FI128693B - Ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tunnistusmenetelmä - Google Patents

Abstract

Ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tunnistusmenetelmässä tunnistetaan tiloissa olevat poistoilmaventtiilit. Ilmanvaihtojärjestelmä käsittää ohjauslaitteen (122) ja ensimmäisen alijärjestelmän (100), johon kuuluu ensimmäinen ilmavaihtokone (102), jossa on poistopuhallin (104). Ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluu lisäksi poistopuhaltimeen yhdistetty ensimmäinen poistoilmakanavisto (108), jonka päät on johdettu tiloihin (120, 121, 220, 221) ja joihin päihin on asennettu poistoilmaventtiili (112, 212). Tunnistuksessa määritetään poistoilmaventtiileille yksilöivä tunniste, käynnistetään ensimmäisen ilmanvaihtokoneen poistopuhallin, säädetään ensimmäiseen poistoilmakanavistoon asennetut poistoilmaventtiilit ensimmäiseen virtausasentoon ja määritetään näille poistoilmaventtiileille painevertailuarvot mittaamalla paine-erot mainittujen poistoilmaventtiilien yli. Tämän jälkeen säädetään ensimmäisessä tilassa yksi ensimmäiseen poistoilmakanavistoon liitetty poistoilmaventtiili toiseen virtausasentoon, jossa ilmavirta venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisessä virtausasennossa, mitataan paine-erot ensimmäisessä virtausasennossa olevien poistoilmaventtiilien yli ja verrataan mitattuja paine-eroja mainittujen poistoilmaventtiilien painevertailuarvoihin. Ne suljetut poistoilmaventtiilit, joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, määritetään ensimmäisessä tilassa oleviksi venttiileiksi ja niille asetetaan sama tilatieto kuin toisessa virtausasennossa olevalle poistoilmaventtiilille. Saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle. Tila voi olla kerros- tai rivitalon huoneisto.

Description

Ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tunnistusmenetelmä Keksinnön kohteena on ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tunnistusmenetel- mä, joka ilmanvaihtojärjestelmä käsittää ohjauslaitteen, ensimmäisen alijärjestel- män, johon ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluu ensimmäinen ilmavaihtokone, jossa ilmanvaihtokoneessa on poistopuhallin, poistopuhaltimeen yhdistetty en- simmäinen poistoilmakanavisto, jonka poistoilmakanaviston päät on johdettu tiloi- hin ja joihin päihin on asennettu poistoilmaventtiili, ja jossa menetelmässä tunnis- tetaan tiloissa olevat poistoilmaventtiilit.

Rakennusten ilmanvaihto hoidetaan useimmiten koneellisilla ilmavaihtojärjestelmil- 13, joilla raikasta ilmaa syötetään rakennuksen sisään tulokanavia pitkin ja jäteil- maa poistetaan rakennuksesta poistokanavia pitkin.

Ilman liikkuminen kanavissa aikaansaadaan ilmanvaihtokoneella tuotetun puhalluksen ja imun avulla.

Tulo- kanavien päissä on säädettävät tuloilmaventtiilit ja poistokanavien päissä on sää- dettävät poistoilmaventtiilit.

Venttiillen asentoa säätämällä voidaan venttiilin läpi — virtaava ilhamäärä asettaa halutulle tasolle.

Rakennuksen kosteusteknisen toimi- vuuden kannalta on tärkeää toteuttaa ilmanvaihto niin, että rakennus pysyy kaikis- sa tilanteissa lievästi alipaineisena.

Tunnetuissa ilmanvaihtojärjestelmissä tulo- ja poistoventtiilit ovat käsin säädettäviä venttiilejä, jotka asetetaan tiettyyn asentoon ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönotto- — vaiheessa tehtävän ns. tasapainotuksen yhteydessä.

Tulo- ja poistoventtiilit on tarkoitettu pidettäväksi tässä asennossa koko rakennuksen käyttöajan.

Mikäli ra- kennuksessa tarvitaan ilmanvaihdon tehostamista tai alentamista, se tehdään il- manvaihtokoneen puhallus- ja imutehoa muuttamalla. o Ennen varsinaisen tasapainotuksen tekemistä täytyy tunnistaa kuhunkin järjestel- O 25 —mään kuuluvan puhaltimen ilmakanavistoon kuuluvat venttiilit, ts. tunnistaa ilman- O vaihtojärjestelmän kokoonpano.

Perinteisesti tämä on tehty tutkimalla rakennuk- = sen ilmanvaihtosuunnitelmia ja/tai virtauskaavioita.

Erityisesti suurissa rakennuk- - sissa voi olla useita ilmavaihtokoneita, joissa on useita tulo- ja poistopuhaltimia. = Jokainen puhallin on liitetty omaan ilmakanavistoon, jonka päät on johdettu raken- S 30 nuksen eri osissa ja kerroksissa oleviin tiloihin tai huoneisiin.

Tällaisissa tapauk- O sissa ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon selvittäminen voi olla hidasta ja työläs- D tä.

Mikäli kokoonpanon tunnistamisessa tapahtuu virhe, esim. tulkitaan joku venttii- N li kuuluvaksi väärään ilmanvaihtokanavistoon, vaikeuttaa tämä virhe myöhemmin tehtävää tasapainotusta huomattavasti.

Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin ilmanvaihdon kokoonpanon tunnistusmene- telmä ja ilmanvaihtojärjestelmä, joilla voidaan poistaa tunnettuun tekniikkaan liitty- viä ongelmia.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan tunnistusmenetelmällä ja ilmanvaihtojärjestelmällä, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä — patenttivaatimuksissa.

Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäit- senäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tunnistusmenetel- mä.

Ilmanvaihtojärjestelmä käsittää ohjauslaitteen ja ensimmäisen alijärjestelmän, johon kuuluu ensimmäinen ilmavaihtokone, jossa on poistopuhallin.

Ensimmäi- seen alijärjestelmään kuuluu lisäksi poistopuhaltimeen yhdistetty ensimmäinen poistoilmakanavisto, jonka päät on johdettu tiloihin ja joihin päihin on asennettu poistoilmaventtiili.

Menetelmässä tunnistetaan tiloissa olevat poistoilmaventtiilit.

Tunnistuksessa määritetään ainakin osalle poistoilmaventtiileistä yksilöivä tunnis- te, käynnistetään ensimmäisen ilmanvaihtokoneen poistopuhallin, säädetään en- —simmäiseen poistoilmakanavistoon asennetut poistoilmaventtiilit ensimmäiseen virtausasentoon ja määritetään ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille pois- toilmaventtiileille painevertailuarvot mittaamalla paine-erot mainittujen poistoilma- venttiilien yli.

