FI124677B - Jauhin, jauhinpinta, teräsegmentti ja menetelmä kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi - Google Patents

Description

Jauhin, jauhinpinta, teräsegmentti ja menetelmä kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on jauhin kuitumaisen materiaalin jauhamisek-5 si, joka jauhin käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan ja ainakin yhden toisen jauhinpinnan, jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastakkain toistensa suhteen siten, että niiden väliin muodostuu jauhintila, johon kadutettava materiaali on sovitettu syötettäväksi ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta on sovitettu liikkumaan vastak-10 kaisen jauhinpinnan suhteen ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta käsittää teräharjoja ja niiden välissä teräuria.

Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi, missä menetelmässä kuitumaista materiaalia jauhetaan jau-himella, joka käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan ja ainakin yh-15 den toisen jauhinpinnan, jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastakkain toistensa suhteen siten, että niiden väliin muodostuu jauhintila, johon kadutettavaa materiaalia syötetään ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta on sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhinpinnan suhteen ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta 20 tai toinen jauhinpinta käsittää teräharjoja ja niiden välissä teräuria.

Edelleen keksinnön kohteena on jauhinpinta kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi tarkoitettuun jauhimeen, joka jauhin käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan ja ainakin yhden toisen jauhinpinnan, jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastakkain toistensa suhteen siten, että nii-25 den väliin muodostuu jauhintila, johon kuidutettava materiaali on sovitettu syö-^ tettäväksi ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen ™ jauhinpinta on sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhinpinnan suhteen ja jossa O) 9 jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta käsit- c\i tää teräharjoja ja niiden välissä teräuria.

| 30 Edelleen keksinnön kohteena on teräsegmentti kuitumaisen materi- aalin jauhamiseksi tarkoitettuun jauhimeen, joka teräsegmentti käsittää jauhin-5 pinnan, jossa on teräharjoja ja niiden välissä teräuria.

o Kuitumaisen materiaalin käsittelyyn tarkoitetut jauhimet käsittävät o ^ tyypillisesti kaksi, mutta mahdollisesti myös useampia olennaisesti vastakkain 35 sijoitettuja jauhinpintoja, joiden välissä olevaan jauhintilaan jauhettava kuitumainen materiaali syötetään. Jauhinpinnoista ainakin yksi on sovitettu liikku- 2 maan vastakkaisen jauhinpinnan suhteen. Jauhinpinta voi muodostua yhdestä yhtenäisestä rakenteesta tai se voi muodostua useammasta toistensa viereen sovitetuista jauhinpintasegmenteistä, jolloin yksittäisten jauhinpintasegmenttien jauhinpinnat yhdessä muodostavat kokonaisen yhtenäisen jauhinpinnan. Jau-5 hinpinnoissa on tyypillisesti erityisiä teräharjoja eli harjoja ja niiden välissä olevia teräuria eli uria, jolloin kuitumainen materiaali jauhautuu vastakkaisten jau-hinpintojen teräharjojen välissä ja sekä jauhettava materiaali että jo jauhettu materiaali pääsevät siirtymään jauhinpinnalla teräharjojen välissä olevissa te-räurissa. Jauhinpinta voi käsittää toisaalta kohoumia ja kohoumien välisiä sy-10 vennyksiä. Jauhinpintojen teräharjat ja teräurat tai jauhinpintojen kohoumat ja syvennykset voidaan muodostaa jauhinterän perusaineesta tai erillisestä aineesta. Kohoumat voidaan muodostaa myös esimerkiksi keraamisista griteistä, jotka on kiinnitetty ennestään tunnetuilla menetelmillä jauhinpintaan. Jauhinpinnat eli teräpinnat voidaan muodostaa myös erillisistä vierekkäin tai välimat-15 kan päähän toisistaan järjestettävistä jauhinpinnaksi kiinnitettävistä lamelleista. Jauhinpinta voi käsittää myös hyvin suuren määrän pieniä kohoumia ja niiden välisiä syvennyksiä, jolloin jauhin toimii hiontaperiaatteella.

Jauhintila on tilavuus, joka muodostuu roottorin ja staattorin jauhinpintojen väliin ja jossa jauhaminen tapahtuu. Jauhaminen tapahtuu jauhinpin-20 tojen keskinäisen puristuksen ja liikkeen kautta jauhinpintojen ja jauhettavan materiaalin välisten kitkavoimien vaikutuksesta ja toisaalta jauhettavaan materiaaliin syntyvien sisäisten kitkavoimien vaikutuksesta. Roottorin ja staattorin jauhinpintojen välilleen muodostama pinta-ala on jauhinala, jolla siis roottorin ja staattorin jauhinpintojen välinen jauhatus tapahtuu jauhintilassa. Roottorin ja 25 staattorin jauhinpintojen välinen lyhin etäisyys toisistaan jauhinalan alueella on teräväli.

't 5 Pyrittäessä tehostamaan jauhimien tuotantoa on tärkeää saada oh-

C\J

^ jattua jauhettava kuitumainen materiaali tehokkaasti vastakkaisten jauhinpinto- ° jen väliin jauhettavaksi. Samanaikaisesti on luonnollisesti tärkeää saada pois- 00 30 tettua jo riittävästi jauhettua materiaalia pois jauhinpintojen välistä siten, että jo | jauhettu materiaali ei tuki jauhinpintojen välistä jauhintilaa ja siten heikennä ^ jauhimen tuotantoa. Erityisesti teräharjoja ja niiden välissä olevia teräuria käsit- g tävissä jauhinpinnoissa kuitumaisen materiaalin ohjautumista vastakkaisten o teräharjojen väliin on pyritty tehostamaan sijoittamalla urien pohjalle erityisiä 00 35 patoja, jotka pakottavat jauhettavaa materiaalia siirtymään pois urien pohjalta vastakkaisten jauhinpintojen väliin. Patojen vaikutus jää kuitenkin paikalliseksi 3 eikä siten hyödytä olennaisesti koko jauhinpinnan aluetta. Lisäksi padot myös pienentävät jauhinpinnan hydraulista kapasiteettia merkittävästi.

Myös teräuran pohjan korkeuden ja/tai teräuran tilavuuden muutoksilla voidaan pyrkiä pakottamaan jauhettavan materiaalin virtausta siirtymään 5 vastakkaisten jauhinpintojen väliin ja siten tehostamaan jauhatusta. Lisäksi kallistamalla teräharjoja voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan jauhettavan materiaalin virtaukseen ja siten pakottamaan jauhettavan materiaalin ohjautuminen vastakkaisten teräharjojen väliin.

Ongelmana näissä kaikissa ratkaisuissa on kuitenkin se, että niillä ei 10 saada aikaan merkittävää parannusta jauhettavan materiaalin ohjautumisessa jauhintilaan heikentämättä samalla jauhimen tuotantokapasiteettia.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen jauhin sekä menetelmä, jossa jauhettavan materiaalin virtaus saadaan ohjattua 15 tehokkaammin vastakkaisten jauhinpintojen välissä olevaan jauhintilaan ja siten tehostettua jauhimen toimintaa.

Keksinnön mukaiselle jauhimelle on tunnusomaista se, että ensimmäisessä jauhinpinnassa on ensimmäisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materi-20 aalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan tai että toisessa jauhinpinnassa on toisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettuja toisia aukkoja, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan tai että ensimmäisessä jauhinpinnassa on ensimmäisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja, joiden kaut-25 ta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhimen jau-^ hintilasta tai että toisessa jauhinpinnassa on toisen jauhinpinnan teräharjojen ™ läpi muodostettuja toisia aukkoja, joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaa- cn 9 lia on sovitettu poistettavaksi jauhimen jauhintilasta tai että ensimmäisessä

Rl jauhinpinnassa on sen teräharjojen läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja, | 30 joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan ja toisessa jauhinpinnassa on sen teräharjojen läpi muo- 5 dostettuja toisia aukkoja, joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on o sovitettu poistettavaksi jauhimen jauhintilasta tai että toisessa jauhinpinnassa o ^ on sen teräharjojen läpi muodostettuja toisia aukkoja, joiden kautta jauhetta- 35 vaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan ja ensimmäisessä jauhinpinnassa on sen teräharjojen läpi muodostettuja ensim- 4 mäisiä aukkoja, joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhimen jauhintilasta, ja että mainittuja aukkoja on sovitettu mainittuun jauhinpintaan ainakin 60 % osuudelle jauhinalaa, ja että mainittujen aukkojen kokonaispinta-alan suhde jauhinpinnan kokonaispinta-alaan on välillä 5 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan terähar-jojen läpi muodostettujen aukkojen kautta jauhimen jauhinpintojen välissä olevaan jauhintilaan tai että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia toisen 10 jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen aukkojen kautta jauhimen jauhinpintojen välissä olevaan jauhintilaan tai että poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen aukkojen kautta jauhimen jauhintilasta tai että poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen aukkojen 15 kautta jauhimen jauhintilasta tai että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen ensimmäisten aukkojen kautta jauhimen jauhintilaan ja poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen toisten aukkojen kautta jauhimen jauhintilasta tai että syötetään jauhettavaa kuitumaista ma-20 teriaalia toisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen toisten aukkojen kautta jauhimen jauhintilaan ja poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettujen ensimmäisten aukkojen kautta, joita aukkoja on mainitussa jauhinpinnassa ainakin 60 % osuudella jauhinalaa, mainittujen aukkojen kokonaispinta-alan suhteen jauhin-25 pinnan kokonaispinta-alaan ollessa välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %.

