FI122890B - Ampuma-aseen varolaite ja menetelmä varolaitteen käyttämiseksi - Google Patents

Description

Ampuma-aseen varolaite ja menetelmä varolaitteen käyttämiseksi

Keksinnön kohteena on ampuma-aseen varolaite, varolaitteen käyttömenetelmä ja varolaitteen yhteydessä käytettävä metsästäjänvaroitusjärjestely.

Tekniikan taso 5 Metsästyksen yhteydessä on sattunut, että metsästäjä on riistan asemasta ampunut jotakuta toista ampujan lähellä liikkunutta ihmistä. Uhri on voinut olla joko toinen metsästäjä, joku ulkopuolinen henkilö tai omaisuus, kuten rakennus, auto tms., joka on tullut metsästysalueelle tai on siellä. Tällaisten onnettomuuksien välttämiseksi metsästysseurueet sopivat ennen metsästyksen aloitusta, kuka missä-10 kin metsästää ja mihin suuntaan tietyllä metsästäjällä on lupa ampua. Käytännössä sovituista säännöistä kiinnipitäminen on vaikeaa. Maasto voi olla metsästäjälle ennestään tuntematon, joten hän voi sijoittua sellaiseen paikkaan, joka kuuluu jonkun toisen metsästäjän ampumasektoriin.

Myös käytetyllä metsästysaseella on merkitystä, kun arvioidaan aseen vaara-15 aluetta. Haulikkoaseen kantama on verraten lyhyt korkeintaan muutama sata metriä, mutta kantama-alueella ampumasektori on laaja. Kiväärillä kantama voi olla aukeassa, tasaisessa maastossa useita kilometrejä. Kuitenkin ampujan lähialueella luodin aikaansaama vaara-alue on kapea.

Metsästyksen yhteydessä metsästysalueella voi olla myös koiria, joita käytetään 20 joko riistan etsintään tai ammutun riistan noutoon. Metsästyskoirat varustetaan yleisesti ns. koiratutkilla, joiden avulla niiden paikka voidaan määrittää varsin tarkasti. Uusimmissa koiratutkissa koiran kantama laite sisältää GPS-paikantimen. GPS-paikantimen määrittämä paikkatieto välitetään soveliaan solukkoverkon kaut-

CM

^ ta palvelimelle, jossa ylläpidetään metsästyskoiran paikkatietoa. Palvelimelta koi- ^ 25 ran paikkatieto on siirrettävissä soveliaan tiedonsiirtoverkon kautta yhden tai use- 9 ämmän metsästäjän tiedonkäsittelylaitteeseen, jossa koiran paikka on esitettävis- ^ sä karttapohjalla. Tällainen tiedonkäsittelylaite voi olla esimerkiksi matkapuhelin, | johon on tallennettu sovelias koiran seurantaohjelma. Kun metsästäjä tietää oman 0 paikkansa, niin matkapuhelimensa avulla hän voi paikantaa, missä metsästykses- 5 30 sä käytettävä koira on. Tämän tiedon perusteella metsästäjä voi tehdä päätöksen- ^ sä metsästyksen jatkumisesta.

O

CM

2

Mikäli koiralla on GPS-paikannin, niin GPS-paikannustieto voidaan siirtää myös radiolinkin kautta metsästäjällä olevaan tiedonkäsittelylaitteeseen.

Mikäli koiralla on tavanomainen RF-lähetin, suunta ja karkea etäisyys voidaan määrittää soveliaalla suuntimalaitteella.

5 Tunnetaan myös aseiden paikannussovelluksia. Esimerkiksi julkaisusta WO 2009/130732 tunnetaan aseeseen kiinnitettävä tai integroitava seurantalaite, jonka avulla pystytään määrittämään tietyn aseen kulloinenkin paikka ja aseella mahdollisesti ammuttujen laukauksien paikka GPS-paikantimella ja laukauksen tapahtuma-aika. Tämä tieto tallennetaan sekä seurantalaitteeseen että erilliseen 10 tietokantaan, josta aseeseen liittyvää mittaustietoa voidaan jälkikäteen analysoida. Kuvatulla järjestelmällä ei ole kuitenkaan mahdollista ennakoida ampumatilan-teessa sitä, millaiseen vaaraan lähistöllä olijat joutuvat, mikäli ampuma-aseella ammutaan.

Jotta voitaisiin välttää epätoivotut ampumatapaturmat metsästyksen yhteydessä, 15 tulee ampujan käytettävissä olla mahdollisimman hyvä kuva lähialueella liikkuvista henkilöistä, niin toisista metsästäjistä kuin muista liikkujista sillä hetkellä, kun ampuma-ase nostetaan ampuma-asentoon. Valitettavasti metsästäjille ei ole tarjolla välineitä, jotka ilmaisisivat lähialueella liikkujat riittävän tarkasti ja nopeasti. Tällainen järjestelmä tai välineet helpottaisivat tuntuvasti metsästäjän päätöksentekoa 20 ampumatilanteessa, jossa on olemassa mahdollisuus ampuma-aseonnettomuu-teen.

Keksinnön yhteenveto

C\J

° Keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uusi ampuma-aseen varomenetelmä, va- i o 25 rolaitejärjestely ja niissä hyödynnettävä varolaite, joiden avulla metsästäjällä tai i ^ muuta ampumasuoritusta toteuttavalla henkilöllä on ampumahetkellä tieto siitä, x onko aseen ampumasektorissa vaaratekijä, jonka takia aseen laukaisua ei tulisi suorittaa.

o S Keksinnön tavoitteet saavutetaan varolaitteella ja -menetelmällä, jossa aseessa 5 30 oleva varolaite käsittää langattomat vastaanottovälineet suunta- ja/tai paikkatiedon

CVJ

vastaanottamiseksi vaara-alueella olevista varottavista kohteista sekä välineet varoituksen generoimiseksi, jos metsästäjän ase ampuma-asennossa osoittaa sellaisen varottavan kohteen suuntaan.

3

Kun ampuma-ase nostetaan ampuma-asentoon, varolaite tunnistaa ampuma-asennon sekä elektronista kompassia käyttäen myös ampumasuunnan ja edullisesti myös aseen piipun kulman vaakatasosta. Suunta-, asento- ja/tai paikkatietoja käyttäen varolaite on järjestetty indikoimaan ampuma-aseen käyttäjälle ne tilan-5 teet, joissa ampuma-aseen ampumasektorissa ampuma-aseelle määritetyllä vaara-alueella on kohde, jonka vuoksi aseen laukaisua ei tulisi suorittaa.

Riippuen paikkatiedon määritystavasta, paikkatieto voi olla tarkka, kuten G PS paikka, tai epätarkka, jos varoittavassa laitteessa on vain radiolähetin, jonka paikka arvioidaan suunnasta ja radiosignaalin kuuluvuudesta.

10 Keksinnön etuna on se, että ampumatilanteessa ampujalle voidaan indikoida se, että onko ampumasektorissa varoalueella kohde, jonka takia laukauksen suorittamista ei tulisi toteuttaa.

Lisäksi keksinnön etuna on se, että myös maastossa ampumalinjalla olevat kiinteät esteet, kuten rakennukset, voidaan järjestää indikoimaan myös varoituksen 15 ampujalle.

Edelleen keksinnön etuna on se, että kun tiedetään ampujan tarkka paikka, niin maastossa olevat tiet voidaan järjestää indikoimaan ampujalle varoitus. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että tiellä todennäköisesti on myös sellaisia liikkujia, joiden tarkka paikkatieto ei ole käytettävissä.

