FI123793B - Paalinnostolaite ja menetelmä paalin nostamiseksi - Google Patents

Description

PAALINNOSTOLAITE JA MENETELMÄ PAALIN NOSTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on paalinnostolaite, johon kuuluu runkorakenne, ja 5 - putkia, jotka on sovitettu runkorakenteeseen välin päähän toisistaan, ja jotka ovat oleellisesti yhdensuuntaisia, ja runkorakenne on nivelöity siten, että sanotuista putkista ensimmäinen putki on nostettavissa sanotuista putkista välin päässä olevaa toista putkea ylemmäs paalin nostamiseksi, ja 10 nivelöinti on sovitettu siten, että ensimmäisen ja toisen putken väli säilyy muuttumattomana nostamisesta huolimatta, ja runkorakenteeseen kuuluu toimielin runkorakenteen kääntämiseksi ja siten ensimmäisen putken nostamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä paalin nostamiseksi.

15 Säilörehun paalaus on lähes syrjäyttänyt perinteisen korjuu-menetelmän. Säilörehu paalataan suuriin pyöröpaaleihin, jotka muovitetaan kauttaaltaan yleensä heti paalauksen jälkeen. Muovitetut paalit varastoidaan pellolla tai kuljetaan varastoi-20 tavaksi lähemmäs käyttöpaikkaa. Muovituksen jälkeen jokainen paalin käsittelykerta lisää muovin rikkoutumisriskiä ja muutenkin löysentää paalia.

Paalien käsittelyyn on kehitetty puristavia pihtejä. Pihtien 25 käyttö kuitenkin muokkaa paalia ja pihdit soveltuvat lähinnä vain lyhyille siirtomatkoille. Niinpä on edelleen kehitetty 00 paalinnostolaite, johon voidaan pellolta noukkia jopa kaksi δ cn paalia. Paalit lepäävät paksujen putkien tukemana, jolloin i

LO

cp paalien puristumisen jää vähäiseksi. Tällaista paalmnostolai- 30 tetta kutsutaan myös paalihaarukaksi.

x cc

CL

Paalit noukitaan putkille laskemalla putket maata vasten tai oo £3 ainakin lähelle maanpintaa ja työntämällä putket molemmin puolin C\l ...

^ paalia. Tämän jälkeen paali voidaan nostaa irti maasta ja ^ 35 kuljettaa haluttuun paikkaan. Paalauksen ja muovituksen jälkeen paalit ovat usein etäällä toisistaan. Tällöin ensin on noukittava yksi paali ja aseteltava se toisen paalin viereen, minkä 2 jälkeen putket työnnetään molempien paalien alle. Paalien asettelu aiheuttaa ylimääräistä työtä ja lisää muovien rikkoutumisia. Käsittelyn helpottamiseksi putkien keskinäistä etäisyyttä voi säätää, mutta työvaiheita sekään ei vähennä. Lisäksi säätöön 5 vaaditaan pitkiä hydraulisylintereitä ja suurirakenteisia j ohteita.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen paalinnosto-laite, joka on rakenteeltaan aikaisempaa yksinkertaisempi, mutta 10 toiminnoiltaan entistä monipuolisempi. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada paalin nostamiseksi uudenlainen menetelmä, jossa on entistä vähemmän vaiheita ja jolla paaleja voidaan nostaa muovien rikkoutumatta. Tämän keksinnön mukaisen paalin-nostolaitteen tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patent-15 tivaatimuksesta 1. Vastaavasti keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 6. Keksinnön mukaisella oivalluksella voidaan paaleja käsitellä luotettavasti ilman ylimääräisiä nostoja ja muita asetteluja. Uudesta toiminnallisuudesta huolimatta paalinnostolaitteen 20 rakenne on saatu pidettyä yksinkertaisena ja tukevana. Menetelmän avulla tehostetaan ja myös helpotetaan työskentelyä. Paalien käsittelykerrat saadaan pidettyä minimissä, mikä edesauttaa muovitusten pysymistä ehjinä. Paalinnostolaitteeseen voidaan myös lisätä ominaisuuksia, joilla edelleen tehostetaan paalien 25 käsittelyä, co δ , Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla m S5 oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa I 30 c\j Kuva la esittää keksinnön mukaisen paalinnostolaitteen takaa

CO

m katsottuna, c\j o Kuva Ib esittää keksinnön mukaisen paalinnostolaitteen ylhääl- c\j tä katsottuna, 35 Kuva 2a esittää keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä vaihetta takaa katsottuna, 3

Kuva 2b esittää keksinnön mukaisen menetelmän toista vaihetta takaa katsottuna,

Kuva 2c esittää keksinnön mukaisen menetelmän kolmatta vaihetta takaa katsottuna, 5 Kuva 3a esittää keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä vaihetta vasemmalta sivulta katsottuna,

Kuva 3b esittää keksinnön mukaisen menetelmän kolmatta vaihetta oikealta sivulta katsottuna,

Kuva 4a esittää osasuurennoksen keksinnön mukaisesta nivelöin-10 nistä,

Kuva 4b esittää keksinnön mukaisen paalinnostolaitteen toisen sovelluksen takaa katsottuna.