't 5 Keksinnön mukaiselle jauhinpinnalle on tunnusomaista se, että jau-

C\J

^ hinpinnassa on jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettuja aukkoja, joiden ° kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettavissa syötettäväksi jau- 00 30 himen jauhintilaan tai poistettavaksi jauhimen jauhintilasta ja että mainittuja | aukkoja on sovitettu jauhinpintaan ainakin 60 % osuudelle jauhinpinnan jau- ^ hinalaa ja että mainittujen aukkojen kokonaispinta-alan suhde jauhinpinnan g kokonaispinta-alaan on välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin o 10-40%.

o " 35 5

Keksinnön mukaiselle teräsegmentille on tunnusomaista se, että te-räsegmentin jauhinpinnassa on jauhinpinnan teräharjojen läpi muodostettuja aukkoja, joiden aukkojen kokonaispinta-alan suhde jauhinpinnan kokonaispinta-alaan on välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %.

5 Jauhin kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan ja ainakin yhden toisen jauhinpinnan, jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastakkain toistensa suhteen siten, että niiden väliin muodostuu jauhintila, johon kuidutettava materiaali on sovitettu syötettäväksi. Edelleen jauhimessa on ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai 10 toinen jauhinpinta sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhinpinnan suhteen ja ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta käsittää teräharjoja ja niiden välissä teräuria. Edelleen jauhimen ensimmäisessä jauhinpinnassa on ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen 15 jauhintilaan tai jauhimen toisessa jauhinpinnassa on toisen jauhinpinnan läpi muodostettuja toisia aukkoja, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan tai että ensimmäisessä jauhinpinnassa on ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja, joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi 20 jauhimen jauhintilasta tai että toisessa jauhinpinnassa on toisen jauhinpinnan läpi muodostettuja toisia aukkoja, joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhimen jauhintilasta. Edelleen mainittuja aukkoja on sovitettu mainittuun jauhinpintaan ainakin 60 % osuudelle jauhinalaa.

Jauhintila on siis tilavuus, joka muodostuu roottorin ja staattorin jau-25 hinpintojen väliin ja jossa jauhaminen tapahtuu. Roottorin ja staattorin jauhin-pintojen välilleen muodostama pinta-ala on jauhinala, jolla siis roottorin ja 5 staattorin jauhinpintojen välinen jauhatus tapahtuu jauhintilassa. Termillä terä-

C\J

^ harja tarkoitetaan tämän selityksen ja vaatimusten yhteydessä myös jo aikai- ° semmin mainittuja kohoumia ja termillä teräura tarkoitetaan myös mainittujen 00 30 kohoumien välisiä syvennyksiä.

| Jauhimen roottorin tai staattorin jauhinpinta on aukotettu, kun etäi- syys aukon reunasta lähimmän toisen aukon reunaan eli aukottoman kannak-g sen mitta on alle 200 mm. Edullisemmin etäisyys aukon reunasta lähimmän o toisen aukon reunaan on alle 100mm. Edullisimmin etäisyys aukon reunasta 00 35 lähimmän toisen aukon reunaan on alle 50 mm.

6

Kun aukkoja on vain yhdellä jauhinpinnalla, niin sekä tuotannon että jauhetun kuitususpension jauhatustuloksen kannalta on edullista sijoittaa aukkoja lähelle toisiaan, jolloin saadaan suuri tuotanto ja hyvä jauhetun kuitususpension laatu, koska jauhettava materiaali saadaan syötettyä tehokkaasti jau-5 hintilaan ja se jakautuu tällöin tasaisesti jauhintilaan.

Kun aukkoja on jauhintilaa rajoittavilla kummallakin jauhinpinnalla, niin suuren tuotannon saamiseen vaikuttaa ensisijaisesti aukkojen kokonaispinta-ala. Jauhatustulos saadaan kuitenkin paremmaksi, kun aukkoja ei sijoiteta liian tiheästi, jolloin jauhettava materiaali kulkee pidempään jauhintilassa 10 ennen sen poistumista ja saa hyvää massan laatua tuottavan jauhatuskäsitte-lyn. Toisaalta kun aukkoja on tiheässä, niin jauhettava materiaali ohjautuu tehokkaasti suoraan kullekin teräharjalle jauhettavaksi, jolloin jauhinterät hyödynnetään tehokkaasti jauhatuskäsittelyn tuottamiseen. Kun tiheästi aukotettua jauhinta käytetään suurella läpivirtauksella, niin saadaan suuri tuotanto ja 15 suhteellisen tehokas jauhatus. Pienentämällä läpivirtausta eli tuotantoa voidaan jauhatusaikaa pidentää, jolloin myös tiheästi aukotetulla terällä saadaan riittävä viipymä jauhintilassa ja hyvä massan laatu.

Syöttämällä jauhettavaa kuitupitoista materiaalia joko ensimmäisen jauhinpinnan tai toisen jauhinpinnan läpi muodostettujen aukkojen kautta jau-20 hintilaan saadaan kuitumaista materiaalia syötettyä jauhintilaan aikaisempaa tehokkaammin ja tasaisemmin siten, että jauhettavan materiaalin jakautuminen jauhintilassa on aikaisempaa tasaisempi. Tämä nostaa jauhatuksen tehokkuutta ja siten jauhimen kapasiteettia. Vaihtoehtoisesti poistamalla jauhettua kuitupitoista materiaalia joko ensimmäisen jauhinpinnan tai toisen jauhinpinnan läpi 25 muodostettujen aukkojen kautta pois jauhintilasta saadaan jo jauhettua kuitumaista materiaalia poistettua jauhintilasta tehokkaammin, jolloin riski jauhimen 5 tukkeutumisesta pienenee. Myös tämä nostaa jauhatuksen tehokkuutta ja siten

C\J

^ jauhimen kapasiteettia. Samanaikaisesti jauhimen tehokkuutta tai jauhatuksen ° tehokkuutta verrattuna aikaisemmin tunnettuihin ratkaisuihin voidaan edelleen

CVJ

00 30 parantaa, kun mainittuja aukkoja on sovitettu mainittuun jauhinpintaan ainakin | 60 % osuudelle jauhinalaa.

^ Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan ensimmäisessä jau- g hinpinnassa on ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostettuja aukkoja, joiden o kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen 00 35 jauhintilaan ja toisessa jauhinpinnassa on toisen jauhinpinnan läpi muodostet- 7 tuja aukkoja, joiden kautta jauhintilassa jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhintilasta.

Keksinnön erään toisen sovellutusmuodon mukaan toisessa jauhin-pinnassa on toisen jauhinpinnan läpi muodostettuja aukkoja, joiden kautta jau-5 hettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhinti-laan ja ensimmäisessä jauhinpinnassa on ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostettuja aukkoja, joiden kautta jauhintilassa jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhintilasta.

Syöttämällä jauhettavaa kuitupitoista materiaalia ensimmäisen jau-10 hinpinnan läpi jauhintilaan ja poistamalla jo jauhettua kuitupitoista materiaalia jauhintilasta ensimmäiselle jauhinpinnalle olennaisesti vastakkaisen toisen jauhinpinnan läpi tai päinvastoin, saadaan kuitumaista materiaalia syötettyä jauhintilaan aikaisempaa tehokkaammin ja tasaisemmin. Tämän seurauksena jauhettavan materiaalin jakautuminen jauhintilassa on aikaisempaa tasaisempi, 15 mikä myös osaltaan nostaa jauhimen tehokkuutta ja siten jauhimen kapasiteettia. Samanaikaisesti, kun jauhettavaa materiaalia poistetaan jauhintilasta joko ensimmäisen jauhinpinnan tai toisen jauhinpinnan läpi tehtyjen aukkojen kautta, saadaan jauhettua materiaalia poistettua jauhintilasta tehokkaasti. Tämä vähentää riskiä jauhinpinnan tukkeutumisesta ja siten omalta osaltaan nostaa 20 jauhimen tehokkuutta ja siten jauhimen kapasiteettia vielä enemmän.

Keksinnön erään kolmannen sovellutusmuodon mukaan jauhettava materiaali on sovitettu syötettäväksi jauhintilaan ainoastaan joko ensimmäisessä jauhinpinnassa tai toisessa jauhinpinnassa olevien aukkojen kautta.