20 Keksinnön mukaiselle varomenetelmälle on tunnusomaista, että ampuma-aseessa olevalla elektronisella varolaitteella - määritetään ampuma-aseen vaara-alue ampumahetkellä

C\J

o - tunnistetaan ampuma-aseen ampumasuunnassa sen vaara-alueella olevat am- cd pumisen estävät kohteet ja

0 LO

25 - ilmaistaan vaara-alueella oleva kohde ampujalle.

CC

Keksinnön mukaiselle ampuma-aseen elektroniselle varolaitteelle, joka käsittää ? teholähteen, prosessoriyksikön, muistin, tiedonsiirtovälineet ainakin yhden langat- ί toman tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi sekä kiihtyvyysanturin, on tunnus- ^ omaista, että se käsittää elektronisen kompassin ja että varolaitteen muistiin tal- 30 lennettu tietokoneohjelmakoodi yhdessä prosessoriyksikön kanssa on järjestetty generoimaan ihmisaistein havaittavissa oleva varoitussignaali ampuma-aseen paikkatietoa, ampuma-aseen asento- ja suuntatietoa sekä ampuma-aseen varo- 4 alueella olevien kohteiden paikkatietoa käyttäen, jos ampuma-aseen laukaisutilan-teessa ampuma-aseen vaara-alueella on määritetty olevan ampumisen estävä kohde.

Keksinnön mukaiselle varolaiteohjelmalle on tunnusomaista, että se käsittää tieto-5 koneohjelmakoodivälineet tallennettuna tietokoneella luettavissa olevalle tallennusvälineelle, jotka koodivälineet on järjestetty - määrittämään ampuma-aseen vaara-alue ampumahetkellä -tunnistamaan ampuma-aseen ampumasuunnassa sen vaara-alueella olevat ampumisen estävät kohteet ja 10 - ilmaisemaan vaara-alueella oleva kohde ampujalle.

Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatus on seuraava: Ampuma-ase käsittää keksinnön mukaisen varolaitteen, joka voi olla joko erillinen ampuma-aseeseen kiinnitettävä varolaite 15 tai ampuma-aseen muuhun rakenteeseen sisällytetty varolaite. Varolaite käsittää edullisesti sähköisen teholähteen, prosessoriyksikön ja siihen yhteydessä olevan muistiyksikön, johon keksinnön mukainen varoituksen generoiva tietokoneohjelma on tallennettu. Varolaite käsittää lisäksi edullisesti ainakin lyhyen kantaman radiolinkin toteutusvälineet, GPS-paikantimen, elektronisen kompassin, edullisesti kol-20 miakselisen kiihtyvyysanturin, kulma-anturin sekä välineet varoituksen viestimiseksi ampujalle mahdollisesta ampumisen estotilanteesta. Varoitusvälineet voivat käsittää valolla, äänellä tai värinällä suoritettavan varoituksen aikaansaamisväli- ^ neet.

δ

C\J

cd Jos varolaitteessa on GPS-paikannin, niin ampujan maantieteellinen paikka saa- o ^ 25 daan tarvittaessa määritettyä tarkasti. Lisäksi kun tiedetään ampujan käyttämä ^ ase, voidaan määrittää, kuinka kauas ampujasta varoalue yltää ja kuinka leveä £ aseeseen perustuva varosektori on ampumasuunnassa. Nämä tiedot voidaan o edullisesti siirtää langattoman radioverkon kautta metsästäjän matkapuhelimeen, ίο Matkapuhelimesta tiedot voidaan edelleen siirtää palvelevan solukkoverkon kautta 5 30 erilliseen varo-aluepalvelimeen.

CVJ

5

Varoaluepalvelimeen tallennetaan myös kaikkien niiden muiden liikkujien paikka ja paikan määritysaikaleimat, jotka ovat aktivoineet keksinnön mukaisen varoaluetie-tokoneohjelman omissa tiedonkäsittelylaitteissaan.

Varoaluepalvelin määrittää paikannustietojen avulla ne henkilöt tai kiinteät koh-5 teet, jotka ovat ampuma-aseelle määritetyllä varoalueella. Määritetty varoalue on edullisesti ympyrän muotoinen alue, jonka keskipisteessä ampuja on. Varoalueen laajuus riippuu käytetystä aseesta ja edullisesti myös maaston muodoista ampujan ympärillä. Tällä varoalueella olevien kohteiden tiedot siirretään varoaluepalve-limesta metsästäjän matkapuhelimen kautta ampuma-aseessa olevaan varolait-10 teeseen. Mikäli kohteiden joukossa on liikkuvia kohteita, niin silloin liikkuvan kohteen paikkatietoa päivitetään varoaluepalvelimeen edullisesti kohteen havaitun lii-kenopeuden perusteella. Mitä nopeampi seurattavan kohteen liike on, sen tiheämmin seurattavan kohteen paikkatieto päivitetään ampujan/metsästäjän varo-laitteeseen.

15 Varoalueella olevien kohteiden suunta- ja/tai paikkatiedot voidaan siirtää varottavasta kohteesta varolaitteeseen myös suoran radiolinkin kautta. Jos kohteella on GPS-paikannin, niin sen paikannustulos aikaleimoineen voidaan siirtää radiolinkin kautta joko varopalvelun asiakkaan matkapuhelimeen tai ampuma-aseen varolaitteeseen.

20 Varoalueen kompassisuunta ja varottavan kohteen karkea etäisyysarvio voidaan määrittää myös RF-suuntimalaitteella, jos kohteella on mukanaan vain RF-lähetin.

Kun ampuma-aseessa oleva varolaite tunnistaa, että ampuma-ase nostetaan ampuma-asentoon, niin ampuma-aseen ampumasuunta määritetään edullisesti varoen laitteen elektronisen kompassin avulla. Tämän jälkeen varolaitteessa oleva varoi- o 25 tuksen generointiohjelma määrittää, onko ampuma-aseen piipun suunnan mää-cd räämässä suunnassa vaara-alueella kohteita, joista ampujaa on varoitettava. Mi- ^ käli näin on, niin silloin ampujalle indikoidaan joko valolla, äänellä tai tärinällä, että laukaus nykyiseen ampumasuuntaan voisi aiheuttaa vahingon.

CC

CL

0 Keksinnön edullisten suoritusmuotojen kuvaus

S

30 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan ^ oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1a esittää esimerkinomaisesti erään ampujan varoitusjärjestelmän toiminnallisia osia, 6 kuva 1 b esittää esimerkinomaisesti erästä toista ampujan varoitusjärjestelmää ja sen toiminnallisia osia, kuva 1 c esittää esimerkinomaisesti erästä kolmatta ampujan varoitusjärjestelmää ja sen toiminnallisia osia, 5 kuva 2 esittää esimerkinomaisesti erästä aseen tukkiin kiinnitettävissä olevaa keksinnön mukaista varolaitetta, kuva 3 esittää esimerkinomaisesti erästä aseeseen kiinteäksi osaksi integroitua keksinnön mukaista varolaitetta, kuva 4 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen varolaitteen toiminnalli-10 siä pääosia, kuva 5a esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen varolaitteen avulla metsästäjän matkapuhelimen näytölle generoitua aseen suunnan näyttöä, kuva 5b esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen varolaitteen avulla 15 metsästäjän matkapuhelimen näytölle generoitua varoitusta silloin, kun varoitettava kohde on ampuma-aseen vaara-alueella sekä kuva 6 esittää esimerkinomaisena vuokaaviona erästä tapaa varoituksen generoimiseksi keksinnön mukaisessa varolaitteessa.

