvat luonnontilaista pyökkiä ja tiikkiä vastaaviin lujuusarvoihin.

Kuviossa 4 on verrattu keksinnön mukaisella menetelmällä puristamalla aikaansaatujen puukappaleiden taivu-tuksenkestoa niiden luonnontilaiseen taivutuksenkestoon, 35 jolloin kuviosta selvästi ilmenee, että taivutuksenkesto 92919 9 on noussut parhaimmillaan yli 2,5-kertaiseksi kuusella ja huonoimmi11äänkin yli 1,5-kertaiseksi haavalla.

Kuten kuvioista 2-4 ilmenee, saadaan keksinnön mukaisella menetelmällä pehmeistäkin puulajeista erittäin 5 kovia, tunnettuja kovia puulajeja kovempia materiaaleja, joita voidaan käyttää erilaisiin lujuutta ja kovuutta vaativiin tarkoituksiin niin pinnoitemateriaalina kuin rakenneosina esimerkiksi huonekaluteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Samalla tiiviyden ja kovuuden ansiosta saa-10 daan aikaan se, että menetelmällä valmistetun puun palon-kestävyys on huomattavasti parempi kuin tavanomaisen puun, ja näin tehtyä materiaalia voidaan käyttää paikoissa, joissa palonkestävyydelle asetetaan erityisen suurta merkitystä kuten julkisissa tiloissa tai kantavissa raken-15 teissä. Menetelmää voidaan soveltaa varsin eri kokoisiin ja eri pituisiin puukappaleisiin, jolloin tietysti kappaleen koon kasvaessa tarvittavat puristusvoimat kasvavat. Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa tehokkaimmin silloin, kun käytetään suhteellisen nopeata puristus-20 ta, jolloin saadaan nopeimmin puukappaleen läpi vaikuttava tasainen paine ja siten se muotoutuu tehokkaimmin. Keksinnön mukaisella menetelmällä myös saadaan puukappaleesta lopputulokseksi läpikotaisin lujuudeltaan ja kovuudeltaan samanlainen puristettu puukappale, mitä tunnetuilla rat-25 kaisuilla ei ole kyetty saamaan aikaan. Myös jostain kohti hieman laho samoin kuin oksainen puumateriaali käy menetelmän soveltamiseen hyvin, koska nämä heikkoudet eliminoituvat menetelmän avulla, koska puu puristuu tiivisti kokoon, ja tällöin oksa ja oksan ympärillä oleva pihkama-30 teriaali tai muu materiaali vastaavalla tavalla puristuvat • * tiiviiksi ja kovaksi tarttuen irtoamattomasti muuhun puuainekseen. Menetelmän avulla voidaan ns. roskapuumateriaa-lia käyttää tehokkaasti hyödylliseen ja tähän asti ensiluokan puuainesta vaatineeseen tarkoitukseen. Samalla raa-35 kapuun laatu paranee ja vältetään normaalin puun kuivauk- « 9291 9 10 sen aikaansaamat kuivausvirheet. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan raakapuumateriaali hyödyntää tehokkaasti, koska puristamista edeltävät työvaiheet ovat hyvin vähäisiä ja näin ollen raakapuusta menetetään hukkamateri-5 aalina hyvin vähän. Samoin menetelmän vaatima työmäärä lopputuloksen aikaansaamiseksi on normaaliin sahaustek-niikkaan verrattuna oleellisesti pienempi. Puristettaessa raakapuu sopivaan muotoon saadaan pyöreästä puumateriaalista suorakaiteen tai neliön muotoisia valmiita tuottei-10 ta, jolloin lopputyöstöä ei välttämättä ollenkaan tarvita ja tämän seurauksena sekä työmäärä että materiaalihukka edelleen vähenee.

