FI87163C - Styv form foer gjutning och vulkanisering av ytterdaeck - Google Patents

Description

! 87163 Jäykkä muotti ulkorenkaiden valamista ja vulkanointia varten

Uusien ulkorenkaiden valmistuksessa on yleistynyt 5 eräs muottityyppi: se käsittää kaksi sivuosaa, joista kummallakin valetaan ulkorenkaan yksi kylkiosa, ja kulutus-pinnan valamista varten reunakehän, joka jakautuu useisiin lohkoihin, joissa on muotin akselia vastaan kohtisuorat sivupinnat ja säteen suuntaiset poikittaissivut 10 (katso esimerkiksi US-patentti 3 779 677). Tällaisen muotin sulkemiseksi on lohkoja siirrettävä säteen suunnassa akseliin päin ja sivuosia siirrettävä akselin suunnassa lähemmäs. Sulkuasennossa nämä eri osat (sivuosat ja lohkot) liittyvät toisiinsa ja rajaavat ulkorenkaan ulkopin-15 nan. Tulevan ulkorenkaan raaka-aihion on oltava lujasti muottia vasten painettuna ja paikallaan, jotta sille saadaan halutut geometriset mitat ja jotta se tarpeen vaatiessa painaa kulutuspinnan kuvioinnin. Tähän tarkoitukseen käytetään tavallisesti taipuisaa kalvoa, joka painuu ai-20 hion sisäpintaa vasten paisumalla tarvittavan paineen vaikutuksesta ja joka aikaansaa tai pyrkii aikaansaamaan aihion laajenemisen. Hyvänlaatuisen valun aikaansaamiseksi on tarpeen, että kumiin kohdistetaan noin 10 baarin valu-paine. Tämä paine kohdistetaan kalvon välityksellä. Jotta 25 valupurseiden muodostuminen saadaan estetyksi mahdollisimman hyvin, on toivottavaa, että kalvon paineen nousu tapahtuu vasta kun muotti on suljettuna. Tällaisten valupurseiden esiintymisen estämiseksi CA-patentissa 765 745 ehdotetaan sellaisten lohkojen käyttämistä, joissa on sa-30 mansuuntaiset poikittaissivut. Reunakehässä on tällöin vuorotellen lohkoja, joissa on samansuuntaiset poikittaissivut, ja lohkoja, joiden poikittaissivut ovat samansuuntaiset viereisten lohkojen poikittaissivujen kanssa. Tällöin kun muotti on sulkeutunut, lohkot, joissa on saman-35 suuntaiset poikittaissivut, pääsevät liukumaan toisten lohkojen väliin männän tapaan, jolloin kumia ei pääse puristumaan vierekkäisten lohkojen väliin.

2 87163

Kumista ulkorengasta klassillisilla keinoilla, toisin sanoen muotilla, jossa on lohkoja ulkorenkaan ulkopinnan muotoilemiseksi ja taipuisa kuminen kalvo ulkorenkaan sisäpinnan muotoilemiseksi, valettaessa ja vulkanoi-5 taessa ei ulkorenkaan muotoa ja sisämittoja pystytä täysin hallitsemaan.

Eräs toinen tunnetun valu- ja vulkanointitekniikan käytöstä aiheutuva haitta liittyy eri kappaleiden, jotka joutuvat vulkanoinnin aikana kosketukseen ulkorenkaan 10 kanssa, nimittäin metallilohkojen sivuosien ja kehän toisaalta ja kumisen kalvon toisaalta, erilaiseen lämpökäyt-täytymiseen. Tämä hankaloittaa vulkanointilakien laatimista ja niiden toteuttamista.

Toisaalta on myös tunnettua käyttää irrotettavaa 15 jäykkää keernaa tulevan ulkorenkaan aihion sisäpinnan muotoilemiseen. Katsottakoon tässä yhteydessä esimerkiksi US-patenttia 1 877 751. Jäykät keernat muodostavat joskus ulkomuotin kanssa muotoaan muuttamattoman valutilan. Käytännössä niitä voidaan käyttää ainoastaan ulkorenkaiden 20 valmistamiseen valamalla tai ruiskuttamalla mainittuun tilaan jotakin nestemäistä tai tahnamaista ainetta. Tällöin on kysymyksessä polyuretaania olevien ulkorenkaiden valmistus, jota kuvataan esimerkiksi US-patentissa 4 279 856.

