FI121545B - Menetelmä massan ominaisuuksien parantamiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä massan ominaisuuksien parantamiseksi

Keksinnön tausta

Keksintö koskee massan, erityisesti nonwood-sellun ominaisuuksien parantamista poistamalla massasta selektiivisesti osa sen hienoaineksesta.

5 Massan hienoaineella tarkoitetaan yleisesti fraktiota, joka läpäisee 200 meshin viiran McNett-laitteella, tai kuituja, jotka ovat lyhyempiä kuin 0,2 mm. On tunnettua, että massan hienoaine ei ole homogeenistä, vaan se voidaan jakaa lastumaisiin ja fibrillimäisiin partikkeleihin, jotka molemmat vaikuttavat massan ominaisuuksiin eri tavoin (Brecht & Klemm 1953). Massan hienoai-10 neella tiedetään olevan paljon vaikutuksia sellun ja paperin ominaisuuksiin.

Kemiallisen puumassan hienoaines muodostuu pääasiallisesti jauhatuksen seurauksena, ja sitä kutsutaan sekundääriseksi hienoainekseksi. Hienoaines vaikuttaa positiivisesti erityisesti massan lujuusominaisuuksiin, mm. vetolujuuteen.

15 Kemialliset nonwood-massat sen sijaan hyödynnetään pääosin jau- hamattomina niiden hyvien sitoutumisominaisuuksien vuoksi ja koska hienoaineen suuri määrä rajoittaa niiden vedenpoisto-ominaisuuksia, jotka huonontuvat edelleen jauhatuksessa. Erityisesti olkikuiduilla hienoainepitoisuus on luonnostaan erittäin suuri, ja olkikuitumassoilla on myös huonot vedenpoisto-20 ominaisuudet. Nonwood-massan hienoaine on pääosin primääristä hienoainesta ja sen on havaittu vaikuttavan positiivisesti sekä vetolujuuteen että opasiteettiin (Rousu & Niinimäki 2007).

Koska nonwood-massan hienoaine heikentää massan vedenpoistoa, hienoaineen määrää massassa pyritään rajoittamaan poistamalla sitä 25 esimerkiksi raaka-aineen esikäsittelyssä lehtiaineksen määrää vähentämällä. On tunnettua, että raaka-aineen, esimerkiksi vehnänoljen, esikäsittelyllä voidaan poistaa hienoainesta, ja että esikäsittelyllä voidaan vähentää massan epäorgaanisten komponenttien, kuten piin pitoisuutta, saavuttaa korkeampi massan holoselluloosapitoisuus ja lisätä kuidun pituutta (Ma et ai. 1992, Pa-30 patheofanous et ai. 1995, Petersen 1988, Paavilainen & Tulppala 1996). Näiden lisäksi hienoaineen poiston on havaittu parantavan massan vedenpoisto-ominaisuuksia, bulkkia ja ilmanläpäisykykyä sekä lujuutta (Ma et ai. 1992, Paavilainen & Tulppala 1996, Paavilainen et ai. 1999). Erityisen hidasta vedenpoisto on olkisellumassoilla. Onkin esitetty, että optimaalinen hienoaineen 35 poistomäärä vehnänolkisellulle olisi 10 % kokonaismassasta laskettuna (Ma et ai. 1992).

2

Edellä esitetyn tunnetun tekniikan mukaan massan hienoaineita ehdotetaan poistettavaksi yleensä raaka-aineen esikäsittelyn yhteydessä ja suhteellisen suurina määrinä, mikä aiheuttaa massahäviöitä ja saattaa vaikuttaa haitallisesti massan muihin ominaisuuksiin. Massan raaka-aineen esikäsittely 5 suoritetaan tyypillisesti monivaiheisena esikäsittelynä, joka käsittää usein ensin kuivakäsittelyn ja sen jälkeen märkäkäsittelyn. Monivaiheisen esikäsittelyn haittana on lisäksi se, että kuivakäsittelyssä hienoaineen lisäksi poistuu paljon myös toivottavaa materiaalia ja kuitua ja lisäksi märkäkäsittelyssä syntyy paljon jätevettä. Tämän lisäksi märkäkäsittely ei sovi kaikille massanvalmistus-10 menetelmille prosessiin menevän ylimääräisen veden vuoksi. Lisäksi nämä prosessivaiheet vaativat omat investointinsa.