Seuraavassa selityksessä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkinomaisia, ja 20 alan ammattilainen voi toteuttaa keksinnön perusajatuksen myös jollain muulla kuin selityksessä kuvatulla tavalla. Vaikka selityksessä voidaan viitata erääseen

C\J

^ suoritusmuotoon tai suoritusmuotoihin useissa paikoissa, niin tämä ei merkitse si- tä, että viittaus kohdistuisi vain yhteen kuvattuun suoritusmuotoon tai että kuvattu

CD

9 piirre olisi käyttökelpoinen vain yhdessä kuvatussa suoritusmuodossa. Kahden tai ^ 25 useamman suoritusmuodon yksittäiset piirteet voidaan yhdistää ja näin aikaan- | saada uusia keksinnön suoritusmuotoja.

? Kuvissa 1a, 1b ja 1c on esimerkinomaisesti esitetty kolme tiedonhankintamenette- !£ lyä, joilla voidaan synnyttää keksinnön mukaiseen ampuma-aseen varolaitteeseen ° suunta- ja paikkatiedosto, jota keksinnön mukainen varolaite voi hyödyntää varoi- 30 tuksen generoinnissa.

7

Kuvassa 1 a on esitetty varoaluejärjestely 10, jota keksinnön mukainen ampuma-aseen varolaite 4 edullisesti hyödyntää. Sekä metsästäjän matkapuhelin 3, ampuma-aseen varolaite 4 että varoalueella liikkujien 2A, 2B ja 2C matkapuhelimet 2 sisältävät soveliaan GPS-vastaanottimen. GPS-järjestelmään kuuluu ainakin kak-5 sikymmentäneljä maata kiertävää satelliittia 1, jotka lähettävät aika- ja paikkatietonsa GPS-vastaanottimiin (kuvassa 1 on esitetty vain yksi esimerkinomainen satelliitti). Jotta GPS-vastaanotin voi tehdä paikannuksen tarkasti, niin sen tulee vastaanottaa aika- ja paikkatiedot ainakin kolmelta eri GPS-satelliitilta. Vastaanottamistaan aika- ja paikkatiedoista GPS-vastaanotin laskee matemaattisilla kaavoilla 10 maantieteellisen paikkansa maan pinnalla. Paikannustarkkuuden parantamiseksi ja/tai paikannuksen nopeuttamiseksi useat matkapuhelin operaattorit välittävät verkossaan korjaustietotoja, joita GPS-paikannin voi hyödyntää (ns. A-GPS). Tällä järjestelmällä päästään muutaman metrin tarkkuusluokkaan paikannuksessa.

Kuvan 1a esimerkissä viitteillä 2A, 2B ja 2C on kuvattu kohteita, joilla on matka-15 puhelin 2 ja niissä jokaisessa GPS-paikannin. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että matkapuhelimen asemasta viite 2 voi olla myös jokin muu piiri- tai pakettikytkentäiseen solukkoverkkoon yhteyden muodostamaan kykenevä laite. Esimerkkejä tällaisista laitteista ovat PDA (Personal Digital Assistant), kannettava tietokone, ns. tabletti tai autotietokone.

20 Jokainen mainituista liikkuvista kohteista 2A, 2B ja 2C, jotka voivat olla ihmisiä tai kulkuneuvoja, on aktivoinut matkapuhelimessaan 2 keksinnön mukaisen seuran-tasovelluksen. Metsästäjä on puolestaan aktivoinut keksinnön mukaisen varoso-velluksen matkapuhelimessaan 3. Lisäksi metsästäjä on aktivoinut ampuma-aseeseen liitetyn tai siihen integroidun keksinnön mukaisen varolaitteen 4. Sekä 25 seuranta- että varosovellus välittävät matkapuhelimissa 2 tai 3 tehdyn GPS-

C\J

^ paikannustuloksen aikaleimoineen varoaluepalvelimeen 5 langattoman tiedonsiir- ™ toyhteyden 2a tai 3b kautta. Edullisesti langaton tiedonsiirtoyhteys on jokin matka- 9 puhelimia 2 ja 3 palvelevassa tiedonsiirtoverkossa luotu pakettikytkentäinen tie- T- donsiirtoyhteys.

CC

α 30 Varoaluepalvelin 5 käsittää prosessorin tai prosessorivälineet, jotka käsittävät £ aritmeettisen logiikkayksikön, joukon erilaisia rekistereitä ja ohjauspiirejä. Proses- !£ sorivälineisiin on edullisesti liitetty tiedontallennusjärjestely, kuten muistiyksikkö tai ^ muistivälineet, johon varojärjestelyn käyttäjien paikka- ja aikatietoa voidaan tallen taa. Muistivälineet sisältävät tyypillisesti muistiyksiköitä, jotka sallivat sekä luku- et-35 tä kirjoitustoiminnot (Random Access Memory, RAM) ja haihtumatonta muistia si- 8 sältäviä muistiyksiköitä, joista tietoa voidaan vain lukea (Read Only Memory, ROM).

Varoaluepalvelin 5 käsittää myös rajapintaelementin, joka käsittää tulon tai työvälineet tiedon vastaanottamiseksi tietoliikenneverkkoon kytketyiltä laitteilta, viitteet 5 2a ja 3b, tai erillisestä tietokantalaitteesta 6, viite 5a. Tulovälineillä vastaanotettu käyttäjä-, paikka- ja aikatieto siirretään varoaluepalvelimen 5 prosessorivälineiden käsiteltäväksi. Varoaluepalvelimen 5 rajapintaelementti käsittää myös lähdön tai lähtövälineet, joilla palvelimen 5 prosessointivälineistä siirretään tietoa palvelevan tiedonsiirtoverkon kautta varojärjestelyyn kytkeytyneiden käyttäjien matkapuheli-10 miin 2 ja 3, viitteet 2b ja 3a. Edullisesti tämä vastaanotettu tieto on näytettävissä mainittujen matkapuhelimien näytöllä.

Keksinnön mukainen elektroninen ampuma-aseen varolaite 4 on varustettu välineillä, joilla se kykenee tekemään GPS-paikannuksen tarvittaessa myös omatoimisesti. Lisäksi elektroninen varolaite 4 käsittää välineet, joilla se voi luoda lyhyen 15 kantaman tiedonsiirtoyhteyden metsästäjän matkapuhelimeen 3. Esimerkkejä mahdollisista lyhyen kantaman radioverkoista ovat Bluetooth-ja ZigBee-tekniikoihin perustuvat tiedonsiirtoyhteydet.

Yhteyden 4a kautta keksinnön mukainen varolaite 4 vastaanottaa metsästäjän matkapuhelimen 3 muistiin tallennetut keksinnön mukaiseen varo-ohjelmaan liitty-20 vät tiedot. Nämä tiedot käsittävät edullisesti lähialueen karttapohjan korkeustietoi-neen sekä varoaluepalvelimessa 5 metsästäjän ampuma-aseen perusteella määritellyn maksimaalisen varoalueen ja sillä liikkuvien kohteiden paikkakoordinaatit aikaleimoineen.

^ Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa elektroninen varolaite 4 voi kä- o 25 sittää myös välineet solukkopuhelinverkkoon kytkeytymiseksi.

i

CD

9 Kuvassa 1b on esitetty eräs toinen liikkuvan kohteen paikannusratkaisu, jossa va- ^ ropalvelun kautta seurattavana kohteena on koira 12, jonka mukanaan kantama | paikannuslaite 13 hyödyntää kuvan 1a mukaista GPS-paikannuslähetettä 7. Seu- 0 rattavan kohteen 11 paikannuslaite 13 lähettää paikannustuloksen paikannuslait- 5 30 teeseen 13 sisältyvän radiolähettimen avulla RF-lähetteenä 14 varopalvelun asi- akkaan tiedonkäsittelylaitteelle 2, 11, joka edullisesti voi olla matkapuhelin. Tie- o ^ donsiirtoyhteys paikannuslaitteesta 13 matkapuhelimeen 2, 11 voidaan muodos taa esimerkiksi radiopuhelinyhteytenä ns. FRS-palvelua käyttäen (Family Radio

Service). FRS-palvelussa tietoa siirretään käyttäen FM-moduloitua kantoaaltoa 9 UHF-taajuudella (Ultra High Frequency). Varottavan kohteen paikannustieto tallennetaan edullisesti matkapuhelimen 2, 11 muistiyksikköön. Matkapuhelimen 2, 11 muistista paikannustieto aikaleimoineen voidaan edullisesti siirtää toisella langattomalla lyhyen kantaman radiolinkillä (viite 4a kuvassa 1a) ampuma-aseessa 5 olevaan keksinnön mukaiseen varolaitteeseen (viite 4 kuvassa 1a)

Kuvassa 1c on esitetty eräs kolmas varopalvelun asiakasta 15 kiinnostavan kohteen paikannusmenettely. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, joissa jompikumpi, joko varopalvelun asiakas 15 tai seurannassa oleva kohde, on kaikkien käytettävissä olevien radioverkkojen saavuttamattomissa. Vaihtoehtoisesti syystä tai toi-10 sesta kohteella oleva GPS-paikannin 13 ei pysty määrittämään kohteen koordinaatteja. Tällöin kuvassa 1b esitettyä radioyhteyttä 14 ei voida hyödyntää seurattavan kohteen koordinaattitiedon siirrossa varopalvelun asiakkaan laitteeseen 2, 11.

Tässä tapauksessa varopalvelun asiakas 15 voi hyödyntää suuntimalaitetta 16. 15 Suuntimalaite 16 käsittää edullisesti suunta-antennin, vastaanottimen ilmaisimi-neen, elektronisen kompassin, prosessorin sekä tiedonsiirtovälineet suuntima- ja kompassitiedon siirtämiseksi varopalvelun asiakkaan 15 käyttämään elektroniseen laitteeseen 2,4, 11. Tiedonsiirto voidaan tehdä edullisesti langattoman tiedonsiirtoyhteyden kautta. Langattomissa sovelluksissa voidaan edullisesti käyttää infra-20 puna-, Bluetooth- tai ZigBee-yhteyttä.

Kuvan 1c esimerkissä käytetään erillistä suuntimalaitetta 16, jonka suuntimatiedot siirretään edullisesti varopalvelun asiakkaan 15 matkapuhelimen 2, 3 kautta keksinnön mukaiseen ampuma-aseeseen kuuluvaan varolaitteeseen 4. Eräässä edullisessa keksinnön suoritusmuodossa varopalvelun asiakas 15 lähettää suuntima-^ 25 laitteella 16 radiosignaalin, joka käynnistää seurattavan kohteen 12 laitteessa 17 ° erillisen suuntimalähettimen 17. Tällöin seurattavan kohteen 12 laite 17 lähettää o radioaaltoja 18, joiden tulosuuntaa varopalvelun asiakas 15 etsii suuntimalaitteella i ^ 16. Riippuen käytetyn suunta-antennin keilanleveydestä, saa varopalvelun asiakas x 15 seuraamalla vastaanotettavan signaalin tasoa tietoonsa sektorin, jossa seurat- 30 tavalla kohteella 12 oleva suunnittava laite 17 on. Karkea etäisyys laitteeseen 17 ? voidaan arvioida, jos tiedetään lähettimen 17 lähetysteho, maaston peitteisyys ja ^ mahdolliset maastoesteet. Kohteen suunta- ja etäisyystieto voidaan edullisesti siir- ^ tää keksinnön mukaiseen ampuma-aseen varolaitteeseen 4.

10

Eräässä toisessa suoritusmuodossa suuntimalaite 16 ei lähetä signaalia, jolla laitteen 17 suuntimalähetin käynnistetään tai kohteessa ei ole ollenkaan erillistä suuntimalähetintä. Tässä suoritusmuodossa varopalvelun asiakas 15 tietää, että suunnittava laite 17 yrittää muodostaa tai kykenee muodostamaan tiedonsiirtoyh-5 teyden johonkin seuraajan tietämään radioverkkoon tai se voi toimia pelkkänä kantoaaltoa lähettävänä suuntimalähettimenä. Suuntimalaite 16 pystyy vastaanottamaan tämän radioliikenteen kantoaallon ja käyttämään sitä hyväkseen paikannettavan kohteen 12 suuntimisessa.

Kuvan 1 c kuvattu RF-suuntimalaite 16 tai sen suunta-antenni voi olla myös kiinteä 10 osa ampuma-asetta. Tässä suoritusmuodossa ampumasuunta- ja etäisyystieto voidaan välittää suoraan keksinnön mukaiselle varolaitteelle 4.

Kun metsästäjä, eräs kuvatun varopalvelun asiakas, ottaa ampuma-asennon, niin kuvassa 1 a esitetyn varolaitteen 4 sisältämät välineet joko itse määrittävät tai vastaanottavat metsästäjän matkapuhelimelta 3 aseen ampumasuunnan. Tämän tie-15 don perusteella keksinnön mukainen varolaite 4 määrittää vaara-alueen, jolla olevat kohteet voivat olla laukaisusektorissa. Vaara-alue on mahdollista määrittää käytetyn aseen ja/tai ampuma-asennon perusteella. Aseen ampumasuunnassa vaara-alue vastaa edullisesti aseen kantamaa. Mikäli määritetyllä vaara-alueella on sellaisia kohteita, joiden vuoksi laukauksen suoritus ei ole toivottavaa onnetto-20 muuden välttämiseksi, niin tällöin keksinnön mukainen varolaite 4 generoi ihmis-aistein tunnistettavan varoituksen metsästäjälle.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukainen varolaite 4 lähettää vaaratilannetta kuvaavan viestin 4b myös metsästäjän matkapuhelimelle 3. Metsästäjä voi tällöin arvioida matkapuhelimen 3 näytön karttapohjalla olevan ^ 25 varoitusviestin tarpeellisuuden tai tarpeettomuuden ennen laukauksen suorittamis- δ .

c\j ta.

CO

o ^ Keksinnön mukaisessa varoaluejärjestelyssä 10 voidaan edullisesti huomioida myös sellaiset kohteet, jotka ovat kiinteitä tai pysyvät paikallaan ainakin lyhyellä £ aikavälillä tarkasteltuna. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi asuinrakennusten pi- o 30 hapiiri tai julkisessa käytössä oleva tie tai tiellä olevat kulkuneuvot. Etenkin kivää-

Ln riaseiden kantama voi ampuma-asennosta riippuen olla niin pitkä, että myös tällai- 5 set mahdolliset vaara-alueet on järkevää viestittää metsästäjälle.

CVJ

11

Kuvassa 2 on esitetty esimerkki erillisestä keksinnön mukaisesta varolaitteesta 22, joka on kiinnitetty kiväärin 20 tukkiin 21. Kun kivääri 20 nostetaan ampuma-asentoon, niin keksinnön mukainen varolaite 22 määrittää aseen ampumasuun-nassa olevan varoalueen. Ampuma-asennon ottanut metsästäjä saa tiedon vaara-5 alueella olevasta vältettävästä kohteesta edullisesti ihmisaistein havaittavalla signaalilla. Kuvan 2 esimerkissä keksinnön mukainen varolaiteessa 22 oleva valonlähde 221 generoi edullisesti punaisen valosignaalin 23, joka ainakin osittain osuu aseen tähtäimen okulaariin. Metsästäjä huomaa varoitussignaalin ja voi ryhtyä tarvittaviin varotoimenpiteisiin.