Kuvioiden lyhyt selostus 25 Keksinnön eräitä sovellutusmuotoja selitetään tarkemmin oheisissa ^ piirustuksissa, joissa ™ kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä kartiojauhinta sivusta katsottu- cn 9 na ja poikkileikattuna,

Rl kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä lieriöjauhinta sivusta katsottuna ir 30 ja poikkileikattuna,

CL

kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä toista lieriöjauhinta sivusta kat-g soituna ja poikkileikattuna, o kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä levyjauhinta sivusta katsottuna o ^ ja poikkileikattuna, 35 kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä toista kartiojauhinta sivusta katsottuna ja poikkileikattuna, 8 kuvio 6 esittää kaavamaisesti erästä kartiomaista jauhinpintaa ak-sonometrisesti kuvattuna, kuvio 7 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta kartiojauhinta sivusta katsottuna ja poikkileikattuna, 5 kuvio 8 esittää kaavamaisesti erästä neljättä kartiojauhinta sivusta katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 9 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta lieriöjauhinta sivusta katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 10 esittää kaavamaisesti erästä toista levyjauhinta sivusta 10 katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 11 esittää kaavamaisesti erästä viidettä kartiojauhinta sivusta katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 12 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta levyjauhinta sivusta katsottuna ja poikkileikattuna, 15 kuvio 13 esittää kaavamaisesti erästä toista kartiomaista jauhinpin taa sivusta katsottuna, kuvio 14 esittää kaavamaisesti osan kuvion 13 mukaisesta jauhin-pinnasta poikkileikattuna, kuvio 15 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta kartiomaista jauhin-20 pintaa sivusta katsottuna, kuvio 16 esittää kaavamaisesti osan kuvion 15 mukaisesta jauhin-pinnasta poikkileikattuna, kuvio 17 esittää kaavamaisesti erästä neljättä kartiomaista jauhinpintaa sivusta katsottuna, 25 kuvio 18 esittää kaavamaisesti osan kuvion 17 mukaisesta jauhin- pinnasta poikkileikattuna, 5 kuvio 19 esittää kaavamaisesti erästä viidettä kartiomaista jauhin-

C\J

^ pintaa sivusta katsottuna, ° kuvio 20 esittää kaavamaisesti kuvion 19 mukaista jauhinpintaa ak-

CVJ

00 30 sonometrisesti kuvattuna, | kuvio 21 esittää kaavamaisesti sivusta katsottuna kartiojauhimeen ^ jauhinpintaan soveltuvaa teräsegmenttiä sivusta katsottuna, g kuvio 22 esittää kaavamaisesti osan kuvion 21 mukaisen teräseg- o mentin jauhinpinnasta poikkileikattuna, 00 35 kuvio 23 esittää kaavamaisesti erästä kuudetta kartiomaista jauhin pintaa sivusta katsottuna ja 9 kuvio 24 esittää kaavamaisesti osan kuvion 23 mukaisesta jauhin-pinnasta poikkileikattuna.

Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla 5 viitenumeroilla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja osittain poikkileikattuna eräs kartiojauhin 1, jota voidaan käyttää kuitumaisen materiaalin, kuten esimerkiksi paperin tai kartongin valmistukseen käytettävän materi-10 aalin jauhamiseen. Kuviossa 1 esitetty jauhin 1 käsittää rungon 2 ja runkoon 2 tuetun paikallaan pysyvän eli kiinteän jauhinelementin 3 eli staattorin 3, jossa on jauhinpinta 4. Jauhinpinnassa voi olla kuviossa 6 esimerkinomaisesti esitetyllä tavalla teräharjoja 5 ja niiden välissä teräuria 6. Kuvion 6 jauhinpintaan kuuluvat teräharjat ja niiden väliset teräurat sijoitetaan jauhatuskäsittelyä kui-15 tumateriaalille tekevälle jauhinpinnalle eli teräpinnalle. Jauhimessa 1 on edelleen akselin 7 ja hyvin kaavamaisesti esitetyn moottorin 8 välityksellä esimerkinomaisesti esimerkiksi nuolen A osoittamaan suuntaan pyörimään sovitettu jauhinelementti 9, josta pyörimisliikkeen ansiosta voidaan kuviossa 1 esitetyssä tapauksessa käyttää myös nimitystä jauhimen 1 roottori 9. Liikkuva jau-20 hinelementti 9 käsittää rungon 10 ja mahdollisesti teräharjoja ja teräuria käsittävän jauhinpinnan 11. Jauhimeen 1 voi vielä kuulua kuviossa 1 selvyyden vuoksi esittämättä jätetty kuormituslaite, jonka avulla akseliin 7 kiinnitettyä liikkuvaa jauhinelementtiä 9 voidaan liikuttaa edestakaisin nuolen B kaavamaisesti esittämällä tavalla kiinteän jauhinelementin 3 jauhinpinnan 4 ja liikkuvan 25 jauhinelementin 9 jauhinpinnan 11 välisen jauhintilan 12 ja samalla terävälin ^ suuruuden säätämiseksi, o ™ Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa roottorin 9 runko 10 on O) 9 osittain onttorakenteinen siten, että roottorin 9 jauhinpinnan 11 alapuolella on

Rl jonkin verran avonainen tila 21. Jauhettava kuitumainen materiaali syötetään | 30 jauhimeen 1 kartiorakenteen halkaisijaltaan pienemmästä päästä syöttöaukon 13 tai syöttöyhteen kautta nuolen C kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jauhi-

5 meen 1 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy suurimmalta osaltaan nuolien D

o osoittamalla tavalla avonaiseen tilaan 21 roottorin 9 jauhinpinnan 11 alapuolel- o ^ la ja sieltä roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostettujen aukkojen 14 kautta 35 jauhintilaan 12, jossa kuitumaista materiaalia jauhetaan.

10

Aukkoja 14, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12, on sovitettu jauhinpintaan 11 ainakin 60 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle.

Koska roottorin 9 ja jauhimen 18 rungon 2 välistä tilaa ei ole täysin 5 suljettu, voi osa kuvion 1 mukaiseen jauhimeen 1 syötettävästä kuitumaisesta materiaalista siirtyä jauhintilaan 12 nuolien F osoittamalla tavalla jauhintilan terävälin 12 ensimmäisestä reunasta 22. Jo jauhettua materiaalia poistuu jau-hintilasta 12 sen toisesta reunasta 23 ja edelleen jauhimesta 18 ulos poistoyh-teen 17 tai poistoaukon kautta nuolien E kaavamaisesti osoittamalla tavalla.

10 Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin 9 jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen 1 ensimmäisen jauhinpinnan ja jauhinpin-nan 11 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12. Kiinteän jauhinelementin 3 jauhinpinta 4 15 puolestaan muodostaa jauhimen 18 toisen jauhinpinnan.

Syöttämällä jauhettavaa kuitupitoista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan eli roottorin jauhinpinnan läpi muodostettujen aukkojen kautta jauhintilaan saadaan kuitumaista materiaalia syötettyä jauhintilaan aikaisempaa tehokkaammin ja tasaisemmin siten, että jauhettavan materiaalin jakautuminen 20 jauhintilassa on aikaisempaa tasaisempi. Tämä nostaa jauhatuksen tehokkuutta ja siten jauhimen kapasiteettia. Samanaikaisesti jauhimen tehokkuutta tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna voidaan edelleen parantaa, kun mainittuja aukkoja on sovitettu mainittuun jauhinpintaan ainakin 60 % osuudelle jauhinalaa. Lisäksi, kun ainakin joko liikkuvassa jauhinpinnassa tai kiinteässä jau-25 hinpinnassa on teräharjoja ja niiden välissä teräuria, saadaan kuituihin kohdistettavaa jauhatusvaikutusta tehostettua verrattuna jauhimiin, missä jauhinpin-5 nat on muodostettu ilman teräharjoja ja niiden välissä olevia teräuria.

