FI57798B - Raffinator med dubbelflytskivor - Google Patents

Description

G3Fn [B] (11)KUU*-UTUS,ULKA,SU r ? ? g

JjSfjf 11 V1 UTLÄGGNINCSSKIIIFT 3 ' (70 C patentti myönnetty 10 10 1030

Patent ceddelat ^ (S1) Kv.ik?/Int.a.3 D 21 D 1/36, 5/00 SUOMI—FINLAND pi) hwKdi^-Fii«^ni 752061 pi) 16-07.75 'r 7 (23) Altaipllvt—GIWfKttidag 16.07.75 (41) Tulhit lulktMksI — Bltvtt affwtltg 18.01.7 6 htmtl- J. r.kl»Mrlh«mt<i. .r»--

Patent· och ragiatantyralaan ' AmMcm uttagd ocfc gtukruten pubuemd 30.06.80 (32)(33)(31) Pyydetty «uoikws-Bagird priority 17 · 07.71* USA(US) 1+89^16 (71) Koppers Company, Inc., Koppers Building, Pittsburgh, Pennsylvania 15219, ^ USA(US) (72) Chester Donald Fisher, Muncy, Pennsylvania, Beatrice Pearl Fuller,

Muncy, Pennsylvania, USA(US) (7^) Leitzinger Oy (5^) Kahdella kelluntakiekolla varustettu puhdistin - Raffinator med dubbel-flytskivor

Keksinnön kohteena ovat yleisesti ottaen kiekkotyyppiset puuhiokkeen puhdistimet ja erityisesti nopeakäyntinen kaksoispuhdistin, johon kuuluu pyörivät kaksoiskelluntakiekot.

Kiekkotyyppiset puhdistimet ovat erityisesti paperinvalmistusalalla varsin tunnettuja ja niihin kuuluu olennaisesti rinnakkain sijoitetut rengasmaiset puhdistuspinnat, jotka on järjestetty keskinäiseen pyörimiseen siten, että pintojen sisäreunaan syötetty puhdistettava materiaali joutuu keskipakoisvoiman vaikutuksesta pintojen väliin ja poistuu kehältä puhdistetussa tilassa. Puhdistimiin kuuluu yleensä joko yksi pari puhdistuspintoja tai, mikäli kyseessä ovat kaksoispuh-distimet, kaksoispari puhdistuspintoja. Eräs yhdellä puhdistuspinta-parilla varustettu puhdistintyyppi on tunnettu pyörivästi ja aksiaalisesta kiinteästä puhdistinpäästä, joka toimii yhteistyössä aksiaalisesta säädettävän, pyörivän pään kanssa. Eräässä toisessa yksinkertaisessa puhdistimen tyypissä päät pyörivät vastakkain, jolloin toinen on aksiaalisesti kiinteä ja toinen aksiaalisesti säädettävä. Lisäksi eräs tyyppi on tunnettu pyörivästä päästä, joka on aksiaalisesti kiinteä ja pyörimättömästä päästä, johon kuuluu elimet aksiaalista säätöä varten puhdistuslevyn välyksen muuttamiseksi.

2 57798

Kaksoispuhdistimiin kuuluu tyypillisesti kummaltakin sivultaan hankaus-levyillä varustettu keskeinen pyörimispää, joka toimii yhdessä vastakkaisesti sijoitetun, pyörivästi kiinteiden levyjen kanssa. Toinen tai molemmat kiinteitä levyjä kannattavat päät voivat olla aksiaalises-ti säädettävät levyjen välyksen muuttamiseksi, ja pyörivää päätä kannattava akseli voi olla joko aksiaalisesti säädettävä tai vapaasti kantava. Amerikkalaisessa patentissa 3.276.701 on esitetty esimerkki vapaasti kantava-tyyppisestä kaksoiskiekkopuhdistimesta, jolloin toinen kiinteä pää on aksiaalisesti säädettävä, ja tämä patentti on siirretty yhdessä tämän hakemuksen kanssa yhteiselle siirronsaajalle.

Puhdistimien koon suuretessa puhdistamistoiminnan aikaansaamat työntövoimat kasvavat varsin suuriksi. Nykyään rakennetaan puhdistimia, joiden levyhalkaisijät ovat yli 120 cm ja hevosvoimia tarvitaan yli 1000. Tunnetut kaksoiskiekkopuhdistimet ovat suuressa määrin eliminoineet pyörivään akseliin kohdistuvien aksiaalivoimien aiheuttaman ongelman, ja tämä pitää erityisen hyvin paikkansa sen tyyppisten kel-luntakiekkopuhdistimien kohdalla, joka on esitetty amerikkalaisessa patentissa 3.276.701. Kelluntatyyppisessä kaksoispuhdistimessa on vaikeutena kuitenkin vaara epätasaisesta raaka-aineen syötöstä, joka on tuloksena kelluntapään liikkeestä ja samoin syntyy mahdollisuus, että levyt törmäävät yhteen. Lisäksi tällainen epätasaisuus voi saada aikaan ainakin hetkellisiä, voimakkaita akseliin kohdistuvia sysäys-voimia ja tällaisen mahdollisuuden varalta on järjestettävä sopivat laakerit.

