FI82536B - Sanitetsventil. - Google Patents

Description

5 82536

Saniteettiventtiili

Sanitetsventil

Keksintö koskee pesällä ja kääntyvästi laakeroidulla säätövarrella varustettua saniteettiventtiiliä, jonka säätövarren avulla voidaan liikuttaa sulkukappaletta ulosvlrtaavan vesimäärän muuttamiseksi, jolloin säätövarren kahden toisiaan vastapäätä olevan sivun ja viereisen osan 10 välille on rajattu kaksi kiilanmuotoista tilaa, jotka säätövartta käännettäessä kasvavat ja pienenevät vastakkaisesti; varustettuna vaimen-nuslaitteella sulkuelimen liian nopean liikkeen jarruttamiseksi ainakin sulkusuunnassa.

15 Sellainen saniteettiventtiili on tunnettu DE-hakemusjulkaisusta 3 246 350. Tässä putkijärjestelmän voimakkaat painesysäykset, jotka voivat aiheutua saniteettiventtiilin äkillisestä sulkemisesta, estetään liikejarrulla, joka on kytketty sulkuelimenä toimivaan liikkuvaan jakolevyyn. Tämä liikejarru muodostuu männästä, joka on liitetty liik-20 kuvaan jakolevyyn männänvarren välityksellä ja joka liikkuu edestakaisin vedellä täytetyssä sylinterissä. Itse sylinteri on järjestetty armatuurirungon sisään; sen täyttö tapahtuu armatuurin vedenpoistoon olevan yhteyden kautta. Haitallista tällä tunnetulla sanitettiventtii-Iillä on se, että liikejarru on tilan puolesta vaikeasti järjestettä-25 vissä ja se aiheuttaa sekä valmistuksessa että asennuksessa korkeita kustannuksia. Jo kaupassa olevat venttiilit sekä armatuurikotelot, joiden kanssa venttiilejä käytetään, täytyy suunnitella alusta lähtien uudelleen, jotta voidaan soveltaa DE-hakemusjulkaisusta 3 246 350 saatavaa tietoa.

30

Edellä mainituista syistä ehdotettiin jo vanhemmassa patenttihakemuksessa P 3 524 149.7, että itse liikkuva jakolevy järjestetään olennaisesti suljettuun tilaan, joka on täytetty juoksevalla väliaineella, ja sitä käytetään samanaikaisesti liikejarrun mäntänä. Tämä rakenne 35 kuitenkin edellyttää, että on mahdollista muodostaa suljettu tila, jossa liikkuva jakolevy liikkuu.

2 82536 1 Vanhemmassa patenttihakemuksessa P 3 534 692.2 ehdotetaan, että vaimen-nusmännäksi muodostetun liikejarrun sylinteriporaus järjestetään itse liikkuvaan jakolevyyn ja vaimennusmäntä muodostetaan työntimeksi, joka jakolevyn liikkuessa liukuu kiinteän osan päällä. Myös tämä rakenne 5 vaatii kuitenkin itse saniteettiventtiilin määrättyjen osien erikoisen rakenteen.

Tämän keksinnön tehtävänä on varustaa edellä mainitun tyyppinen sani-teettiventtiili vaimennuslaitteella ilman, että tällöin itse rakenne-10 komponentteja täytyy muuttaa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että vaimennuslaite käsittää kaksi nesteellä täytettyä, muuttuvan tilavuuden omaavaa kammiota, jotka on järjestetty molempiin kiilanmuotoisiin tiloihin ja 15 yhdistetty ainakin yhden kuristuskanavan kautta, joka on johdettu sää-tövarren ohi.

Keksinnön mukaan käytetään siis vaimennuslaitteen järjestämiseen kahta tilaa, jotka tunnetulla venttiilillä olivat tosin olemassa, mutta eivät 20 kuitenkaan missäänn käytössä. Näihin tiloihin, jotka säätövartta käännettäessä muuttuvat vastakkaisesti tilavuudeltaan, järjestetään vaimen-nuslaitteen molemmat kammiot, joiden välillä neste liikkuu edestakaisin kuristuskanavan kautta, joka on johdettu säätövarren ohi. Vaimen-| : nuslaite voidaan tällöin muodostaa siten, että se voidaan asentaa ilman 25 muuta tunnettuun venttiiliin mahdollisesti myös jälkeenpäin.

Tarkoituksenmukaisesti vaimennuslaitteessa on keskiosa, joka yhdistää molemmat kammiot toisiinsa ja jossa on aukko, joka vastaanottaa säätö-varren. Tässä tapauksessa on parasta, että kuristuskanava johdetaan 30 keskiosan läpi aukon sivulta. Tällä tavalla on kuristuskanava sijoitettu kunnolla; ei ole pelättävissä taittumista tai vastaavaa, kuten on ajateltavissa letkuksi muodostetulla kuristuskanavalla.

