FI77280C - Foerfarande och anordning foer behandling av fibersuspension. - Google Patents

Description

! 77280

Menetelmä ja laite kuitususpension käsittelemiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kuitususpension käsittelemiseksi, jossa menetelmässä kuitu-5 suspensio syötetään käsittelylaitteeseen ja suspensiosta erotetaan epäpuhtauksia ja kooltaan liian suuria partikkeleita. Keksinnön mukainen laite muodostuu seulalaitteesta, johon on liitetty uudentyyppinen roottori. Keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuu mainiosti käytettäväksi 10 paperi- ja selluloosateollisuuden lajittimissa suoritettavaan suspensioiden seulontaan.

Tunnetun tekniikan mukaiset lajittimet koostuvat useimmiten laitteesta, johon massaa syötetään jatkuvasti ja jossa on 15 yksi tai useampia kiinteitä seulasylintereitä ja näiden pinnan läheisyydessä liikkuva roottori. Massa syötetään seulapintojen tai seulapinnan ja roottorin väliseen tilaan aksiaalisuuntaan, jonka jälkeen massa saa roottorin toiminnan vaikutuksesta pyörivän, kierremäisen liikesuunnan. 20 Seulonnassa hyväksyttävä jae läpäisee seulapinnan, jolloin se poistetaan akseptiksi ja karkeampi jae kulkeutuu seula-pinnan aksiaalisuunnassa koko seulapinnan pituuden rummun syöttöpäästä sen poistopäähän, josta se poistetaan rejekti-nä.

25

Kuviossa 1 on esitetty tekniikan tason mukainen, edellä kuvattu läjitin, jossa yksinkertaisuuden vuoksi on vain yksi seularumpu ja sen sisällä oleva umpinainen roottori. Kuviossa 2 esitetään graafisesti, kuinka edellä kuvatulla 30 tavalla syntyvän rejektin määrä lisääntyy sihtipinnan ja roottorin välillä tasaisesti rummun korkeuden funktiona. Kuviossa 3 esitetään vastaavasti seulasylinterin läpi tulevan akseptin määrää seularummun korkeuden funktiona. Voidaan nähdä, että maksimissaan akseptivirtaus on tietenkin 35 seulasylinterin yläpäässä, josta lähtien akseptin määrä laskee hyvin nopeasti, koska seulottavassa materiaalissa P642fi/87a 2 77280 olevan rejektin määrän suhteellinen osuus lisääntyy nopeasti ja toisaalta myöskin rejekti pyrkii tukkimaan sihtipin-taa. Siten ongelmana on se, että seulapinnan todellisesta kapasiteetista on käytössä vain osa, ts. seulapintaa käy-5 tetään vain osateholla.

Ratkaisuksi edellä selitettyyn ongelmaan on esitetty mm. kartiomaisen roottorin käyttöä, jolloin seulasylinterin ja kartioroottorin väliin mahtuu enemmän seulottavaa materiaa-10 lia. Tästäkin tapauksesta voidaan todeta, että rejektin suhteellinen osuus seulapinnan ja roottorin välisessä tilassa olevasta massasta kasvaa aivan vastaavalla tavalla kuin edellä esitetyssä suoritusmuodossakin. Totuuden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että kartioroottorilla saadaan hieman 15 parempi seulapinnan käyttökapasiteetti kuin kuvion 1 esittämällä roottorilla, koska tuoretta lajittelematonta suspensiota saadaan syötetyksi syvemmälle seulapinnan ja roottorin väliseen tilaan.