Tässä keksinnössä on saatu aikaan kaksoispuhdistin, johon kuuluu pari pyörimättömiä, aksiaalisesti liikkumattomia kiinteitä päitä ja pari näiden väliin sijoitettuja aksiaalisesti säädettäviä pyöriviä päitä. Kiinteisiin ja pyöriviin päihin kiinnitetyt puhdistuslevyt toimivat yhteistyössä tunnetulla tavalla ja suorittavat niiden välistä kulkevaan materiaaliin kohdistuvan hankaustoiminnan. Kummatkin pyörivät päät on kiinnitetty holkkeihin, jotka liukuvat aksiaalisesti käyttöakselil-la ja niitä pyörittää käyttöakselilla oleva keskikäyttökiekko, johon kuuluu sen kummaltakin sivulta ulottuvat käyttökorvakkeet, jotka tarttuvat pyörimispäissä oleviin vastaaviin korvakkeisiin. Pyörimispäitä kannattavat holkit on aksiaalisesti sijoitettu asemaansa sylinteri-mäntäelimen avulla, joka on kytketty yhdensuuntaiseen hydrauliseen virtapiiriin, jolloin pyörimispäiden kehittämät sysäysvoimat tasoittuvat. Sylinteri-mäntäelimeen liittyvät elimet rajoittavat pyörimis- 3 57798 päiden aksiaalisen liikkeen ja estävät mahdollisuuden levyjen yhteentörmäyksestä, ja mahdollistavat siten puhdistimen toiminnan kuormittamattomissa olosuhteissa ennalta määrätyllä puhdistuslevyjen välisellä välyksellä.

Tämän mukaisesti keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi ja parannettu nopeakäytninen kaksoiskiekkopuhdistin puuhiokkeen ja vastaavan puhdistamista varten, joka tavanomaisiin puhdistimiin verrattuna on olennaisesti taloudellisempi rakentaa ja huoltaa ja johon kuuluu pyörivät kaksoiskelluntakiekot, jotka minimoivat puhdis-tinakselin lähettämät sysäysvoimat mahdollistaen siten erittäin keveiden akselien laakereiden käytön.

Tämä tarkoitus saavutetaan oheisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella puhdistimella.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kuvatun kaltainen kaksoiskiekkopuhdistin, johon kuuluu elimet pyörivien kiekkojen liu-kumisliikkeen rajoittamiseksi puhdistinlevyjen törmäämisen estämiseksi ja puhdistimen käytön mahdollistamiseksi jopa kuormittamattomissa olosuhteissa. Tätä tarkoitusta palvelevat rakenneratkaisut ilmenevät alivaatimuksista.

Keksinnön muutkin tarkoitukset ja edut käyvät selvemmin ilmi seuraa-vasta yksityiskohtaisesta keksinnön erään suoritusmuodon kuvauksesta tarkasteltuna yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa: kuvio 1 on sivulta nähty pystykuva keksinnön mukaisesti rakennetusta puhdistimesta; kuvio 2 on pystykuva kuviossa 1 esitetyn puhdistimen oikeanpuoleisesta päästä; kuvio 3 on suurennettu leikkauskuva pitkin kuvion 2 viivaa 3-3 esittäen puhdistimen sisäyksityiskohdat; kuvio 4 on suurennettu osittainen leikkauskuva, josta on osa leikattu pois ja joka esittää leikkauksessa kuviossa 3 esitetyn oikeanpuoleisen sylinteri-mäntäjärjestelyn oikeanpuoleisen pyörivän kiekon paikalleensijoittamiseksi; 4 57798 kuvio 5 on kuvion 3 viivaa 5-5 pitkin otettu leikkaus; ja kuvio 6 on osittainen pintakuvanto pitkin kuvion 3 viivaa 6-6 esittäen sen tavan, miten käyttökiekon korvakkeet toimivat yhdessä pyörimiskiekkojen korvakkeiden kanssa.

Tarkasteltaessa piirustuksia ja erityisesti niiden kuvioita 1-3 keksinnön mukaiseen, yleisesti ottaen viitenumeron 10 osoittamaan puhdistimeen kuuluu alusta 12, joka tukee välimatkan päähän toisistaan sijoitettuja, erotettavia kotelo-osia 14 ja 16. Keskimmäinen kotelo-osa 18 on irroitettavasti kiinnitetty osien 14 ja 16 väliin pääsyn aikaansaamiseksi puhdistinlevyihin. Kotelo-osaan 18 voi kuulua pari kaarevia osia, jotka on kiristetty kotelo-osien 14 ja 16 väliin osat yhteen-liittävillä pulteilla 20.