Kuvissa la ja Ib esitetään keksinnön mukainen paalinnostolaite 15 eri suunnista katsottuna. Paalinnostolaitteeseen kuuluu runkorakenne 10, jossa on välin 11 päähän toisistaan sovitut oleellisesti yhdensuuntaiset putket 12, 13 ja 14, joita on kaksi kappaletta yhtä paalia kohti. Tekniikan tason ongelma koski nimenomaan kahden paalin liikuttelua, joten tässä esitetään 20 lähinnä kahden paalin liikuttamiseen tehty sovellus. Tässä runkorakenne 10 on nivelöity siten, että ensimmäinen putki 12 on nostettavissa toista putkea 13 ylemmäs paalin 15 nostamiseksi. Lisäksi runkorakenteeseen 10 kuuluu toimielin 16 runkorakenteen 10 kääntämiseksi. Toisin sanoen toimielimellä käännetään runko-25 rakenteen toisiinsa nivelöityjä osia. Ensimmäisen paalin 15 ί ollessa nostettuna ylös, voidaan toinen paali 28 ottaa lopuille o ^ kiinteille putkille 14 ilman, että ensimmäinen paali 15 kosket in S5 taa maata (kuva 2c) . Samalla paalien asettelu jää pois ja paalien käsittely onnistuu mahdollisimman vähäisillä nostoilla.

£ 30 c\j Nivelöinti on lisäksi sovitettu siten, että putkien 12 ja 13 oo

CO

m väli 11 säilyy muuttumattomana nostamisesta huolimatta. Tällöin c\j δ vältetään paalin muovin hiertyminen rikki. Nostamisessa paali

CVJ

vain kääntyy ja sen painopiste hiukan muuttuu ilman sen suurem-35 pia muokkauksia. Esitetyssä sovelluksessa muuttumaton väli on toteutettu seuraavalla tavalla. Tässä ensimmäinen putki 12 on 4 kiinnitetty palkkiin 17, jonka ensimmäistä putkea 12 vastakkaiseen päähän sovitettu nivelpiste 18 on oleellisesti toisen putken 13 keskilinjan 19 kohdalla (kuvat la ja Ib). Tällöin palkin kääntymisestä huolimatta putkien välinen etäisyys pysyy 5 muuttumattomana.

Edellä kuvattu periaate voidaan toteuttaa esimerkiksi erillisin laakerein tai nivelin. Tässä kuitenkin palkki 17 on sovitettu toisen putken 13 ympärille. Tällöin toinen putki on toiminnalli-10 nen niveltappi, johon palkki tukeutuu ja jonka ympäri palkki kiertyy. Tämä on erittäin yksinkertainen, mutta tukeva rakenne, joka vie vähän tilaa.

Palkin 17 lisäksi runkorakenteeseen 10 kuuluu pääpalkki 20, 15 johon on kiinnitetty kolme kiinteää putkea 13 ja 14. Liikkuva putki 12 on kiinni palkissa 17. Kaikki putket ulottuvat palkkien molempien seinämien läpi, mikä tekee rakenteesta tukevan. Runkorakenteeseen kuuluu myös pystytuki 21, johon toimielimenä 16 oleva kaksitoiminen hydraulisylinterin 22 on kiinnitetty. 20 Hydraulisylinterin mittaa ja sen kiinnityskorvakkeiden sijaintia muuttamalla voidaan muuttaa palkin liikerataa. Yllättävän rakenteen ansiosta riittävä nosto saavutetaan tavanomaista selvästi lyhyemmällä hydraulisylinterillä.

25 Runkorakenteeseen kuuluu lisäksi kolmipistesovite 23, joka on

CO

^ kiinnitetty pääpalkin 20 rinnalle. Kolmipistesovite 23 on välin ^ päässä pääpalkista 20, jolloin palkin kääntyminen on mahdollista m ? ja toimilaitteen sijoittaminen helppoa. Kiinnitykseen on käytet- t- ty useita välilevyjä 24, jotka puuttuvat palkin 17 kohdalta, x g 30 Rakenne on kuitenkin riittävän vahva, sillä niveltappina oleva c\j toinen putki 13 on hitsattu kiinni myös kolmipistesovitteeseen co m 23.