Tämän jälkeen säädetään ensimmäisessä tilassa yksi ensimmäisen poistoilmakanavistoon liitetty poistoilmaventtiili toiseen virtausasentoon, jossa toi- — sessa virtausasennossa ilmavirta venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin en- simmäisessä virtausasennossa, mitataan paine-erot ensimmäisessä virtausasen- nossa olevien poistoilmaventtiilien yli ja verrataan mitattuja paine-eroja mainittujen poistoilmaventtiilien painevertailuarvoihin.

Yhden poistoilmaventtiilin säätäminen toiseen virtausasentoon johtaa alipaineen kasvamiseen tässä tilassa, jolloin toi- — seen virtausasentoon säädetty poistoilmaventtiili vaikuttaa kaikkiin tämän venttiilin o kanssa samassa tilassa olevien, ensimmäisessä virtausasennossa olevien venttii- O lien yli mitattuihin paine-eroihin.

Ne ensimmäisessä virtausasennossa olevat pois- O toilmaventtiilit, joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, = määritetään ensimmäisessä tilassa oleviksi venttiileiksi, ja niille asetetaan sama - 30 — tilatieto kuin toisessa virtausasennossa olevalle poistoilmaventtiilille.

Saman tila- = tiedon saaneiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle.

Tila voi S olla esimerkiksi kerros- tai rivitalon yksi huoneisto. > e Paine-eron mittaaminen poistoilmaventtiilin yli voidaan tehdä joko mittaamalla val- N litseva ilmanpaine venttiilin edessä ja venttiilin takana ja laskemalla näiden mit- — taustulosten erotus.

Tällöin ensimmäinen mittaus tehdään huonetilasta toinen mit- taus ilmavaihtokanavasta.

Vaihtoehtoisesti paine-eron mittaus voidaan tehdä il-

man läpivirtausaukon kokoa säätelevän liikuteltavan säätöosan, ns. palopellin yli, jolloin ensimmäinen mittauspiste on käytännössä poistoventtiilin sisällä palopellin huonetilan puolella ja toinen mittauspiste on palopellin poistokanaviston puolella. Näillä kahdella eri tavalla tehdyt mittaukset voivat antaa hieman erilaisia mittaustu- loksia. Menetelmässä kaikki paine-eromittaukset tehdään samalla tavalla, jotta mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa sääde- tään vuorollaan yksi poistoilmaventtiili jokaisesta tilasta toiseen virtausasentoon, määritetään ne ensimmäiseen virtausasentoon säädetyt poistoilmaventtiilit, joiden — mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, samassa tilassa ole- viksi venttiileiksi ja asetetaan niille sama tilatieto kuin toiseen virtausasentoon säädetylle poistoilmaventtiilille ja välitetään saman tilatiedon saaneiden poistoil- maventtiilien tunnisteet ohjauslaitteelle. Kun jokaisesta tilasta on avattu vuorollaan yksi poistoilmaventtiili ja tehty sen jälkeen em. paine-eromittaukset, on ohjauslait- — teeseen välitetty ja tallennettu kaikkien poistoilmaventtiilien tilatieto. Edullisesti menetelmässä säädetään vuorollaan ainakin yksi toinen poistoilmavent- tiili jokaisesta tilasta toiseen virtausasentoon, määritetään mainitun toisen toiseen virtausasentoon säädetyn poistoilmaventtiilin kanssa samassa tilassa olevat pois- toilmaventtiilit ja asetetaan niille sama tilatieto ja välitetään saman tilatiedon saa- — neiden poistoilmaventtiilien tunnisteet ohjauslaitteelle. Ohjauslaitteessa verrataan ensimmäisen tilassa tehdyn määrityksen yhteydessä asetettua poistoilmaventtiilin tilatietoa toisen tilassa tehdyn määrityksen yhteydessä asetettuun poistoilmavent- tiilin tilatietoon. Vertailu tehdään tehtyjen määritysten tarkistamiseksi. Vertailussa poistoilmaventtiilien tilatietojen tulisi olla molemmissa tapauksissa samat. S 25 —Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa N mainittu ilmanvaihtojärjestelmä käsittää lisäksi ainakin yhden toisen alijärjestel- O män, johon kuuluu toinen ilmavaihtokone, jossa on poistopuhallin. Toisen ilman- s vaihtokoneen poistopuhaltimeen on yhdistetty toinen poistoilmakanavisto, jonka I päät on johdettu tiloihin ja joihin päihin on asennettu poistoilmaventtiili. Menetel- = 30 massa määritetään toisen poistoilmakanaviston päihin asennettujen poistoilma- 2 venttiilien tilatiedot vastaavalla tavalla kuin ensimmäisessä alijärjestelmässä.

LO = Kun ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu useampi kuin yksi alijärjestelmä, ts. useampi N kuin yksi ilmanvaihtokone, on järjestelmän kokoonpanon tunnistaminen tarkoituk- senmukaista aloittaa tunnistamalla kuhunkin alijärjestelmään kuuluvat poistoilma- — venttiilit. Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä kolmannessa edullisessa suo-

ritusmuodossa tunnistetaan alijärjestelmään kuuluvat poistoilmaventtiilit siten, että käynnistetään kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden poistopuhaltimet, pysäytetään yhteen alijärjestelmään kuuluvan ilmavaihtokoneen poistopuhallin, mitataan paine-erot kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien —poistoilmaventtiilien yli tai poistoilmaventtiilien läpi virtaavan tai virranneen pois- toilman virtausnopeus.

Ne poistoilmaventtiilit, joiden paine-ero tai poistoilman vir- tausnopeus on lähellä nollaa, tunnistetaan kuuluviksi mainittuun yhteen alijärjes-

telmään ja niiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle.

Vaihtoehtoisesti poistoilmaventtiilien tunnistaminen johonkin alijärjestelmään kuu- — luvaksi voidaan tehdä siten, että sammutetaan ensin kaikkien ilmanvaihtojärjes- telmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden poistopuhaltimet, käynnistetään ilmavaih- tokoneiden poistopuhaltimet yksi kerrallaan, mitataan paine-erot kaikkien ilman- vaihtojärjestelmään kuuluvien tunnistamattomien poistoilmaventtiilien yli tai tunnis- tamattomien poistoilmaventtiilien läpi virtaavan tai virranneen poistoilman virtaus- — nopeus.

Ne poistoilmaventtiilit, joiden paine-ero tai poistoilman virtausnopeus on selvästi nollaa suurempi, tunnistetaan kuuluviksi viimeksi käynnistetyn poistopu- haltimen kanssa samaan alijärjestelmään.

Lopuksi mainittuun alijärjestelmään kuuluvaksi tunnistettujen poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle.

Ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluvassa ensimmäisessä ilmanvaihtokoneessa voi olla lisäksi tulopuhallin, jolloin ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluu lisäksi tulopuhaltimeen yhdistetty ensimmäinen tuloilmailmakanavisto, jonka päät on joh- dettu tiloihin ja joihin päihin on asennettu tuloilmaventtiili.