Laakeritukiosat 22 ja 24 ulottuvat vastaavasti ulospäin kotelo-osista 14 ja 16 tukeakseen pyörivästi puhdistimen käyttöakselia 26, joka ulottuu kotelo-osien läpi. Kuten kuviossa 3 on esitetty, käyttöakse-lin 26 vasemmanpuoleisen pään ääriviiva on porrastettu ja asennettu laakeriyksikköön 27, joka on kiinnitetty laakeritukiosan 22 sisään. Käyttöakseli on aksiaalisesti sijoitettu paikalleen laakeriyksikön 27 avulla, joka sijaitsee vasten käyttöakselin olaketta 28 ja jonka pitää olaketta vasten lukitusrengas 30, joka on kierteiden avulla kiinnitetty käyttöakseliin. Sylinterimäisen kannatinelimen 34 olak-keella varustettuun poraukseen 32 istutettu laakeriyksikkö 27 on kiinnitetty paikalleen rengasmaisella lukituselimellä 36 ja ruuveilla 40 kiristetyllä lukitusrenkaalla 38. Tiivisteet 42 ja 44 laakeriyksikön 27 vastakkaisissa päissä estävät vieraiden ainesten pääsyn laakereihin. Esitetyt laakerit ovat kulmakosketustyyppiä, jotka vaimentavat kevyet sysäysvoimat, vaikka puhdistimen ei pitäisi normaalissa käytössä kehittää mitään tällaisia sysäysvoimia, joita tarvitsisi vaimentaa puhdistimen akselin laakereilla.

Puhdistimen vastakkaisessa päässä käyttöakselia tukee laakerin tuki-osa 24, jonka sisään sylinterimäinen kannatinosa 46 on kiinnitetty. Säteettäinen laakeriyksikkö 48 on kiinnitetty elimen 46 olakkeella varustettuun poraukseen 50 ja kiinnitetty paikalleen renkaalla 52. Laakeriyksikön 48 kummallekin puolelle on järjestetty tiivistysyksi-köt 54 ja 56.

5 57798

Kotelo-osien 14, 16 ja 18 pyörimispinnat sijaitsevat akselin 26 ympärillä, jonka akselin oletetaan olevan puhdistimen akseli. Kotelo-osien 14 ja 16 vastaavissa päissä olevat pyöreät aukot 58 ja 60 mahdollistavat akselin 26 kulkemisen läpi. Kuten erityisesti kuviosta 2 käy selville, on alusta 12 varustettu kaarevaääriviivaisella pinnalla 62, jolle kotelo-osat 14 ja 16 on liukuvasti tuettu. Vaikka kotelo-osat on kiinnitetty yhteen pulteilla 20 puhdistimen toiminnan aikana, voidaan levyn tarkastusta tai vaihtoa varten kotelo-osat 14 ja 16 aksiaalisesti siirtää asentoihin 14' ja 16', jotka on esitetty katkoviivoin kuviossa 3. Kotelo-osien siirtämiseksi avoimeen asentoon pidäkkeillä 64a ja 66a alustaan kiinnitetyt mäntä-sylinteriyksi- ^ köt 64 ja 66 kytketään vastaavasti kotelo-osiin 14 ja 16 kotelo-osien liukumiseen alustaan kaarevalla pinnalla 62 vaadittavan aksiaalisen voiman aikaansaamiseksi.

Kotelo-osiin 14 ja 16, jotka ovat katkaistun kartion muotoisia kuvion 3 mukaisesti, kuuluu vastaavasti pyörimättömästi aksiaalisesti kiinteät päät 68 ja 70, jotka on järjestetty käyttöakseliin nähden kehä-mäisesti. Päät ovat renkaanmuotoisia ja ne on kiinnitetty kotelo-osiin niiden ulommasta säteettäisesti reunasta ja sisemmästä säteet-täisestä reunastaan ne ovat kiinnitetty raaka-aineen tulojohtimiin 72 ja 74, jotka on sijoitettu samakeskisesti välimatkan päähän toisistaan käyttöakselin 26 ympärille. Puhdistinlevy-yksiköt 76 ja 78 on vastaavasti kiinnitetty päiden 68 ja 70 vastakkaisiin säteettäisiin pintoihin. Kumpaankin puhdistuslevy-yksikköön kuuluu tavanomainen puhdistuslevyelementtien järjestelmä, jollaisia on esitetty esimerkiksi amerikkalaisessa patentissa 3.473.745, joka on tämän hakemuksen kanssa siirretty yhteiselle siirronsaajalle.