20 Toisena ratkaisumallina esitetään US- patenttijulkaisussa 4642189 edelleenkin olennaisesti kartiomaista roottoria, jonka yläpää kuitenkin on muodostettu siten, että syötettävä massa jaetaan ikäänkuin kolmeen sisäkkäiseen rengasmaiseen osaan, joista kukin osa syötetään eri korkeudelle 25 roottorin ja seulapinnan väliseen tilaan. Kuviot 4 ja 5 esittävät, mitä todellisuudessa tapahtuu rejektin määrälle ja seulapinnan läpäisevälle akseptivirtaukselle seulasylinterin korkeuden funktiona. Kuviosta 4 nähdään, että rejektin määrä kasvaa asteittain lajittelemattoman materiaalin 30 syötön tahtiin. Kuvioon on katkoviivalla merkitty tilanne, jossa syöttö tapahtuu yhdessä vaiheessa roottorin ja seula-pinnan väliin. Siten vinoviivoitettu alue kuvaa mainitun julkaisun mukaisen ratkaisun etua ennalta tunnettuihin ratkaisuihin nähden. Kuviosta 5 puolestaan käy selvästi 35 ilmi materiaalin syötön kolmijakoisuus. Kukin syöttövaihe aiheuttaa akseptivirtaukseen lisäyksen ts. portaan ja kun-

II

P642fi/87a 3 77280 kin syöttötapahtuman jälkeen akseptivirtaus pienenee kuvion 3 esittämällä tavalla kuitenkin siten, että se nopeus, jolla akseptivirtaus pienenee kunkin syöttövaiheen jälkeen suurenee, mitä syvemmälle roottorin ja seulapinnan väliseen 5 tilaan syöttö tapahtuu, koska rejektin määrä mainitussa tilassa jarruttaa akseptivirtausta sitä nopeammin mitä enemmän rejektiä tilassa on. Katkoviivalla on kuvioon merkitty tilanne, jossa syöttö tapahtuu yhdessä ainoassa vaiheessa suoraan sihtirummun päästä. Vinoviivoitettu alue 10 kuvaa sitä tilavuusvirran määrää, jonka seulapinta läpäisee uuden syöttötavan ansiosta.

Mainitussa julkaisussa lajittelemattoman massan syöttövaiheet tapahtuvat noin 20 % askelin laskettuna koko seulasy-15 linterin korkeudesta. Syöttövaiheita ei kannata järjestää enää seulasylinterin vertikaalisen puolivälin alapuolelle, koska niistä ei edellä esitettyihin käyriin nähden olisi enää juurikaan hyötyä. Mainitun julkaisun mukaisessa ratkaisussa on ongelmana massasuspension liiallinen saostumi-20 nen roottorin ja seulapinnan välisessä tilassa, koska seulasylinterin alapuolikkaalle on järjestetty laimennusnesteen syöttö roottorin kautta.

Edellä esitetyille kaikille tekniikan tason mukaisille rat-25 kaisuille on yhteisenä ongelmana rejektimäärän tasainen lisääntyminen seulapinnan ja roottorin välissä. Koska rejekti aiheuttaa tietyn virtausvastuksen seulontatapahtumalle, ei voida päästä paljoakaan kuvion 1 esittämää perinteistä seulalaitetta parempaan suorituskykyyn, ellei pystytä 30 poistamaan rejektiä seulalaitteen päiden väliseltä alueelta, ts. vähentämään rejektin aiheuttamaa virtausvastusta seulapinnan ja roottorin välisestä tilasta.

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä ja lait-35 teella pystytään korjaamaan tekniikan tason mukaisten laitteiden puutteet ja siten lisäämään seulalaitteiden P642fi/87a , 77280 kapasiteettia merkittävästi ilman, että varsinaiseen seulasylinteriin tarvitsisi tehdä muutoksia tai että keksinnön mukaiset parannukset toisivat käyttäjille huomattavia lisäkustannuksia.