Tällöin menetelmässä määritetään ainakin osalle tuloilmaventtiileitä yksilöivä tunniste, käynnistetään en- simmäisen ilmanvaihtokoneen tulopuhallin, säädetään ensimmäiseen tuloilmaka- — navistoon asennetut tuloilmaventtiilit ensimmäiseen virtausasentoon ja määrite- N tään ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille tuloilmaventtiileille painevertai- > luarvot mittaamalla paine-erot mainittujen tuloilmaventtiilien yli.

Tämän jälkeen <Q säädetään ensimmäisessä tilassa yksi mainittuun tuloilmakanavistoon liitetty tu- N loilmaventtiili toiseen virtausasentoon, jossa toisessa virtausasennossa ilmavirta E 30 — venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisessä virtausasennossa, mi- © tataan paine-erot ensimmäiseen virtausasentoon säädettyjen tuloilmaventtiilien yli & ja verrataan mitattuja paine-eroja mainittujen tuloilmaventtiilien painevertailuarvoi- e hin.

Ne ensimmäiseen virtausasentoon säädetyt tuloilmaventtiilit, joiden mitattu N paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, määritetään samassa en- —simmäisessä tilassa oleviksi tuloilmaventtiileiksi ja niille asetetaan sama tilatieto kuin toiseen virtausasentoon säädetylle tuloilmaventtiilille.

Saman tilatiedon saa- neiden tuloilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle.

Myös toiseen alijärjestelmään kuuluvassa toisessa ilmanvaihtokoneessa voi olla tulopuhallin, jolloin toiseen alijärjestelmään kuuluu lisäksi tulopuhaltimeen yhdistet- 5 — ty toinen tuloilmakanavisto, jonka päät on johdettu tiloihin ja joihin päihin on asen- nettu tuloilmaventtiili.

Menetelmässä määritetään toisen tuloilmakanaviston päihin asennettujen tuloilmaventtiilien tilatiedot vastaavalla tavalla kuin ensimmäisessä alijärjestelmässä.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä neljännessä edullisessa suoritusmuo- — dossa tunnistetaan alijärjestelmään kuuluvat tuloilmaventtiilit siten, että käynniste- tään kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden tulopuhal- timet, pysäytetään yhteen alijärjestelmään kuuluvan ilmavaihtokoneen tulopuhallin, mitataan kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien tunnistamattomien tuloilma- venttiilien paine-erot tai tunnistamattomien tuloilmaventtiilien läpi virtaavan tai vir- —ranneen poistoilman virtausnopeus, tunnistetaan ne tuloilmaventtiilit, joiden paine- ero tai tuloilman virtausnopeus on lähellä nollaa, kuuluviksi mainittuun yhteen ali- järjestelmään ja välitetään mainittuun yhteen alijärjestelmään kuuluvaksi tunnistet- tujen tuloilmaventtiilien tunnisteet ohjauslaitteelle.

Vaihtoehtoisesti tuloilmaventtiilien tunnistaminen johonkin alijärjestelmään kuulu- — vaksi voidaan tehdä siten, että sammutetaan ensin kaikkien ilmanvaihtojarjestel- mään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden tulopuhaltimet, käynnistetään ilmavaihtoko- neiden tulopuhaltimet yksi kerrallaan, mitataan paine-erot kaikkien ilmanvaihtojär- jestelmään kuuluvien tunnistamattomien tuloilmaventtiilien yli tai tunnistamatto- mien tuloilmaventtiilien läpi virtaavan tai virranneen tuloilman virtausnopeus.

Ne S 25 — tuloilmaventtiilit, joiden paine-ero tai tuloilman virtausnopeus on selvästi nollaa N suurempi, tunnistetaan kuuluviksi viimeksi käynnistetyn tulopuhaltimen kanssa S samaan alijärjestelmään.

Lopuksi mainittuun alijärjestelmään kuuluvaksi tunnistet- 3 tujen tuloilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle.

E: Edullisesti poistoilmaventtiilien ja/tai tuloilmaventtiilien tunnistaminen johonkin ali- S 30 — järjestelmään kuuluvaksi tehdään ennen venttiilien tilatiedon määrittämistä. 00 & Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa N ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien poistoilmaventtiilien ja/tai tuloilmaventtiilien säätämistä ensimmäiseen virtausasentoon ja toiseen virtausasentoon sekä ilman-

vaihtokoneiden puhaltimien toimintaa ohjataan järjestelmään kuuluvalla ohjauslait- teella.

Poistoilmaventtiilin yli vaikuttavan paine-eron mittausten sijaan menetelmä voi- daan toteuttaa mittauksilla, joissa mitataan poistoilmaventtiilin läpi virtaavan tai — virranneen poistoilman virtausnopeutta. Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa painevertailuarvon sijaan määritetään en- simmäiseen virtausasentoon säädetyille poistoilmaventtiileille nopeusvertailuarvo mittaamalla venttiilin läpi virtaavan tai virranneen poistoilman virtausnopeus, sää- detään vuorollaan jokaisessa tilassa yksi poistoilmakanavistoon liitetty poistoilma- — venttiili toiseen virtausasentoon, jossa toisessa virtausasennossa ilmavirta venttii- lin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisessä virtausasennossa ja paine- eron mittaamisen sijaan mitataan ensimmäisessä virtausasennossa olevien pois- toilmaventtiilien läpi virtaavan tai virranneen poistoilman virtausnopeus. Mitattua virtausnopeutta verrataan poistoilmaventtiilien nopeusvertailuarvoihin. Ne ensim- —mäisessä virtausasennossa olevat poistoilmaventtiilit, joiden mitattu virtausnopeus poikkeaa olennaisesti nopeusvertailuarvosta, määritetään toisessa virtausasen- nossa olevan poistoilmaventtiilin kanssa samassa tilassa oleviksi venttiileiksi ja niille asetetaan sama tilatieto kuin toisessa virtausasennossa olevalle poistoilma- venttiilille. Saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään — ohjauslaitteelle. Vastaavalla tavalla painevertailuarvon sijaan voidaan määrittää ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille tuloilmaventtiileille nopeusvertailuarvo mittaamalla venttiilin läpi virtaavan tai virranneen tuloilman virtausnopeus, säätämällä vuorol- laan jokaisessa tilassa yksi tuloilmakanavistoon liitetty tuloilmaventtiili toiseen vir- —tausasentoon, jossa toisessa virtausasennossa ilmavirta venttiilin läpi on olennai- N sesti suurempi kuin ensimmäisessä virtausasennossa ja mittaamalla paine-eron > mittaamisen sijaan ensimmäisessä virtausasennossa olevien tuloilmaventtiilien <Q läpi virtaavan tai virranneen tuloilman virtausnopeus. Tätä mitattua virtausnopeutta N verrataan tuloilmaventtiillen nopeusvertailuarvoihin. Ne ensimmäisessä virtaus- E 30 asennossa olevat tuloilmaventtiilit, joiden mitattu virtausnopeus poikkeaa olennai- © sesti nopeusvertailuarvosta, määritetään toisessa virtausasennossa olevan tuloil- & maventtiilin kanssa samassa tilassa oleviksi venttiileiksi ja niille asetetaan sama e tilatieto kuin toisessa virtausasennossa olevalle tuloilmaventtiilille. Saman tilatie- N don saaneiden tuloilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle. Venttiilien — yli vaikuttavan paine-eron mittaaminen mahdollistaa poistoilmaventtiileiden ja/tai tuloilmaventtiileiden ilman virtausaukkojen sulkemisen ensimmäisessä virtaus-