Käyttökiekko 82 on kiinnitetty käyttöakseliin 26 säteettäisesti lin-jattuun keskeiseen asemaan saman välimatkan päähän kiinteistä päistä 68 ja 70. Käyttökiekkoon 82 kuuluu useita yhtäläisen välimatkan päähän järjestettyjä korvakkeita 84, jotka ulottuvat aksiaalisesti kiekon kehän kummaltakin sivulta kuten kuvioissa 3 ja 6 on esitetty.

Pyörivät päät (näistä käytetään myös nimitystä kiekot) 86 ja 88 on sijoitettu vastaavasti käyttökiekon 82 vastakkaisille sivuille ja asetettu rinnakkain pyörimättömien päiden 68 ja 70 kanssa. Pyörivät päät 86 ja 88 ovat yleisesti ottaen rengasmaisia muodoltaan ja ne on vastaavasti kiinnitetty holkkeihin 90 ja 92, jotka kattavat käyttöakselin 57798 26 tiiviisti, mutta siihen nähden aksiaalisesti liukuvasti. Vieriviä päitä 86 ja 88 ja tällöin näihin kiinnitettyjä holkkeja 90 ja 92 pyörittää käyttökiekko 82 korvakkeiden 94 ja 96 avulla, jotka ulottuvat vastaavasti päistä 86 ja 88 ja tarttuvat käyttökiekon korvakkeisiin 84. Tämä korvakejärjestely saa aikaan sen, että pyörivät päät pyörivät yhdessä käyttöakselin kanssa, mutta se sallii käyttöakselin aksiaalisen liikkeen, koska pyörivien päiden korvakkeet voivat liukua aksiaalisesti pitkin käyttökiekon korvakkeita.

Puhdistuslevy-yksiköt 98 ja 100 on vastaavasti kiinnitetty pyöriviin päihin 86 ja 88 vierekkäin kiinteiden päiden 68 ja 70 puhdistuslevy-yksiköihin 76 ja 78 nähden. Puhdistuslevy-yksiköt 98 ja 100 ovat pyörivien päiden normaalissa toiminta-asennossa hieman erillään kiinteistä puhdistuslevy-yksiköistä 76 ja 78 niiden välistä kulkevaan raaka-aineeseen kohdistuvan hankausvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Levyjen välistä etäisyyttä kontrolloidaan säätämällä hoikkien 90 ja 92 asento kuten jäljempänä esitetään.

Raaka-aineen syöttöyksiköt 102 ja 104 on vastaavasti kiinnitetty kote lo-osiin 14 ja 16. Koska syöttökuljettimet 102 ja 104 ovat olennaisesti identtiset lukuunottamatta kuljetinruuvien pyörimissuuntaa, kuvataan yksityiskohtaisesti ainoastaan kuljetinyksikkö 104. Tarkasteltaessa kuvioita 2 ja 3 kuljetinyksikköön 104 kuuluu horisontaalinen sylinterimäinen kuljettimen vaippa 106, joka ulottuu pystysuuntaisesta, laipalla varustetusta tulojohdosta 108 kotelo-osan 16 ulkopuolella alaspäin suunnattuun poistokouruun 110, joka sijaitsee kotelo-osan sisällä pystysuunnassa puhdistimen akselin yläpuolella. Poisto-kuilu 110 on yhteydessä sylinterimäisessä kotelo-osassa 74 olevaan aukkoon 112. Kuljettimen vaipan 106 sisäpuolelle kiinnitettyä kuljetin-ruuvia 114 pyörittää moottori 116, joka on kytketty siihen ketjukäyt-töyksiköllä 118 kuvion 2 mukaisesti. Kuljetinruuvi 114 kuljettaa tämän mukaisesti tulojohtoon 108 johdettua raaka-ainetta poistokouruun 110 ja se kulkee elimessä 74 olevan aukon 112 läpi hoikin 92 ja elimen 74 väliseen rengasmaiseen ositettuun kammioon 120. Samanlainen kammio 122 on muodostettu puhdistimen vastakkaiseen päähän ja sinne syöttää raaka-ainetta kuljetinyksikkö 102 samalla tavoin kuin kuljetinyk-sikkö 104. Kuljetinruuvit pyörivät siten, että ne ohjaavat raaka-aineen kohti pyöriviä päitä 86 ja 88 ja tällöin kuvion 3 mukaisesti kul-jetinruuvi 114 pyörii myötäpäivään kun taas kuljetinyksikön 102 ruuvi pyörii vastapäivään.