Julkaisussa US 7005 034 B1 on kuvattu mekaanisen massan valmistukseen liittyvä menetelmä, jossa valkaisemattomalle puu- tai nonwood-ainekselle suoritetaan ensin ensimmäinen jauhatus primäärisen hienoaineksen 15 muodostamiseksi ja sen jälkeen toinen jauhatus sekundäärisen hienoaineksen muodostamiseksi. Massalle suoritetaan fraktiointi ensimmäisen jauhatuksen jälkeen ennen toista jauhatusta primäärisen hienoaineksen erottamiseksi, minkä jälkeen primäärinen hienoaines poistetaan massasta. Tämä menetelmä koskee mekaanisen massan, ei kemiallisen massan valmistusta.

20 Alalla ei sen sijaan ole kuvattu tai ehdotettu menetelmiä massan hienoaineen poistamiseksi selektiivisesti mahdollisimman pieninä määrinä niin, että massan tärkeitä ominaisuuksia saadaan parannetuksi muiden ominaisuuksien kuitenkaan olennaisesti kärsimättä, prosessijärjestelyjen pysyessä samalla mahdollisimman yksinkertaisina.

25 Keksinnön lyhyt selostus

On yllättäen havaittu, että jo hyvin pienellä hienoaineksen määrän poistolla voidaan huomattavasti parantaa massan suotautumisominaisuuksia sekä massan vaaleutta, heikentämättä oleellisesti muita massan ominaisuuksia, kuten massan vetolujuutta ja opasiteettia. On myös havaittu, että massan 30 hienoaineen laadulla ja koostumuksella on erittäin suuri vaikutus massan eri ominaisuuksiin. Poistettava hienoaines koostuu lähinnä epidermissoluista, pienistä parenkyymisoluista, silikaatti- ja korkkisoluista sekä putkilosolujen ja vastaavien ei-kuitumaisten solutyyppien erilaisista fragmenteista. Tyypillistä näille partikkeleille on niiden pieni koko sekä niiden pieni leveyden ja pituuden suhde 35 sekä liuskamaisuus. On havaittu, että samanlainen parantava vaikutus esimerkiksi vedenpoistoon saadaan, kun poistetaan ainoastaan hyvin pieni osa hie- 3 noainekomponentteja koko massasta kuin saavutetaan poistamalla pelkästään hienoainefraktiota sellaisenaan. Poistamalla vain tietty osa hienoainesta saavutetaan siis korkea massan saantosuhde vastaavilla sellumassan ja paperin ominaisuuksilla.

5 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön kohteena on menetelmä nonwood-massan ominaisuuksien, erityisesti suotautuvuuden ja/tai massan vaaleuden parantamiseksi, jolloin nonwood-massa on valmistettu sulfaatti-, sulfiitti- tai soodamenetelmillä, liuotinpohjaisilla menetelmillä tai ionisilla menetelmillä. Menetelmälle on tun-10 nusomaista, että massasta poistetaan hienoainepartikkelit, joiden keskimääräinen pituus (keskimääräinen suurin dimensio) on korkeintaan 0,18 mm ja jotka ovat leveydeltään (keskimääräiseltä pienimmältä dimensioltaan) korkeintaan 0,05 mm.

Nonwood-massalla tarkoitetaan esillä olevassa keksinnössä mas-15 saa, joka on valmistettu ruohovartisten kasvien kuiduista, niinikuiduista, lehti-kuiduista tai hedelmänsiemenkuiduista. Esimerkkejä käyttökelpoisista ruoho-vartisiin kasveihin pohjautuvista kuiduista ovat olki, esim. viljan olki (vehnä, ruis, kaura, ohra, riisi), ruo’ot, esim. ruokohelpi, järviruoko, papyrus, sokeriruo-ko eli bagassi ja bambu, sekä heinät, esim. esparto-, sabai- ja lemonheinä. 20 Esimerkkejä niinikuiduista ovat pellava, kuten kuitupellavan varret ja öljypellavan varret, hamppu, itäintianhamppu, kenaf, juutti, ramie, paperisilkkiäispuu, gampi-kuitu ja mitsumata-kuitu. Esimerkkejä lehtikuiduista ovat mm. manilla-hamppu ja sisal. Esimerkkejä hedelmänsiemenkuiduista ovat puuvillan sie-menkarvat ja puuvillan lintterikuidut, kapokki ja kookoskuitu.