asennossa olennaisesti kokonaan. Ensimmäisessä virtausasennossa olevien vent- tiillen läpi ei tällöin tapahdu lainkaan ilman läpivirtausta. Venttiilien läpi virtaavan tai virranneen poistoilman tai tuloilman virtausnopeuden mittaaminen sen sijaan edellyttää, että ilmaa pääsee virtaamaan venttiilin läpi myös venttiilin ollessa en- —simmäisessä virtausasennossa. Näissä menetelmän suoritusmuodoissa venttiilin virtausaukkoa ei voi sulkea ensimmäisessä virtausasennossa kokonaan. Keksintöön liittyvä tilaryhmän ilmanvaihtojärjestelmä käsittää ohjauslaitteen järjes- telmän toiminnan ohjaamista varten, ainakin yhden alijärjestelmän, johon kuuluu ilmavaihtokone, jossa on poistopuhallin. Alijärjestelmään kuuluu lisäksi poistopu- — haltimeen yhdistetty poistoilmakanavisto, jonka päät on johdettu tilaryhmän tiloihin ja joihin päihin on asennettu moottoroitu poistoilmaventtiili. Poistoilmaventtiileissä on venttiilin yksilöivä tunniste ja ohjauslaitteessa on muisti järjestelmään kuuluviin venttiileihin liittyvien tietojen tallentamista varten. Ilmanvaihtojärjestelmä käsittää lisäksi painemittausvälineet poistoilmaventtiilin yli vaikuttavan paine-eron mittaa- mista varten ja/tai virtausmittarin poistoilman virtausnopeuden mittaamista varten sekä tiedonsiirtoyhteyden ohjauskomentojen välittämiseksi ohjauslaitteesta järjes- telmään kuuluville venttiileille ja mittaustietojen välittämiseksi venttiileistä ohjaus- laitteelle. Tilaryhmä voi olla esimerkiksi kerros- tai rivi, jolloin tilaryhmän yksittäinen tila on rakennuksen yksi huoneisto.

— Keksintöön liittyvän ilmanvaihtojärjestelmän eräässä edullisessa suoritusmuodos- sa mainitussa ilmanvaihtokoneessa on lisäksi tulopuhallin ja tulopuhaltimeen yh- distetty tuloilmakanavisto, jonka päät on johdettu tilaryhmän tiloihin ja joihin päihin on asennettu moottoroitu tuloilmaventtiili. Tuloilmaventtiileissä on venttiilin yksilöi- vä tunniste. Ilmanvaihtojärjestelmä käsittää lisäksi painemittausvälineet tuloilma- — venttiilin yli vaikuttavan paine-eron mittaamista varten ja/tai virtausmittarin tuloil- N man virtausnopeuden mittaamista varten.

N O Keksinnön etuna on, että se helpottaa ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tun- s nistamista erityisesti isoissa, useita ilmanvaihtokoneita ja useita toisistaan riippu- I mattomia ilmanvaihtokanavistoja käsittävissä kohteissa, kuten kerrostaloissa ja - 30 — julkisissa rakennuksissa.

O 3 Lisäksi keksinnön etuna on, että se pienentää järjestelmän kokoonpanon tunnis- S tuksessa tapahtuvien virheiden riskiä. Edelleen keksinnön etuna on, että tunnistusmenetelmän lopputuloksena saatava ohjausjärjestelmään tallentuva kokoonpanotieto mahdollistaa myöhemmin tehtä-

vän ilmanvaihdon tasapainotuksen ja ilmanvaihdon käytönaikaisen säätämisen automatisoinnin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti.

Selostuksessa viitataan oheiseen piirustukseen, jossa kuva? esittää esimerkinomaisesti erästä keksintöön liittyvää ilmanvaihtojärjes- telmää kaaviokuvana.

Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksintöön liittyvä ilmanvaihtojär- jestelmä kaaviokuvana.

Ilmanvaihtojärjestelmä käsittää kaksi alijärjestelmää, en- simmäisen alijärjestelmän 100 ja toisen alijärjestelmän 200. Ensimmäiseen alijär- —jestelmään kuuluu ensimmäinen ilmanvaihtokone 102, jossa on poistopuhallin 104 ja tulopuhallin 106. Poistopuhaltimeen on liitetty ensimmäinen poistoilmakanavisto 108 ja tulopuhaltimeen on liitetty ensimmäinen tuloilmakanavisto 110. Poistoil- mankanaviston ja tuloilmakanaviston päät on johdettu ensimmäiseen tilaan 120 ja toiseen tilaan 121. Kuvassa 1 esitetyt ensimmäinen ja toinen tila ovat rakennuksen — yksittäisiä huoneistoja, johon voi kuulua useita huoneita.

Tuloilmakanaviston huo- neisiin johdetuissa päissä on tuloilmaventtiili 114 ja poistoilmakanavan päissä on poistoilmaventtiili 112. Raitis ilma johdetaan sisään ilmanvaihtokoneeseen tuloput- kea 116 pitkin ja poistetaan koneesta poistoputkea 118 pitkin.

Kaikki poistoilma- venttiilit ja tuloilmaventtiilit on varustettu venttiilin yksilöivällä ja toisista venttiileistä — erottavalla tunnisteella.

Vastaavalla tavalla toiseen alijärjestelmään 200 kuuluu toinen ilmanvaihtokone 202, jossa on poistopuhallin 204 ja tulopuhallin 206. Poistopuhaltimeen on liitetty toinen poistoilmakanavisto 208 ja tulopuhaltimeen on liitetty toinen tuloilmaka- o navisto 210. Poistoilmankanaviston ja tuloilmakanaviston päät on johdettu ensim- O 25 — mäiseen ja toiseen tilaan 220, 221, ts. rakennuksen huoneistoihin, joka voivat kä- & sittää useita huoneita.

Tuloilmakanaviston huoneisiin johdetuissa päissä on tuloil- + maventtiili 214 ja poistoilmakanavan päissä on poistoilmaventtiili 212. Raitis ilma - johdetaan sisään ilmanvaihtokoneeseen tuloputkea 216 pitkin ja poistetaan ko- = neesta poistoputkea 218 pitkin. — Ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvat poistoilmaventtiilit 112, 212 ja tuloilmaventtiilit © 114, 214 ovat moottoriventtiileitä, ts. venttiilin virtausaukon kokoa muutetaan vent- N tilliin kuuluvan moottorin avulla.