C\J

^ Kuviossa 2 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikki- ° leikattuna eräs lieriöjauhin 18 kuitumaisen materiaalin, kuten paperin tai kar- 00 30 tongin valmistukseen käytettävän materiaalin jauhamiseen. Kuviossa 2 esitetty | jauhin 18 käsittää rungon 2 ja runkoon 2 tuetun paikallaan pysyvän eli kiinteän ^ jauhinelementin 3 eli staattorin 3, jossa on jauhinpinta 4. Jauhinpinnassa 4 voi g olla teräharjoja ja niiden välissä teräuria. Jauhimessa 18 on edelleen akselin 7 o ja hyvin kaavamaisesti esitetyn moottorin 8 välityksellä esimerkinomaisesti 00 35 esimerkiksi nuolen A osoittamaan suuntaan pyörimään sovitettu jauhinele- mentti 9 eli roottori 9. Roottori 9 käsittää rungon 10 ja mahdollisista teräharjois- 11 ta ja teräurista muodostuvan jauhinpinnan 11. Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa roottorin 9 runko 10 on suurimmalta osaltaan onttorakenteinen siten, että roottorin 9 rungon 10 sisäpuolella jauhinpinnan 11 alapuolella on avonainen tila 21. Kuvion 2 mukainen jauhin 18 voi vielä käsittää säätörakenteen 5 staattorin 3 jauhinpinnan 4 ja roottorin 9 jauhinpinnan 11 välisen jauhintilan 12 suuruuden säätämiseksi nuolien B kaavamaisesti esittämässä suunnassa. Säätö voidaan toteuttaa ennestään tunnetuilla tavoilla, joissa säädetään ainakin toisen jauhinpinnan etäisyyttä toisesta jauhinpinnasta. Säädön mahdollistamiseksi säädettävä jauhinpinta on ositettu. Säätö on toteutettu esimerkiksi 10 ruuvi- tai kiilamekanismilla tai hydraulista kuormitusmekanismia käyttäen.

Jauhettava kuitumainen materiaali syötetään jauhimeen 18 syöttö-aukon 13 tai syöttöyhteen kautta nuolen C kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jauhimeen 18 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy suurimmalta osaltaan nuolien D osoittamalla tavalla avonaiseen tilaan 21 roottorin 9 jauhinpinnan 11 15 alapuolella ja sieltä roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostettujen aukkojen 14 kautta jauhintilaan 12, jossa kuitumaista materiaalia jauhetaan.

Aukkoja 14, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12, on sovitettu jauhinpintaan 11 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jau-20 hinalalle.

Koska roottorin 9 ja jauhimen 18 rungon 2 välistä tilaa ei ole täysin suljettu, voi osa kuvion 2 mukaiseen jauhimeen 18 syötettävästä kuitumaisesta materiaalista siirtyä jauhintilaan 12 nuolien F osoittamalla tavalla jauhintilan 12 ensimmäisestä reunasta 22. Jo jauhettua materiaalia poistuu jauhintilasta 12 25 sen toisesta reunasta 23 ja edelleen jauhimesta 18 ulos poistoyhteen 17 tai poistoaukon kautta nuolen E kaavamaisesti osoittamalla tavalla.

5 Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin 9

C\J

^ jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen 18 ensimmäisen jauhinpinnan ja jauhin- ° pinnan 11 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensimmäisen jauhinpinnan 00 30 läpi muodostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista | materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12. Kiinteän jauhinelementin 3 jauhin- ^ pinta 4 puolestaan muodostaa jauhimen 18 toisen jauhinpinnan.

g Kuviossa 3 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja osittain o poikkileikattuna eräs toinen lieriöjauhin 18. Kuvion 3 mukainen lieriöjauhin 00 35 muistuttaa rakenteeltaan kuvion 2 mukaista lieriöjauhinta, kuitenkin seuraavin poikkeuksin. Kuvion 3 mukaisessa jauhimessa 18 staattori 3 on tuettu jauhi- 12 men 1 runkoon 2 siten, että staattorin 3 ja rungon 2 väliin jää välitila 16. Lisäksi kuvion 3 mukaisessa jauhimessa 18 staattorin 3 jauhinpinnassa 4 on aukkoja 15 ja roottorin 9 jauhinpinta 11 on toteutettu ilman aukkoja 14. Jauhettava kuitumainen materiaali syötetään jauhimeen 18 syöttöyhteen 13 tai syöttöaukon 5 kautta nuolen C kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jauhimeen 18 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy nuolien D osoittamalla tavalla staattorin 3 jauhin-pinnan 4 läpi muodostettujen aukkojen 15 kautta jauhintilaan 12, jossa kuitumaista materiaalia jauhetaan.

Aukkoja 15, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voi-10 daan syöttää jauhintilaan 12, on sovitettu jauhinpintaan 4 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jau-hinalalle. Jo jauhettua materiaalia poistuu jauhintilasta 12 sen toisesta reunasta 23 ja edelleen jauhimesta 18 ulos poistoaukon 17 tai poistoyhteen kautta nuolen E kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Kuvion 3 mukaisessa suoritus-15 muodossa syötettäessä kuitumaista materiaalia jauhimeen kaikki jauhimeen syötettävä kuitumainen materiaali siirtyy staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi jauhintilaan 12.

Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin jauhinpinta muodostaa jauhimen 18 ensimmäisen jauhinpinnan. Kiinteän jau-20 hinelementin 3 jauhinpinta 4 puolestaan muodostaa jauhimen 18 toisen jauhinpinnan ja jauhinpinnan 4 läpi muodostetut aukot 15 muodostavat toisen jauhinpinnan läpi muodostetut toiset aukot, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12.

Syöttämällä jauhettavaa kuitupitoista materiaalia vaihtoehtoisesti 25 toisen jauhinpinnan eli staattorin jauhinpinnan läpi muodostettujen aukkojen kautta jauhintilaan saadaan kuitumaista materiaalia myös tällöin syötettyä jau-5 hintilaan aikaisempaa tehokkaammin ja tasaisemmin siten, että jauhettavan

C\J

^ materiaalin jakautuminen jauhintilassa on aikaisempaa tasaisempi. Samanai- ° kaisesti jauhimen tehokkuutta tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna voidaan edel-

CVJ

00 30 leen parantaa, kun mainittuja aukkoja on sovitettu mainittuun jauhinpintaan | ainakin 60 % osuudelle jauhinalaa.

^ Kuviossa 4 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja osittain g poikkileikattuna eräs levyjauhin 19, jota voidaan käyttää kuitumaisen materiaa- o Iin, kuten esimerkiksi paperin tai kartongin valmistukseen käytettävän materi- 00 35 aalin jauhamiseen. Kuviossa 4 esitetty jauhin 19 käsittää rungon 2 ja runkoon 2 tuetun paikallaan pysyvän eli kiinteän jauhinelementin 3 eli staattorin 3, jossa 13 on jauhinpinta 4. Jauhinpinnassa 4 voi olla aikaisemmin esitetyn tapaisesti te-räharjoja ja niiden välissä teräuria. Jauhimessa 19 on edelleen akselin 7 ja hyvin kaavamaisesti esitetyn moottorin 8 välityksellä esimerkinomaisesti esimerkiksi nuolen A osoittamaan suuntaan pyörimään sovitettu jauhinelementti 9 eli 5 jauhimen 19 roottori 9. Liikkuva jauhinelementti 9 käsittää rungon 10 ja mahdollisista teräharjoista ja teräurista muodostuvan jauhinpinnan 11. Jauhimeen 19 voi vielä kuulua kuviossa 4 selvyyden vuoksi esittämättä jätetty kuormitus-laite, jonka avulla akseliin 7 kiinnitettyä liikkuvaa jauhinelementtiä 9 voidaan liikuttaa edestakaisin nuolen B kaavamaisesti esittämällä tavalla kiinteän jau-10 hinelementin 3 jauhinpinnan 4 ja liikkuvan jauhinelementin 9 jauhinpinnan 11 välisen jauhintilan 12 ja samalla terävälin suuruuden säätämiseksi.

Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa roottorin 9 runko 10 on osittain onttorakenteinen siten, että roottorin 9 jauhinpinnan 11 takana on jonkin verran avonainen tila 21. Jauhettava kuitumainen materiaali syötetään jau-15 himeen 19 syöttöaukon 13 tai syöttöyhteen kautta nuolen C kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jauhimeen 19 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy nuolien D osoittamalla tavalla avonaiseen tilaan 21 roottorin 9 jauhinpinnan 11 taakse ja sieltä edelleen roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostettujen aukkojen 14 kautta jauhintilaan 12, jossa kuitumaista materiaalia jauhetaan. Jau-20 hettavan kuitumaisen materiaalin syöttäminen suoraan jauhintilaan 12 on estetty suojarakenteella 20.

Aukkoja 14, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12, on sovitettu jauhinpintaan 11 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jau-25 hinalalle.

Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin 9 5 jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen 19 ensimmäisen jauhinpinnan ja jauhin- C\J ....

^ pinnan 11 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensimmäisen jauhinpinnan ° läpi muodostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista

CVJ

^ 30 materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12. Kiinteän jauhinelementin 3 jauhin- | pinta 4 puolestaan muodostaa jauhimen 1 toisen jauhinpinnan. Jo jauhettua ^ materiaalia poistuu jauhintilasta 12 sen toisesta reunasta 23 ja edelleen jauhi- g mesta 19 ulos poistoyhteen 17 tai poistoaukon kautta nuolen E kaavamaisesti o osoittamalla tavalla, o 00 35 Kuviossa 5 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikki- leikattuna eräs toinen kartiojauhin 1. Kuviossa 6 on puolestaan esitetty kaava- 14 maisesti aksonometrisesti kuvattuna eräs kartiomainen jauhinpinta, jota voidaan käyttää kuvion 5 mukaisessa jauhimessa esimerkiksi roottorin jauhinpin-tana. Kuviossa 5 esitetty jauhin 1 muistuttaa rakenteeltaan kuvion 1 mukaista jauhinta 1, poiketen siitä kuitenkin siten, että staattorin 3 jauhinpinnassa 4 on 5 sen läpi muodostettuja aukkoja 15 ja että runko 2 on muodostettu siten, että rungon 2 ja runkoon 2 tuetun staattorin 3 väliin jää välitila 16, josta välitilasta 16 on järjestetty poistoyhde 17 tai poistoaukko jo jauhetun materiaalin poistamiseksi jauhimesta 1.

