FI62827C - Insekticida bentsoylureidodifenyletrar - Google Patents

Description

ISSrH M ««KUULUTUSjULKAISU £0«0η l J UTLÄGGNINGSSKAIFT OZO// • •äv C .... Patentti myönnetty 10 03 1933 ” Patent meddelat (51) K'J.W3 C 07 C 127/22* A 01 N 47/34 SUOMI—FINLAND (21) *^^m*-r****M*$ 761999 . (22) Hak«fflitp4Uv·—AiwMnta(*d«| 08.07-76 ' * (23) Alkupaivt—GHclfhmdag 08.07.76 (41) Tullut julklMfcaf — MMc affvncHj 13.01.77 -Λ. (44) NlhttvIkalpMOfl |a kuuLJufluiwn pvm.— PManc· octi ragistaratyralaan AmMnn uth|d och utljkrMton puWiMrad 30.11.82 (32)(33)(31) *«»βΛ·Μ»—*t*lrd prlorkat 12.07-75

Saksan Liittotasavalta-Förbundsre-publiken Tyskland(DE ) P 2531202.1 (71) Bayer Aktiengesellschaft, Leverkusen, Saksan Liittotasavalta- Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Wilhelm Sirrenberg, Sprockhövel, Jurgen Schramm, Dormagen, Erich Klauke, Odenthal-Hahnenberg, Ingeborg Hammann, Köln, Wilhelm Stendel, Wuppertal-1, Saksan Liittotasavalta-Forbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Oy Kolster Ab (5*0 Insektisidiset bentsoyyliureidodifenyylieetterit -Insekticida bentsoylureidodifenyletrar

Keksintö koskee uusia bentsoyyliureidodifenyylieettereitä, jotka ovat 2’,4-dikloori-4J-bentsoyyliureidodifenyylieettereitä.

On ennestään tunnettua, että tietyillä bentsoyylivirtsa-aineilla, kuten esim, N-(2,6-diklooribentsoyyli)^NJ-(4'-kloorifenyyli- tai 3,4-dikloori--FenyylD-virtsa-aineilla on insektisidisiä ominaisuuksia (vrt. DE-hakemusjul-kaisu 2 123 236). Alhaisilla käyttöväkevyyksillä niiden vaikutus ei kuitenkaan aina ole tyydyttävä.

Keksittiin, että uusilla bentsoyyluureidodifenyyliettereillä, joilla on kaava (I) </ C0-NH-CG-NH -0"0 Cl (I) ci i' 2 62827 jossa R on kloori, fluori, bromi tai.jpetyyli ja R’ on vety tai kloori, on voimakkaita insektisidisiä ominaisuuksia.

Uusia bentsoyyliureidadifenyylieettereitä, joilla on kaava ClJ saadaan, kun

a) fenoksianiliini, jolla on kaava (III

ci jossa R' tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan bentsoyyli-isosyanaattien kanssa, joilla on kaava (III)

R

^ ^—CO-NCQ (III) jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, mahdollisesti liuottimen läsnäollessa tai b) 4-isosyanaatti--difenyylietteri, jolla on kaava (IV) R’ nc° (iu) jossa R' tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan bentsamidien kanssa, joilla on kaava (V) ^ ^- C0-NH2 3 62827 jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, mahdollisesti liuottimen läsnäollessa,

Yllättäen on keksinnön jpukaisilla bentsoyyliureidodifenyylieettereillä oleellisesti parempi insektisidinen vaikutus kuin lähinnä olevilla tekniikan tason ennestään tunnetuilla yhdisteillä, joilla on samanlainen yleisrakenne ja sama vaikutussuunta. Keksinnön mukaiset aineet rikastuttavat siten tekniikkaa .

3os menetelmän a) mukaisesti käytetään 4r.(4’^kloorifenoksi)-3-kloori-aniliinia ja 2-klooribentsoyyli-isosyanaattia ja menetelmän b) mukaisesti 4-(4’-kloorifenoksi)-3-kloorifenyyli-isosyanaattia ja 2-fluoribentsamidia lähtöaineina, niin voidaan reaktion kulut ilmaista seuraavilla reaktiokaavoilla:

C1 ^ NH2+0CN-C^)-, Cl/ ^)-0 -(^H-CC-NH-CO

"O" O'

Cl Käytettävät lähtöaineet on yleisesti määritelty kaavoilla (II)-(V). Lähtöaineena käytettävä 2-klooribentsoyyli-isosyanaatti on kirjallisuudesta tunnettu ja sitä voidaan, kuten myös muita bentsoyyli-isosyanaatteja valmistaa yleisesti tavallisten menetelmien mukaisesti (vrt. mm. A.J. Speziale 3. Org. Chem. 30 (.2), s. 4306-4307 (1965).