C\J

δ

C\J

Kuvassa 4a esitetään tarkemmin keksinnön mukaisen nivelöinnin 35 toteutus. Tässä palkin 17 nivelpisteeseen 18 kuuluu holkki 25, jonka sisähalkaisija on välyksen verran toisen putken 13 uiko- 5 halkaisijaa suurempi. Tällöin muodostuu yksinkertainen, mutta tukeva liukulaakeri. Holkit 25 on kiinnitetty palkkiin 17 kahdella levykappaleella 26. Kuvassa 4a käytetään kahta hoikkia 25, mutta myös yhtä pitkää hoikkia voidaan käyttää. Levykappa-5 leet tukeutuvat myös pääpalkkiin, jolloin palkin tuenta on vankka. Esitetty liukulaakeri viimeistellään rasvalla, jota varten holkeissa 25 on rasvanipat 27. Yksinkertainen, mutta robusti liukulaakeri kestää käytössä hyvin, sillä palkin kierto-kulma on pieni. Edullisesti nivelöinti on sovitettu siten, että 10 runkorakenteen 10 ja palkin 17 välinen kulma on 90 - 180°.

Toisin sanoen tällöin palkin kiertokulma on maksimissaan 90°. Kuvassa 2b mainittu kiertokulma on 25°. Suurempaa kulmaa voidaan tarvita esimerkiksi kuvan 4b sovelluksessa, jossa kääntyvät palkit ovat paalinnostolaitteen molemmilla reunoilla. Tällöin 15 paalinnostolaite saadaan tieliikenteeseen sopivan kapeaksi. Myös kuvan 2b paalinnostolaitteeseen voidaan sovittaa kaksi kääntyvää palkkia, mutta toiminnan kannalta sillä ei ole suurta merkitystä. Käyttäjä voi tosin tällöin valita kummalle puolelle ensimmäinen paali otetaan.

20

Yleisesti sanottuna paalinnostolaitteen ensimmäiseen sovellukseen kuuluu neljä putkea 12, 13 ja 14, joista yksi on sovitettu nostettavaksi. Vastaavasti paalinnostolaitteen toiseen sovellukseen kuuluu kuusi putkea 12, 13 ja 14, joista ulommaiset on 25 sovitettu nostettaviksi. Toiminnallisesti samanlaisista osista

CO

>- on käytetty samoja viitenumerolta.

c\j m S5 Keksintö koskee myös menetelmää paalin nostamiseksi. Menetelmäs tä sä ainakin kaksi paalia 15 ja 28 nostetaan oleellisesti yhden-x £ 30 suuntaisilla putkilla 12, 13 ja 14. Menetelmässä ensimmäisen c\j paalin 15 ottamisen jälkeen kyseinen paali 15 nostetaan ylös oo ίο ensimmäistä 12 putkea nostamalla toisen putken 13 tasoa ylemmäs, c\j o minkä jälkeen toinen paali 28 otetaan kolmansille putkille 14.

c\j

Kuvassa 2a maassa on ensimmäinen paali 15, joka otetaan ensim-35 mäisille ja toisille putkille 12 ja 13. Samaa vaihetta esitetään kuvassa 3a, jossa mainitut putket työnnetään paalin 15 molemmin 6 puolin. Paali voidaan nostaa palkkia kääntämällä paalinnosto-laitteen ollessa maassa tai maasta irti nostettuna (kuva 2b). Joka tapauksessa toinen paali 28 voidaan ottaa kolmansille putkille 14 piittaamatta ensimmäisestä paalista. Molemmat paalit 5 15 ja 28 nostetaan irti maasta ja viedään haluttuun paikkaan (kuva 3b). Keksinnön mukainen paalinnostolaite voidaan asentaa niin traktorin taka- kuin etunostolaitteeseen kuin myös etukuor-maajaan. Myös kurottajaa tai muuta työkonetta voidaan käyttää. Kuvassa 4b esitetään keksinnön mukaisen paalinnostolaitteen 10 toinen sovellus. Tässä toinenkin paali 28 nostetaan ylös, minkä jälkeen otetaan kolmas paali 29 kolmansille putkille 14. Toisessa sovelluksessa palkit 17 ovat niin etäällä toisistaan, että kolmipistesovite voidaan kiinnittää pääpalkkiin 20 ilman välilevyjä. Tämä yksinkertaistaa paalinnostolaitteen rakennetta ja 15 valmistusta.

Keksinnön mukaisen paalinnostolaitteen rakenne on yksinkertainen, mutta vankka. Lisäksi keksinnön mukainen toiminnallisuus aikaansaadaan yksikertaisin komponentein. Merkittävää on myös 20 työskentelyn suoraviivaistuminen ja nopeutuminen. Samalla paalien käsittelykerrat jäävät minimiin, jolloin paali pysyy paremmin ehjänä. Kukin paali voidaan poimia erikseen ilman turhia asetteluja. Tällöin ainakin yksi työvaihe jää pois tunnettuun tekniikkaan verrattuna.