5

Edellä esitettyihin päämääriin on päästy menetelmällä, jolle on tunnusmerkillistä, että rejektiä johdetaan käsittelyti-lassa ainakin yhdeltä vyöhykkeeltä ainakin sitä seuraavan suspension käsittelyvyöhykkeen ohi omalle rejektinkäsitte-10 lyvyöhykkeelleen, jossa rejektistä poistetaan siinä vielä oleva hyväksyttävä jae, ja laitteella, jolle on tunnusmerkillistä, että roottoriin on järjestetty elimiä, joilla roottorin ja sihtipinnan välisestä ns. käsittelytilasta sen eri vyöhykkeiltä johdetaan käsittelytilaan kerääntynyttä 15 ainesta sen omalle käsittelyvyöhykkeelle.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista 20 kuviot 1-5 esittävät jo edellä tekniikan tasossa kuvattuja laitteita ja niiden suorituskykyä, sekä kuvio 6 keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen toimintaperiaatetta, kuvio 7 kuvion 6 mukaisella periaatteella toimivan seula-25 laitteen rejektin aiheuttamaa vastusta, kuvio 8 kuvion 6 mukaisella periaatteella toimivan seula-laitteen akseptivirtausta seulapinnan läpi, kuvio 9 erästä keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen vaihtoehtoista toimintaperiaatetta, 30 kuvio 10 ja 11 rejektimäärää ja akseptivirtausta kuvion 9 mukaisesta vaihtoehdosta kuvioiden 7 ja 8 tavoin, kuvio 12 esittää keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen vertailun tekniikan tason laitteiden kanssa, kuvio 13 erästä keksinnön mukaisen laitteen edullista suo-35 ritusmuotoa, ja

II

P642fi/87a 5 77280 kuvio 14 erästä toista keksinnön mukaisen laitteen edullista suoritusmuotoa.

Keksintö kohdistuu periaatteessa kuvion 1 mukaiseen seula-5 laitteeseen, joka koostuu pääasiassa ulkovaipasta 1, siihen järjestetyistä yhteistä syötettävälle massalle 2, hyväksyttävälle jakeelle, ns. akseptille 3 ja hylättävälle jakeelle ns. rejektille 4. Ulkovaipan sisälle on järjestetty seula-tai sihtipinta 5, jonka pinnan läheisyydessä sijaitsee 10 pinnan 5 suhteen liikkuva elin 6, ns. roottori.

Kuviossa 6 esitetään keksinnön mukaisen menetelmän toimintaperiaate. Kuvion 6 tapauksessa kuitususpension käsittely-tila 10, esimerkiksi kuvion 1 seulapinnan 5 ja roottorin 6 15 välinen tila, on jaettu aksiaalisuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen 11, 12 ja 13, jotka voivat olla aksiaalisuunnassa saman suuruiset, mutta myös erisuuruiset. Massa syötetään tavanomaisesti olennaisesti aksiaalisuunnassa käsittelyti-laan 10, mutta tavallisuudesta poiketen osa massasta ohja-20 taan ensimmäisen vyöhykkeen 11 ohi suoraan toiseen vyöhykkeeseen 12 elimellä 14, jolloin sekä ensimmäisen 11 että toisen vyöhykkeen 12 seulapinta saa käsiteltäväkseen lajittelematonta suspensiota. Sen jälkeen kun ensimmäisessä vyöhykkeessä 11 on tapahtunut lajittelu, ts. massa on 25 kiertänyt kierremäistä rataansa seulapintaa pitkin alaspäin, aksepti virrannut seulapinnan aukkojen läpi akseptipuolelle ja rejekti erottunut omaksi kerroksekseen, johdetaan ainakin osa rejektistä elimellä 15 suoraan toisen vyöhykkeen 12 ohi kolmannelle vyöhykkeelle 13 , jossa tapahtuu vielä 30 rejektin mukana olevan hyväksyttävän jakeen erottelu aksep-tiin. Siten toiselle vyöhykkeelle 12 tulevan ja lajittelua oleellisesti hidastavan rejektin määrää on vähennetty ratkaisevasti, jolloin on päästy kuvioissa 7 ja 8 esitettyyn seulalaitteen suorituskykyyn.