Poisto- ja tuloilmaventtiilit on lisäksi varustettu pai- nemittausvälineillä, joilla voidaan mitata paine-eroventtiilin yli, ts. ilmanvaihtokana- vistossa vaikuttavan ilmapaineen ja tilassa vaikuttavan ilmanpaineen erotus.

Vent-

tiilen moottorit ja mittausvälineet voivat olla paristokäyttöisiä laitteita, jolloin ne eivät vaadi toimiakseen verkkovirtaa.

Ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvalla ohjaus- laitteella 122 ohjataan kumpaankin alijärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden 102, 202 tulopuhaltimien 106, 206 ja poistopuhaltimien 104, 204 toimintaa sekä kumpaankin alijärjestelmään kuuluvien poistoilma- ja tuloilmaventtiileiden mootto- reiden toimintaa.

Poisto- ja tuloilmaventtiileitä siis avataan ja suljetaan ohjauslait- teella annettavien ohjauskomentojen avulla.

Poistoilmaventtiilit ja tuloilmaventtiilit sekä poistopuhaltimet ja tulopuhaltimet on yhdistetty ohjauslaitteeseen langatto- malla tiedonsiirtoyhteydellä 124. Tiedonsiirtoyhteys voi olla radioverkko, rakennuk- sen WLAN-verkko, Bluetooth-yhteys tai Internet-yhteys.

Jälkimmäisessä tapauk- sessa venttiilit on varustettu IP-osoitteella ja yhdistetty Internetiin omana laitteena.

Ohjauslaitteessa on muisti tietojen tallentamista varten, prosessori, ohjelmisto jär- jestelmään kuuluvien laitteiden ohjaamista varten sekä käyttöliittymät tietojen syöt- tämistä ja vastaanottamista varten.

Ohjauslaite voi olla erillinen järjestelmään kuu- — luva tietokone, tai ohjauslaite voi käsittää ns. pilvipalvelimeen sijoitetun ohjelmis- ton, jota ilmanvaihtojärjestelmän käyttäjä voi ohjata langattomassa päätelaittees-

sa, kuten matkapuhelimessa, olevan sovelluksen avulla.

Keksinnön mukaisessa ilmanvaihdon kokoonpanon tunnistusmenetelmässä tutki- taan ensin kumpaan alijärjestelmään 100, 200 tiloissa 120, 121, 220, 221 olevat — poistoilmaventtiilit 112, 212 ja tuloilmaventtiilit 114, 214 kuuluvat.

Menetelmässä käynnistetään kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden poistopuhaltimet ja pysäytetään ensimmäiseen alijärjestelmään 100 kuuluvan en- simmäisen ilmavaihtokoneen 102 poistopuhallin 104. Tämän jälkeen mitataan pai- ne-erot kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien poistoilmaventtiilien 112, 212 — yli.

Ne poistoilmaventtiilit, joiden paine-ero on lähellä nollaa, tunnistetaan kuuluvik- N si ensimmäiseen alijärjestelmään ja niiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välite- > tään ohjauslaitteelle 122. Vastaavalla tavalla menetelmässä tunnistetaan kuhunkin <Q toiseen alijärjestelmään kuuluvat poistoilmaventtiilit siten, että käynnistetään kaik- N kien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden poistopuhaltimet, E 30 — pysäytetään mainittuun toiseen alijärjestelmään kuuluvan ilmavaihtokoneen toinen © poistopuhallin 204 ja mitataan paine-erot kaikkien tunnistamattomien ilmanvaihto- & järjestelmään kuuluvien poistoilmaventtiilien yli.

Ne poistoilmaventtiilit, joiden pai- e ne-ero on lähellä nollaa, tunnistetaan kuuluviksi toiseen alijärjestelmään.

Toiseen N alijärjestelmään kuuluvaksi tunnistettujen poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään

— ohjauslaitteelle.

Vastaavalla tavalla tunnistetaan alijärjestelmiin kuuluvat tuloilmaventtiilit. Mene- telmässä käynnistetään kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihto- koneiden tulopuhaltimet 106, 206, pysäytetään ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluvan ilmavaihtokoneen tulopuhallin, mitataan kaikkien ilmanvaihtojärjestel- —mään kuuluvien tuloilmaventtiilien 114 paine-erot ja tunnistetaan ne tuloilmaventtii- lit, joiden paine-ero on lähellä nollaa, kuuluviksi ensimmäiseen alijärjestelmään

100. Ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluvaksi tunnistettujen tuloilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle 122. Toiseen alijärjestelmään kuuluvat tuloil- maventtiilit tunnistetaan pysäyttämällä mainittuun toiseen alijärjestelmään kuulu- — van toisen 202 ilmavaihtokoneen tulopuhallin 206, mittaamalla kaikkien ilmanvaih- tojärjestelmään kuuluvien tunnistamattomien tuloilmaventtiilien paine-erot ja tun- nistetaan ne tuloilmaventtiilit, joiden paine-ero on lähellä nollaa, kuuluviksi toiseen alijärjestelmään. Toiseen alijärjestelmään kuuluvaksi tunnistettujen tuloilmaventtii- lien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle.

— Alijärjestelmän tunnistusvaiheen jälkeen ohjauslaitteessa 122 on tiedossa, mitkä poisto- ja tuloilmailmaventtiilit kuuluvat mihinkin alijärjestelmään, ts. mitkä pois- toilmaventtiilit 112, 212 on liitetty ensimmäiseen poistoilmakanavistoon 108 ja mitä on liitetty toiseen poistoilmakanavistoon 208 ja mitkä tuloilmaventtiilit 114, 214 on liitetty ensimmäiseen tuloilmakanavistoon 110 ja mitkä on liitetty toiseen tuloilma- —kanavistoon 210. Ohjausjärjestelmä hyödyntää tätä tietoa myöhemmässä venttii- lien ja puhaltimien toiminnan ohjaamisessa. Kuvassa 1 esimerkinomaisesti kuva- tussa ilmavaihtojärjestelmässä on kaksi alijärjestelmää. Alijärjestelmiä voi olla useampia kuin kaksi, jolloin kuhunkin alijärjestelmään kuuluvien venttiilien tunnis- taminen tapahtuu edellä kuvatulla periaatteella pysäyttämällä vuorollaan yhden — alijärjestelmän poisto- tai tulopuhallin. Alijärjestelmiä voi olla myös vain yksi. Täl- o löin menetelmässä ei tarvita lainkaan edellä kuvattua alijärjestelmän tunnistusvai- O hetta.