. . 25 Sitävastoin, jos keerna kannattaa vulkanoimatonta ulkorengasaihiota, joka valmistetaan ulkorenkaiden valmistusteollisuudessa tavallisesti käytetyistä materiaaleista (nimittäin vulkanoimattomasta kumista, tekstiili- ja/tai metallivahvikeosista) ja kun tähän keernaan liittyy ta-30 vanomainen, US-patentissa 3 779 677 kuvattu lohkomuotti, lohkot alkavat painua raaka-aihioon kulutuspinnan kuvioinnin muodostamiseksi paljon ennen kuin muotti on kokonaan sulkeutunut. Kun muotti ei ole kokonaan sulkeutunut, kaikkien lohkojen väliin jää rakoja. Raaka kumi pääsee tällöin 35 valumaan lohkojen väliin. Kuvioinnin urien koosta ja tästä ti 3 87165 aiheutuvista raakakumin liikkeistä riippuen tämä valuminen aiheuttaa huomattavia valupurseita ja tekee jopa mahdottomaksi saada muottia kunnolla kiinni, koska kumia on liian paljon raoissa, mikä estää lohkojen lähenemisen toisiinsa 5 kehällä, mikä on tarpeen, jotta niitä saadaan siirretyksi säteen suuntaisesti, kunnes muotti on kokonaan kiinni.

Näiden epäkohtien parantamiseksi keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytetään jäykkää muottia vulkanoimat-tomasta kumista valmistetusta aihiosta valmistetun ulko-10 renkaan lopullisen muodon ja mittojen aikaansaamiseksi ja käytetään hyväksi vulkanoimattoman kumin ja jäykän muotin valmistusaineen laajenemiseroa, joka johtuu lämpötilan kohoamisesta vulkanoinnin tapahtuessa, sopivaan valupainee-seen pääsemiseksi.

15 Keksinnön mukainen lohkomuotti, joka on tarkoitettu kumisten ulkorenkaiden valamiseen ja vulkanointiin ja joka käsittää a) jäykän keernan, joka muovaa ulkorenkaan sisäpinnan, 20 b) kaksi sivuosaa, joista kumpikin muovaa ulkoren kaan yhden kyljen ulkopinnan, c) useisiin lohkoihin jakautuvan reunakehän, joka muovaa kulutuspinnan ulkopinnan, jolloin nämä osat, jäykkä keerna, sivuosat, lohkokehä, 25 yhdessä muodostavat ulkorenkaan valutilan, on tunnettu siitä, että muotin kaikki osat ovat muodoltaan sellaiset, että ne liukuvat toisiaan vasten ainakin mainitun muotin sulkeutumisliikkeen loppuvaiheen aikana.

Keksintö selviää paremmin tarkasteltaessa seuraa-30 via kuvioita ja niihin liittyvää selitystä, joissa esitetään keksintöä rajoittamattomana esimerkkinä eräs keksinnön mukaisen muotin erityisen edullinen suoritusmuoto.

Kuvio 1 on säteen suuntainen osittainen ja kaavamainen leikkaus eräästä keksinnön mukaisesta muotista, 35 joka on esitetty suljetussa asennossa.

ft 71 6 ^

Kuvio 2 on leikkaus kuvion 1 akselin II - II kohdalta .

Kuvio 3 on tasokuva lohkokehästä osittain avautuneessa asennossa muotin erään suoritusmuodon mukaan.

5 Kuvio 4 on säteen suuntainen leikkauskuva keksin nön eräästä suoritusmuunnelmasta.

Kuvio 5 on tasokuva lohkokehästä, suljetussa asennossa, muotin erään toisen suoritusmuodon mukaan.

Kuvio 6 on tasokuva samasta lohkokehästä osittain 10 avautuneessa asennossa.

Kuvio 7 on tasokuva lohkokehästä erään toisen suoritusmuodon mukaan.