35 P642fi/87a 6 77280

Kuviossa 7 esitetään keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavan seulalaitteen käsittelytilaan kerääntyvää rejektimää-rää seulapinnan korkeuden funktiona aivan tekniikan tasoa kuvaavien kuvioiden 2 ja 4 tavoin. Ensimmäisen vyöhykkeen 5 11 alkuvaiheessa A rejektin määrä on tietenkin 0, josta se kasvaa tasaisesti arvoon r. Tällöin rejekti johdetaan suoraan toisen vyöhykkeen 12 ohi kolmanteen vyöhykkeeseen 13. Siten rejektimäärä toisen vyöhykkeen alussa B laskee takaisin nollaan, josta se kohoaa uudelleen arvoon r mentäessä 10 toisen ja kolmannen vyöhykkeen rajapintaan C. Kolmannen vyöhykkeen 4 alussa rejektimäärä nousee arvoon 2r, koska sekä ensimmäisen että toisen vyöhykkeen rejektit ovat yhdistyneet. Kolmannella vyöhykkeellä 13 rejektimäärän kasvu vastaa kuvion suoritusmuodossa kuvion 1 mukaisen laitteen 15 kuviossa 2 kuvatun rejektimäärän kasvun alimmaista kolmannesta. Kuvioon 7 on katkoviivoilla piirretty kuvion 2 tilanne, jolloin vinoviivoitettu alue kuvaa keksinnöllä saavutettavaa hyötyä tekniikan tason laitteeseen verrattuna.

20 Kuviossa 8 esitetään akseptimäärän muuttumista seulapinnan korkeuden funktiona keksinnön mukaisessa ratkaisussa. Tässä vaiheessa on syytä huomata, että kaikissa kuvioissa 3, 5 ja 8 on ylin osa a yhtä suuri, koska se kuvaa tietyn seulapinnan läpi tapahtuvaa maksimaalista virtausta tietyllä 25 paine-erolla. Siten tässä vaiheessa ei ole merkitystä sillä, kuinka paljon suspensiota syötetään käsittelytilaan ts. sillä kuinka avoin käsittelytila seulasylinterin yläpäässä on (kartiomainen roottori vai sylinterimäinen roottori). Ainoastaan seulapinnan yli vallitseva paine-ero 30 ratkaisee. Kuten kuviosta nähdään laskee tilavuusvirta seulapinnan läpi ensimmäisen vyöhykkeen aikana aivan kuviota 2 vastaavasti arvoon a1 , kunnes tullaan ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen rajalle B, jolloin tilavuusvirta kohoaa takaisin maksimiarvoonsa a, koska rejektiä ei ole toisella 35 vyöhykkeellä jarruttamassa seulontaa. Toisen vyöhykkeen käyrä on täsmälleen ensimmäisen vyöhykkeen käyrän suuntainen P642fi/87a 7 77280 eli tilavuusvirta laskee arvoon ax . Toisen vyöhykkeen vaihtuessa kolmanneksi kohdassa C laskee tilavuusvirta arvoon a2, joka on taas kuvion 2 mukainen, kuten kuvioon 8 piirretty katkoviiva osoittaa. Vinoviivoitettu alue osoittaa 5 keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella saavutettavan suuremman tilavuusvirran määrän verrattuna tekniikan tason ratkaisuihin.

Kuviossa 9 on esitetty eräs keksinnön mukaisen menetelmän 10 ja laitteen vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jossa käsitte-lytila 10 on jaettu neljään erilliseen vyöhykkeeseen 21, 22, 23 ja 24. Käsittelytilaan 10 tuleva massa jaetaan kolmeen osaan niin, että noin kolmannes lajittelemattomasta suspensiosta joutuu suoraan ensimmäiselle vyöhykkeelle 21, 15 noin kolmannes ohjataan elimellä 25 toiselle vyöhykkeelle 22 ja loput eli noin kolmannes elimellä 26 kolmannelle vyöhykkeelle 23. Vastaavasti ensimmäisellä vyöhykkeellä syntynyt rejekti johdetaan toisen ja kolmannen vyöhykkeen ohi suoraan neljännelle vyöhykkeelle 24 elimellä 27 samoin 20 kuin toisen vyöhykkeen rejekti kolmannen vyöhykkeen ylitse elimellä 28. Kolmannen vyöhykkeen rejekti joutuu suoraan neljännelle vyöhykkeelle. Siten ei toiseen 22 eikä kolmanteen 23 vyöhykkeeseen tule aikaisempien vyöhykkeiden rejek-tiä jarruttamaan seulontaa.