Jos kuristuskanavaa vastapäätä olevalle keskiosan sivulle on tehty 35 rako, joka ulottuu aukosta keskiosan ulkosivulle, voidaan koko vaimen-* - nuslaite kytkeä yksinkertaisesti sivulta säätövarren päälle.

Il 3 82536 1 Keksinnön erikoinen suoritusmuoto muodostuu siitä, että keskiosa ulottuu epäsymmetrisesti toisen kammion suuntaan massiivisesti sellaiselle alueelle asti, joka säätövartta käännettäessä deformoltuu. Täten aikaansaadaan se, että kuristuskanavaa vastaavaa kammiota pienennettäessä 5 "puristetaan", minkä johdosta sen poikkileikkaus pienenee ja vaimennus-vaikutus vahvistuu saniteettiventtiilin sulkemisen lisääntyessä. Tämä on toivottu vaikutus, koska yleensä liikejarrun vaikutus on tarpeen vain kalkkein viimeisimmässä sulkuvalheessa.

10 Jos kurlstuskanavalla on keskiosan epäsymmetrisesti pidennetyllä alueella muuttuva poikkileikkaus, voidaan vaimennuslaitteen voima-matka-omlnaiskäyrä mitoittaa sen mukaan.

Yleensä on riittävää ja tarkoituksenmukaista, jos kurlstuskanavalla on 15 keskiosan epäsymmetrisesti pidennetyllä osalla suppilon muoto.

On edullista, että valmennuslaite on valmistettu yksikappaleisesti joustavasta ja/tai elastisesta materiaalista. Molemmat nesteellä täytetyt kammiot on silloin suljettu hermeettisesti ja liitetty kiinteästi 20 toisiinsa keskiosan välityksellä. Vaimennuslaitetta voidaan siten valmistaa edullisesti suurina kappalelukulna ja asentaa helposti.

Vaimennuslaitteen kestoikää voidaan pidentää siten, että sillä on ulkopinnoissa vahvistukset, joita kuormitetaan säätövartta käännettäessä.

25

Saniteettisekoltusventtlillen paljousrajolttimien kahta tunnettua rakennetta vastaten tarjoutuu vaimennuslaitteen kammioiden järjestämiseen erikoisesti seuraavat kaksi vaihtoehtoa: 30 Ensimmäiseksi voivat vaimennuslaitteen kammiot olla järjestetyt säätö-varren kahden toisiaan vastapäätä olevan ulokkeen ja sen osan yläslvun väliin, johon säätövarsl on laakeroitu.

Toiseksi on erittäin edullinen sellainen rakenne, jossa vaimennuslait-35 teen kammiot on järjestetty säätövarren kahden toisiaan vastapäätä olevan pinnan ja sen porauksen kahden vinon pinnan väliin, jonka läpi säätövarsl pistetään.

4 82536 1 Keksinnön suoritusesimerkkejä selitetään lähemmin seuraavassa viittaamalla piirustukseen.

Kuvio 1 esittää aksiaalileikkausta saniteettiyksivipusekoittimen ensim-5 mäisestä suoritusesimerkistä.

Kuvio 2 esittää aksiaalileikkausta saniteettiyksivipusekoittimen toisesta suoritusesimerkistä.

10 Kuvio 3 esittää leikkausta vairaennuslaitteen läpi kuvion 4 linjaa Hiili pitkin.

Kuvio 4 esittää leikkausta kuvion 3 vaimennuslaitteen läpi siinä olevaa linjaa IV-IV pitkin.

15

Kuvio 1 esittää saniteettisekoitusventtiilin ensimmäistä suoritusmuotoa, joka on tehty panosmaiseksi. Tämä merkitsee sitä, että sekoitus-venttiili voidaan asentaa rakenneyksikkönä ulkopuolisen, ei esitetyn armatuurikotelon sisään.

20

Pikarimaisen pesän 1 pohjaan on tehty kolme aukkoa, kaksi tuloaukkoa 3 kylmää ja lämmintä vettä varten (vain yksi näkyy piirustuksessa) sekä yksi poistoaukko 4 sekoitusvettä varten. Näiden aukkojen geometria ja järjestely on sinänsä tunnettua eikä sitä tarvitse siksi lähemmin kuva-25 ta.