25 Suomessa kasvavista, esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoisista ruohovartisista kasveista voidaan mainita järviruoko, ruokohelpi, timotei, koiranheinä, keltamesikkä, idänkattara, punanata, valkomesikkä, puna-apila, vuohenherne ja mailanen.

Erityisen edullisesti keksinnön mukaisesti käytetään ruohovartisista 30 kasveista valmistettua massaa, kuten olkisellumassaa. Eräässä suoritusmuodossa käytetään yksivuotisista ruohovartisista kasveista valmistettua massaa. Eräässä toisessa suoritusmuodossa käytetään monivuotisista ei-puumaisista kasveista valmistettua massaa. Keksinnön mukaisesti voidaan käyttää myös maatalouden jätemateriaalia, johon kuuluu mm. edellä mainittu viljan olki.

4

Nonwood-massoista esimerkiksi vehnänolkimassan hienoainepitoi-suus on tyypillisesti alueella 20 - 25 % kokonaismassamäärästä, kuivasta massasta laskettuna.

Massa voi olla millä tahansa tavanomaisilla massanvalmistusmene-5 telmillä saatua nonwood-massaa, kuten sulfaatti-, sulfiitti- tai soodamenetel-mällä valmistettua massaa. Massa voi olla myös liuotinpohjaisilla menetelmillä, kuten muurahaishappo- ja/tai etikkahappopohjaisilla, alkoholipohjaisilla tai ioni-silla menetelmillä valmistettua massaa. Massa voi olla valkaistua tai valkaisematonta massaa.

10 Esillä olevan keksinnön mukaisesti nonwood-massasta poistetaan hienoainespartikkelit, joiden koko on keskimääräiseltä pituudeltaan korkeintaan 0,18 mm ja jotka ovat leveydeltään korkeintaan 0,05 mm. Edullisesti partikke-leiden keskimääräinen pituus on korkeintaan 0,10 mm ja niiden leveys on korkeintaan 0,04 mm.

15 Partikkelikoon määritelmä ’’koko on keskimääräiseltä pituudeltaan korkeintaan 0,18 mm tai 0,10 mm” tarkoittaa esillä olevassa keksinnössä sitä, että poistettavien partikkeleiden hiukkaskokojakautumassa keskimääräinen pituus (keskimääräinen suurin dimensio) on korkeintaan 0,18 mm tai vastaavasti korkeintaan 0,10 mm. Lisäksi vastaavasti näiden leveys (keskimääräinen pie- 20 nin dimensio) on korkeintaan 0,05 mm ja 0,04 mm.

Poistettavien partikkeleiden muoto on edullisesti levymäinen. Erityisen edullisessa suoritusmuodossa partikkeleiden leveyden ja pituuden suhde on yhtä suuri tai suurempi kuin 1:10, vielä edullisemmin yhtä suuri tai suurempi kuin 1:5 ja erityisesti yhtä suuri tai suurempi kuin 1:2, aina arvoon 1:1 asti.

25 Poistettavat hienoainepartikkelit koostuvat pääasiassa mainittujen nonwood-kasvien epidermissoluista, parenkyymisoluista, silikaattisoluista, put-kisolujen fragmenteista, korkkisoluista ja/tai vastaavista ei-kuitumaisista soluista ja/tai näiden solujen osista tai näiden solujen ja/tai solujen osien yhdistelmistä. Parenkyymisoluilla tarkoitetaan tässä pieniä parenkyymisoluja, joiden pituus 30 (suurin dimensio) on edellä esitetyn määritelmän mukaisesti korkeintaan 0,18 mm. Poistettavat hienoainepartikkelit käsittävät vähintään 50 %, edullisesti vähintään 75 % kyseisiä solutyyppejä.

Poistettavien hienoainepartikkeleiden määrä on tyypillisesti alle 8 %, edullisesti alle 5 % kokonaismassamäärästä, kuivasta massasta laskettuna.