Keksinnön mukainen muotti muodostuu lohkokehästä 1, jolla saadaan valetuksi kulutuspinta, ja kahdesta sivu-15 osasta 2, joista kumpikin muovaa ulkorenkaan yhden kyljen, sekä jäykästä irrotettavasta keernasta 3, joka muovaa ulkorenkaan sisäpinnan. Tällä tavoin muotilla saadaan valetuksi ulkorenkaan uiko- ja sisäpinnat ja se rajaa siten kokonaan valutilan.

20 Keksinnön mukaisella muotilla voidaan valaa ja vul- kanoida ulkorenkaita geometrisella tarkkuudella, joka on paljon parempi kuin mitä voidaan odottaa klassilliselta valumenetelmältä, jossa käytetään taipuisaa kalvoa, sillä muotin kaikki osat, jotka määräävät ulkorenkaan lopullisen 25 muodon, ovat jäykkiä, kun taas tavanomaisessa menetelmässä joudutaan ottamaan huomioon paisuvan kalvon mahdolliset muodonmuutokset ja käyttäytyminen. "Jäykällä” tarkoitetaan "olennaisesti muotoaan muuttamatonta" verrattuna paisuvaan vulkanointikäIvoon, joka on rajoiltaan ja rakenteeltaan 30 kovasti muotoaan muuttava klassillisen muotin muihin osiin nähden, joissa tapahtuu vain hyvin vähäistä joustavaa muodonmuutosta, joka johtuu valupaineen aiheuttamista rasituksista. Tästä on seurauksena, että valmistettava muoto-valikoima on paljon suurempi, mistä ulkorenkaiden suunnit-35 telija voi ottaa täyden hyödyn. Vulkanointi tapahtuu siis 5 87163 vakiotilavuudessa sen sijaan että se tapahtuisi vakiopai-neella, kuten tapahtuu tavanomaisessa tekniikassa. Se, että keksinnön mukaisessa muotissa voidaan käyttää erilaista valupainetta ulkorenkaan eri alueilla, on vielä 5 eräs lisävaltti.

Kun ulkorenkaan sisäpinnan valaminen tapahtuu keer-nalla, jonka päätunnusmerkkinä on jäykkyys, voidaan valinta tämän ominaisuuden aikaansaamiseksi suorittaa suuresta materiaa1ivalikoimasta. Erityisesti keerna voi olla metal-10 lia, kuten muotin muutkin osat. Lämpövirtaus, jonka sisätila aikaansaa ulkorenkaaseen, etenee tällöin raakakumiin törmäämättä lämpösuojaan, jonka perinteiset kumista valmistetut paisuvat kalvot muodostavat. Lisäksi tällaisen metallikeernan ja raakakumin välinen lämmönvaihtokerroin 15 on erinomainen, paljon parempi kuin taipuisaa kalvoa käytettäessä. Tämä on vielä eräs keksinnön arvokas etu. Voidaan nimittäin käyttää erittäin lyhyttä vulkanointiaikaa vulkanointilämpötilaa nostamatta ja siten lisätä vulka-nointilaitteiston tuotosta ilman minkäänlaista materiaa-20 leihin kohdistuvaa haittaa.

Se, ettei tarvitse käyttää joustavaa kumista kalvoa, on sekin eräs keksinnöstä johtuva etu. Tällaisen kalvon käyttäminen on nimittäin kallista, koska sen käyttöikä on hyvin lyhyt ja koska sen takia joudutaan käyttämään ja 25 siis levittämään tarttumista estäviä aineita.

Lisäksi kun ulkorenkaan sisäpinnan muovaa jäykkä keerna samalla kun muotti saadaan suljetuksi ja valaminen aiheuttaa muotin osien väleihin vain hyvin vähäisiä valu-purseita, mikä on sopusoinnussa valetun tuotteen erittäin 30 korkean laatuvaatimuksen kanssa, voidaan mainittua jäykkää muottia käyttää ulkorenkaan aihion kannattimena sen valmistuksen alusta alkaen. Keksinnön mukaisen muotin ansiosta päästään erittäin suuressa määrin ottamasta huomioon vulkanoimattomassa tilassa olevien kumiseosten mekaanisia 35 kestävyysominaisuuksia, koska näihin kumiseoksiin ei koh- 6 87163 distu mekaanisia rasituksia päinvastoin kuin silloin, kun ulkorenkaan aihiota, joka on käsittelemättömässä tilassa, muokataan joskus voimakkaastikin. Näin siis keksinnön mukainen muotti avaa mahdollisuudet sellaisten homogeenis-5 ten tai heterogeenisten seosten käyttämiseen, jotka ovat erilaisia kuin ne, joita tähän mennessä on voitu käyttää ulkorenkaiden valmistuksessa, nimenomaan seosten, jotka ovat huokeampia ja/tai antavat ulkorenkaalle paremman suorituskyvyn.