Jauhettava kuitumainen materiaali syötetään jauhimeen 1 syöttöau-10 kon 13 tai syöttöyhteen kautta nuolen C kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jauhimeen 1 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy suurimmalta osaltaan nuolien D osoittamalla tavalla roottorin 9 jauhinpinnan 11 alapuolella tai takana olevaan avonaiseen tilaan 21 ja sieltä edelleen roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostettujen aukkojen 14 läpi jauhintilaan 12. Jo jauhettu materiaali pääsee 15 puolestaan siirtymään jauhintilasta 12 staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi jauhimen 1 rungon 2 ja staattorin 3 välissä olevaan välitilaan 16, josta jauhettu materiaali poistetaan poistoyhteen 17 tai poistoaukon kautta ulos jauhimesta 1 nuolen E kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Koska roottorin 9 ja jauhimen 1 rungon 2 välistä tilaa ei ole täysin suljettu, voi osa kuvion 5 20 mukaiseen jauhimeen 1 syötettävästä kuitumaisesta materiaalista siirtyä jauhintilaan 12 nuolen F osoittamalla tavalla jauhintilan 12 ensimmäisestä reunasta 22. Jo jauhettua materiaalia voi myös poistua jauhintilasta 12 sen toisesta reunasta 23, josta on yhteys jauhimen 1 rungon 2 ja staattorin 3 välissä olevaan välitilaan 16.

25 Kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa roottorin 9 jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinpinnan ja roottorin 9 jauhinpinnan 11 5 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensimmäisen jauhinpinnan läpi muo-

C\J

^ dostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhettavaa materiaalia syötetään ° jauhimen jauhinpintojen välissä olevaan jauhintilaan. Edelleen kuvion 1 mukai- 00 30 sessa suoritusmuodossa staattorin 3 jauhinpinta 4 muodostaa jauhimen toisen | jauhinpinnan ja staattorin 3 jauhinpinnan 4 läpi muodostetut aukot 15 muodosti- tavat toisen jauhinpinnan läpi muodostetut toiset aukot, joiden kautta jauhinti- g lassa jauhettua kuitumaista materiaalia poistetaan jauhintilasta.

o Aukkoja 14, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voi- 00 35 daan syöttää jauhintilaan 12 tai aukkoja 15 joiden kautta jo jauhettua kuitu maista materiaalia voidaan poistaa jauhintilasta 12, on sovitettu jauhinpintoihin 15 4 ja 11 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle. Kuvioon 1 verrattuna on nyt vielä huomionarvoista se, että kuviossa 5 jauhimen 1 kartiorakenteen halkaisijaltaan suurempi pää on nyt suunnattu kohti jauhettavan kuitumateriaalin syöttösuuntaa jauhi- 5 men 1 sisään ja kartiorakenteen halkaisijaltaan pienempi pää on suunnattu poispäin jauhettavan materiaalin syöttösuunnasta jauhimen 1 sisään.

Kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa roottorin 9 jauhinpinnassa 11 olevien aukkojen 14 ansiosta jauhettava kuitumainen materiaali saadaan syötettyä tehokkaasti jauhintilaan 12, jolloin kuitumainen materiaali saadaan 10 jauhettua aikaisempaa tehokkaammin. Lisäksi roottorin 9 jauhinpinnassa 11 olevien aukkojen 14 ansiosta jauhettava kuitumainen materiaali saadaan syötettyä jauhintilaan 12 myös aikaisempaa tasaisemmin siten, että jauhettavan materiaalin jakautuminen jauhintilassa 12 on aikaisempaa tasaisempi, mikä myös osaltaan nostaa jauhatuksen tehokkuutta ja siten jauhimen kapasiteettia. 15 Jauhimen 1 staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 ansiosta jo jauhettua massaa saadaan siirrettyä pois jauhintilasta 12 aikaisempaa tehokkaammin, täten vähentäen jauhimen tukkeutumiseen liittyvää riskiä ja siten myös osaltaan tehostaen jauhimen toimintaa.

Kuviossa 7 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikki-20 leikattuna eräs kolmas kartiojauhin 1. Kuviossa 7 esitetty kartiojauhin 1 poikkeaa kuviossa 5 esitetystä kartiojauhimesta siten, että kuviossa 7 esitetyn jauhimen kartiorakenteen kaltevuussuunta on päinvastainen suhteessa kuviossa 5 esitetyn jauhimen kartiorakenteen kaltevuussuuntaan. Toisin sanoen, kuvion 7 mukaisessa jauhimessa kartiorakenteen halkaisijaltaan suurempi pää on 25 suunnattu poispäin jauhettavan materiaalin syöttösuunnasta jauhimen sisään kun taas kuviossa 5 esitetyssä jauhimessa kartiorakenteen halkaisijaltaan suu-o rempi pää on suunnattu kohti jauhettavan materiaalin syöttösuuntaa jauhimen

CVJ

^ sisään. Lisäksi kuviossa 7 esitetyn jauhimen roottorin 9 runko 10 on rakenteel- ° taan vastaava kuin kuviossa 1, minkä seurauksena avonainen tila roottorin 9

CVJ

00 30 jauhinpinnan 11 alapuolella tai takana on pienempi kuvion 7 mukaisessa jau- | himessa verrattuna kuvion 5 mukaiseen jauhimeen. Muuten kuviossa 7 esiin- ^ tyvän jauhimen toiminta vastaa kuviossa 5 esitetyn jauhimen toimintaa, g Kuviossa 8 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikki- o leikattuna eräs neljäs kartiojauhin 1 kuitumaisen materiaalin jauhamiseen. Ku- 00 35 viossa 8 esitetty kartiojauhin vastaa perusrakenteeltaan kuviossa 7 esitettyä jauhinta, mutta kuviossa 8 esitetyn jauhimen toiminta on päinvastainen kuvios- 16 sa 7 esitettyyn jauhimeen verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että kuviossa 8 esitetyssä jauhimessa syöttöyhde 13 tai syöttöaukko kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi jauhimeen on järjestetty jauhimen 1 ulkokehälle ja poistoaukko 17 tai poistoyhde jo jauhetun materiaalin poistamiseksi jauhimesta on järjestet-5 ty jauhimen 1 keskiosalle siihen kohtaan, missä kuviossa 7 esitetyssä jauhimessa on syöttöaukko 13 jauhettavan materiaalin syöttämiseksi jauhimeen. Kuvion 8 mukaisessa jauhimessa jauhettava kuitumainen materiaali siis syötetään ensin jauhimen 1 syöttöyhteen 13 tai syöttöaukon kautta jauhimen 1 rungon 2 ja jauhimen 1 staattorin 3 välissä olevaan välitilaan 16, josta jauhettava 10 materiaali edelleen siirtyy jauhintilaan 12 jauhimen staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi. Jauhettua materiaalia puolestaan poistetaan jau-hintilasta 12 suurimmalta osaltaan roottorin 9 jauhinpinnassa 11 olevien aukkojen 14 kautta ja mahdollisena vuotovirtana pieneltä osin kuviossa 8 katsottuna jauhintilan 12 oikeanpuoleisesta päästä, joka kuvioihin 1, 5 ja 7 verrattuna vas-15 taa jauhintilan 12 ensimmäistä reunaa ja edelleen roottorin 9 ja jauhimen 1 rungon 2 välisestä tilasta ulos jauhimesta nuolella E kaavamaisesti esitetyllä tavalla.

Kuvion 8 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin 9 eli roottorin 9 jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinpinnan 20 ja roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhin-tilassa 12 jauhettua kuitumaista materiaalia poistetaan jauhintilasta. Edelleen kuvion 8 mukaisessa suoritusmuodossa kiinteän jauhinelementin 3 eli staattorin 3 jauhinpinta 4 muodostaa jauhimen toisen jauhinpinnan ja staattorin 3 jau-25 hinpinnan 4 läpi muodostetut aukot 15 muodostavat toisen jauhinpinnan läpi muodostetut toiset aukot, joiden kautta jauhettavaa materiaalia syötetään jau-5 himen jauhinpintojen välissä olevaan jauhintilaan 12. Lisäksi kuvion 8 mukai-

(M

^ sessa suoritusmuodossa aukkoja 15, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista ° materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12, on sovitettu jauhinpintaan 4 aina-

C\J

^ 30 kin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle ja edullisimmin koko | jauhinalalle. Vastaavasti aukkoja 14, joiden kautta jauhettua materiaalia voi- daan poistaa jauhintilasta 12, on sovitettu jauhinpintaan 11 ainakin 60 % g osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko o jauhinalalle.