7 57798

Raaka-aineen syöttökammioista 120 ja 122 vastaavasti puhdistimen kurkkuihin 124 ja 126, jotka sijaitsevat puhdistinlevy-yksiköiden vieressä, saadaan aikaan kuljetinelimellä, johon kuuluu useita kolmiomaisia korvakkeita 128, jotka pyörivät yhdessä käyttöakselin kanssa ja ulottuvat kammioihin 120 ja 122. Kolmiomaiset korvakkeet 128 on sijoitettu siten, että niiden kulmittain suuntautuvat pinnat ohjaavat raaka-aineen kohti kurkkuja 124 ja 126 riippumatta käyttöakselin pyörimissuunnasta. Käyttöakselin palautuvuus on tärkeä seikka, jotta mahdollistettaisiin puhdistinlevyjen hankauselementtien yhtäläinen kuluminen. Korvakkeet 128 on edullisesti järjestetty tasaisin keskinäisin välimatkoin aksiaalisesti linjattuihin riveihin, jolloin kunkin rivin korvakkeet ovat aksiaalisesti vuorottaisesti tai lomittain viereisten rivien korvakkeisiin nähden. Korvakkeet 128 on kiinnitetty hoikin jatkeisiin 90a ja 92a, jotka sijaitsevat hoikkien 90 ja 92 päällä ja ~ ulottuvat aksiaalisesti niiden ulkopuolelle.

Korvakkeet 128 mahdollistavat puhdistusprosessissa syntyneen höyryn kulkemisen takaisin tulevan raaka-aineen läpi höyrynpoistojohtoihin 130 ja 132, jotka kulkevat vastaavasti pystysuuntaisesti kotelo-osien 14 ja 16 läpi niiden ulommaisissa päissä. Kuvatun kaltainen palautu-miskykyinen korvakekuljetinrakennepää on samanalainen kuin mitä on esitetty patenttihakemuksessa 296.564, joka on siirretty yhdessä tämän hakemuksen kanssa yhteiselle siirronsaajalle. Vaikka tämän on edullinen raaka-aineen kuljetinrakenne palautuvuutensa johdosta, voidaan myös käyttää amerikkalaisessa patentissa 3.441.227 esitetyn kaltaista nauharuuvipuhdistinsyöttäjää, joka on myös siirretty tämän hakemuksen kanssa yhteiselle siirronsaajalle. Kummatkin nämä kuljettimet mahdollistavat höyryn tarpeellisen takaisinvirtauksen, joka höyry muodostuu erittäin sakean raaka-aineen puhdistuksessa.

Puhdistettu aine kulkee puhdistuslevysarjojen välistä rengasmaiseen kammioon, jota rajoittaa keskimmäinen kotelo-osa 18, kiinteät päät 68 ja 70 sekä pyörivät päät 86 ja 88. Jonkin verran puhdistettua ainetta voi joutua käyttökiekon 82 ja pyörivien kiekkojen 86 ja 88 väliin, vaikka suurin osa puhdistettua ainetta joutuu heitetyksi kammion 134 kehäalueille keskipakoisvoiman johdosta. Rengasmaisen kammion 134 kanssa yhteydessä oleva poistojohto 136 kulkee alustan 12 läpi puhdistetun raaka-aineen poistamiseksi.

Hydrauliseen järjestelmään pyörivien päiden 86 ja 88 aksiaaliseksi 8 57798 sijoittamiseksi kuuluu käyttöakselissa 26 oleva koaksiaalinen poraus 138, joka ulottuu akselin 26 vasemmanpuoleisesta päästä, kun tarkastellaan kuviota 3, kohtaan, joka on suunnilleen samassa tasossa kote lo-osan 16 ulkopään kanssa. Poraukseen 138 kuuluu pari sylinterimäisiä tulppia 140 ja 142, jotka on sijoitettu vastaavasti hoikkien 90 ja 92 ulkopäiden läheisyyteen. Koska kummankin tulpan 140 ja 142 rakenne ja toiminta, samoinkuin tulppien vieressä käyttöakselissa olevat kulkutiet ovat olennaisesti samat, selvitetään tässä yhteydessä ainoastaan tulppa 142 ja kuviossa 4 suurennettuna kuvana esitetyt hydrauliset kulkutiet.

Poraus 138 on varustettu avoimesta päästään 144 kierteillä paineisen nesteen lähteeseen (ei esitetty) kiinni kytkemistä varten. Porauksessa 138 oleva hydraulinen neste kulkee tulpissa 140 ja 142 olevien aukkojen 146 läpi täyttäen siten porauksen 138 sen koko pituudelta. Radiaaliset aukot 148 ja 150 yhdistävät porauksen 138 kammioihin 152 ja 154, jotka männät 156 ja 158 vastaavasti muodostavat käyttöakselin 26 viereen, jolloin männät on kierteisesti kiinnitetty käyttöakseliin ja laipan jatkeiden 90a ja 92a laipoitettuihin päihin 160 ja 162. Paineisen hydraulisen nesteen syöttäminen kammioihin 152 ja 154 pyrkii liikuttamaan pyöriviä päitä aksiaalisesti kohti käyttökiekkoa 82 ja siten poispäin kiinteistä päistä, jolloin levyvälys suurenee.