10 Samoin se, että ulkorenkaan valmistuksessa joudu taan käyttämään vähäisempää muovausta, tekee tämän valmistuksen paljon tarkemmaksi, koska aineet, joita ulkorenkaan rakenteessa käytetään, kun ne on asetettu jäykälle keernalle, pysyvät paikallaan toisiinsa nähden siihen 15 saakka, kunnes rakenne on jähmettynyt vulkanoinnissa. Esimerkiksi radiaalirenkaan tukivyön muodostavien vahvikelan-kojen kudoskulma ei enää muutu tämän muovauksen vaikutuksesta .

Kuviosta 1 nähdään, että kukin lohko sopii sulje-20 tussa asennossa täysin yhteen sivuosien 2 kanssa kosketuspintojen 101 ansiosta. Kussakin lohkossa on myös poikit-taissivut (eivät näy kuviossa 1), jotka liittyvät suljetussa asennossa viereisten lohkojen poikittaissivuihin. Keernan 3 säteen suunnassa katsottuna sisäpuoliset sivut 25 302 joutuvat suljetussa asennossa kosketukseen vastaavien sivujen 202 kanssa, jotka on tehty kunkin sivuosan 2 jatkeeseen 20 alueen 200, joka muovaa ulkorenkaan kantojen säteen suunnassa katsottuna alapinnan, ulkopuolelle. Nämä pinnat 202 ja 302 ovat sylinterimäiset ja koaksiaaliset ja 30 sellaiset, että ne pääsevät liukumaan toisiaan pitkin, kuten mäntä avarrukseen.

Erityisesti kuvioista 2 ja 3 havaitaan, että ensimmäisen suoritusmuodon mukainen lohkomuotti käsittää jäykän keernan 3 ja kahdentyyppisiä lohkoja (ensimmäisen 35 tyypin mukaisia lohkoja, joita nimitetään tyypiksi a ja 7 87163 joita on merkitty viitenumerolla la, ja toisen tyypin mukaisia lohkoja, joita nimitetään tyypiksi b ja joita on merkitty viitenumerolla Ib), jotka on sovitettu vuorotellen pitkin kehää. Jäykkä keerna 3 jakautuu sekin kahden-5 tyyppisiin vuorotellen sovitettuihin osiin (3a ja 3b). Tyyppiä b olevissa osissa 3b on poikittaissivut, joiden jatkeet leikkaavat toisensa säteen suunnassa ulkopuolella, ja tyyppiä a olevat osat 3a ovat muodoltaan niihin sopivat, jolloin muodostuu ulkorenkaan sisäpinta, kuten 10 esimerkiksi US-patentissa 4 279 856 on kuvattu. Tällöin kun ulkorengas vaatii, että keernan osien sisäänvienti ja ulosvetäminen tapahtuu yhtä mahdollista tietä, nimittäin ulkorenkaan kantojen välistä ja säteen suunnassa katsottuna näiden kantojen sisäpuolelta, keernan kokoaminen voi-15 daan aina lopettaa ja sen purkaminen aloittaa tyyppiä b olevilla osilla 3b, koska näissä osissa ei ole sivupul-listumatilaa säteen suuntaista liikettä ulkorenkaan akseliin päin ajatellen.

Nyt palataan lohkokehään 1, jossa saman periaatteen 20 mukaan toisessa kahdesta lohkotyypistä (tyypissä b) on keskenään samansuuntaiset poikittaissivut lbl ja lb2, kuten CA-patentissa 765 745 on esitetty, jolloin saadaan aikaan mäntävaikutus lohkojen sulkeutuessa, jolloin tyyppiä la olevat lohkot menevät kiinni ennen tyyppiä Ib ole-25 via lohkoja.