35 Hienoaineksen poistoon voidaan käyttää esimerkiksi suodatukseen, seulontaan, luokitukseen tai paine-eroon perustuvia laitteita. Sopivia teollisia 5 laitteita näihin ovat mm. suodattimet, sihdit, lajittimet (mm. painelajitin) ja hyd-rosyklonit (pyörrepuhdistimet).

Yhdessä edullisessa suoritusmuodossa käytetään seulontaa seulan aukkokoon ollessa alueella 180 - 40 pm, edullisesti 100 - 40 pm, erityisesti 5 60 -40 pm.

Hienoaineen poisto voidaan suorittaa ennen massan valmistusta massan raaka-aineelle, massan valmistuksen yhteydessä tai massan valmistuksen jälkeen valmiille massalle.

Yhdessä edullisessa suoritusmuodossa hienoainepartikkeleiden 10 poisto suoritetaan massan valmistuksen jälkeen suoraan valmiille massalle, jonka sakeus on alennettu 0,1 - 5 %:iin. Erotus voidaan tehdä esimerkiksi massan pesureiden, paperikoneen ja kuivauskoneen suodoksista, kiekkosuotimel-ta, painesihdin akseptista käytettäessä rakosihtinä esimerkiksi sihtikokoa 0,05 - 0,2 mm tai reikäsihtiä tai pyörrepuhdistinta sopivilla paine-eroilla tai näi-15 den eri kombinaatioilla.

Seuraavat esimerkit ovat keksintöä valaisevia, mutta ei-rajoittavia esimerkkejä.

Esimerkeissä käytetyt standardit olivat seuraavat: SR luku: SCAN-CM 19:65 20 Paperiarkkien valmistus: SCAN-P 26:76

Vetolujuus: SCAN-P 38:80

Valonabsorptiokerroin, opasiteetti ja vaaleus: ISO 2467

Kappaluku: SCAN-C 1:00

Esimerkki 1.

25 Lähtöaineena käytettiin muurahais- ja etikkahappopohjaisella seos- hapolla valmistettua vehnänolkimassaa, joka oli valkaistu EPP-sekvenssillä. Massaa fraktioitiin viiralla, jonka aukkokoko oli 40 pm, poistamalla viiran läpi mennyt hienoaineen osa. Poistettu hienoainemäärä vastasi 2,34 % koko massamäärästä. Massasta mitattiin suotautuvuusaika Shopper Riegler -laitteella 30 sekä vapaa vedenpoistoaika arkkimuotissa 13 °C:ssa, ja valmistettiin paperiarkit, joista testattiin massan vetolujuus. Mittaukset tehtiin sekä käsittelemättömästä lähtömassasta että hienoainepoistetusta massasta (poistettu 40 pm:n viiran läpäissyt osuus).

6

Tutkittu massaosuus SR-luku Vapaa veden- Vetolujuus, poisto arkki- Nm/g ______muotissa, s__

Poistettu 40 pm fraktio__32,0__17,01__50,76

Referenssi, ei poistettu mi- 34,5 18,72 51,00 tään fraktioita_________

Havaittiin, että SR-luku parani 7,2 % poistamalla 40 pm:n viiran läpäissyt osa (eli 2,34 % massamäärästä) ja vastaavasti vedenpoistoaika arkki-muotissa parani 9,1 %. Vetolujuus ei oleellisesti muuttunut kyseisissä kokeis-5 sa.

Erotettu hienoaine analysoitiin mikroskooppisesti. Havaittiin, että hienoaines koostui pääasiassa epidermissoluista, pienistä parenkyymisoluista, silikaattisoluista, putkilosolujen fragmenteista, korkkisoluista ja vastaavista ei-kuitumaisista partikkeleista ja niiden osista. Partikkelit olivat muodoltaan levy-10 mäisiä, ja niiden leveyden ja pituuden suhde oli tyypillisesti suurempi kuin 1:5.

Esimerkki 2.