25

Vastaavat suorituskykykuviot 10 ja 11 osoittavat edellä esitetyn. Kuviossa 10 rejektimäärä laskee nollaan sekä toisen L että kolmannen vyöhykkeen alussa M kasvaen kaikilla kolmella ensimmäisellä vyöhykkeellä nollasta arvoon r1 . 30 Neljännen vyöhykkeen alussa N rejektimäärä kasvaa äkillisesti arvoon 3rx, koska mainittuun vyöhykkeeseen johdetaan myös ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen rejektit, toisin sanoen kaikkien edeltävien vyöhykkeiden rejektit. Edun tavanomaiseen järjestelmään näyttää vinoviivoitus. Kuviosta 35 11 nähdään, että kummankin sekä toisen että kolmannen vyö hykkeen alussa nousee akseptin massavirta maksimiinsa a P642fi/87a e 77280 laskien aina kunkin vyöhykkeen lopussa arvoon a4 johtuen vyöhykkeellä kerääntyvän rejektin vaikutuksesta. Neljännen vyöhykkeen alussa tilavuusvirta pienenee arvoon a5, koska vyöhykkeellä seulottavana olevassa materiaalissa olevan 5 rejektin määrä on kasvanut jo edellä esitetystä syystä.

Edellisiä kuvioita vastaten näyttää vinoviivoitettu alue keksinnön mukaisella laitteella ja menetelmällä saavutettavan hyödyn tekniikan tason laitteisiin verrattuna.

10 Kuvioon 12 on yhdistetty tekniikan tason mukaisten laitteiden toimintaa kuvaavat kuviot 3 ja 5 sekä keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella saavutettavaa suorituskykyä kuvaava kuvio 11 vertailuun sovellettuna. Yhtenäisellä viivalla on kuvattu tavanomaista tekniikkaa esittävä kuvio 15 2, katkoviivalla US- patenttijulkaisun 4642189 mukaisen ratkaisun toiminta (Fig 5) ja pistekatkoviivalla keksintömme mukaisen laitteen ja menetelmän suorituskyky. On huomattava, että keksintöämme kuvattaessa on kuviossa 12 käytetty nelivyöhykkeistä ratkaisua, jossa vyöhykkeiden jako on 20 sama kuin mainitun US- patentin mukaisessa laitteessa. Tämä siksi, että erilaisten ratkaisujen suorituskyky olisi parhaiten keskenään vertailtavissa.

Kuviosta nähdään, että ensimmäisen vyöhykkeen aikana ei 25 eroja eri laitteiden välillä ole havaittavissa, vaan kaikki laitteet pystyvät käsittelemään saman massamäärän akseptin ollessa sama kaikilla. Toisella vyöhykkeellä keksintömme mukaisen ratkaisun tuoma parannus (vaakaviivoitus+vinovii-voitus) US- patentin mukaiseen ratkaisuun (vinoviivoitus) 30 nähden on noin kaksinkertainen ja kolmannelle vyöhykkeellä jo vähintään kolminkertainen. Huolimatta siitä, että keksintömme jo tällaisessa vertailussa osoittaa ylivoimaisuutensa aikaisempiin ratkaisuihin nähden, on syytä huomata, että ero tunnettuun tekniikkaan nähden olisi paljon suurem-35 pi, jos vyöhykejako keksinnössämme olisi vaikkapa kuvion 9

II

P642fi/87a 9 77280 mukainen. Tällöin keksinnöllä saavutettava etu US- patentin mukaiseen laitteeseen nähden olisi aivan eri suuruusluokkaa.