Vaipoitetut päädyn kansielimet 168 ja 170 muodostavat mäntien 156 ja 158 ulkosivuille kammiot 164 ja 166, jotka kansielimet on kiinnitetty vastaavasti hoikin jatkeiden 90a ja 92a laipoilla varustettuihin päihin 160 ja 162. Päädyn kansielimet 168 ja 170 ovat tiiviissä kosketuksessa käyttöakselin 126 kanssa ja tästä seuraa se, että paineisen hydraulisen nesteen syöttäminen kammioihin 164 ja 166 saa aikaan asettautuvien eli kelluvien päiden ulospäin suuntautuvan liikkeen, joka pienentää levyvälystä. Paineinen hydraulinen neste syötetään kammioihin 164 ja 166 vinojen aukkojen 172 ja 174 läpi vastaavasti, jotka aukot liittyvät poraukseen 138 tulppien 140 ja 142 kohdalla ja ovat yhteydessä siinä olevaan renkaaseen 176. Kuvion 4 mukaisesti kumpikin rengas 176 on vuorostaan yhteydessä tulpan aksiaaliseen aukkoon 180 johtavan säteettäisen aukon 178 kanssa. Porauksen 138 läpi aksiaalisesti kulkeva johto 182 on kierteisesti liitetty tulppiin toimimaan yhdessä niissä olevien aksiaalisten porausten kanssa. Johto 182 päättyy kierteillä varustettuun liittimeen 184 paineiseen hydrauliseen lähteeseen (ei esitetty) kiinniliittämistä varten.

9 57798

Kuvatun kaltainen hydraulinen järjestely pyörivien levyjen aksiaalisen aseman kontrolloimiseksi on olennaisesti mäntä-sylinterijärjestely, jossa männät ovat kiinteät ja sylinterit liikkuvat kiinteisiin mäntiin nähden. Pyörivien päiden 86 ja 88 liikettä rajoittaa vastaavasti sulkeutumissuunnassa pysäytinrenkaat 186 ja 188, jotka on kierteisesti säädettävissä käyttöakselilla ja lukittu haluttuun asemaan lukitus-ruuveilla. Päätykansiin 168 ja 170 kierteisesti kiinnitetyt, laipoi-tetut pysäytinmutterit 190 ja 192 rajoittavat pyörivien päiden 86 ja 88 avautumisliikkeen vastaavasti.

Itse toimintaa varten puhdistimen käyttöakseli 26 on liitetty akselin jatkepään 26a avulla voimanlähteeseen, joka normaalisti on melko suurikokoinen sähkömoottori, esimerkiksi 1000 hevosvoimaa. Raaka-aineen tulojohdot on yhdistetty puhdistettavan raaka-aineen lähteeseen, joka raaka-aine tyypillisesti virtaa painovoiman vaikutuksesta ylempänä sijaitsevasta sijaintipaikasta syöttökuljettimiin 102 ja 104. Käyttö-akselin poraus 138 ja johto 182 on liitetty asianmukaisiin paineisen hydraulisen nesteen lähteisiin kontrolli- ja venttiilielinten välityksellä, jotka liittävät toisen kanavan poistoputkeen kun taas toinen on liitetty paineisen nesteen lähteeseen.

Syöttökuljettimia 102 ja 104 pyöritetään ennalta määrätyllä nopeudella raaka-aineen tasaisen virtausmäärän aikaansaamiseksi kammioihin 120 ja 122. Raaka-aineen ohjaa kurkkuihin 124 ja 126 kolmiomaiset korvak-keet 128 ja se etenee keskipakoisesti puhdistinlevyjen väliin tunnetulla tavalla. Puhdistettu aine poistuu kammiosta 134 poistoputken 136 kautta. Puhdistusprosessin aikana kehittyvä höyry kulkee kurkuista kammioiden 120 ja 122 läpi ja poistuu poistojohtojen 130 ja 132 kautta. Vaikka höyry kulkee raaka-aineen sisäänsyöttöä vasten, raaka-aine joutuu keskipakoisvoiman vaikutuksesta heitetyksi vasten kammioiden 120 ja 122 ulkoseiniä sallien siten höyryn kulkea pitkin kammion sisäseiniä häiritsemättä raaka-aineen virtausta.