2-fluoribentsamidi ja muut bentsamidit ovat tunnettuja ja niitä voidaan yleisesti valmistaa tavallisten menetelmien mukaisesti (vrt, Beilstenins Hand-buch der organisehen Chemie, osa 9, s, 336), Fenoksianiliini (II) voidaan valmistaa yleisesti tavallisten menetelmien mukaisesti, esim, 4-kloori-fenolista ja 3,4-dikloorinitrohentsolista ja sen jälkeen katalyyttisesti pelkistämällä nitroryhmä aminoryhmäksi (vrt, Ber, 29, s. 1446 (1Θ96)), Aminoryhmä voidaan yleisesti tavallisten menetelmien mukaisesti muuttaa isosyanaattiryhmäksi,esim. saattamalla reagoimaan fosgeenin kanssa, jolloin saadaan yleisen kaavan (IV) mukaiset 4^isosyanaattidifenyylieetterit, 4 62827

Esimerkkeinä lähtöaineiksi erittäin hyvin sopivista bentsoyyli-iso-syanaateista CIII 1 ja hentsamideista (V) mainittakoon yksittäinj 2-kloopi-, 2*fluori-, 2-brorai^, 2vmetyylibentsoyyli-isosyanaatti, edelleen 2-kloori-, 2-fluori-, 2-brami- ja 2-metyylibentsamidi.

Menetelmät keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi toteutetaan edullisesti käyttäen mukana sopivia liuottimia ja laimentimia. Tällaisina tulevat kysymykseen käytännöllisesti katsoen kaikki inertit orgaaniset liuottimet. Näihin kuuluvat erityisesti alifaattiset ja aromaattiset mahdollisesti klooratut hiilivedyt, kuten bentseeni, tolueeni, bensiini, metyleeni, kloridi, kloroformi, hiilitetrakloridi, klooribentseeni tai eetterit, esim. dietyyli-ja butyylieetteri, dioksaani, edelleen ketonit, esimerkiksi asetoni, metyyli-etyyli-, metyyli-isopropyyli- ja metyyli-isobutyyliketoni, sen lisäksi nitrii-lit, kuten aseto- ja bentsonitriili,

Reaktiolämpötilaa voidaan vaihdella laajemman alueen sisällä. Yleensä työskennellään välillä 0-120°C, edullisesti välillä 70-85°C,

Reaktion annetaan yleensä tapahtua normaalipaineessa.

Menetelmän toteuttamiseksi käytetään reaktiokomponentteja edullisesti ekvimolaareissa suhteissa. Jomman kumman komponentin ylimäärä ei johda oleellisiin etuihin.

Menetelmämuunnelmassa b) (edellä) käytettävää 4-isosyanaatti-difenyyli-eetteriä (IV) voidaan käyttää sellaisenaan, tai eristämättä sitä välillä, reak-tioseksen muodossa, joka saadaan amiinin ja fosgeenin välisestä reaktiosta.

Tämä reaktioseos sekoitetaan jossakin edellä esitetyssä liuottimessa esim.

2-fluoribentsaraidin kanssa. Reaktio saatetaan tapahtumaan halutuissa olosuhteissa ja syntyvä tuote eristetään tavalliseen tapaan suodattamalla, pesemällä ja mahdollisesti uudelleen kiteyttämällä.

Yhdisteet saostuvat kiteisinä. Niillä on terävä sulamispiste.

Kuten edellä on useasti mainittu, on keksinnön mukaisilla bentsoyyliurei-dodifenyylieettereillä edullisen lärrminveri-myrkyllisyyden sekä hyvän kasvin-siedettävyyden ohella erinomainen insektisidinen vaikutus.

Uudet bentsoyyliureidodifenyylieetterit vaikuttavat kasvi-, hygienia-ja varastotuholaisia vastaan.