Kuviossa 13 on esitetty kaavamaisena poikkileikkauksena kek-5 sinnön mukainen seulalaite, jossa käsittely tila 10 muodostuu kahden palkoillaan olevan seularummun 18 ja 19 väliin. Käsittelytilaan 10 on järjestetty pyörivästi roottori, joka koostuu useista aksiaalisista tai lähes ( 30 ) aksiaalisista ontoista siivistä 14 ja 15. Siivet 14 on 10 järjestetty vuorottain seulapintojen 18 ja 19 läheisyyteen ja poikkileikkaukseltaan muodostettu seulapintoja tunnetulla tavalla puhtaanapitäviksi kuten myöskin siivet 15. Siipien 14 ja 15 pituus voi vaihdella kuvioiden 6 ja 9 tavoin tai tietenkin, mikäli vyöhykkeitä on useampia, voivat sii-15 pien pituudetkin seulapinnan korkeuteen nähden vaihdella vastaavasti. Siivet 14 ja 15 on kiinnitetty kuviossa 6 paremmin näkyviin levyihin 16, joista alempaan myös kolmannen vyöhykkeen 13 seulapinnan puhtaana pitävät siivet 17 on kiinnitetty. Välilevyissä 16 on siipiä 14 ja 15 varten 20 aukkoja, joista lajittelematon suspensio tuodaan siiven 14 sisältä toiselle vyöhykkeelle ja joista ensimmäisen vyöhykkeen 11 rejekti virtaa siipeen 15, joka ohjaa sen toisen vyöhykkeen 3 ohi kolmannelle vyöhykkeelle 13. Tarvittaessa välilevy 16 voi olla muilta osiltaan kokonaan suljettu, 25 jolloin ensimmäiselle vyöhykkeelle 11 tullutta suspensiota tai siitä eronnutta rejektiä ei pääse toiseen vyöhykkeeseen ollenkaan. Vastaavia välilevyjä käytetään tietenkin myös muiden vyöhykkeiden välillä. Mikäli laite on kuvion 6 mukainen kolmivyöhykkeinen tyyppi, on edullista, että järjes-30 tetään siipien 14 poikkileikkauspintojen summan ja koko käsittelytilan poikkileikkauspinnan suhteeksi noin 1:2, jolloin puolet suspensiosta virtaa ensimmäiseen vyöhykkeeseen 11 ja puolet onttojen siipien 14 kautta toiseen vyöhykkeeseen 12. On selvää, että sekä lajittelematonta sus-35 pensiota että rejektiä vastaanottavat ontot siivet ja tarkemmin sanoen niiden päät voidaan muotoilla paremmin massaa P642fi/87a 10 77280 sisäänottaviksi esimerkiksi kauhamaisiksi. Vaikka edellä esitetyssä on lähinnä viitattu kuviossa 6 esitettyyn suoritusmuotoon, pätevät samat seikat myös kuvion 9 mukaiselle suoritusmuodolle, jossa vain poikkeuksena on esimerkiksi 5 elimen 26 tai elimen 27 ulottuminen kahden vyöhykkeen yli, toisin sanoen mainitut siivet läpäisevät eri vyöhykkeiden välisen väliseinän. Vastaavasti on edullista jakaa tässä suoritusmuodossa käsittelylaitteeseen tuleva lajittelematon suspensio siten, että siipien 25 ja 26 poikkileikkausten 10 summa on kaksi kolmannesta koko käsittelytilan poikkileikkauspinta-alasta, jolloin massa jakautuu tasaisesti eri vyöhykkeille. Edelleen vyöhykkeelle 24 on syytä järjestää kuvion 6 tavoin tavanomaiset siivet 29, joilla seulapinta pidetään puhtaana. On syytä korostaa, että kummassakin 15 kuviossa 6 ja 9 rejektinkäsittelyvyöhykkeellä olevat siivet 17 ja 29 ovat umpinaisia.