Levyvälyksen kontrolli saadaan aikaan sylinteri-mäntäyksiköiden avulla, jotka toimivat yhdensuuntaisesti ja säätävät aksiaalisesti pyörivien päiden 86 ja 88 aseman. Paineisen hydraulisen nesteen syöttäminen kammioihin 152 ja 154 samalla kun kammiot 164 ja 166 avautuvat pois-virtaukseen saa aikaan sen, että levyjen välys kasvaa. Vastakkaisesti paineisen hydraulisen nesteen syöttäminen kammioihin 164 ja 166 ja kammioiden 152 ja 154 tyhjeneminen pienentää levyjen välystä. Koska 10 57798 esitetyt kammiot ovat yhdensuuntaisesti liittyneet hyraulisen paineen lähteisiin, pyörivät päät 86 ja 88 liikkuvat vapaasti eli "kelluvat" käyttöakselilla 26 ja sijoittuvat siten, että näiden kahden puhdistus-levyjen sarjan välissä kehittyvät voimat ovat yhtäläiset, koska kummankin mäntä-sylinteriyksikön aikaansaamat vastakkaiset voimat ovat yhtä suuret.

Yhdensuuntaisen hydraulisen järjestelmän käyttäminen levyjen välyksen säätöön saa aikaan sen, että männän renkaille 156 ja 158 kohdistuu yhtäläinen ja vastakkainen työntö puhdistimen toiminnan aikana. Koska puhdistimen akseli vaimentaa tämän työnnön, ei tarvita mitään erityisiä akselin työntölaakereita lukuunottamatta niitä, jotka ovat välttämättömät kannattamaan mahdollisia kuormituksia. Kun otetaan huomioon se valtava hevosvoimamäärä, joka nykyään käytetään kaksoispuhdistimis-sa, suurten sysäys- eli työntölaakereiden ja niiden huollon poisjäämisestä seuraa huomattava säästö verrattuna tavanomaiseen puhdistinra-kenteeseen.

Pyörivien päiden sylinteri-mäntäkontrollin edullinen ominaispiirre on pysäytinjärjestely, joka estää ehdottoman varmasti levyjä törmäämästä yhteen, vaikka puhdistinta käytettäisiin ilman raaka-ainevirtaa. Pysäytinrenkaat 186 ja 188 on kierteisesti säädetty asemaansa ja lukittu käyttöakselille, joten päätykannet 168 ja 170 tarttuvat vastaavasti pysäytinrenkaisiin ennen kuin puhdistinlevyt törmäävät yhteen.

Samoin laipoin varustetut pysäytinmutterit 190 ja 192 rajoittavat sen määrän, kuinka paljon puhdistinlevyt voivat erota toisistaan, koska pysäytinmuttereiden laipat tarttuvat pysäytinrenkaisiin ennalta määrätyssä kohdassa.

On selvää, että tämän alan ammattimiehet voivat saada aikaan muutoksia rakenteen yksityiskohdissa irtaantumatta keksinnön hengestä ja suoja-piiristä.

Claims (12)