Tästä syystä voidaan keksinnön mukaisia yhdisteitä menestyksellisesti käyttää kasvinsuojelussa purevia ja imeviä hyönteisiä vastaan tuholaistorjunta-aineena.

Imeviin hyönteisiin kuuluvat pääasiallisesti lehtikirvat (Aphididae), kuten vihreä persikkakirva (Myzus Persicae), musta papu-TDoralis fabae), tuomi-(Rhopalosiphum padi), herne-(Macrosiphum pisi) ja perunatäi- (Macrosiphum solani-fclii), edelleen herukkasappi- (Cryptomyzus Korschelti).

5 62827 jauhoinen omena- (Sappaphis mali), jauhoinen luumu- (Hyalopterus arundinis) ja musta kirsikkakirva (Myzus cerasi), lisäksi kilpi- ja rasvakirva (Coc-cina), esim Efeukilpi- (Aspidiotus heberae) ja maljakilpikirva (Lecanium hesperidum) sekä rasvakirva (Pseudococcus miritimus); rakkojaikaiset (Thysanopttera) kuten Hercinothrips femoralis ja luteet, esimerkiksi nauris-(Piesma quadrata), puuvilla- (Dysdercus intermedius), seinä- (Cimex lectula-rius), rosvo- (Rhodnius prolixus) ja "Chagas"-lude (triatoma infestans), edelleen kaskaat, kuten Euscelis bilobatus ja Bephotettix bipunctotus.

Purevista hyönteisistä olisi ennenkaikkea mainittava perhostoukat (Lepidoptera) kuten kaalikoi (plutella maculipennis), lehtinunna (Lymantria dispar), kuutakehrääjä (Euproctis chrysorrhoea) ja rengaskehärräjä (Malaco-doma neustria), edelleen kaaliyökkö (Mamestra brassicea) ja orasyökkönen (Agrotis segetum), suuri kaaliperhonen (Pieris brassicae), pieni hallamittari (Cheimatobia brumata), tamnikääriäinen (Tortrix viridana), sotamato (Laphyg-ma frugiperda) ja egyptiläinen puuvillamato (Prodenia litura), edelleen keh-rääjäkoi (Hyponomeuta padella), jauho- (Ephestia köhniella) ja suuri vahakoi (Galleria mellonella).

Edelleen kuuluvat pureviin hyönteisiin kovakuoriaiset (Coleoptara), esim jyvämato (Sitophilus granarius = Calandra granaria), perunakuoriainen (Leptinotarsa desemlineata), Gastrophysa viridula, sinappikuoriainen (Phaedon cochleariae), rapsikuoriainen (Meligethes aeneus), vattukuori ainen (Bytu-rus tomentosus), härkäpapupiilokas (Bruchidius = Acanthoscelides obtectus), ihrakuoriainen (Dermestes frischi), "Khapra"-kuoriainen (Trogoderma granarium), punaruskea riisijauhokuoriainen (Tribolium castaneum), maissikuoriainen (Calandra tai Sitophilus zeamais), leipäkuoriainen (Stegobium paniceum), tavallinen jauhopunkki (Tenebrio molitor) ja viljakuoriainen (Oryzaephilus surina-mensis], mutta myös maaperässä elävät lajit esim. lankamadot (Agtiotes- lajit) ja turilaan tuokat (Melolontha melolontha), torakat, kuten saksalainen torakka (Blattella germanica), amerikkalainen torakka (Periplaneta americana), madeiratorakka (Leucophaea tai Rhyparobia maderae), ruotsintorakka (Blatta roentalis), jättilästorakka (Blaberus giganteus) ja musta jättiläistorakka (Blaberus fuseus) sekä Henschoutedenia flexivitta; edelleen suorasiipiset esim. kotisirkka (Gryllus domesticus); termiitit, kuten maatermiitti (Reti-culitermes flavipes) ja pistiäiset, kuten muurahaiset, esim keltiäinen (Lasius niger).