^ 35 Kuviossa 9 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikki- leikattuna eräs kolmas lieriöjauhin 18 kuitumaisen materiaalin, kuten paperin 17 tai kartongin valmistukseen käytettävän materiaalin jauhamiseen. Kuviossa 9 esitetty jauhin 18 muistuttaa rakenteeltaan kuviossa 3 esitettyä lieriöjauhinta. Kuviossa 9 esitetty jauhin poikkeaa kuitenkin kuviossa 3 esitetystä jauhimesta siten, että kuviossa 9 esitetyn jauhimen 18 roottorin 9 jauhinpinta 11 käsittää 5 jauhinpinnan 11 läpi ulottuvia aukkoja 14. Jauhettava kuitumainen materiaali voidaan syöttää jauhimeen 18 syöttöaukon 13 tai syöttöyhteen kautta nuolen C osoittamalla tavalla. Jauhimeen 18 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy suurimmalta osaltaan roottorin 9 jauhinpinnan 11 alapuolella tai takana olevaan avonaiseen tilaan ja roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostettujen aukkojen 10 14 läpi jauhintilaan 12 nuolien D osoittamalla tavalla. Jo jauhettu materiaali pääsee puolestaan poistumaan jauhintilasta 12 staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi jauhimen 18 rungon 2 ja staattorin 3 välissä olevaan välitilaan 16, josta jauhettu materiaali poistetaan poistoyhteen 17 tai poistoau-kon kautta ulos jauhimesta 18 nuolen E kaavamaisesti osoittamalla tavalla. 15 Koska roottorin 9 ja jauhimen 18 rungon 2 välistä tilaa ei ole täysin suljettu, voi osa jauhimeen 18 syötettävästä kuitumaisesta materiaalista siirtyä jauhintilaan 12 nuolien F osoittamalla tavalla kuviossa 9 katsottuna jauhintilan 12 ensimmäisestä reunasta 22. Lisäksi jo jauhettua materiaalia voi myös poistua jauhintilasta 12 kuviossa 9 katsottuna terävälin 12 toisesta reunasta 23, josta on yh-20 teys jauhimen 18 rungon 2 ja staattorin 3 välissä olevaan välitilaan 16.

Kuvion 9 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin 9 eli roottorin 9 jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinpinnan ja roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensimmäisen jauhinpinnan läpi muodostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhet-25 tavaa materiaalia syötetään jauhimen jauhinpintojen välissä olevaan jauhinti-laan. Edelleen kuvion 9 mukaisessa suoritusmuodossa kiinteän jauhinelemen-5 tin 3 eli staattorin 3 jauhinpinta 4 muodostaa jauhimen toisen jauhinpinnan ja

C\J

^ staattorin 3 jauhinpinnan 4 läpi muodostetut aukot 15 muodostavat toisen jau- ° hinpinnan läpi muodostetut toiset aukot, joiden kautta jauhintilassa 12 jauhet- 00 30 tua kuitumaista materiaalia poistetaan jauhintilasta.

| Lisäksi kuvion 9 mukaisessa suoritusmuodossa aukkoja 14, joiden ^ kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voidaan syöttää jauhintilaan 12, on g sovitettu jauhinpintaan 11 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % o osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle. Vastaavasti aukkoja 15, 00 35 joiden kautta jauhettua materiaalia voidaan poistaa jauhintilasta 12, on sovitet- 18 tu jauhinpintaan 4 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle ja edullisimmin koko jauhinalalle.

Kuvion 9 mukaisessa lieriöjauhimessa 18 kuitumaisen materiaalin syöttö jauhimeen voidaan järjestää myös siten, että jauhettava kuitumainen 5 materiaali syötetään välitilaan 16 ja sieltä edelleen staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi jauhintilaan 12 ja jo jauhettua materiaalia poistetaan jauhintilasta 12 roottorin 9 jauhinpinnassa 11 olevien aukkojen 14 läpi. Tällöin syöttöyhde tai syöttöaukko jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi jauhimeen ja poistoyhde tai poistoaukko jo jauhetun kuitumaisen materiaalin 10 poistamiseksi jauhimesta vaihtavat paikkaa keskenään.

Kuviossa 10 on esitetty kaavamaisesti sivusta katsottuna ja poikki-leikattuna eräs toinen levyjauhin 19. Kuviossa 10 esitetty jauhin 19 muistuttaa rakenteeltaan kuvion 4 mukaista jauhinta. Poiketen kuitenkin kuvion 4 mukaisen levyjauhimen rakenteesta kuvion 10 mukaisessa jauhimessa on staattorin 15 3 jauhinpinnan 4 läpi muodostettuja aukkoja 15 ja staattorin 3 ja jauhimen 19 rungon 2 välissä on välitila 16.

Jauhettava kuitumainen materiaali syötetään jauhimeen 19 syöttö-aukon 13 tai syöttöyhteen kautta nuolen C kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jauhimeen 19 syötetty kuitumainen materiaali siirtyy nuolien D osoittamalla 20 tavalla roottorin 9 jauhinpinnan 11 takana olevaan avonaiseen tilaan 21, ja sieltä edelleen nuolien D osoittamalla tavalla roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostettujen aukkojen 14 kautta jauhintilaan 12. Jo jauhettu materiaali pääsee puolestaan siirtymään staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi jauhimen 19 rungon 2 ja staattorin 3 välillä olevaan välitilaan 16, josta jau-25 hettu materiaali poistetaan poistoyhteen 17 tai poistoaukon kautta ulos jauhi-mesta 19 nuolen E kaavamaisesti osoittamalla tavalla. Jo jauhettua materiaalia 5 voi myös poistua jauhintilasta 12 jauhinpintojen 4, 11 ulkokehältä, josta on

C\J

^ myös yhteys jauhimen 19 rungon 2 ja staattorin 3 välissä olevaan välitilaan 16.

° Jauhimeen syötettävän jauhettavan materiaalin siirtyminen syöttöaukosta 13 00 30 suoraan jauhintilaan 12 on estetty suojarakenteella 20.

| Kuvion 10 mukaisessa suoritusmuodossa liikkuvan jauhinelementin ^ 9 eli roottorin 9 jauhinpinta 11 muodostaa jauhimen ensimmäisen jauhinpinnan g ja roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi muodostetut aukot 14 muodostavat ensim- o mäisen jauhinpinnan läpi muodostetut ensimmäiset aukot, joiden kautta jauhet- 00 35 tavaa materiaalia syötetään jauhimen jauhinpintojen välissä olevaan jauhinti laan. Edelleen kuvion 10 mukaisessa suoritusmuodossa kiinteän jauhinele- 19 mentin 3 eli staattorin 3 jauhinpinta 4 muodostaa jauhimen toisen jauhinpinnan ja staattorin 3 jauhinpinnan 4 läpi muodostetut aukot 15 muodostavat toisen jauhinpinnan läpi muodostetut toiset aukot, joiden kautta jauhintilassa 12 jauhettua kuitumaista materiaalia poistetaan jauhintilasta.

5 Aukkoja 14, joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia voi daan syöttää jauhintilaan 12, on sovitettu jauhinpintaan 11 ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jau-hinalalle.

Vastaavalla tavalla kuin jo yllä esitettiin kartiojauhimien ja lie-10 riöjauhimien yhteydessä, myös levyjauhimien tapauksessa kuitumaisen materiaalin syöttö levyjauhimeen 19 voidaan järjestää siten, että jauhettavaa kuitumaista materiaalia syötetään välitilaan 16, josta se siirtyy staattorin 3 jauhin-pinnassa 4 olevien aukkojen 15 läpi jauhintilaan 12. Jo jauhettu materiaali voidaan puolestaan poistaa jauhintilasta 12 roottorin 9 jauhinpinnassa 11 olevien 15 aukkojen 14 läpi. Tällöin syöttöaukko 13 tai syöttöyhde 13 jauhettavan kuitumaisen materiaalin syöttämiseksi jauhimeen 19 ja poistoyhde 17 tai poistoauk-ko jo jauhetun kuitumaisen materiaalin poistamiseksi jauhimesta 19 vaihtavat keskenään paikkaa.

Kuviossa 11 on esitetty kaavamaisesti eräs viides kartiojauhin 1 si-20 vusta katsottuna ja poikkileikattuna. Kuvion 11 mukainen kartiojauhin muistuttaa rakenteeltaan ja toiminnaltaan kuvion 5 mukaista kartiojauhinta, kuitenkin sillä erotuksella, että kuvion 11 mukaisessa kartiojauhimessa roottorin 9 rakenne on suljettu, eli roottorin 9 jauhinpinnan 11 alapuolella tai takana ei ole minkäänlaista avonaista tilaa 21 eikä roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi ole muo-25 dostettu minkäänlaisia aukkoja.