25 ” Putkien välinen etäisyys on noin 950 mm, jolloin paalinnostolai- o ^ te soveltuu tavanomaisten pyöröpaalien käsittelyyn. Pyöröpaalin m ? halkaisija on noin 1200 - 1300 mm massan ollessa noin 1000 N- kilogrammaa. Esimerkiksi kuvan 2b mukaisessa sovelluksessa £ 30 ensimmäinen putki 12 nousee noin 500 mm. Mitoituksia muuttamalla (M paalinnostolaite voidaan sovittaa erilaisille paaleille, erityi- oo S sesti muovitetuille pyöröpaaleille.

C\1 δ C\1

Claims (7)

1. Paalinnostolaite, johon kuuluu runkorakenne (10), ja 5. putkia (12, 13, 14), jotka on sovitettu runkorakenteeseen (10) välin (11) päähän toisistaan, ja jotka ovat oleellisesti yhdensuuntaisia, ja runkorakenne (10) on nivelöity siten, että sanotuista putkista ensimmäinen putki (12) on nostettavissa sanotuista putkista 10 välin päässä (11) olevaa toista putkea (13) ylemmäs paalin (15) nostamiseksi, ja nivelöinti on sovitettu siten, että ensimmäisen ja toisen putken (12, 13) väli (11) säilyy muuttumattomana nostamisesta huolimatta, ja runkorakenteeseen (10) kuuluu toimielin (16) runkorakenteen (10) kääntämiseksi ja siten 15 ensimmäisen putken (12) nostamiseksi, tunnettu siitä, että putkia (12, 13, 14) on kaksi kappaletta yhtä paalia kohti, ja ensimmäinen putki (12) on kiinnitetty palkkiin (17), jonka ensimmäistä putkea (12) vastakkaiseen päähän sovitettu nivelpis-te (18) on oleellisesti toisen putken (13) keskilinjan (19) 20 kohdalla, ja palkki (17) on sovitettu toisen putken (13) ympärille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paalinnostolaite, tunnettu siitä, että palkin (17) nivelpisteeseen (18) kuuluu holkki (25), 25 jonka sisähalkaisija on välyksen verran toisen putken (13) co T- ulkohalkaisi j aa suurempi. CM m

° 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paalinnostolaite, tunnettu siitä, että nivelöinti on sovitettu siten, että runko-x £ 30 rakenteen (10) ja palkin (17) välinen kulma on 90 - 180°. CM CO CO co

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen paalinnostolai- δ te, tunnettu siitä, että paalinnostolaitteeseen kuuluu neljä CM putkea (12, 13, 14), joista yksi uloimmista putkista on järjes-35 tetty sanotuksi ensimmäiseksi putkeksi (12) ja on siten sovitettu nostettavaksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen paalinnostolai- te, tunnettu siitä, että paalinnostolaitteeseen kuuluu kuusi putkea (12, 13, 14), joista molemmat ulommaiset putket on järjestetty sanotuiksi ensimmäisiksi putkiksi (12) ja ovat siten 5 on sovitettu nostettaviksi.

6. Menetelmä paalin nostamiseksi, jossa menetelmässä ainakin kaksi paalia (15, 28) nostetaan oleellisesti yhdensuuntaisilla putkilla (12, 13, 14) siten, että ensimmäisen paalin (15) 10 ottamisen jälkeen kyseinen paali (15) nostetaan ylös ensimmäistä (12) putkea nostamalla toisen putken (13) tasoa ylemmäs, minkä jälkeen toinen paali (28) otetaan kolmansille putkille (14), ja sanotun ensimmäisen (12) putken nostamisen mahdollistava nive-löinti sovitetaan siten, että ensimmäisen ja toisen putken (12, 15 13) väli (11) säilyy muuttumattomana nostamisesta huolimatta, tunnettu siitä, että putkia (12, 13, 14) järjestetään kaksi kappaletta yhtä paalia kohti, ja ensimmäinen putki (12) kiinnitetään palkkiin (17), jonka ensimmäistä putkea (12) vastakkaiseen päähän järjestetään nivelpiste (18), joka sovitetaan 20 oleellisesti toisen putken (13) keskilinjan (19) kohdalle, ja palkki (17) sovitetaan toisen putken (13) ympärille.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinenkin paali (28) nostetaan ylös, minkä jälkeen otetaan 25 kolmas paali (29) kolmansille putkille (14). co δ CvJ in cp X X Q. CVJ CO CO LO CVJ δ CVJ