Pesän 1 pohjan päällä on ensimmäinen jakolevy 5, joka on keramiikka-materiaalia tai muuta kovaa ainetta ja jonka ylöspäin suunnattu pinta on tunnetulla tavalla hienokiillotettu tai hierretty. Se on sopivalla 30 muotosulkeisella kytkennällä kotelon 1 sisään varmistettu kiertymistä vastaan. Kiinteässä jakolevyssä 5 on puolestaan kolme läpimenoaukkoa, ·-- jotka ovat samalla kohdalla pesän 1 aukkojen 3,4 kanssa, kulloinkin läpimenoaukko 6 kylmää ja lämmintä vettä varten sekä läpimenoaukko 7 takaisinvirtaavaa sekoitusvettä varten.

35

Veden tunkeutuminen kiinteän jakolevyn 5 ja pesän 1 väliin estetään -· : elastisten tiivisteiden 20,21 avulla, jotka työnnetään alhaaltapäin

II

5 82536 1 pesän 1 aukkoihin 3,A ja jotka synnyttävät kiinteää jakolevyä 5 vasten ylöspäin suunnatun puristuksen. Näitä tiivisteitä voidaan lisäksi käyttää tiivistämään sisäänasennetun panoksen ulompaa, ei esitettyä armatuurikoteloa vasten.

5

Pesän 1 keskeiseen yläaukkoon 8 on pistetty olennaisesti pyörähdys-symmetrlsen vääntiöosan 10 sylinterimäinen kaula 9, joka on kiinnitetty akslaallsesti pidätysrenkaalla 22. Kaulan 9 läpi johtaa keskiaukko 11, johon sopii säätövarsi 12. Säätövarsi 12 on kaulan 9 yläalueella 10 pantu kääntymään kääntötapin 13 avulla.

Vääntiöosan 10 alapintaan on järjestetty suhteellisen leveä ja syvä ura siten, että muodostuu kaksi yhdensuuntaista, toisiaan vastapäätä olevaa ohjausplntaa IA. Tässä urassa on muotosulkelsesti toinen liikku-15 va Jakolevy 15, joka on muotosulkelsesti ja tiiviisti kokoonpantu ylemmästä muoviosasta 15b ja alemmasta keramllkkaosasta 15a.

Liikkuvassa jakolevyssä 15 on puolestaan kaksi yhdensuuntaista, toisiaan vastapäätä olevaa ohjausplntaa, jotka ovat yhteistoiminnassa 20 vääntiöosan 10 ohjauspintojen IA kanssa. Tällä tavalla liikkuva jako-levy 15 on ohjattu täsmälleen siirrettävästi radiaallsesti panosakse-lin suhteen.

Liikkuvassa jakolevyssä 15 on lisäksi sen yläpinnassa edullisesti sy-25 linterimäinen aukko 17, johon tarttuu säätövarren 12 alapäässä oleva nuppi 18.

Liikkuvaan jakolevyyn 15 on tunnetulla tavalla muodostettu kiinteää jakolevyä 5 kohti avoin säätökoverrus 19. Molempien jakolevyjen 5,15 30 suhteellisen aseman mukaan saadaan kulloinkin säätökoverruksen 19 kautta yhteys yhden tai molempien läpimenoaukkojen 6 ja läplmenoaukon 7 välille.

Säätövarren 12 kääntöaluetta kääntötapin 13 ympäri rajoitetaan säätökö varren 12 kahden vastapäätä toisiaan sijaitsevan silpimäisen ulokkeen 23,2A avulla. Tämän tyyppisissä tunnetuissa sekoltusventtiileissä ovat ulokkeet 23,2A yhteistoiminnassa vääntiöosan 10 kaulan 9 yläpinnan 25 6 82536 1 kanssa. Ulokkeiden 23,24 ja kaulan 9 yläpinnan 25 väliin syntyy kii-lanmuotoiset tilat, jotka säätövartta 12 käännettäessä avautuvat ja sulkeutuvat vastakkaisesti.

5 Näihin kiilanmuotoisiin tiloihin on esitetyllä sekoitusventtiilillä sijoitettu vaimennuslaite, jota on kokonaisuutena merkitty viitenumerolla 26 ja joka on kuvioissa 3 ja 4 esitetty hajotettuna sekä suuremmassa mittakaavassa.

10 Vaimennuslaite 26 on valmistettu elastisesta, vähintään kuitenkin joustavasta materiaalista, esimerkiksi kumista. Se käsittää kaksi vastapäätä toisiaan sijaitsevaa kiilanmuotoista onttoa kammiota 27,28, jotka on liitetty toisiinsa pääasiassa massiivisen keskiosan 29 avulla. Keskiosaan 29 on tehty aukko 30 (kuvio 3), johon säätövarsi 12 15 voidaan pistää sivulle avoimen raon 31 kautta.