Kuvion 11 mukaista jauhinta käytettäessä jauhimeen 1 syöttöaukon o 13 tai syöttöyhteen 13 kautta syötettävä kuitumainen materiaali virtaa koko

CvJ

^ tilavuudeltaan jauhintilaan 12 sen ensimmäisen reunan 22 kautta. Jauhintilas- ^ sa 12 jo jauhettua materiaalia poistetaan jauhintilasta 12 staattorin 3 jauhin- 00 30 pinnassa 4 olevien aukkojen 15 kautta välitilaan 16, josta se edelleen poiste- | taan jauhimesta 1 poistoyhteen 17 tai poistoaukon kautta. Osa jauhetusta ma- ^ teriaalista voi poistua jauhimesta 1 jauhintilan 12 toisesta reunasta 23.

§ Kuviossa 12 on esitetty kaavamaisesti eräs kolmas levyjauhin 19 βίο vusta katsottuna ja poikkileikattuna. Kuvion 12 mukainen levyjauhin muistuttaa 00 35 rakenteeltaan ja toiminnaltaan kuvion 10 mukaista levyjauhinta, kuitenkin sillä erotuksella, että kuvion 12 mukaisessa levyjauhimessa roottorin 9 rakenne on 20 suljettu, eli roottorin 9 jauhinpinnan 11 alapuolella tai takana ei ole minkäänlaista avonaista tilaa 21 eikä roottorin 9 jauhinpinnan 11 läpi ole muodostettu minkäänlaisia aukkoja.

Kuvion 12 mukaista jauhinta käytettäessä jauhimeen 19 syöttöau-5 kon 13 tai syöttöyhteen 13 kautta syötettävä kuitumainen materiaali virtaa koko tilavuudeltaan jauhintilaan 12 sen ensimmäisen reunan 22 kautta, koska nyt suojarakenne 20 on luonnollisesti poistettu kuitumaisen materiaalin syötön mahdollistamiseksi. Jauhintilassa 12 jo jauhettua materiaalia poistetaan jauhin-tilasta 12 staattorin 3 jauhinpinnassa 4 olevien aukkojen 15 kautta välitilaan 10 16, josta se edelleen poistetaan jauhimesta 1 poistoyhteen 17 tai poistoaukon kautta. Osa jauhetusta materiaalista voi poistua jauhimesta 1 myös jauhintilan 12 toisesta reunasta 23.

Kuvioissa 1-12 esitettyjen esimerkkien lisäksi myös sellainen ratkaisu on mahdollinen, missä kaikki jauhettava kuitupitoinen materiaali syöte-15 tään jauhintilaan ainoastaan jauhintilan reunan kautta ja jo jauhettu materiaali poistuu joko kokonaisuudessaan tai pääosaltaan liikkuvan jauhinelementin jauhinpinnassa olevien aukkojen kautta. Tällöin kiinteässä jauhinelementissä tai kyseisen liikkuvan jauhinelementin jauhinpinnalle vastakkaisessa toisessa liikkuvassa jauhinpinnassa, ei ole aukkoja, joiden kautta materiaalia voisi virra-20 ta jauhintilaan tai sieltä pois.

Ratkaisun mukaisessa jauhimessa jauhettavan kuitumateriaalin syöttö jauhintilaan tapahtuu ainakin pääasiassa siis joko liikkuvan jauhinelementin jauhinpinnassa tai kiinteän jauhinelementin jauhinpinnassa olevien aukkojen kautta tai vaihtoehtoisesti jo jauhetun kuitumaisen materiaalin poisto 25 jauhintilasta tapahtuu pääasiassa siis joko liikkuvan jauhinelementin jauhinpin-nassa tai kiinteän jauhinelementin jauhinpinnassa olevien aukkojen kautta. On 5 kuitenkin myös mahdollista, että kaikissa edellä esitetyissä jauhintyypeissä on

C\J

^ ainoastaan liikkuvia jauhinpintoja eikä ollenkaan kiinteitä jauhinpintoja, jolloin ° siis toinen liikkuva jauhinpinta muodostaa jauhimen toisen jauhinpinnan. Täl- 00 30 löin esimerkiksi levyjauhimessa vastakkaiset jauhinpinnat kumpikin pyörivät | erikseen akselin välityksellä vastakkaisiin suuntiin.

^ Syöttämällä jauhettavaa kuitumaista materiaalia jauhinpinnan läpi g saadaan jauhettava materiaali syötettyä tasaisesti jauhintilaan. Lisäksi varmis- o tetaan jauhettavan materiaalin virtaus jauhintilan kautta materiaalin syötöstä 00 35 sen poistoon, jolloin aikaisempaa suurempi osa kuiduista joutuu jauhatuksen kohteeksi. Poistamalla jo jauhettua materiaalia vastakkaisen jauhinpinnan läpi 21 voidaan pienentää jauhettavan materiaalin ja jo jauhetun materiaalin virtausta jauhinpinnan suunnassa, mikä pienentää jauhimessa syntyviä painehäviöitä ja vaikuttaa siis tuotantoa lisäävästi. Jauhettavan materiaalin syöttönopeudella ja liikkuvan jauhinpinnan liikenopeudella voidaan vaikuttaa jauhatusasteeseen eli 5 siihen, kuinka paljon jauhatuskäsittelyä kuidut kohtaavat. Syöttämällä jauhettavaa materiaalia joko liikkuvan tai kiinteän jauhinpinnan läpi ja samanaikaisesti poistamalla jo jauhettua materiaalia vastakkaisen jauhinpinnan läpi saadaan kuitenkaan aikaan merkittävimmät edut jauhimen ja jauhatuksen kokonaistoiminnan kannalta.

10 Edelleen ratkaisun ansiosta kuidutettavan materiaalin virtaus jau hinpinnan tason tai tangentin suunnassa pienenee, jolloin jauhinpinnan suunnittelussa voidaan pääasiassa keskittyä kuiduille kohdistettavan jauhatusvaiku-tuksen optimointiin, kun jauhinpinnan merkitys jauhettavan materiaalin ja jo jauhetun materiaalin kuljetukseen on vähäisempi. Tämän ansiosta materiaalin 15 kuljetus jauhinpinnalla voidaan järjestää aikaisempaa pienemmillä painehävi-öillä aikaisempaa väljemmissä jauhimen syöttö-ja poistokanavissa, minkä seurauksena jauhimen tehohäviöt ovat aikaisempaa pienempiä.

Mikäli kaiken jauhimeen syötetyn kuitumaisen materiaalin halutaan kulkevan jauhinpinnan läpi jauhintilaan, voidaan kuvioissa 4 ja 10 esitettyjen 20 levyjauhimien tapaan myös kartio- ja lieriöjauhimiin järjestää erilaisia suojarakenteita, jotka estävät syötettävän kuitumaisen materiaalin virtauksen suoraan jauhintilaan. Vastaavasti, mikäli kaiken jo jauhetun materiaalin halutaan poistuvan jauhintilasta jauhinpinnan läpi, voidaan jauhimiin järjestää erilaisia suojarakenteita estämään jo jauhetun materiaalin poistuminen suoraan jauhintilasta 25 sen reunan kautta.

Staattorin 3 jauhinpinnan 4 läpi muodostetut aukot 15 ja roottorin 9 o jauhinpinnan 11 läpi muodostetut aukot 14 voidaan muodostaa pelkästään c\j ^ jauhinpinnassa olevien teräharjojen 5 läpi, pelkästään jauhinpinnassa olevien ° teräurien 6 läpi tai sekä jauhinpinnassa olevien teräharjojen 5 että teräurien 6

C\J

^ 30 läpi.

| Jauhinpintoihin muodostettavien aukkojen 14 ja 15 muoto, koko, ^ suuntaus ja pinta-alan suhde jauhinpinnan kokonaispinta-alaan voi vaihdella g usealla eri tavalla. Kuviossa 6 esitetyssä suoritusmuodossa aukot 14 ovat pit- o känomaisia, olennaisesti poikittaisessa suunnassa teräharjojen ja teräurien ™ 35 kulkusuuntaan nähden suunnattuja. Aukot voisivat kuitenkin olla myös esimer kiksi pyöreitä, soikeita tai erilaisten monikulmioiden muotoisia. Lisäksi niiden 22 kulkusuunta voi olla täysin teräharjojen 5 ja teräurien 6 suuntainen, kohtisuorassa suunnassa teräharjojen ja teräurien kulkusuuntaan tai missä tahansa kulmasuunnassa näiden kahden esitetyn suunnan välillä. Aukkojen koko tai niiden pinta-ala voi vaihdella monella eri tavalla, Voi olla paljon pieniä aukkoja 5 tai vähemmän isoja aukkoja. Lisäksi aukkojen kokonaispinta-ala suhteessa jauhinpinnan pinta-alaan voi vaihdella usealla eri tavalla ja on edullisesti välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10 - 40 %. Lisäksi kaikki edellä mainitut aukkojen piirteet voivat poiketa toisistaan kiinteän jauhinpinnan ja liikkuvan jauhinpinnan välillä. Kuvioissa 23 ja 24 on esitetty jauhinpinta, jos-10 sa aukot 14 ovat muodoltaan pyöreitä.