10 Keksinnön mukainen varolaite 4 voi viestiä varoituksensa myös äänellä tai aseen tukkiin synnytetyllä värinällä.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tähtäimeen 24 on sisällytetty välineet, jotka projisoivat varoituksen tähtäimessä siten, että ampuja näkee varoituksen tähtäimessään. Varoitusviesti voidaan edullisesti siirtää tähtäimeen 24 joko 15 langallisen tai langattoman tiedonsiirtoyhteyden kautta.

Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ainakin keksinnön mukaisen varolaitteen elektroniset komponentit on integroitu osaksi tähtäintä 24. Tässä suoritusmuodossa elektroniikan tarvitsema teholähde on mahdollista kytkeä varolaitteeseen kaapelilla akusta, joka voi olla joko liitettynä kiväärin 20 runkoon 20 tai metsästäjä kantaa sitä mukanaan esimerkiksi taskussa.

Kuvan 3 esimerkissä keksinnön mukainen varolaite 32 on integroitu osaksi aseen 30 mekaanista rakennetta. Myös kuvan 3 esimerkissä varolaite 32 generoi valosignaalin 33 metsästäjän varoittamiseksi vaara-alueella olevasta kohteesta. ^ Tässä suoritusmuodossa integrointi aseen rakenteeseen voidaan tehdä niin, että o 25 aseen tasapainoa voidaan parantaa.

CD

9 Kuvassa 4 on esitetty keksinnön mukaisen elektronisen varolaitteen 22 tai 32 toi- >- minnalliset pääosat. Jäljempänä keksinnön mukaiseen varolaitteeseen viitataan jr viitenumerolla 22. Keksinnön mukainen varolaite 22 käsittää edullisesti teholäh-

CL

0 teen 228, prosessointiyksikön 220, muistin 222, kiihtyvyysanturin 221, joka on S 30 edullisesti 3D-kiihtyvyysanturi, kulma-anturin 229, elektronisen kompassin 223, GPS-vastaanottimen 224, ainakin yhtä tiedonsiirtomenetelmää hyödyntävän lähe-o w tin-vastaanottimen 225, antennijärjestelyn 230, joka voi käsittää useita eri taajuus alueella toimivia antenneja, hälytysnäytön 227 ja vaihtoehtoiset hälytysvälineet, kuten esimerkiksi 226 summerin ja/tai täryhälyttimen.

12

Silloin kun varolaitteeseen 22 sisältyy GPS-paikannin 224, niin tällöin GPS-paikantimella 224 lasketut paikannustiedot siirretään varolaitteen 22 prosessointiyksikköön 220 ja tallennetaan sieltä varolaitteen 22 muistiin 222. Kahden perättäisen paikannusmittauksen välinen aika voidaan edullisesti määrittää sen perus-5 teella, havaitaanko 3D-kiihtyvyysanturilla 221 metsästäjän liikkuvan maastossa. Ellei liikettä havaita, ei uutta paikannusmittausta tarvita.

Varolaitteen 22 prosessointiyksikkö 220 käsittää edullisesti soveliaan prosessorin tai ohjelmoitavan logiikan ja siihen yhdistetyn muistin 222. Muistissa 222 voidaan hyödyntää joko haihtumatonta ja/tai haihtuvaa muistiteknologiaa. Varolaitteessa 10 22 hyödynnettävä sähköinen karttapohja voidaan siirtää varolaitteeseen 22 esi merkiksi erityisestä varoaluepalvelimesta 5 tai jostain kaupallisesta karttapalvelus-ta.

Varolaitteen 22 muistiin 222 on edullisesti tallennettu keksinnön mukaisessa varolaitteessa hyödynnettävä tietokoneohjelma. Prosessoriyksikkö 220, muisti 222 ja 15 muistiin 222 tallennettu tietokoneohjelma on järjestetty määrittämään ajantasai-sesti ampuma-aseen asento, piipun suunta ampuma-aseen ollessa ampuma-asennossa sekä edullisesti myös ampuma-aseen paikka karttapohjalla. Keksinnön mukainen tietokoneohjelma on järjestetty myös määrittämään edullisesti ampuma-aseen paikasta, ampumasuunnasta ja aseen piipun kulmasta maastoon nähden 20 vaara-alue, jolla ei saisi olla seurannassa olevia kohteita. Lisäksi tietokoneohjelma on järjestetty ilmaisemaan kaikki vaara-alueella seurannan piirissä olevat varottavat kohteet ampuma-aseen ollessa ampuma-asennossa.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa muistiin 222 edullisesti tallennetaan ennalta määritetyn ajan pituiselta ajanjaksolta paikka- ja aikatiedot sen jäl-^ 25 keen, kun ase on nostettu ampuma-asentoon. Samoin muistiin tallennetaan kiih- ° tyvyysanturilla 221 indikoidun laukauksen ajankohta. Nämä tiedot voidaan siirtää i o varolaitteesta 22 joko metsästäjän matkapuhelimeen 3 tai sen kautta johonkin ui- i ^ koiseen tiedonkäsittelylaitteeseen jälkikäteen tehtävää tilanneanalyysiä varten.

X

£ Prosessoriyksikkö 220 hyödyntää vaara-alueanalyysissä elektronisen kompassin o 30 223, kiihtyvyysanturin 221 ja edullisesti myös kulma-anturin 229 ajantasaisia mit- lo taustietoja. Kiihtyvyysanturin 221 mittaustiedoista keksinnön mukainen tietoko- 5 neohjelma määrittää sen, milloin ampuma-ase nostetaan ampuma-asentoon.

CVJ

Myös mahdollinen laukaus rekisteröidään kiihtyvyysanturilla.

13

Kulma-anturilta 229 saatavan tiedon perusteella määritetään ampuma-aseen kulma maahan nähden. Tämä kulma määrittää sen, kuinka pitkä määritettävä varoalue ampumasuunnassa on. Jos ampuja on esimerkiksi ampumatornissa, niin tällöin ampumasuunta voi olla alaspäin ja vaara-alue on tällöin varsin lyhyt. Jos taa-5 sen kiväärillä ammutaan esimerkiksi puussa olevaa lintua, niin luodin kantama voi olla hyvinkin pitkä, mistä johtuen vaara-alue ulottuu kauas.

Keksinnön mukainen elektroninen ampuma-aseen varolaite 22 käsittää myös lä-hetin-vastaanottimen 225, joka käsittää välineet ainakin yhdellä taajuusalueella toimimiseksi. Eräitä esimerkkejä mahdollisista lyhyen kantaman radiotekniikoista, 10 joilla voidaan toteuttaa radiolinkki varolaitteen 22 ja ampujan matkapuhelimen 3 välille, ovat Bluetooth ja ZigBee. Radioyhteyden kautta varolaitetietoa voidaan siirtää molempiin suuntiin: varolaitteesta 4 metsästäjän matkapuhelimeen 3 tai metsästäjän matkapuhelimesta varolaitteeseen.

Lähetin-vastaanotin 225 voi käsittää myös välineet kaksisuuntaisen RF-radiolinkin 15 muodostamiseksi seurattavalla kohteella 12 olevaan paikannuslaitteeseen 13. Radiolinkin kautta kohteen paikannuslaitteen määrittämät paikannustiedot aika-leimoineen voidaan siirtää keksinnön mukaisen varolaitteen 22 muistiin 222.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa lähetin-vastaanotin 225 käsittää edullisesti myös välineet RF-radiolähetteen 18 suuntimiseksi. RF-lähetteen kom-20 passisuunta ja RF-lähetteen signaalin voimakkuuden perusteella määritetty karkea etäisyysarvio tallennetaan keksinnön mukaisen varolaitteen 22 muistiin 222.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa lähetin-vastaanotin 225 käsittää edullisesti myös välineet johonkin solukkoverkkoon kytkeytymiseksi.