Molemmat kammiot 27 ja 28 on yhdistetty toisiinsa kuristuskanavan 32 avulla, joka kulkee raon 31 suhteen vastakkaisella puolella valmennus-laitteen 26 keskiosan 29 läpi.

20 • ·· Kuvioista 3 ja 4 nähdään, että vaimennuslaite 26 on muodostettu epä symmetriseksi. Massiivinen keskiosa 29 ulottuu hieman pitemmälle kammioon 27 päin kuin kammioon 28. Keskiosan 29 tälle alueelle avautuu kuristuskanava 32 suppilon 33 tapaan. Tämän toimenpiteen tarkoitukseen 25 perehdytään lisää seuraavassa.

Kammioiden 27,28 sekä kuristuskanavan 32 koko sisätila on täytetty nesteellä 38, esim. öljyllä, jonka viskositeetti on sovitettu kuristuskanavan 32 poikkileikkaukseen siten, että syntyy toivottu jarrutusvaikutus.

30 " Kuviossa 1 esitetyn sekoltusventtlilin toimintatapa on ilman muuta ymmär rettävissä, joten tässä kiinnostaa vain ulosvlrtaavan sekoitusveden määrän (ei lämpötilan) muuttuminen.

35 Ulsovirtaavan sekoitusveden määrää säädetään liikkuvan jakolevyn 15 suoraviivaisella siirtämisellä kiinteän jakolevyn 5 suhteen, jolloin • säätövartta 12 käännetään kääntötapin 13 ympäri. Tällöin muuttuvat

II

7 82536 1 vaimennuslaitteen 26 kammioiden 27,28 tilavuudet vastakkaisesti, jotka kammiot sijaitsevat säätövarren 12 mukana kääntyvien siipien 23,24 alla. Tällöin neste 38 työntyy kulloinkin yhdestä kammiosta 27,28 kulloinkin toiseen kammioon 28,27 kurlstuskanavan 32 kautta, 5 mikä liittyy säätövarren 12 kääntölilkettä vastustavaan jarrutus-voimaan.

Tätä jarrutusvoimaa toivotaan yleensä vain sekoitusventtiilin kaikkein viimeisimmässä sulkuvalheessa, jotta vesi-iskujen välttämiseksi 10 viimeinen sulkeminen ei tapahdu liian nopeasti. Tästä syystä on vai-mennuslaite 26 kuvatulla tavalla epäsymmetrinen.

Valmennuslaite 26 on sijoitettu säätövarren 12 siipien 23,24 alle siten, että pienempää kammiota 27 puristetaan kokoon sekoitusvent-15 tilliä suljettaessa. Tällöin on kurlstuskanavan 32 suppilo ensiksi vielä laajasti avonainen, kuten piirustuksesta nähdään. Jatkettaessa kammion 27 kokoonpuristamista sulkeutuu kuitenkin myös kuristus-kanavan 32 suppilo 33 vähitellen, niin että poikkileikkaus tulee pienemmäksi ja siten kurlstusvalkutus tulee suuremmaksi. Suppilon 33 20 muodon, kurlstuskanavan 32 poikkileikkauksen ja käytetyn nesteen 38 viskositeetin sopivalla valinnalla voidaan sovittaa käytännössä jokainen haluttu jarrutusvoima-raatka-ominaiskäyrä. Koska kurlstuskanavan 32 suuaukkokohta suuremmassa kammiossa 28 on alueella, joka sekoi-tusventtiiliä käytettäessä pysyy käytännössä muuttumattomana, ei 25 säätövarren 12 vastakkaisessa kääntöllikkeessä, siis sekoitusvent-tiiliä avattaessa, esiinny mitään jarrutusvoiman vahvistumista kään-töliikkeen lopussa.

Säätövartta 12 käännettäessä voimakkaasti kuormitetut vaimennuslait-30 teen 26 ulkopinnat on suojattu vahvistuksilla 34-37, kuten nähdään kuviosta 4.

Sekoitusventtiilin kuviossa 2 esitetty euorltuseslmerkki vastaa suurin piirtein kuviossa 1 esitettyä suoritusesimerkklä. Vastaavia elementte-35 jä on siksi merkitty samoilla viitenumeroilla lisättynä 100:11a. Puhtaasti geometrista lajia olevien erojen ohella on kuviossa 2 esitetyn panosmaisen sekoitusventtiilin pesässä 101 kansi 101a, jonka läpi 8 82536 1 työntyy kääntyvän vääntlöosan 110 kaula 109. Lisäksi on liikkuva jakolevy 115 muodostettu yksikappalelseksl keramllkkaosaksl.