Kaksisiipisiin kuuluvat pääasiallisesti kärpäset, kuten banaanikärpänen (Drosophila melanogaster), välimeren hedelmäkärpänen (Ceratitis capitata), huonekärpänen (Musca domestica), pieni huonekärpänen (Fannia canicularis), kiiltokärpänen (Phormia regina) ja raatokärpänen (Calliphora erythrocephala) sekä pistokärpänen (Stomoxys calcitrans); edelleen sääsket, esim tavalliset 62827 6 hyttyset, kuten keltakuumesääski (Aedes aegypti), tavallinen sääski (Culex pipiens) ja horkkasääski (Anopheles Stephensi),

Keksinnön mukaiset vaikutusaineet voidaan muuttaa tavallisiksi valmisteiksi, kuten liuoksiksi, emulsioiksi, suspensioiksi, jauheiksi, tahnoiksi ja rakeiksi. Nämä valmistetaan tunnetulla tavalla, esim. sekoittamalla vaikutus-aine jatkoaineisiin, siis nestemäisten liuottimien kanssa, paineen alaisten nes-teytettyjen kaasujen ja/tai kiinteiden kantimien kanssa, mahdollisesti käyttäen pinta-aktiivisia aineita, siis eroulgoimisaineita ja/tai dispergoimisaineita ja/ tai vaahtoa kehittäviä aineita. Siinä tapauksessa, että käytetään vettä jatko-aineena, voidaan käyttää myös esim, orgaanisia liuottimia apuliuottimina. Nestemäisinä liuottimina tulevat pääasiallisesti kysymykseen: aromaattiset yhdisteet, kuten ksyleeni, tolueeni, bentseeni tai alkyylinaftaliini, klooratut aromaattiset yhdisteet tai klooratut alifaattiset hiilivedyt, kuten klooribentseeni, kloorietyleeni tai metyleenikloridi, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaa-ni tai parafiinit, esim. maaöljyjakeet, alkoholit, kuten butanoli tai glykoli sekä niiden eetterit tai esterit, ketonit, kuten asetoni, metyylietyyliketoni, metyyli-isobutyyliketoni, metyyli-isobutyyliketoni tai sykloheksanoni, voimakkaasti polaariset liuottimet, kuten dimetyyliformamidi ja dimetyylisulfoksidi, sekä vesijnesteytetyillä kaasumaisilla jatkoaineilla tai kantimilla tarkoitetaan sellaisia nesteitä, jotka normaalilämpötilassa ja normaalipaineessa ovat kaasumaisia, esim. aerosoli-ponnekaasut, kuten halogeenihiilivedyt, esim, Freon, jäh-meinä kantimina; luonnolliset kivennäisjauheet, kuten kaoliini, savet, talkki, liitu, kvartsi, attapulgiitti, montmorilloniitti ja piimää sekä synteettiset kivennäisjauheet, kuten hienojakoinen piihappo, aluminiumoksidi ja silikaatit; emulgoimis- ja/tai vaahtoa tuottavina aineina; ei-ioniset ja anioniset emulgoi-misaineet, kuten polyoksietyleeni-^rasvahappoesterit, polyoksietyleeni-rasva-alkoholi-eetterit, esim.alkyyliaryyli^polyglyköli-eetterit, alkyylisulfonaatit, alkyylisulfaatit, aryylisulfonaatit sekä munanvalkuaishydrolysaatit, dispergoi-misaineina; esim. ligniini, sulfiittijäteliemet ja metyyliselluloosa. Keksinnön mukaiset vaikutusaineet voivat valmistettaessa olla sekoitettuina muiden tunnettujen vaikutusaineiden kanssa,

Valmisteet sisältävät yleensä vaikutusainetta 0,1 - 95 paino-%, edullisesti 0,5 - 90 %.

Vaikutusaineita voidaan käyttää sellaisinaan, valmisteidensa muodossa, tai niistä valmistetuissa käyttömuodoissa, kuten käyttövalmiina liuoksina, emulsioina, vaahtoina, suspensioina, jauheina, tahnoina, liuokoisina jauheina, pöly- 7 62827 pölytysaineina ja rakeina. Käyttö tapahtuu tavalliseen tapaan, esim. pirskottamalla, ruiskuttamalla, sumuttama11a,pölyttämällä, sirottelemalla, savustamalla, kaasuttamalla, kaatamalla, peittaamalla tai kuorruttamalla.