Seuraavassa esitetään yksityiskohtaisesti tällai-. . sen muotin käyttömenetelmä selittämällä sulkeutumisliik- keet näiden samojen kuvioiden 1, 2 ja 3 avulla.

Kahta toisiinsa sopivaa tyyppiä 3a ja 3b olevista 30 osista muodostuva keerna 3 työnnetään ulkorenkaan raaka-aihion sisään edellä kuvatulla tavalla tai sitten rengas-aihio muodostetaan kootulle keernalle. Sitten sivuosat 2 viedään lähemmäs keernaa, joka kannattaa raakaa rengas-aihiota, kunnes jatkeet 20 liukuvat keernan 3 sivujen 302 35 alle, menemättä kuitenkaan sulkuasentoon saakka.

8 87163 Tässä vaiheessa kumia ei vielä puristeta. Sitten lohkot viedään sulkuasentoonsa huomioiden kinematiikka, jonka mukaan ne on rakennettu, nimittäin lohkot la ennen lohkoja Ib. Jäykän keernan 3 kannattama aihio on lopulli-5 sessa muodossaan, ennenkuin muotti suljetaan. Kun lohkoja la lähennetään toisiinsa säteen suunnassa, kulutuspin-nan kuvioinnin valaminen alkaa ennenkuin mainitut lohkot ovat sulkuasennossaan. Tämän tapahtuessa raakakumia valuu mainittujen lohkojen la molemmilta puolilta. Kun mainitut 10 lohkot ovat sulkuasennossa (katso kuviota 3), lohkojen kaikki poikittaissivut liittyvät kaksittain toisiinsa, kun lohkot Ib vuorostaan ovat vielä ainakin osaksi taakseve-dettyinä. Kun kaikki poikittaissivut liittyvät toisiinsa (lbl ja lal, lb2 ja la2), lohkojen Ib lähentyessä lopuksi 15 säteen suunnassa saadaan raaka kumi, joka on valunut valun aiheuttamana, työnnetyksi lohkojen Ib avulla pois, samalla kun kulutuspinta tulee valetuksi kokonaan.

Näin siis tyyppiä Ib olevilla lohkoilla, jotka toimivat männän tavoin tyyppiä la olevien lohkojen välissä, 20 saadaan vältetyksi raakakumin puristuminen lohkojen poi-kittaissivujen väliin.

Lopuksi sivuosat 2 viedään lähemmäs toisiaan niiden sulkuasentoon saakka, jolloin vielä saadaan työnnetyksi ulos kumi, joka on saattanut valua lohkokehän 1 kum-25 maitakin puolelta. Sivuosien 2 ja lohkokehän 1 väliset kosketuspinnat alkavat nimittäin suorasta, joka pysyy koko ajan muotin viimeisen sulkuliikkeen suuntaisena. Kuvatussa suoritusmuodossa jokainen kosketuspinta 101 ja 201 on lieriö, jonka akseli yhtyy muotin akseliin. Kaikkinaisten 30 valupurseiden välttämiseksi sivuosien 2 lähentäminen akselin suunnassa tapahtuu siis ainakin osaksi kaikkien lohkojen sulkeutumisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti jokainen kosketuspinta 101' ja 201' voi alkaa suorasta, joka on jatkuvasti kohtisuora muotin akselia vastaan, kuten kuviosta 4 35 nähdään. Tällöin sivuosien lähentämisen akselin suunnassa niiden sulkuasentoon saakka tulee tapahtua ennen mitään lohkojen sulkemisliikettä.

9 87163

Saadakseen aikaan kaikki muotin eri osien edellä kuvatut liikkeet alan ammattilainen voi käyttää mitä tahansa sopivaa keinoa, etenkin mekaanisia, hydraulisia tai pneumaattisia sylintereitä.

5 Havaitaan siis, että muotin sulkeminen kokonaan ta pahtuu liu'uttamalla osia toisiaan pitkin ilman että yhden osan reuna lähentyisi toista osaa. Tämän ansiosta voidaan rakentaa täysin jäykkä muotti, joka voidaan kuitenkin sulkea, jopa silloinkin kun yhteen tai useampaan osaan 10 joudutaan kohdistamaan sulkemispuristus.