Tässä yhteydessä kiinnostava ero molempien suorltuseslmerkkien välil-5 lä on vaimennuslaitteen 126 järjestämisessä. Tätä rakennetyyppiä olevissa tunnetuissa venttiileissä tapahtuu säätövarren 112 kääntöliik-keen rajoitus keskiosan 110 keskiaukossa 111 olevien kahden vinon pinnan 124,125 avulla. Kuviossa 1 olevia ulokkeita 23 ja 24 vastaavia ulkopuolisia vasteita ei säätövarteen 112 sitävastoin ole tehty.

10 Säätövarren 112 toisiaan vastapäätä olevien ulkopintojen ja vääntiö-osan 110 vinojen pintojen 123,124 väliin syntyy taas kiilanmuotoiset tilat, joiden tilavuuksia säätövartta 112 käännettäessä vastakkaisesti suurennetaan ja pienennetään. Näihin killanmuotolsiin tiloihin on 15 järjestetty vaimennuslaitteen 126 kammiot 127,128, joiden rakenne vastaa täysin kuvioiden 3 ja 4 mukaista rakennetta. Vaimennuslaitteen 126 keskiosa 129 on asetettu kääntötapin 113 yli, niin että valmennus-laite 126 ei voi liukua säätövartta 112 pitkin alas.

20 Kuvion 2 suoritusesimerkin vaimennuslaitteen 126 toimintatapa vastaa muuten täysin kuvion 1 suoritusesimerkin toimintatapaa.

25 30 35 li

Claims (10)

9 82536

1. Pesällä ja kääntyväsi! laakeroidulla säätövarrella varustettu sani-teettiventtiili, jonka säätövarren (12) avulla voidaan liikuttaa sulku- 5 kappaletta ulosvirtaavan vesimäärän muuttamiseksi, jolloin säätövarren (12) kahden toisiaan vastapäätä olevan sivun ja viereisen osan välille on rajattu kaksi kiilanmuotoista tilaa, jotka säätövartta (12) käännettäessä kasvavat ja pienenevät vastakkaisesti; varustettuna vaimennus-laitteella (26;126) sulkuelimen liian nopean liikkeen jarruttamiseksi 10 ainakin sulkusuunnassa, tunnettu siitä, että vaimennuslaite (26;126) käsittää kaksi nesteellä (38) täytettyä, muuttuvan tilavuuden omaavaa kammiota (27,28;127,128), jotka on järjestetty molempiin kii-lanmuotoisiin tiloihin ja yhdistetty ainakin yhden kuristuskanavan (32) kautta, joka on johdettu säätövarren (12;112) ohi. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että vaimennuslaite (26; 126) käsittää keskiosan (29), jonka kautta molemmat kammiot (27,28;127,128) ovat yhteydessä toisiinsa ja jossa on aukko (30), joka vastaanottaa säätövarren (12;112). 20

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että kuristuskanavaa (32) vastapäätä olevalle keskiosan (29) sivulle on tehty rako (31), joka ulottuu aukosta (30) keskiosan (29) ulkosivulle. 25

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että keskiosa (29) ulottuu epäsymmetrisesti toisen kammion (27) suuntaan massiivisesti sellaiselle alueelle asti, joka säätövartta (12;112) käännettäessä deformoituu. 30

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että kuristuskanavalla (32) on keskiosan (29) epäsymmetrisesti pidennetyllä alueella muuttuva poikkileikkaus. 10 82536

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että kuristuskanavalla (32) on keskiosan (29) epäsymmetrisesti pidennetyllä osalla suppilon (33) muoto.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että vaimennuslaite (26;126) on valmistettu yhtenä kappaleena joustavasta ja/tai elastisesta materiaalista.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saniteettiventtiili, 10 tunnettu siitä, että vaimennuslaitteen (26;126) ulkopinnoissa, joita kuormitetaan säätövartta (12;112) käännettäessä, on vahvistukset (34-37).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saniteettiventtiili, 15 tunnettu siitä, että vaimennuslaitteen (26) kammiot (27,28) on järjestetty säätövarren (12) kahden toisiaan vastapäätä olevan ulokkeen (23,24) ja sen vääntiöosan (10) yläsivun (25) väliin, johon säätövarsi (12) on laakeroitu. . 20

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen saniteettiventtiili, tunnettu siitä, että vaimennuslaitteen (126) kammiot (127,128) on järjestetty säätövarren (112) kahden toisiaan vastapäätä olevan pin-nan ja sen porauksen (111) kahden vinon pinnan (124,125) väliin, jonka läpi säätövarsi (112) pistetään. 25 li 11 82536