Vaikutusaineväkevyyksiä käyttövalmiissa valmisteissa voidaan vaihdella laajoilla alueilla. Yleensä ne ovat väliltä 0,0001-10 %, edullisesti väliltä 0,01-1 %.

Vaikutusaineita voidaan hyvällä menestyksellä käyttää myös ultrapieniti-lavuusmenetelmässä (ultra-Low-Verfahren, (ULV)), jossa on mahdollista laskea liikkeelle valmisteita, joissa on 95 %:iin asti tai jopa 100 %:iin asti vaiku-tusainetta.

Esimerkki A

Phaedon-toukkatesti

Liuotin: 3 paino-osaa asetonia

Emulgoimisaine: 1 paino-osa alkyyliaryylipolyglukolieetteriä

Tarkoituksenmukaisen vaikutusainevalmisteen aikaansaamiseksi sekoitetaan 1 paino-osa vaikutusainetta annetun määrän kanssa liuotinta ja annetun määrän kanssa emulgoimisainetta ja laimennetaan väkevöite vedellä toivottuun väkevyyteen.

Vaikutusainevalmisteella ruiskutetaan kaalin lehtiä (Brassica oleracea) tippuvan märiksi ja istutetaan niihin sinappikuoriaisen toukkia (Phaedon cochlea-riae).

Annetujen aikojen kuluttua määritellään kuolleisuus prosentteina. Tällöin tarkoittaa 100 %, että kaikki kovakuoriaistoukat ovat kuolleet; 0 % tarkoittaa, että yksikään kovakuoriaistoukka ei ole kuollut.

Vaikutusaineet, vaikutusaineväkevyydet, arvioinnin ajankohdat ja tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta 1: 62827 8

Taulukko 1

Phaedon - tuokka-testi

Vaikutusaine Vaikutusaineväke- Kuolleisuusaste vyys %:eina %:eina 3 päivän kuluttua __Z'1 —F1 V \ -CO-NH-CO-NH- v 0,1 100 X=^i W 0,01 15

Cl \ y-CO-NH-CO-NH-^ \-0-$ /-Cl 0,1 100 N*/ \z=J 0f01 100

Cl ry-C0-NH-C0-NH-/""S-0-^~Vcl 0,1 100 M r*7 0,01 100

Cl Cl

Esimerkki B Plutella-esti

Liuotin: 3 painopsaa asetonia

Emulgoimisaine: 1 paino-osa alkyyliaryylipolyglykolieetteriä Tarkoituksenmukaisen vaikutusainevalmisteen aikaansaamiseksi sekoitetaan 1 paino-osa vaikutusainetta annetun määrän kanssa liuotinta ja annetun määrän kanssa emulgoimisainetta ja laimennetaan väkevöite vedellä halut-tun väkevyyteen.

Vaikutusainevalmisteella ruiskutetaan kaalin lehtiä (Brassica olera-cea) kasteenkosteiksi ja istutetaan niihin laakitorakan (Plutella maculi-pennis) toukkia.

Annettujen aikojen jälkeen määritetään kuolleisuus prosenteina.

Tällöin tarkoittaa 100 %, että kaikki toukat olivat kuolleet; O % tarkoittaa, että yksikään toukka ei kuollut.

Vaikutusaineet, vaikutusaineväkevyydet, arvioimisajankohdat ja tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta 2: 9 62827

Taulukko 2

Vaikutusaineet Vaikutusaineväke- Kuolleisuusaste vyys %:eina %:eina 8 pv:n kuluttua O-CO-NH-CO-NH-^ \-cl 0,1 65 \C1 X=/ 0,01 o (tunnettu) O“C0-nh-c°-nh-/3-c1 0,1 100 0,01 100

Ci 0,001 15 (tunnettu) ch3 -CO-NH-CO-NH-^ \-0-<f~S-Cl 0,1 100

Vi O,01 100 CCH3 0,001 100

VcO-NH-CO-NH-/”Vo-^~Vci 0,1 100 H °'01 100 CJ· 0,001 100 ^3~C0~NH“C0“NH-f"~y°-f"~Vci 0,1 100 W 0,01 100 ^ 0,001 100 /C1 O-co-nh-co-nh-O-o-O-ci 0,1 100

Hi yf °'01 100 VJ· C1 0,001 100 10 628 27

Esimerkki C

Testi loisivilla kärpästoukilla

Liuotin: 35 paino-osaa etyleenipolyglukolimonometyylieetteriä 35 paino-osaa nonyylifenolipolyglykolieetteriä

Tarkoituksenmukaisen vaikutusainevalmisteen aikaansaamiseksi sekoitetaan 30 paino-osaa kyseessä olevaa aktiivista ainetta annetun määrän kanssa liuotinta, joka sisältää edellä mainitun osan emulgoimisainetta, ja laimennetaan näin saatu väkevöite vedellä haluttuun väkevyyteen.