1. Kiekkotyyppinen puhdistin, johon kuuluu alusta (12), alustan kannattama kotelo (14, 16, 18), kotelon läpi ulottuva käyttöakseli (26), kotelossa olevat elimet (27, 48) käyttöakselin kannattamiseksi pyörivästi, kotelon sisään kiinnitetty pari kiinteitä päitä (68, 70) välimatkan päässä toisistaan ja vastakkain toisiinsa nähden, kummassakin kiinteässä päässä oleva puhdistinlevy-yksikkö (76, 78) ja käyttöakselille (26) keskeisesti mainittujen kiinteiden päiden (68, 70) väliin kiinnitetty käyttökiekko (82), jonka avulla pyöritetään toisia puhdistinlevy-yksiköitä (98, 100), jotka ovat yhteistoiminnassa kiinteiden päiden puhdistinlevy-yksiköiden (76, 78) kanssa, ja kuljetinelimet (102, 104) puhdistettavan raaka-aineen ohjaamiseksi mainittuun koteloon mainittujen puhdistinlevy-yksiköiden vieressä, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu pari käyttöakseliin (26) kiinnitettyä pyörivää päätä (86, 88), jotka on sijoitettu yksi mainitun käyttökiekon (82) kummallekin puolelle, elimet (84; 94, 96), jotka yhdistävät käyttökiekon (82) ja pyörivät päät (86, 88) siten, että mainitut päät pyörivät yhdessä käyttöakselin kanssa sallien samalla niiden aksiaalisen liikkeen pitkin mainittua akselia, jolloin toiset puhdistinlevy-yksiköt (98, 100) on kiinnitetty kumpaankin mainituista pyörivistä päistä (86, 88) rinnakkain viereisten kiinteiden päiden puhdistinlevy-yksiköiden (76, 78) kanssa, ja elimet (152, 156, 164; 154, 158, 166) pyörivien päiden (86, 88. aksiaalisen aseman säätämiseksi käyttöakselilla (26), jolloin viimeksi mainittuihin elimiin kuuluu kumpaankin pyörivään päähän yhdistetty mäntäsylinterilaite ja hydraulinen virtapiiri, joka rinnan-kytkennällä yhdistää mainitut mäntä-sylinterilaitteet kumpaankin pyörivään päähän (86, 88) kohdistuvan asettamisvoiman tasaamiseksi sallien siten pyörivien päiden "uivan" aksiaaliliikkeen hydraulisen sylinteri-mäntäyksikön voiman tasapainottamiseksi vasten puhdistinlevy-yksiköiden (76, 98 tai 78, 100) välissä kehittynyttä aksiaalista voimaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kumpikin pyörivä pää (86, 88) on kiinnitetty hoikkiin (90, 92), joka on sijoitettu samakeskisesti ja aksiaalisesti liukuvaksi käyttöakseliin (26) nähden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kumpaankin pyörivään päähän (86, 88) liittyvä mäntäsylinteri- 12 57798 laite käsittää käyttöakseliin (26) kiinnitetyn männän (156; 158) ja mäntää ympäröivän sylinterin (152, 164; 154, 166), joka liittyy pyörivän pään hoikkiin (90; 92).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu käyttöakselissa (26) olevat hydraulisen nesteen johdot (138, 182), jotka ovat yhteydessä männän (156; 158) kummallakin puolella olevien sylinterin kammioiden (152, 164; 154, 166) kanssa, jolloin hydraulisen nesteen johdot on kytketty rinnan siten, että yhtäläinen nestepaine kohdistuu samanaikaisesti kummankin män-täsylinterilaitteen vastaavaan kammioon (152, 154 ja 164, 166).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetinelimiin (104; 102) raaka-aineen ohjaamiseksi kammioon, joka sijaitsee puhdistinlevy-yksikön vieressä, kuuluu sylinterimäi-nen raaka-ainetiehyt (120; 122), joka on samakeskinen käyttöakselin (26) kanssa ja sijaitsee mainitun hoikin (92; 90) päällä, ja että kuljetinelementit (128) on kiinnitetty kuhunkin hoikkiin ja että kuljetinelimet (104; 102) käsittävät ruuvikuljettimen (114) raaka-aineen syöttämiseksi mainittuun raaka-aineen tiehyeeseen eli johtoon (120; 122).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin holkkikuljetinelementteihin (128) kuuluu useita radiaalisesti ulottuvia korvakkeita, jolloin kuhunkin korvakkeeseen kuuluu pari ristiinkulkevia pintoja, jotka ovat vastakkaisesti kulmittain vinossa käyttöakseliin nähden, jolloin mainittujen ristikkäisten pintojen muodostama korvakkeen reuna on suunnattu kohti viereistä pyörivää päätä (86, 88) .

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu höyrynpoistojohto (130; 132) höyryn poistamiseksi kummastakin mainitusta raaka-aineen johdosta (122; 120), jolloin mainittu höyrynpoistojohto on aksiaalisesta järjestetty ulospäin välimatkan päähän mainitusta ruuvikuljettimesta (114).

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu elimet (186, 168, 190; 188, 170, 192) kummankin mainitun pyörivän pään (86, 88) aksiaalisen liikkeen rajoittamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, 57798 13 että mainittuihin elimiin kummankin pyörivän pään (86, 88) viereistä kiinteää päätä (68, 70) kohti suuntautuvan aksiaalisen liikkeen rajoittamiseksi kuuluu pysäytinrengas (186, 188), joka on kiinnitetty käyttöakseliin (26) ja sovitettu pyörivän pään hoikin (90, 92) kanssa tapahtuvaa tartuntaa varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu laipalla varustettu pysäytinmutteri (190, 192), joka liittyy kumpaankin mainittuun hoikkiin (90, 92), vastaavaan pysäytinrenkaaseen (186, 188) tarttumista varten, pyörivän pään (86, 88) viereisestä kiinteästä päästä (68, 70) poispäin tapahtuvan aksiaalisen liikkeen rajoittamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttökiekon (82) ja pyörivät päät (86, 88) yhteenliittäviin elimiin kuuluu useita aksiaalisesti ulottuvia korvakkeita (84) käyttökiekon kummallakin sivulla ja useita korvakkeita (94, 96) kummassakin pyörivässä päässä tarttuneina käyttökiekon korvakkeisiin.

11 57798

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kotelo käsittää useita kotelo-osia (14, 18, 16) ja elimet (64, 66) mainittujen kotelo-osien avaamiseksi pääsyn aikaansaamiseksi mainittuihin puhdistinlevy-yksiköihin (76, 78; 98, 100). 14 57798