S Seuraavaksi menetelmässä tunnistetaan, mitkä poistoilmaventtiilit on asennettu N kussakin alijärjestelmässä samaan tilaan esimerkiksi yhteen rakennuksen huo- E 30 — neistoon. Menetelmässä käynnistetään alijärjestelmän ilmanvaihtokoneen 102, © 202 poistopuhallin 104, 204, suljetaan alijärjestelmän poistoilmakanavistoon 108, & 208 asennetut poistoilmaventtiilit 112, 212 ja määritetään suljetuille poistoilma- e venttiileille vertailuarvot mittaamalla paine-erot mainittujen suljettujen poistoilma- N venttiilien yli. Tämän jälkeen avataan ensimmäisessä tilassa 120, 220 yksi alijär- — jestelmän poistoilmakanavistoon liitetty poistoilmaventtiili, mitataan uudestaan pai- ne-erot suljettujen poistoilmaventtiilien yli ja verrataan mitattuja paine-eroja mainit-

tujen poistoilmaventtiilien vertailuarvoihin. Yhden poistoilmaventtiilin avaaminen tilassa muuttaa tilassa vallitsevaa ilmanpainetta, jolloin mitatut paine-erot suljettu- jen venttiilien yli muuttuvat. Ne suljetut poistoilmaventtiilit, joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti vertailuarvosta, määritetään ensimmäisessä tilassa 120, 220 oleviksi poistoilmaventtiileiksi ja niille asetetaan sama tilatieto kuin avatulle poistoilmaventtiilille. Saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle 122.

Tunnistusta jatketaan avaamalla yksi poistoilmaventtiili 112 toisesta tilasta 121, 221, määrittämällä ne suljetut poistoilmaventtiilit, joiden mitattu paine-ero poikkeaa — olennaisesti vertailuarvosta, samassa tilassa oleviksi venttiileiksi ja asettamalla niille sama tilatieto kuin avatulle poistoilmaventtiilille. Saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle 122. Periaatteessa yh- den poistoilmaventtiilin avaamisella ja sen jälkeen tehtävillä paine-eromittauksilla saadaan selville kaikki samassa tilassa olevat poistoilmaventtiilit. Tehdyn määri- — tyksen oikeellisuus voidaan kuitenkin varmistaa sulkemalla ensin avattu poistoil- maventtiili ja avaamalla samasta tilasta toinen poistoilmaventtiili ja määrittämällä mainitun toisen avatun poistoilmaventtiilin kanssa samassa tilassa olevat venttiilit. Ensimmäisen avatun poistoilmaventtiilin yhteydessä määritettyjen venttiilien tilatie- tojen tulisi olla yhtenevät toisen samassa tilassa avatun poistoilmaventtiilin yhtey- dessa määritettyjen venttiilien tilatietojen kanssa. Jos jostain syystä tilatiedot ovat erilaiset, on paine-eromittaukset syytä tehdä uudelleen. Seuraavaksi tutkitaan, mitkä tuloilmaventtiilit on asennettu kussakin alijarjestel- mässä samaan tilaan. Tuloilmaventtiilien tunnistamiseen johonkin tilaan kuuluvaksi tapahtuu samalla periaatteella kuin poistoilmaventtiileilläkin ts. käynnistetään ali- — järjestelmän ilmanvaihtokoneen tulopuhallin 106, 206, suljetaan alijärjestelmän N tuloilmakanaviston tuloilmaventtiilit 114, 214 ja määritetään suljetuille tuloilmavent- N tiileille vertailuarvot mittaamalla paine-erot mainittujen suljettujen tuloilmaventtiilien S yli. Tämän jälkeen avataan ensimmäisessä tilassa 120, 220 yksi tuloilmakanavis- N toon liitetty tuloilmaventtiili, mitataan paine-erot suljettujen tuloilmaventtiilien yli ja E 30 — verrataan mitattuja paine-eroja mainittujen tuloilmaventtiilien vertailuarvoihin. Vas- © taavalla tavalla kuin poistoilmaventtiileissä, yhden tilassa olevan tuloilmaventtiilin & avaaminen vaikuttaa ko. tilassa vaikuttavaan ilmanpaineeseen, jolloin mitatut pai- e ne-erot tilassa olevien suljettujen tuloilmaventtiilien yli muuttuvat. Ne suljetut tu- N loilmaventtiilit, joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti vertailuarvosta, mää- — ritetään samassa ensimmäisessä tilassa oleviksi tuloilmaventtiileiksi ja niille asete- taan sama tilatieto kuin avatulle tuloilmaventtiilile. Saman tilatiedon saaneiden tuloilmaventtiilien tunnisteet välitetään ohjauslaitteelle. Tunnistuksen oikeellisuus voidaan tarkistaa samalla tavalla kuin poistoilmaventtiileillä. Tunnistusmenetelmän lopputuloksena ohjauslaitteessa on tieto, missä tiloissa jär- jestelmään kuuluvat tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat, ts. ilmavanvaihtojärjestelmän — kokoonpano on tallennettuna ohjauslaitteeseen. Kokoonpanotietoa voidaan hyö- dyntää vaihtojärjestelmän tasapainotuksessa sekä myöhemmässä ilmanvaihtojär- jestelmän käytönaikaisessa säätämisessä. Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen menetelmän edullisia suoritusmuo- toja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä aja- — tusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

O N O N

O <Q +

N

I a a

O 0 00

LO O O N

Claims (15)

Patenttivaatimukset

1. —Ilmanvaihtojärjestelmän kokoonpanon tunnistusmenetelmä, joka ilmanvaihto- järjestelmä käsittää ohjauslaitteen (122), ensimmäisen alijärjestelmän (100), johon ensimmäiseen alijärjestelmään kuuluu ensimmäinen ilmavaihtokone (102), jossa il- —manvaihtokoneessa on poistopuhallin (104), poistopuhaltimeen yhdistetty ensim- mäinen poistoilmakanavisto (108), jonka poistoilmakanaviston päät on johdettu ti- loihin (120, 121, 220, 221) ja joihin päihin on asennettu poistoilmaventtiili (112, 212), ja jossa menetelmässä tunnistetaan tiloissa (120, 121, 220, 221) olevat poistoilma- venttiilit (112, 212), tunnettu siitä, että menetelmässä —— määritetään ainakin osalle poistoilmaventtiileitä (112, 212) yksilöivä tunniste — käynnistetään ensimmäisen ilmanvaihtokoneen (102) poistopuhallin (104) — säädetään ensimmäiseen poistoilmakanavistoon (108) asennetut poistoilmavent- tillit (112) ensimmäiseen virtausasentoon — määritetään ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille poistoilmaventtiileille (112) painevertailuarvot mittaamalla paine-erot mainittujen poistoilmaventtiilien (112) yli — säädetään ensimmäisessä tilassa (120) yksi ensimmäisen poistoilmakanavistoon (108) liitetty poistoilmaventtiili (112) toiseen virtausasentoon, jossa toisessa virtaus- asennossa ilmavirta venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisessä vir- tausasennossa — mitataan paine-erot ensimmäisessä virtausasennossa olevien poistoilmaventtii- o lien (112) yli ja verrataan mitattuja paine-eroja mainittujen poistoilmaventtiilien (112) > painevertailuarvoihin