N. 20 kärpästoukkaa (Lucilia cuprina) pannaan koeputkeen, joka sisältää n. 2 cm hevosen lihaa. Tähän hevosen lihaan lisätään 0,5 ml vaikutusainevalmis-tetta. 24 tunnin jälkeen määritetään kuolleisuusaste prosenteina. Tällöin tarkoittaa 100 %, että kaikki toukat ovat kuolleet ja 0 %, että yksikään toukista ei ole kuollut.

Vaikutusaineet, vaikutusaineväkevyydet ja tulokset käyvät ilmi seuraa-vasta taulukosta 3: 11 62827

Taulukko 3

Vaikutusaine Vaikutusaineväke- Kuolleisuusaste vyys (ppm) %:aina 1 pv:n jälkeen

^^-CONH-CONH-^^-Cl 1000 O

(tunnettu) ch3 -CONH-CONH-^^-O-^^-Cl 1000 100 ^^-C0NH-C0NH-<^)-0-^^)-Cl 1000 100 rv C1 Cl /Cil3 _ ^^-CONH-CONH-^Vo-^^-Cl 1000 100 / _C1 ζ^-CONH-CONH-^^-O-^^-Cl 1000 100

Cl Cl -C0NH-C0NH-<^2^-0-^^) -Cl 1000 100

Valmistusesimerkkejä:

Esimerkki 1:

Cl CQ-NH-CO-NH C1

Cl 12 5,1 g:aan CO,02 mooliin) 4-(4’-kloorifenoksi)-3-kloorianiliinia 100 ml:ssa tolu-eenia lisätään tiputtaen 0O°C:ssa liuos, jossa on 3,7 g (0,02 moolia)2-kloori-bentsoyyli-isosyanaattia 20 ml:ssa tolueenia. Panosta sekoitetaan 1 tunti 80°C: ssa. Jäähdyttämisen jälkeen imusuodatetaan saostunut tuote ja pestään ensin tolu-eenilla ja sitten petrolieetterillä. Kuivaamisen jälkeen saadaan 5,0 g (60 % teoreettisesta) analyysipuhdasta 2',4-dikloori-4’-ZR-(N'-(0-klooribentsoyylD-ureido-difenyylieetteriä, jonka sulamispiste on 1860C.

Esimerkki 2: ^ ^-C0-IMH-C0-IMH \ Q_<^ C1

Cl

Liuokseen »jossa on 5,8 g (0,02 moolia) 4-(2’,4’-dikloorifenoksi)-3-kloo-rianiliinia 100 ml:ssa tolueenia, lisätään tiputtaen 80°C:ssa liuos, jossa on 3,7 g (0,02 moolia)2-klooribentsoyyli-isosyanaattia 20 ml:ssa tolueenia. Panosta sekoitetaan 1 tunti 80°C:ssa. Erottuva aine imusuodatetaan reaktioseoksen jäähdyttämisen jälkeen 20°C:een ja pestään tolueenilla ja petrolieetterillä. Kuivaamisen jälkeen saadaan 7 g ( 74 % teoreettisesta) 2,2,-4-trikloori-ZR-(N’-(2-klooribent-soyyli))-ureid_g7-di-fenyylieetteriä, jonka sulamispiste on 171°C.

Työskentelemällä samalla tavalla kuin esimerkeissä 1 ja 2 kuvattiin, saadaan seuraavat yhdisteet:

Esimerkki_Rakenne_Sp. Saanto (% teor.) 3 cd~nh~c°~nh °oci 185 60

Ci 4 C0-NH-C0-NH —O Cl 152 71

Cl

Cl 5 f-^3 JTY 0 )r\- Cl 183 78 b \__/~C0~NH~C0'NH W \—/