CM

5 Metsästäjän matkapuhelimesta 3 voidaan edullisesti siirtää keksinnön mukaiseen ^ 25 varolaitteeseen 4 varoalueella olevien seurattavien kohteiden paikkatiedot ja nii-

CO

9 den aikaleimat. Edullisesti varolaitteelle 4 siirretään myös maaston korkeussuhtei- ^ ta tai peitteisyyttä koskevia tietoja ja mahdollisten varoalueella olevien kiinteiden | kohteiden/esteiden paikkatiedot.

? Varolaitteesta 22 voidaan siirtää metsästäjän matkapuhelimeen 3 edullisesti am- 30 pumatilanteeseen liittyvää tietoa esimerkiksi siinä tapauksessa, että varolaite 22 ^ on ilmaissut huomioon otettavan esteen ampuma-aseen vaara-alueella.

Kun varolaiteessa 22 indikoidaan vaara-alueella oleva kohde, niin se ilmaistaan ampuma-aseen käyttäjälle ihmisaistein havaittavalla hälytysviestillä. Kuvan 4 esi- 14 merkissä hälytys ilmaistaan hälytysnäytöllä 227. Kuvan 4 esimerkissä hälytysnäyt-tö 227 on osa varolaitetta 22, mutta se voi olla myös irrallinen aseeseen kiinnitettävissä oleva näyttölaite, jolla on tiedonsiirtoyhteys varolaitteeseen 22.

Varolaitteeseen voi kuulua myös muita vaihtoehtoisia tai hälytysnäytölle 227 rin-5 nakkaisia hälytysvälineitä 226. Tällaisia hälytysvälineitä voivat olla esimerkiksi hälytysäänen antava summeri tai värinähälytin.

Kuvassa 5a on esitetty esimerkki tapauksesta, jossa ampuma-aseen varolaitteen 22 määrittämä vaara-alue on siirretty langattoman tiedonsiirtoyhteyden kautta metsästäjän matkapuhelimen 50 näytölle. Kuvan 5a matkapuhelimen toiminnalli-10 sista osista näkyvät näyttö 51 ja näppäimistö 52. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että kiinteä näppäimistö 52 voidaan toteuttaa myös kosketusnäyttöä hyödyntäen.

Kuvan 5a esimerkissä näytöllä 51 on esitetty varoaluekartta 510, joka on noudettu edullisesti keksinnön mukaisesta, kuvassa 1 esitetystä varoaluepalvelimesta 5. Karttapohja voidaan noutaa myös jostain kaupallisesta karttapalvelusta. Noudet-15 tava varoaluekarttapohja määräytyy metsästäjän GPS-paikannustuloksen perusteella. Edullisesti varoaluekartta 510 esittää metsästäjän lähiympäristöä metsästäjän käyttämän ampuma-aseen määrittämällä varoalue-etäisyydeltä.

Ampujan paikka on esitetty varoaluekartalla 510 viitteen 511 esittämällä kuviolla. Viitteiden 514a, 514b ja 514c mukaisilla merkeillä esitetään metsästäjän aseen 20 oletetun kantaman määrittämällä varoalueella liikkuvia muita henkilöitä. Viitteellä 515 esitetään varoalueella oleva rakennus ja viitteellä 516 esitetään varoalueella olevia julkisia teitä.

Kun ampuja asettaa aseensa ampuma-asentoon, niin keksinnön mukainen varoen £ laite 22 määrittää elektronisen kompassin 223 avulla aseen maantieteellisen ^ 25 suuntauksen. Määritetty suunta voidaan esittää varoaluekartalla 510 nuolella 513.

9 Sektorilla 512 voidaan edullisesti esitettää ampumahetkellä ampuma-aseen vaa-

LO

>- ra-alue, jolla ei saisi olla ampumisen estäviä kohteita. Vaara-alueen 512 etäisyys | ampujasta 511 riippuu aseesta ja aseen piipun kulmasta maanpinnan suhteen.

0 Eräässä edullisessa keksinnön suoritusmuodossa vaara-alueen etäisyyden määri- 5 30 tyksessä huomioidaan myös maaston korkeussuhteet ja peitteisyys.

^ Kuvan 5a mukaisesta karttapohjalla esitetystä hälytystilannetta kuvaavasta näy töstä ampuja voi tehdä päätelmänsä siitä, voiko hän suorittaa laukauksensa turvallisesti siihen suuntaan, johon ase tähtäyksen aikana on osoittanut. Suoritta 15 mansa päättelyn jälkeen metsästäjä tekee päätöksen, ampuuko hän laukauksen vai ei.

Kuvan 5b esimerkissä metsästäjä on kääntänyt aseensa ampumasuuntaa hieman oikealle, jolloin kohde 514c tulee ampuma-aseelle määritellylle vaara-alueelle 5 512a. Tällöin kohteesta 514c generoidaan hälytys 512a varolaitteessa 22.

Kuvassa 6 on esitetty esimerkinomaisena vuokaaviona keksinnön mukaisessa ampuma-aseen varolaitteessa, viitteet 4, 22 tai 32, hyödynnettävän varomenetel-män päävaiheet. Kuvan 6 vuokaavio kuvaa pääosin kuvien 1a ja 1b mukaisissa varojärjestelyissä hyödynnettäviä varomenetelmän päävaiheita. Jäljempänä kek-10 sinnön mukaiseen varolaitteeseen viitataan vuokaavion selityksen yhteydessä pääosin viitenumerolla 22.

Kuvan 1a esimerkin yhteydessä vaiheessa 60 ampuma-aseen varolaite 22 aktivoidaan asettamalla varolaitteen virtakytkin ”ON”-asentoon. Tämän jälkeen varo-laitteen GPS-vastaanotin 224 aloittaa GPS-signaalien vastaanoton GPS-15 satelliiteista vaiheessa 61. Lisäksi varolaitteen 22 GPS-vastaanotin voi edullisesti hyödyntää palvelevan matkapuhelinoperaattorin verkossaan tarjoamia GPS-paikannuksen korjaustietoja paikannuksen nopeuttamiseksi ja paikannustarkkuu-den parantamiseksi.

Kun varolaiteen 22 GPS-vastaanotin 224 on saanut määritetyksi varolaitteen 22 20 maantieteellisen paikan, niin varolaitteen 22 prosessoriyksikkö 220 vastaanottaa paikkatiedon varolaitteen 22 GPS-vastaanottimelta 224 ja tallentaa sen varolaitteen 22 muistiin 222.

Myös kuvan 1 b esimerkin yhteydessä vaiheessa 60 ampuma-aseen varolaite 22

CM

^ aktivoidaan edellä kuvatulla tavalla. Kun varolaitteen oma paikka on saatu määri- ^ 25 tettyä, niin kuvan 1 c tapauksessa varolaite 22 lähettää vaiheessa 61 radiolinkin 14 9 kautta seurattavalle kohteen 12 paikannuslaitteelle 13 paikannuspyynnön. Pai- ^ kannuskäsky voidaan edullisesti välittää metsästäjän matkapuhelimen 3 kautta.

CC

Kun kohteen paikannuslaite 13 on saanut paikannuksensa tehtyä, niin se lähettää ? omat paikannustietonsa aikaleimoineen metsästäjän matkapuhelimeen 3 radiolin- i 30 kin 14 kautta. Kohteen paikannustiedot aikaleimoineen tallennetaan metsästäjän ^ matkapuhelimen 3 muistiin.