Menetelmän toteuttaminen edellyttää, että puukappale on olennaisesti nesteellä kyllästetty. Tämä tarkoittaa 15 sitä, että puukappale on joko kyllästetty vedellä tai muulla sopivalla nesteellä tai että se puristetaan kasvu-märkänä pian kaatamisen jälkeen. Kasvava puu sisältää kas-vunestettä, mikä tarkoittaa, että puu on olennaisesti nesteellä kyllästetty. Tällainen puu, kun se ei ehdi juuri-20 kaan kuivua kaatamisen jälkeen, voidaan sellaisenaan puristaa menetelmän mukaisella tavalla, jolloin sitä ei tarvitse enää millään tavalla kastella tai kyllästyttää nesteellä. Kuiva puu tai pidemmän aikaa kaatamisen jälkeen varastoitu puu on tarpeellista kyllästää esimerkiksi aset-25 tamalla puut tai puukappaleet pystyyn vesialtaaseen niin, että toinen pää jää vedenpinnan yläpuolelle. Tällöin vesi kapillaarivaikutuksesta imeytyy puun toisesta päästä ja puussa oleva ilma poistuu vapaasta yläpäästä niin, että puu tulee olennaisesti täysin kyllästetyksi. Puu voidaan • 30 tietysti kyllästää myös syöttämällä paineen avulla nestet tä kuten vettä sen toisesta päästä, mutta tällainen kapil-laarivaikutukseen perustuva kyllästyminen on energiankulutuksen ja talouden kannalta edullisinta. Käyttötarkoituksesta riippuen voidaan puu menetelmän mukaisesti puristaa 35 myös kuorineen, jolloin jälkityöstössä saatava kiinteä

II

9291 9 11 kuorta sisältävä puuaines soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi polttoaineeksi. Samoin käytettävän puun käyttötarkoituksesta riippuen voidaan puristaminen tehdä vain osittain niin, että puristetun puukappaleen ulkopinta muodos-5 taa kuumentamisen ja jäähdyttämisen jälkeen tiiviin yhtenäisen pintaosan, mutta keskiosa on muuta puuta pehmeämpää.

• I

» i

Claims (10)

12 9291 9

1. Menetelmä kovapuristetun puun valmistamiseksi, jossa menetelmässä puukappaletta puristetaan alkuperäistä 5 tilavuuttaan pienenpään tilavuuteen sen tiiviyden ja kovuuden lisäämiseksi, tunnettu siitä, että olennaisesti nesteellä kyllästettyä puukappaletta puristetaan kokoon sen puukuitujen poikkisuunnassa niin, että neste poistuu puukappaleen päistä, että puristettu puukappale 10 pidetään olennaisesti siinä tilavuudessa, johon se ensin puristettiin, ja että puristetun puukappaleen ollessa mainitussa tilavuudessa se ensin kuumennetaan kokonaisuudessaan kuumaksi niin, että puukappaleen sisältämät lämmön vaikutuksesta pehmenevät ainekset saadaan pehmeäksi ja 15 tarttumaan kiinni muuhun puuainekseen, samalla kun se saadaan kuivatuksi, minkä jälkeen se jäähdytetään, jolloin pehmeät ainekset jähmettyvät ja puukappale jää pysyvästi puristettuun muotoonsa ja tilavuuteensa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että puukappale puristetaan sitä etukäteen lämmittämättä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puukappale puristetaan olennaisesti huoneenlämpötilassa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että puukappaletta puristetaan niin, että se on olennaisesti koko poikkileikkaukseltaan tasaisesti kokoonpuristunut ja että olennaisesti kaikki neste on poistunut puukappaleesta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puukappale kuumennetaan puristamisen jälkeen yli 500 °C:een lämpötilaan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puukappaleen läm-35 pötilaa lasketaan kuumentamisen jälkeen olennaisesti ta- 9291 9 13 saisesti, kunnes se on noin 100 °C, jonka jälkeen puukappale jäähdytetään nopeasti.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puukappale kuumen- 5 netaan johtamalla sen läpi sähkövirta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkövirta johdetaan puukappaleen läpi sen puukuitujen suunnassa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 10 menetelmä, tunnettu siitä, että puukappale puristetaan sen ollessa kyllästyneenä sen omilla kasvunesteillä ilman ylimääräistä kyllästämistä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puukappale kylläste- 15 tään ennen puristamista vedellä tai muulla sopivalla nesteellä kapillaarivaikutuksen avulla asettamalla puukappale pystyyn nestettä sisältävään tilaan niin, että puukappaleen toinen pää jää nestepinnan yläpuolelle. 14 9291 9