Samaa vehnänolkimassaa kuin esimerkissä 1 fraktioitiin viiralla, jonka aukkokoko oli 50 pm, poistamalla viiran läpi mennyt hienoaineen osa. Poistettu hienoainemäärä vastasi 3,87 % koko massamäärästä. Massasta mitattiin 15 suotautuvuusaika Shopper Riegler -laitteella ja vapaa vedenpoistoaika arkki-muotissa 13 °C:ssa. Mittaukset tehtiin sekä käsittelemättömästä lähtömassasta (referenssi) että hienoainepoistetusta massasta. Referenssin lisäksi vertailuna käytettiin massaa, josta oli poistettu eri prosentuaaliset osuudet hieno-ainetta, joka oli läpäissyt 200 meshin standardiviiran (aukkokoko 74 pm).

20 ___________

Tutkittu massaosuus SR luku Vapaa vedenpoisto ____arkkimuotissa, s

Poistettu 50 pm fraktio__30,5__15,28_

Poistettu 5 % 200 meshin fraktiota__34,5__17,88_

Poistettu 10 % 200 meshin fraktiota__32,5__16,83_

Poistettu 25 % 200 meshin fraktiota__31,5__16,30_

Poistettu 50 % 200 meshin fraktiota__29,0__13,80_

Referenssi, ei poistettu mitään fraktioita 34,5__18,72_ 7

Havaittiin, että SR-luku parani 11,6 % poistamalla 50 pm:n viiran läpäissyt massan osa (eli 3,87 % massamäärästä) ja vastaavasti vedenpoistoai-ka arkkimuotissa parani 18,4%. Verrattaessa esimerkiksi 3,87 %:n suuruista 50 pm:n viiran läpäisseen fraktion poiston vaikutusta kokonaishienoaineen 5 poiston vaikutukseen, havaitaan, että sama vedenpoistotehokkuus vaatisi noin 35 % hienoainemäärän vähentämisen.

Optisilla analysaattoreilla määritetty partikkeleiden keskimääräinen pituus erotetulle hienoaineelle oli 0,18 mm. Mikroskooppisessa analyysissä todettiin samoja partikkelityyppejä kuin esimerkissä 1. Partikkeleiden muoto oli 10 myös levymäinen, mutta leveyden ja pituuden suhde oli tyypillisesti suurempi kuin 1:10.

Esimerkki 3.

Vehnänolkimassaa fraktioitiin niin, että sen hienoaines (joka oli saatu fraktioimalla 200 meshin standardiviiralla, jonka aukkokoko oli 74 pm ja ke-15 räämällä viiran läpäissyt osa) fraktioitiin kolmeen osaan seuraavasti: (1) hienoaineksesta poistettiin 50 pm:n viiran läpäissyt hienoaine, (2) hienoaineksesta, joka läpäisi 50 pm:n viiran, poistettiin 40 pm:n viiran läpäissyt hienoaine ja (3) kerättiin hienoaines, joka läpäisi 40 pm:n viiran.

Tutkittu massaosuus___ Kappaluku

Kuitufraktio, eli 200 meshin viiralle jäänyt massaosuus__3,1

Hienoaineksen osuus, josta on poistettu 50 pm:n viiran läpäissyt 4,2 massaosuus_____

Hienoaineksen osuus, joka on läpäissyt 50 pm:n viiran, ja josta 6,2 on poistettu 40 pm:n viiran läpäissyt massaosuus___

Hienoaineksen osuus, joka on läpäissyt 40 μπν.η viiran__6,7 20

Havaittiin, että hienoaineksen eri osioilla oli erisuuruiset kappaluvut, joista kaikki olivat kuitufraktiota suuremmat. Suurin kappaluku oli kaikkein hie-noimmalla hienoaineksen osiolla.

Esimerkki 4.

25 Vehnänolkimassaa fraktioitiin niin, että siitä poistettiin 40 pm:n viiran läpi mennyt hienoaineen osa sekä 50 pm:n viiran läpi mennyt osa. Poistetut hienoainemäärät vastasivat 2,34 % ja vastaavasti 3,87 % koko massamäärästä. Alkuperäisestä massasta sekä massoista, joista oli poistettu edellä mainitut 8 hienoainefraktiot, valmistettiin arkit, joiden valon absorptiokerroin, opasiteetti sekä vaaleus määritettiin.