O <Q — määritetään ne ensimmäisessä virtausasennossa olevat poistoilmaventtiilit (112), = 25 — joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, ensimmäisessä E tilassa (120) oleviksi venttiileiksi ja asetetaan niille sama tilatieto kuin toisessa vir- © tausasennossa olevalle poistoilmaventtiilille ja 0 00 O — välitetään saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien (112) tunnisteet oh- S jauslaitteelle (122).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- mässä

— säädetään vuorollaan yksi poistoilmaventtiili (112) jokaisesta tilasta (120,121) toi- seen virtausasentoon — määritetään ne ensimmäiseen virtausasentoon säädetyt poistoilmaventtiilit (112), joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, samassa ti- lassa (120, 121) oleviksi venttiileiksi ja asetetaan niille sama tilatieto kuin toiseen virtausasentoon säädetylle poistoilmaventtiilille (112) ja — välitetään saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien (112) tunnisteet oh- jauslaitteelle (122).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene- — telmässä — säädetään vuorollaan ainakin yksi toinen poistoilmaventtiili (112) jokaisesta tilasta (120, 121) toiseen virtausasentoon — määritetään mainitun toisen toiseen virtausasentoon säädetyn poistoilmaventtiilin (112) kanssa samassa tilassa (120, 121) olevat poistoilmaventtiilit (112) ja asete- — taan niille sama tilatieto — välitetään saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien (112) tunnisteet oh- jauslaitteelle (122), jossa ohjauslaitteessa (122) — verrataan ensimmäisen tilassa (120, 121) tehdyn määrityksen yhteydessä asetet- tua poistoilmaventtiilin (112) tilatietoa toisen tilassa (120, 121) tehdyn määrityksen — yhteydessä asetettuun poistoilmaventtiilin (112) tilatietoon.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että = mainittu ilmanvaihtojärjestelmä käsittää lisäksi ainakin yhden toisen alijärjestelmän N (200), johon toiseen alijärjestelmään kuuluu toinen ilmavaihtokone (202), jossa toi- <Q sessa ilmanvaihtokoneessa (202) on poistopuhallin (204), toisen ilmanvaihtokoneen = 25 poistopuhaltimeen (204) yhdistetty toinen poistoilmakanavisto (210), jonka toisen E poistoilmakanaviston (210) päät on johdettu tiloihin (220, 221) ja joihin päihin on © asennettu poistoilmaventtiili (212) ja menetelmässä määritetään toisen poistoilma- & kanaviston (210) päihin asennettujen poistoilmaventtiilien (212) tilatiedot vastaa- = valla tavalla kuin ensimmäisessä alijärjestelmässä (100).

N

5. Jonkin patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me- netelmässä

— tunnistetaan alijärjestelmään (100) kuuluvat poistoilmaventtiilit (112) siten, että — käynnistetään kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden (102, 202) poistopuhaltimet (104, 204) — pysäytetään yhteen alijärjestelmään (100) kuuluvan ilmavaihtokoneen poistopu- hallin (104) — mitataan paine-erot kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien poistoilmaventtii- lien yli (112, 212) tai poistoilmaventtiilin (112, 212) läpi virtaavan tai virranneen pois- toilman virtausnopeus — tunnistetaan ne poistoilmaventtiilit (112, 212), joiden paine-ero tai poistoilman vir- — tausnopeus on lähellä nollaa, kuuluviksi mainittuun yhteen alijärjestelmään (100) ja — välitetään mainittuun yhteen alijärjestelmään (100) kuuluvaksi tunnistettujen pois- toilmaventtiilien (112) tunnisteet ohjauslaitteelle (122).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- mässä —— tunnistetaan alijärjestelmään (200) kuuluvat poistoilmaventtiilit (212) siten, että — sammutetaan ensin kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtoko- neiden (102, 202) poistopuhaltimet (104, 204) — käynnistetään ilmavaihtokoneiden (102, 202) poistopuhaltimet (104, 204) yksi ker- rallaan o 20 — mitataan paine-erot kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien tunnistamatto- > mien poistoilmaventtiilien (112, 212) yli tai tunnistamattomien poistoilmaventtiilien O (112, 212) läpi virtaavan tai virranneen poistoilman virtausnopeus = — tunnistetaan ne poistoilmaventtiilit (112, 212), joiden paine-ero tai poistoilman vir- E tausnopeus on selvästi nollaa suurempi, kuuluviksi viimeksi käynnistetyn poistopu- © 25 — haltimen (104, 204) kanssa samaan alijärjestelmään 0 00 O — välitetään mainittuun alijärjestelmään (200) kuuluvaksi tunnistettujen poistoilma- S venttiilien (212) tunnisteet ohjauslaitteelle (122).

7. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa ensimmäisessä ilmanvaihtokoneessa (102) on lisäksi tulopuhallin (106)

ja ensimmäiseen alijärjestelmään (100) kuuluu lisäksi tulopuhaltimeen (116) yhdis- tetty ensimmäinen tuloilmailmakanavisto (110), jonka tuloilmakanaviston päät on johdettu tiloihin (120, 121) ja joihin päihin on asennettu tuloilmaventtiili (114) ja jossa menetelmässä — määritetään ainakin osalle tuloilmaventtiileitä (114) yksilöivä tunniste — käynnistetään ensimmäisen ilmanvaihtokoneen (102) tulopuhallin (106) — säädetään ensimmäiseen tuloilmakanavistoon (110) asennetut tuloilmaventtiilit (114) ensimmäiseen virtausasentoon — määritetään ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille tuloilmaventtiileille (114) — painevertailuarvot mittaamalla paine-erot mainittujen tuloilmaventtiilien (114) yli — säädetään ensimmäisessä tilassa (120) yksi mainittuun tuloilmakanavistoon (110) liitetty tuloilmaventtiili (114) toiseen virtausasentoon, jossa toisessa virtausasen- nossa ilmavirta venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisessä virtaus- asennossa —— mitataan paine-erot ensimmäiseen virtausasentoon säädettyjen tuloilmaventtiilien (114) yli ja verrataan mitattuja paine-eroja mainittujen tuloilmaventtiilien (114) pai- nevertailuarvoihin ja — määritetään ne ensimmäiseen virtausasentoon säädetyt tuloilmaventtiilit (114), joiden mitattu paine-ero poikkeaa olennaisesti painevertailuarvosta, samassa en- — simmäisessä tilassa (120) oleviksi tuloilmaventtiileiksi (114) ja asetetaan niille sama tilatieto kuin toiseen virtausasentoon säädetylle tuloilmaventtiilille (114) ja = — välitetään saman tilatiedon saaneiden tuloilmaventtiilien (114) tunnisteet ohjaus- N . laitteelle (122).