Kuviot 5 ja 6 esittävät keksinnön mukaisen muotin erästä toista suoritusmuotoa. Tässä suoritusmuodossa lohkojen poikittaissivut on järjestetty eri tavalla. Tällä tavoin voidaan edelleen estää raakakumin puristuminen loh-15 kojen poikittaissivujen väliin, kun lohkomuotti käsittää kahdentyyppisiä lohkoja la' ja Ib', jotka on sovitettu vuorotellen kehälle ja joista toisessa lohkotyypissä (tyyppi b) on poikittaissivut lb'l ja ib'2, joiden säteen suuntaiset jatkeet leikkaavat toisensa säteen suunnassa 20 muotin ulkopuolella, ja toisen lohkotyypin (tyypin a) poikittaissivut la'l ja la'2 liittyvät edellä mainittuihin sivuihin lb'1 ja Ib'2, kun muotti on suljettuna. Näiden kahdentyyppisten lohkojen säteen suuntaisten vähenemis-liikkeiden tulee olla koordinoidut. Keksinnön mukaisen 25 muotin tämän suoritusmuodon käyttömenetelmä on tunnettu siitä, että ainakin muotin sulkemisen loppuvaiheessa lohkojen kaikki poikittaissivut liittyvät toisiinsa kaksittain ja, kun tyyppiä a olevien lohkojen lähenemisliike tapahtuu, tyyppiä b olevien lohkojen läheneminen tapahtuu 30 noudattaen kinematiikkaa, jonka määrää tyyppiä b olevien lohkojen poikittaissivujen liukuminen tyyppiä a olevien lohkojen poikittaissivuille.

Kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen muotin lohkojen erästä toista suoritusmuotoa. Keksinnön mukaan on mahdol-35 lista vielä saada aikaan vierekkäisten lohkojen poikit- 10 871 63 taissivujen liukuminen ainakin osalla muotin, joka käsittää minkä tahansa lukumäärän n lohkoja, sulkemisliikkeen aikaa, kun mainitut lohkot liittyvät ympyränkehän muotoisesti toisiinsa ja ympäröivät valettavaa esinettä ketjun 5 tavoin. Keksinnön tämän suoritusmuodon mukainen lohkomuot-ti on tunnettu siitä, että kunkin lohkon (le, Id, le) poi-kittaissivut ovat sellaiset, että niiden leikkauskohta jokaisen muotin akselia vastaan kohtisuorassa olevan tason kanssa on ympyränkaari. Suljettu muotti on esitetty kulo viossa 7 yhtenäisin viivoin. Sen päällä on esitetty katkoviivoin lohko Id aukiasennossa. Lohkoketju alkaa lohkosta le, jatkuu lohkoilla Id ja päättyy lohkoon le. Jokainen lohko, ensimmäistä (le) lukuunottamatta, pääsee pyörimään viereisessä lohkossa sijaitsevan akselin 4 ympäri, johon 15 se on liitetty varrella 5. Jokainen akseli 4 on samansuuntainen muotin akselin kanssa. Jotta lohkot pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden, kysymyksessä olevien viereisten lohkojen poikittaissivut Ida ja IdA määrää kaaren, joka sisältyy tasoon, joka kulkee pyörintäakselin kautta ja 20 kääntyy sen ympäri, pyörintäliike. Kaikkein yksinkertaisimmassa suoritusmuunnelmassa tämä kaari on suora ja määrittää osasylinterin muotoisen poikittaissivun, joka on esitetty tasokuvana (kuviossa 7) ympyränkaarella, jonka säde on r, r:n ollessa poikittaissivun jokaisen pisteen :· 25 etäisyys kysymyksessä olevasta pyörintäakselista. Kaikki poikittaissivut määritetään tällä tavoin, lukuunottamatta ensimmäistä sivua lei (joka kuuluu ensimmäiseen lohkoon le) ja viimeistä sivua lei (joka kuuluu viimeiseen lohkoon le), jotka määritetään samanlaisella tavalla, mutta säteen 30 R mukaan, jolloin R = r + d, d:n ollessa lohkojen pituus mitattuna tasossa, joka kulkee kysymyksessä olevan pyörintäakselin kautta. Syy tähän muodon eroavuuteen käy paremmin selville kun selitetään tällä tavoin muodostetun muotin sulkeminen. Lohko le viedään kiinniasentoonsa. Vähi-35 telien kääntämällä edellisen lohkon akselin ympäri lohkot u 87163