Tutkittu massaosuus Valon absorptioker- Opasiteetti, % roin, m2/kg

Poistettu 50 pm:n fraktio__0,66__77,48

Poistettu 40 pm:n fraktio__0,72__77,83

Referenssi, ei poistettu 0,80 78,32 mitään fraktioita______ 5 Havaittiin, että valonabsorptiokerroin parani 9,4 %, kun massasta poistettiin hienoaineen osio, joka oli läpäissyt 40 pm:n viiran, ja vastaavasti 17,6 %, kun massasta oli poistettu hienoaineen osio, joka oli läpäissyt 50 μητ.η viiran. Vastaavasti opasiteetti laski ainoastaan 0,6 % ja 1,1 %, mutta massojen vaaleus parani 1,0 vaaleusyksikköä ja 1,9 vaaleusyksikköä.

10 9

Kirjallisuusviiteluettelo

Brecht, W. & Klemm, K., Pulp Paper Mag. Can. 54(1), 72, 1953.

Rousu, P. & Niinimäki, J., Nonwood pulp constituents Part I - The 5 effect on pulp and paper properties. Appita Journal 60(3), 217-221,2007.

Ma, J.-H., Xie, L.-S. & Zhang, S.-Z., The characteristics of various fractions of bisulfite reed and amur silver grass pulp and the effects of fines on the paper and papermaking properties. Proc. Second International Nonwood Fibre Pulping and Papermaking Conference, Shanghai, P.R. China, 2: 834- 10 843, 1992.

Papatheofanous, M.G., Koullas, D.P., Koukios, E.G., Fuglsang, H. & Schade, J.R., Biorefining of agricultural crops and residues: effect of pilot-plant fractionation on properties of fibrous fractions. Biomass and Bioenergy 8(6): 419-426, 1995.

15 Petersen, P.B., Separation and characterization of botanical com ponents of straw. Agricultural Progress 63: 8-23, 1988.

Paavilainen, L. & Tulppala, J. (1996) TOP-quality agro-based fine paper produced on pilot scale. Proc. 1996 Pulping Conference, Nashville, TN, 2: 577-582.

20 Paavilainen, L, Tulppala, J., Finell, M. & Rehnberg, 0., Reed ca nary grass pulp produced on mill scale. Proc. Pulping Conference, Orlando, Florida, 1: 335-341, 1999.

Claims (14)

1. Menetelmä nonwood-massan ominaisuuksien, kuten suotautu-vuuden ja/tai massan vaaleuden parantamiseksi, jolloin nonwood-massa on 5 valmistettu sulfaatti-, sulfiitti- tai soodamenetelmillä, liuotinpohjaisilla menetelmillä tai ionisilla menetelmillä, tunnettu siitä, että nonwood-massasta poistetaan hienoainepartikkelit, joiden keskimääräinen pituus on korkeintaan 0,18 mm ja jotka ovat leveydeltään korkeintaan 0,05 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että partikkeleiden keskimääräinen pituus on korkeintaan 0,10 mm ja niiden leveys on korkeintaan 0,04 mm.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että partikkeleiden muoto on levymäinen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että partikkeleiden leveyden ja pituuden suhde on yhtä suuri tai suurempi kuin 1:10.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suhde on yhtä suuri tai suurempi kuin 1:5.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että suhde on yhtä suuri tai suurempi kuin 1:2.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistettavien hienoainepartikkeleiden määrä on alle 8 %, edullisesti alle 5 % kokonaismassamäärästä, kuivasta massasta laskettuna.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että poistettavat partikkelit koostuvat pääasiassa epidermissoluista, parenkyy- misoluista, silikaattisoluista, putkisolujen fragmenteista, korkkisoluista ja/tai vastaavista ei-kuitumaisista soluista ja/tai näiden solujen osista tai näiden solujen ja/tai solujen osien yhdistelmistä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että hienoainepartikkeleiden poisto suoritetaan suodattamalla, seulonnalla, luokituksella tai paine-eroon perustuvalla menetelmällä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään seulontaa, jolloin seulan aukkokoko on 180 - 40 pm, edullisesti 100 - 40 pm.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hienoainepartikkeleiden poisto suoritetaan massan raaka-aineesta ennen massan valmistusta, massan valmistuksen yhteydessä tai massan valmistuksen jälkeen.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nonwood-massa on ruohovartisista kasveista valmistettua massaa.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nonwood-massa on maatalousjätteistä valmistettua massaa.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että nonwood-massa on olkisellumassaa.