Toisena laitevaihtoehtona esitetään kuviossa 14 seulalaite, jossa edellistä suoritusmuotoa vastaavasti on kaksi seula-20 sylinteriä 30 ja 31, näiden välinen käsittelytila 10 ja siinä pyörivä roottori. Roottori kuitenkin koostuu kahdesta aaltomaisesti taivutetusta levystä 33 ja 34 tai vastaavasta, jotka on järjestetty välimatkan päähän toisistaan siten, että levyjen ja seulapintojen väliin jäävän tilan 32 25 poikkipinta-ala on suunnilleen yhtä suuri kuin levyjen väliin jäävä avoin pinta. Tällöin rakenne vastaa toimintaperiaatteeltaan kuviossa 6 esitettyä ratkaisua. Jos taas halutaan kuvion 9 mukaista toimintaa, on esimerkiksi levyjen välimatkaa lisättävä niin, että niiden välinen poikki-30 pinta-ala on kaksi kolmannesta käsittelytilan poikkipinta-alasta, jolloin myöskin kaksi kolmannesta suspensiosta joutuu mainittuun tilaan, jako toisen ja kolmannen käsitte-lyvyöhykkeen kesken voidaan suorittaa myöhemmin. Toinen vaihtoehto on järjestää sisäkkäisiä levypintoja täsmälleen 35 yhtä monta kuin on lajittelemattoman suspension käsittely-vyöhykkeitä, jolloin suspensio voidaan jakaa eri vyöhyk- P642fi/87a 11 77280 keille alustavasti jo käsittelytilaan tullessaan. Järjestämällä levyjen 33 ja 34 taivutukset sopivan muotoisiksi voidaan kuvion 14 mukaisen roottorin seulapintaa puhdistava vaikutus varmistaa. Levyt 33 ja 34 on alapäästään 5 kiinnitetty kuvion 6 välilevyä 16 vastaavaan levyyn, jonka toiselle puolelle on kiinnitetty levyt 35 ja 36, joiden välinen avoin pinta 37 on järjestetty polveilemaan ristikkäin levyjen 33 ja 34 avoimen pinnan 32 kanssa siten, että levyjen 33 ja 34 ja seulapintojen 30 ja 31 väliin jääviin 10 osiin kerääntyvä rejekti helposti joutuu välilevyn aukkojen kautta levyjen 35 ja 36 väliseen avoimeen tilaan. Vastaavalla tavalla myös näitä levyratkaisuja järjestelemällä voidaan aikaansaada neli- tai useampivyöhykkeinen seulalaite kuten jo edellä on lyhyesti esitetty.

15

Vaikka edellä on esitetty vain kaksi erilaista rakennevaihtoehtoa keksinnön mukaisen laitteen roottorille ja varsinaisesti kaksi erilaista vyöhykejakoa, on selvää, että muutkin samat perusvaatimukset toteuttavat roottorivaihtoehdot 20 tulevat kuulumaan keksinnön suojapiiriin ja, että vyöhykkeiden lukumäärälle asettaa rajoituksen ainoastaan roottorin valmistustekniikka ja käytettävissä olevan seulasylinterin korkeus. Onhan esitetyistä esimerkeistä selvästi nähtävissä, että keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan sitä suu-25 rempi hyöty mitä useampia suspension syöttö- ja rejektin poistovyöhykkeitä laitteessa on, ts. mitä useammin rejektiä poistetaan laj ittelutapahtuman aikana käsittelytilasta. Keksintömme mukaiselle menetelmälle ja laitteelle ei ole oleellista, onko seulasylintereitä laitteessa, johon keksintöämme 30 sovelleteen, yksi vai useampia. Vaikka edellä esitetyissä esimerkeissä on kummassakin kaksi seulasylinteriä, toimii keksintömme aivan vastaavasti myös yhden seularummun kanssa. Tällöin roottori voidaan muotoilla toisella tavalla, joka sekin ratkaisu kuuluu keksintömme suojapiiriin. Siten esite-35 tyt esimerkit eivät suinkaan pyri rajaamaan keksintöämme siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa, P642fi/87a 77280 12 joissa yksin on määritelty keksintömme suojapiiri ja sen laajuus. Edellä on esitetty vain muutamia edullisimpia suoritusmuotoja, joiden mukaista menetelmää ja laitetta voidaan yksinkertaisesti soveltaa muun jo olemassaolevan 5 tekniikan yhteyteen. Siten esimerkiksi keksintömme mukaiset roottorit ovat suoraan sijoitettavissa olemassaolevien seulalaitteiden roottorien tilalle, jolloin mainittujen seulalaitteiden kapasiteetti kasvaa ilman laitteeseen tulevia ulkoisia muutoksia.