Id viedään kiinniasentoonsa poikittaissivujen pysyessä toisiinsa liittyneinä. Lopuksi edelleen käännettäessä edellisen lohkon akselin 4 ympäri lohko le liukuu viimeisen lohkon Id ja lohkon le väliin. Muotti on kiinni, sa-5 maila kun lohkojen poikittaissivut pysyvät jatkuvasti kaksittain toisiinsa liittyneinä. Jokaisessa sulkeutumisvai-heessa sulkeutuva lohko toimii männän tavoin työntäen pois raakakumin, joka on voinut valua edellisen lohkon sulkeutuessa. Eräässä suoritusmuunnelmassa lohkokehä voi muodos-10 tua kahdesta ketjun puolikkaasta, jotka sulkeutuvat toinen kehän suuntaisesti ja toinen vastakkaiseen suuntaan.

Claims (7)

1. Muotti, joka on tarkoitettu kumisten ulkorenkai-den valamiseen ja vulkanointiin ja joka käsittää 5 a) jäykän keernan (3), joka muovaa ulkorenkaan si säpinnan, b) kaksi sivuosaa (2), joista kumpikin muovaa ulkorenkaan yhden kyljen ulkopinnan, c) useisiin lohkoihin jakautuvan reunakehän (1), 10 joka muovaa kulutuspinnan ulkopinnan, jolloin nämä osat, jäykkä keerna (3), sivuosat (2), lohko-kehä (1), yhdessä muodostavat ulkorenkaan valutilan, tunnettu siitä, että muotin kaikki osat ovat muodoltaan sellaiset, että ne liukuvat toisiaan vasten aina-15 kin mainitun muotin sulkeutumisliikkeen loppuvaiheen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotti, tunnettu siitä, että se käsittää kahdentyyppisiä kehälle vuorotellen sovitettuja lohkoja (la, Ib) , joista toi- 20 sessa lohkotyypissä (tyypissä b) on poikittaissivut (lbl, lb2) , jotka ovat keskenään samansuuntaiset, ja toisessa lohkotyypissä (tyypissä a) poikittaissivut (lal, la2), jotka liittyvät edellisiin poikittaissivuihin, kun muotti on suljettu.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotti, tun nettu siitä, että se käsittää kahdentyyppisiä kehälle vuorotellen sovitettuja lohkoja (la', Ib'), joista toisessa lohkotyypissä (tyypissä b) on poikittaissivut (lb'l, lb'2), jotka leikkaavat toisensa säteen suunnassa muotin 30 ulkopuolella, ja toisessa lohkotyypissä (tyypissä a) poikittaissivut (la'l, la'2), jotka liittyvät viereisiin poikittaissivuihin, kun muotti on suljettu.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotti, tunnettu siitä, että jokaisen lohkon (le, Id, le) poi-35 kittaissivut ovat sellaiset, että niiden leikkauskohta jokaisen muotin akselia vastaan kohtisuoran tason kanssa on ympyränkaari. i i3 871 63

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen muotti, tunnettu siitä, että kummankin sivuosan ja lohkokehän välinen kosketuspinta (101', 201') sisältyy muotin akselia vastaan kohtisuoraan tasoon.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen muot ti, tunnettu siitä, että kummankin sivuosan ja lohkokehän välinen kosketuspinta (101, 201) sisältyy lieriöön, jonka akseli yhtyy muotin akseliin.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen muot-10 ti,tunnettu siitä, että a) keernan (3) säteen suunnassa katsottuna sisäpuolinen pinta (302) on lieriömäinen, ja että b) kummassakin sivuosassa (2) on jatke (20), joka menee kunkin kannan säteen suunnassa katsottuna sisäpuoli- 15 sen pinnan valamisen aikaansaavan alueen yli, mainitun jatkeen käsittäessä sellaisen lieriömäisen pinnan (202), että kummankin sivuosan jatke pääsee liukumaan keernan sisäpuolelle. i4 871 63