16

Vaiheessa 62 varolaitteen prosessoriyksikkö 220 ohjaa lyhyen kantaman lähetin-vastaanottimen 225 muodostamaan langattoman kaksisuuntaisen tiedonsiirtoyhteyden 4a/4b metsästäjän matkapuhelimeen 3.

Vaiheessa 63 metsästäjän matkapuhelimen 3 muistiin tallennetut varoaluetiedot 5 siirretään muodostetun lyhyen kantaman radiolinkin kautta varolaitteen 22 muistiin 222. Varoaluetiedot on siirretty metsästäjän matkapuhelimeen 3 varoaluepalveli-mesta 5 edullisesti kuvan 1a, 1b ja 1c esimerkeissä sen jälkeen, kun metsästäjä on aktivoinut matkapuhelimessaan 3 keksinnön mukaisen varoaluetietokoneoh-jelman. Tämä varoaluetietokoneohjelman aktivointi tehdään edullisesti silloin, kun 10 metsästäjä on saapunut metsästysalueelle. Varoalueohjelman käynnistys aktivoi metsästäjän matkapuhelimessa olevan GPS-paikantimen tekemään paikannus-mittauksia ja tallentamaan paikannustulokset varoaluepalvelimeen 5. Näin menetellen muut jo alueella olevat metsästäjät saavat tietoonsa saapuneen metsästäjän GPS-paikantimen määrittämän paikkatiedon varopalvelimesta 5, ja tämän jäl-15 keen he voivat hyödyntää sitä omissa varolaitteissaan.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että kuvan 6 esimerkissä esitetyt vaiheet 61, 62 ja 63 voidaan toteuttaa myös toisessa järjestyksessä kuin mitä kuvan 6 esimerkissä on esitetty.

Kun paikannusmittaus ja varoaluetiedot on tallennettu varolaitteen 22 muistiin 20 222, niin varolaite siirtyy seurantatilaan, jota kuvataan vaiheella 64. Seurantatilas- sa suoritetaan ampuma-aseen asennon määritys. Ampuma-aseen asennon määrityksessä hyödynnetään edullisesti kiihtyvyysanturilta 221 ja/tai kulma-anturilta 229 saatavia tietoja.

^ Vaiheessa 65 tehdään päätös siitä, onko vaiheessa 64 saatu mittaustulos osoitus o 25 siitä, onko ampuma-ase ampuma-asennossa vai ei. Jos vaiheen 65 päätöksenä cb todetaan, että ampuma-ase ei ole ampuma-asennossa, niin silloin prosessi palaa o viiveen 66 kautta takaisin vaiheeseen 61, jossa suoritetaan uusi GPS-^ paikannusmittaus. Viive 66 on edullisesti metsästäjän ennalta aseteltavissa. Vii- £ veen pituus voi riippua esimerkiksi metsästystavasta tai metsästysaseesta. Viivet- o 30 tä 66 hyödyntämällä säästetään varolaitteen 22 akkua 228 ja varolaitteen toiminta- lo aikaa saadaan jatkettua, δ 00 Jos vaiheessa 65 todetaan, että ampuma-ase on nostettu ampuma-asentoon, niin prosessi siirtyy vaiheeseen 67.

17

Vaiheessa 67 suoritetaan vaara-alueen määritys 512. Vaara-alueen määrityksessä varolaitteen 22 hyödyntämä tietokoneohjelma ottaa huomioon elektroniselta kompassilta 223 saadun ampuma-aseen suuntatiedon. Eräässä edullisessa keksinnön suoritusmuodossa otetaan vaara-alueen määrityksessä huomioon myös 5 ampuma-aseen ampumakulma maanpinnan suhteen. Tämä tieto saadaan kulma-anturilta 229. Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa otetaan vaara-alueen määrittelyssä huomioon myös maaston muoto ja karttapohjasta ilmenevät kiinteät varottavat kohteet, kuten asumukset tai tiet. Näistä tiedoista keksinnön mukaisessa varolaitteessa hyödynnettävä tietokoneohjelma määrittää lopullisen 10 vaara-alueen suunnan, leveyden ja etäisyyden.

Vaiheessa 68 varolaitteen 22 hyödyntämä tietokoneohjelma määrittää, onko määritetyllä varoalueella kohde tai kohteita, joiden vuoksi laukausta ei tulisi suorittaa. Mikäli tällainen varottava kohde todetaan määritetyllä vaara-alueella, niin vaiheessa 70 siitä generoidaan hälytyssignaali. Hälytyssignaali on edullisesti ihmisaistein 15 havaittava. Esimerkkejä mahdollisista hälytyssignaaleista ovat valosignaali, äänisignaali tai värinäsignaali.

Kun hälytyssignaali on generoitu, niin prosessi palaa vaiheeseen 64 ampuma-aseen asennon uudelleen määritystä varten. Mikäli tällöin vaiheessa 65 todetaan, että ampuma-ase ei enää ole ampuma-asennossa, prosessi palaa vaiheiden 65 ja 20 66 kautta vaiheeseen 61. Jos ampuma-ase on edelleen ampuma-asennossa, niin prosessi etenee edellä kuvatulla tavalla jälleen vaiheeseen 67.

Jos vaiheessa 68 todetaan, että ampuma-aseen vaara-alueella ei ole laukausta estäviä kohteita, niin prosessi palaa viiveen 69 kautta vaiheeseen 64, jossa tehdään uusi ampuma-aseen asennon määritys. Viive 69 on edullisesti metsästäjän 25 ennalta aseteltavissa. Viiveen pituus voi riippua esimerkiksi metsästystavasta tai metsästysaseesta. Viivettä hyödyntämällä säästetään varolaitteen 22 akkua 228 i o ja varolaitteen toiminta-aikaa saadaan jatkettua.

i m ^ Kuvassa 1 c mukaista varojärjestelyä hyödynnettäessä kuvan 6 vuokaaviosta voi- £ daan poiketa kahdella tapaa. Koska kuvan 1 c tapauksessa kohteen 17 suunta ja o 30 arvio etäisyydestä määritetään suuntimalaitteella 16, niin silloin ei metsästäjän 15 S maantieteellisen paikan määritys ole välttämätön. Tällaisessa suoritusmuodossa o varolaitteen 22 aktivointi vaiheessa 60 johtaa suoraan vaiheeseen 64, jossa mää-

C\J

ritetaan ampuma-aseen asento.

18

Vaihtoehtoisesti kuvan 1c varojärjestelyssä ampujan paikka voidaan määrittää vaiheessa 60 tehdyn varolaitteen 22 aktivoinnin jälkeen samalla tavalla kuin tehtiin kuvien 1a ja 1b varojärjestelyissä. Tämän jälkeen edetään edullisesti edellä kuvatulla tavalla aina vaiheeseen 68 saakka.

5 Kuvan 1 c varojärjestelyn mukaisessa suoritusmuodossa vaiheessa 68 varolaitteen 22 hyödyntämä tietokoneohjelma määrittää, onko vaiheessa 67 määritellyltä varoalueelta suuntimalaitteella 16 vastaanotettu RF-lähete, joiden vuoksi laukausta ei tulisi suorittaa. Mikäli tällainen varottavan kohteen RF-lähete on varoalueelta indikoitu, niin kuten kuvien 1a ja 1b varojärjestelyissä, vaiheessa 70 RF-lähetteestä 10 generoidaan hälytyssignaali.