O <Q N

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että I 25 — mainitussa toisessa ilmanvaihtokoneessa (202) on lisäksi tulopuhallin (206), ja toi- = seen alijärjestelmään (200) kuuluu lisäksi toisen ilmanvaihtokoneen (202) tulopu- 2 haltimeen (206) yhdistetty toinen tuloilmakanavisto (210), jonka tuloilmakanaviston O (210) päät on johdettu tiloihin (220, 221), ja joihin päihin on asennettu tuloilmavent- S tiili (214) ja menetelmässä määritetään toisen tuloilmakanaviston (210) päihin asen- — nettujen tuloilmaventtiilien (214) tilatiedot vastaavalla tavalla kuin ensimmäisessä alijärjestelmässä (100).

9. — Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me- netelmässä — tunnistetaan alijärjestelmään (100) kuuluvat tuloilmaventtiilit siten, että — käynnistetään kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtokoneiden (102, 104) tulopuhaltimet (106, 206) — pysäytetään yhteen alijärjestelmään (100) kuuluvan ilmavaihtokoneen (102) tulo- puhallin (106) — mitataan paine-erot kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien tunnistamatto- mien tuloilmaventtiilien (114, 214) yli tai tunnistamattomien tuloilmaventtiilien (114, 214) läpi virtaavan tai virranneen poistoilman virtausnopeus — tunnistetaan ne tuloilmaventtiilit (114, 214), joiden paine-ero tai tuloilman virtaus- nopeus on lähellä nollaa, kuuluviksi mainittuun yhteen alijärjestelmään (100) ja — välitetään mainittuun yhteen alijärjestelmään (100) kuuluvaksi tunnistettujen tuloil- maventtiilien (114) tunnisteet ohjauslaitteelle (122).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me- netelmässä — tunnistetaan alijärjestelmään (200) kuuluvat tuloilmaventtiilit (114, 214) siten, että — sammutetaan ensin kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien ilmanvaihtoko- neiden (102, 202) tulopuhaltimet (106, 206) o 20 —— käynnistetään ilmavaihtokoneiden (102, 202) tulopuhaltimet (106, 206) yksi ker- > rallaan

O <Q — mitataan paine-erot kaikkien ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien tunnistamatto- = mien tuloilmaventtiilien (114, 214) yli tai tunnistamattomien tuloilmaventtiilien (114, E 214) läpi virtaavan tai virranneen tuloilman virtausnopeus 2 25 —— tunnistetaan ne tuloilmaventtiilit (114, 214), joiden paine-ero tai tuloilman virtaus- O nopeus on selvästi nollaa suurempi, kuuluviksi viimeksi käynnistetyn tulopuhaltimen S (106, 206) kanssa samaan alijärjestelmään — välitetään mainittuun alijärjestelmään (100, 200) kuuluvaksi tunnistettujen tuloil- maventtiilien (214) tunnisteet ohjauslaitteelle (122).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistoilmaventtiilien (112, 212) ja/tai tuloilmaventtiilien (114, 214) tunnistaminen jo- honkin alijärjestelmään (100, 200) kuuluvaksi tehdään ennen venttiilien (112, 212, 114, 214) tilatiedon määrittämistä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että il- manvaihtojärjestelmään kuuluvien poistoilmaventtiilien (112, 212) ja/tai tuloilma- venttiilien (114, 214) säätämistä ensimmäiseen virtausasentoon ja toiseen virtaus- asentoon sekä ilmanvaihtokoneiden (102, 202) puhaltimien (104, 204, 106, 206) toimintaa ohjataan järjestelmään kuuluvalla ohjauslaitteella (122).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että — painevertailuarvon sijaan määritetään ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille poistoilmaventtiileille (112, 212) nopeusvertailuarvo mittaamalla venttiilin läpi virtaa- van tai virranneen poistoilman virtausnopeus — säädetään vuorollaan jokaisessa tilassa (120, 121, 220, 221) yksi poistoilmaka- — navistoon (108, 208) liitetty poistoilmaventtiili (112, 212) toiseen virtausasentoon, jossa toisessa virtausasennossa ilmavirta venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisessä virtausasennossa — paine-eron mittaamiseen sijaan mitataan ensimmäisessä virtausasennossa ole- vien poistoilmaventtiilien (112, 212) läpi virtaavan tai virranneen poistoilman virtaus- nopeus ja verrataan mitattua virtausnopeutta poistoilmaventtiilien (112, 212) no- peusvertailuarvoihin ja — määritetään ne ensimmäisessä virtausasennossa olevat poistoilmaventtiilit (112, > 212), joiden mitattu virtausnopeus poikkeaa olennaisesti nopeusvertailuarvosta, toi- N sessa virtausasennossa olevan poistoilmaventtiilin (112, 212) kanssa samassa ti- 2 25 lassa (120, 121, 220, 221) oleviksi venttiileiksi ja asetetaan niille sama tilatieto kuin N toisessa virtausasennossa olevalle poistoilmaventtiilille ja

I = — välitetään saman tilatiedon saaneiden poistoilmaventtiilien (112,212) tunnisteet S ohjauslaitteelle (122). 00

LO =

14. Jonkin patenttivaatimuksen /—13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että

N ——painevertailuarvon sijaan määritetään ensimmäiseen virtausasentoon säädetyille tuloilmaventtiileille (114, 214) nopeusvertailuarvo mittaamalla venttiilin läpi virtaavan tai virranneen tuloilman virtausnopeus

— säädetään vuorollaan jokaisessa tilassa (120, 121, 220, 221) yksi tuloilmakanavis- toon (110, 210) liitetty tuloilmaventtiili (114, 214) toiseen virtausasentoon, jossa toi- sessa virtausasennossa ilmavirta venttiilin läpi on olennaisesti suurempi kuin ensim- mäisessä virtausasennossa —paine-eron mittaamiseen sijaan mitataan ensimmäisessä virtausasennossa ole- vien tuloilmaventtiilien (114, 214) läpi virtaavan tai virranneen tuloilman virtausno- peus ja verrataan mitattua virtausnopeutta tuloilmaventtiilien (114, 214) nopeusver- tailuarvoihin ja — määritetään ne ensimmäisessä virtausasennossa olevat tuloilmaventtiilit (114, 214), joiden mitattu virtausnopeus poikkeaa olennaisesti nopeusvertailuarvosta, toi- sessa virtausasennossa olevan tuloilmaventtiilin (114, 214) kanssa samassa tilassa (120, 121, 220, 221) oleviksi venttiileiksi ja asetetaan niille sama tilatieto kuin toi- sessa virtausasennossa olevalle tuloilmaventtiilille ja — välitetään saman tilatiedon saaneiden tuloilmaventtiilien (114, 214) tunnisteet oh- — jauslaitteelle (122).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiseen virtausasentoon säädetyissä poistoilmaventtiileissä (112, 212) ja/tai tuloilmaventtileissä (114, 214) ilman virtausaukko suljetaan olennaisesti kokonaan. oO

O

N 0 <Q

N

I a a

O 0 00

LO

O

O

N