10 P642fi/87a

II

Claims (6)

1. Menetelmä kuitususpension käsittelemiseksi, jossa menetelmässä kuitususpensio syötetään käsittelylaitteeseen ja laitteessa suspensio jaetaan kahteen jakeeseen, ns. akseptiin ja rejektiin, jotka poistetaan laitteesta omina virtauksinaan, tunnettu siitä, että rejektiä johdetaan 10 käsittelytilassa ainakin yhdeltä vyöhykkeeltä ainakin sitä seuraavan suspension käsittelyvyöhykkeen ohi omalle rejek-tinkäsittelyvyöhykkeelleen, jossa rejektistä poistetaan siinä vielä oleva hyväksyttävä jae.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että kuitususpensio jaetaan sen käsittelyvyöhykkeiden lukumäärän osoittamiin osiin, jotka suspension osat syötetään jatkuvana virtauksena omille vyöhykkeilleen, joista vastaavasti poistetaan rejektiä omalle käsittelyvyöhykkeel-20 leen ohjaamalla se kultakin suspension käsittelyvyöhykkeeltä seuraavien suspension käsittelyvyöhykkeiden ohi suoraan omalle käsittelyvyöhykkeelleen.

3. Laite kuitususpension käsittelemiseksi, joka laite pää-25 asiassa koostuu ulkovaipasta (1), siinä olevista yhteistä laitteeseen syötettävälle massalle (2), hyväksyttävälle ja-keelle, ns.akseptille (3) ja poistettavalle jakeelle, ns. rejektille (4) sekä ulkovaipan (1) sisälle järjestetystä ainakin yhdestä seulasylinteristä (5) ja sen pinnan suhteen 30 liikkuvasta elimestä (6), roottorista, tunnettu siitä, että roottoriin on järjestetty elimiä (14, 15, 16; 25, 26, 27, 28;33, 34, 35, 36) , joilla roottorin ja sihtipinnan välisestä ns. käsittelytilasta (10) sen eri vyöhykkeiltä (11; 21, 22) johdetaan käsittelytilaan (10) kerääntynyttä aines-35 ta sen omalle käsittelyvyöhykkeelle (13; 24). P642fi/87a 14 77280

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että roottorin elimet (14, 15, 25, 26, 27, 28) ovat onttoja siipimäisiä elimiä, jotka samanaikaisesti ulkopinnallaan pitävät seulapinnan puhtaana ja onton tilansa kautta johta- 5 vat rejektiä eri vyöhykkeiltä (11, 21,22) sen omalle käsit-telyvyöhykkeelle (13, 24).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet (14, 15, 25, 26, 27, 28) on kiinnitetty välile- 10 vyihin (16), joissa on aukkoja elinten (14, 15, 25, 26, 27, 28) kohdalla siten, että rejekti voi virrata aukoista elinten (14, 15, 25, 26, 27, 28) sisälle tai vastaavasti sieltä pois tai että elimet (26, 27) mahtuvat kulkemaan aukkojen läpi.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että roottorin elimet (33, 34, 35, 36) ovat taivutettuja levymäisiä tai muuta vastaavaa rakennetta olevia muodoltaan epäpyöreitä laitteita, jotka jättävät väliinsä tilan (32, 20 37), jota kautta suspensiota tai rejektiä johdetaan käsit- telytilan eri vyöhykkeille tai eri vyöhykkeiltä rejektinkä-sittelyvyöhykkeelle. 11 P642fi/87a 15 7 7280