Jollei vaiheessa 68 todeta vaara-alueelta vastaanotettua RF-lähetettä, niin silloin keksinnön mukainen varoitusprosessi palaa viiveen 69 kautta vaiheeseen 64, jossa uudelleen määritetään ampuma-aseen asento.

Kaikki edellä kuvatut prosessivaiheet voidaan toteuttaa tietokoneohjelmakäskyillä, 15 jotka suoritetaan soveliaassa yleiskäyttöisessä tai erikoisprosessorissa. Tietoko-neohjelmakäskyt voivat olla tallennettuna tietokoneella luettavissa olevalle medialle, kuten datalevylle tai muistiin, josta prosessori voi noutaa mainitut tietokoneoh-jelmakäskyt ja suorittaa ne. Viittaukset tietokoneella luettavissa olevaan mediaan voivat sisältää esimerkiksi myös erikoiskomponentteja, kuten ohjelmoitavat USB 20 Flash -muistit, logiikkaverkot (FPLA), asiakaskohtaiset integroidut piirit (ASIC) ja signaaliprosessorit (DSP).

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisen varomenetelmän ja -laitteen edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllisen tä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa ra- O 25 joissa.

CD

cp

LO

X

DC

CL

O

s

LO

δ C\1

Claims (21)

1. Varomenetelmä ampumaonnettomuuden välttämiseksi, jossa menetelmässä ilmaistaan (70) vaara-alueella oleva kohde (514c) ampujalle, tunnettu siitä, että kohteen ilmaisemiseksi ampuma-aseessa olevalla elektronisella varolaitteella (4, 5 22,32) -määritetään (67) ampuma-aseen vaara-alue (512, 512a) ampumahetkelläja -tunnistetaan (68) ampuma-aseen ampumasuunnassa (513) sen vaara-alueella (512a) olevat ampumisen estävät kohteet (514c, 13, 17) elektronisen varolaitteen (4, 22, 32) muistiin (222) tallennetuista ampumisen estävien kohteiden (514a, 10 514b, 514c, 515, 516) paikkatiedoista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että ampuma-aseen maantieteellinen paikka (511) määritetään (61) varolaitteen (4, 22, 32) GPS-paikantimella (223) ja tallennetaan varolaitteen muistiin (222).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että ampu-15 misen estävien kohteiden (514a, 514b, 514c, 515, 516) paikkatiedot siirretään langattoman tiedonsiirtoverkon kautta varoaluepalvelimesta (5).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että ampumisen estävien kohteiden (514a, 514b, 514c) paikkatiedot siirretään kohteiden (12) paikannuslaitteista (13) radioteitse (14) ampuma-aseen varolaitteelle (22) tai 20 metsästäjän matkapuhelimeen (3), josta ne siirretään varolaitteeseen (22).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että indikoi- ^ daan (64) kiihtyvyysanturilla ampuma-aseen nosto ampuma-asentoon. δ

^ 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että määri- CO 9 tetään (64) kulma-anturilla ampuma-aseen piipun asento vertikaalisuunnassa ja LO 25 määritetään (67) elektronisella kompassilla ampuma-aseen maantieteellinen am- | pumasuunta. 0

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että 1 ampuma-aseen suuntauksesta ja paikkatiedosta elektronisessa varolaitteessa ^ (22) määritetään (67) ampuma-aseen sen hetkinen vaara-alue (512, 512a).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että elektronisessa varolaitteessa (22) määritetään (68), onko määritetyllä vaara-alueella (512, 512a) kohde, josta on generoitava varoitus.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen varomenetelmä, tunnettu siitä, että jos va-5 roalueella (512a) on ampumisen estävä kohde (514c), niin elektroninen varolaite (4, 22, 32) generoi (70) ihmisaistein havaittavissa olevan hälytyssignaalin (23, 33).

10. Ampuma-aseen elektroninen varolaite (4, 22, 32), joka on järjestetty generoimaan varoitus ampuma-aseen vaara-alueella (512a) olevasta ampumisen estävästä kohteesta (514c), joka elektroninen varolaite käsittää 10 -teholähteen (228) - prosessoriyksikön (220) - muistin (222) -tiedonsiirtovälineet (225) ainakin yhden langattoman tiedonsiirtoyhteyden (4a, 4b, 14) muodostamiseksi 15. kiihtyvyysanturin (221), tunnettu siitä, että elektroninen varolaite (4, 22, 32) käsittää lisäksi elektronisen kompassin (223) ja että varolaitteen muistiin (222) tallennettu tietokoneohjelma-koodi yhdessä prosessoriyksikön (220) kanssa on järjestetty generoimaan ihmisaistein havaittavissa oleva varoitussignaali (512a) ampuma-aseen paikkatietoa, 20 ampuma-aseen asento- ja suuntatietoa sekä elektronisen varolaiteen muistiin tallennettuja ampuma-aseen varoalueella (510) olevien kohteiden (12, 17, 514a- CM ς 514c) paikkatietoa käyttäen, jos ampuma-aseen laukaisutilanteessa ampuma- ^ aseen vaara-alueella (512a) on määritetty olevan ampumisen estävä kohde 9 (514c). m x 25

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että CC elektroninen varolaite (4, 22, 32) käsittää myös GPS-vastaanottimen (224) ampuja ma-aseen paikkatiedon määrittämiseksi, m

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu sii- CVJ tä, että elektroninen varolaite (4, 22, 32) käsittää myös kulma-anturin (229) am- 30 puma-aseen piipun ja maanpinnan välisen kulman määrittämiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että elektroninen varolaite (4, 22, 32) on järjestetty noutamaan varoaluetiedot (510, 514a-514c, 515 ja 516) lyhyenkantaman radioyhteyden kautta (4a, 4b) ampuma-aseen käyttäjän matkapuhelimesta (3).

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että elektroninen varolaite (4, 22, 32) on järjestetty vastaanottamaan ampumisen estävien kohteiden (12) paikkatiedot niiden paikannuslaitteista (13) radioteitse (14).

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että elektroninen varolaite on järjestetty määrittämään paikannustietoa (511) ja 10 varoaluetietoa (510) käyttäen ampuma-aseen vaara-alue (512, 512a), kun elektronisen varolaitteen kiihtyvyysanturin (221) tuottama tieto osoittaa ampuma-aseen tulleen asetetuksi ampuma-asentoon.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että elektroninen varolaite on järjestetty määrittämään ne kohteet, jotka sijaitsevat 15 määritetyllä vaara-alueella (512, 512a) ja generoimaan ihmisaistein havaittavissa oleva hälytys, jos tällainen kohde (514c) on havaittu.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että varolaite on järjestetty siirtämään generoitu hälytys aika- ja paikkatietoineen metsästäjän matkapuhelimeen (3).

18. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että ihmisaistein havaittavissa oleva hälytyssignaali on valosignaali (23, 33), äänisignaali, värinäsignaali tai jokin niiden yhdistelmä.

^ 19. Jokin patenttivaatimuksen 10-18 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu ° siitä, että varolaite (32) on osa ampuma-asetta. CD O ^ 25

20. Jokin patenttivaatimuksen 10-18 mukainen elektroninen varolaite, tunnettu siitä, että se on erillinen ampuma-aseeseen kiinnitettävissä oleva laite (22, 24). CC CL

21. Tietokoneohjelmatuote, tunnettu siitä, että se käsittää tietokoneohjelmakoo- cö divälineet tallennettuna tietokoneella luettavissa olevalle tallennusvälineelle, jotka m 1 ^ koodivälineet on järjestetty suorittamaan jonkin patenttivaatimuksissa 1-9 määri- o ^ tellyn menetelmän kaikki vaiheet suoritettaessa mainittu ohjelma tiedonkäsittely- laitteen prosessoriyksikössä.