Kuvioissa 13 - 18 on vielä esitetty kaavamaisesti eräitä kartiomaisia jauhinpintoja, joissa on pitkänomaisia aukkoja 14. Pitkänomaisilla aukoilla tarkoitetaan aukkoja, joilla voidaan katsoa olevan tietty pituussuunta eli suunta, jossa suunnassa aukon reunojen välinen etäisyys on suurempi kuin aukon 15 reunojen välinen etäisyys suunnassa, joka on kyseiselle suunnalle olennaisesti poikittainen suunta. Kuvioiden 13 ja 14 suoritusmuodossa pitkänomaiset aukot kulkevat olennaisesti jauhinpinnan keskiakselin tai akselin suuntaisesti. Kuvioiden 15 ja 16 suoritusmuodossa pitkänomaiset aukot kulkevat vinossa asennossa jauhinpinnan keskiakseliin nähden ja kuvioiden 17 ja 18 suoritusmuo-20 dossa pitkänomaiset aukot kulkevat olennaisesti poikittaisessa suunnassa jauhinpinnan keskiakseliin nähden. Kuvioissa 13 - 18 on jauhinpintojen esitetty olevan jauhimen roottorin jauhinpintoja mutta aivan yhtä hyvin ne voisivat olla jauhimen staattorin jauhinpintoja.

Pitkänomaiset aukot 14 voidaan siis sovittaa kuvioiden 13 ja 14 esit-25 tämällä tavalla olennaisesti samansuuntaisiksi jauhinpinnan keskiakselin suh-teen mutta tekemällä aukot 14 pitkänomaisiksi ja sovittamalla pitkänomaiset 5 aukot jauhinpinnalle vinoon kulmaan jauhinterän akselin suuntaan nähden

C\J

^ saadaan aikaan optimaalinen suuri aukkojen virtauspoikkipinta-ala siten, että ^ jauhatukseen osallistuva jauhinpinta-ala on suuri. Pitkänomaiset aukot vievät 00 30 vain vähän jauhinalaa tai vievät jauhinalaa tavalla, joka ei vähennä jauhimen £ tehokkuutta. Pitkänomaisesti aukotetulla jauhinterällä voidaan tuottaa korkea- laatuista, suuren vetolujuuden ja repäisylujuuden omaavaa massaa. Näiden § lisäksi saadaan aikaan tasainen materiaalivirta koko jauhinalaan. Myös staatto- 00 o rin ja roottorin läpi muodostuvan suoran virtauskanavan eli kanavan, jonka 00 35 kautta muodostuu näköyhteys staattori- ja roottoriterän läpi, virtauspoikkipinta- ala muodostuu pieneksi suhteessa aukkojen virtauspinta-alaan yhteensä, joi- 23 loin jauhettava materiaali saa tehokkaan jauhatuskäsittelyn eikä voi merkittävissä määrin läpäistä jauhinta tulematta jauhetuksi. Lisäksi staattorin ja roottorin läpi muodostuvan suoran virtauskanavan sijainti muuttuu jauhinta käytettäessä koko ajan, jolloin koko jauhinpinta hyödynnetään jauhatukseen. Vinoista 5 aukoista voidaan myös muodostaa pumppausvaikutus tai vaihtoehtoisesti pidättävä vaikutus jauhimeen syötettävään ja/tai jauhimesta poistettavaan materiaaliin, jolla tarpeen mukaan voimistetaan tai hidastetaan materiaalin liikettä haluttuun suuntaan. Tällä voidaan myös ylläpitää jauhettavan materiaalin flui-disointia. Syöttävän jauhinpinnan pitkänomaiset aukot voidaan muodostaa si-10 ten, että pitkänomaisen aukon pituudelle kuuluu ainakin kaksi teräharjaa ja niiden välinen ura, joiden vaikutuksesta jauhettava massa jakautuu optimaalisesti jauhintilaan, jolloin saadaan aikaan hallittu, valittuja optimaalinen viipymä jauhintilassa ja tämän jälkeen jauhetun materiaalin poistuminen terävälistä vastakkaisen jauhinpinnan tai teräpinnan aukkojen kautta. Tuloksena saadaan 15 haluttu jauhatuskäsittely.

Kun liikkuva jauhinpinta on järjestetty sisemmäksi jauhinpinnaksi, mikä on mahdollista lieriö-ja kartiojauhimen tapauksessa, aikaansaa se materiaalivirtaan keskipakovoiman kautta pumppausvaikutuksen, joka tehostaa jauhettavan materiaalin siirtymistä jauhintilaan. Pumppausvaikutusta voi edelleen 20 tehostaa tai pienentää aukon tai aukkoa edeltävän rakenteen suuntauksella tai virtauksellisella muotoilulla, koska liikkuvassa jauhinpinnassa olevan aukon materiaalivirtaa työntävät seinämät aiheuttavat materiaalivirtaan seinämän normaalin suuntaisen voimaresultantin. Kun liikkuva jauhinpinta on järjestetty ulommaksi jauhinpinnaksi voidaan aukon läpi tapahtuvaan läpivirtaukseen vai-25 kuttaa vastaavasti aukon suuntauksella. Myös levyjauhimen tapauksessa voi-daan liikkuvan jauhinpinnan aukon läpi tapahtuvaa virtausta tehostaa keskipa-5 kovoiman avulla suuntaamalla aukkoa ainakin jonkin verran säteen suuntaan.

C\J

^ Kiinteä jauhinpinta ei tuota virtausta keskipakovoiman kautta, mutta virtausta ° kiinteän jauhinpinnan läpi voidaan pienentää vähän tai paljon aukon suuntauk- 00 30 sella aukon seinämien kautta materiaalivirtaan välittyvien voimien kautta | Kuvio 19 esittää vielä kaavamaisesti erästä kartiomaista jauhinpin- ^ taa sivusta katsottuna ja kuvio 20 esittää kaavamaisesti kuvion 19 mukaista g jauhinpintaa aksonometrisesti kuvattuna. Kuvioissa 19 ja 20 jauhinpinnan on o esitetty olevan jauhimen roottorin jauhinpinta mutta aivan yhtä hyvin se voisi 00 35 olla jauhimen staattorin jauhinpinta. Kuvioiden 19 ja 20 mukaisessa suoritus muodossa jauhinpinta 11 on muodostettu jauhimen keskiakseliin nähden vi- 24 noon asentoon ja jauhinpinnan kehän suunnassa toisiinsa nähden etäisyyden päähän sovitetuista tangoista tai särmistä, jotka muodostavat jauhinpinnan 11 teräharjat 5. Teräharjat 5 on tuettu jauhinpinnan 11 päissä oleviin tukirakenteisiin 24 tai tukirenkaisiin 24. Teräharjojen 5 väliin jää koko teräharjojen 5 pituu-5 den ylitse ulottuvat pitkänomaiset aukot 14. Kuvioiden 19 ja 20 esittämässä suoritusmuodossa voidaan siis katsoa, että pitkänomaiset aukot 14 ulottuvat koko teräharjojen välissä olevien urien pituudelle siten, että urien pohja on kokonaisuudessaan katettu jauhinpinnan 11 läpi ulottuvalla pitkänomaisella aukolla 14. Tässä toteutuksessa aukkoja on tiheässä, joten jauhettava materiaali 10 ohjautuu tehokkaasti suoraan kullekin teräharjalle jauhettavaksi, jolloin jauhin-terät hyödynnetään tehokkaasti jauhatuskäsittelyn tuottamiseen.

Kuvioissa 19 ja 20 teräharjat muodostavien tankojen, särmien tai lankojen poikkipinta voi olla muodoltaan esimerkiksi suorakaide kuten kuviossa esitetty, nelikulmio, kolmio tai muu poikkipintamuoto. Päätyjen lisäksi myös 15 rakenteen keskialueelle voidaan sijoittaa rakennetta vahvistavia tukirenkaita. Rakenne kiinnitetään jauhimen runkoon edullisesti päädyissä olevien tukirenkaiden kautta, mutta voidaan kiinnittää myös rakenteen keskellä olevien tukirenkaiden kautta tai molemmista. Langat sijoitetaan edullisesti 0-30 asteen kulmaan keskiakseliin nähden. Lankojen leveydet ja lankojen väliset etäisyydet 20 voidaan valita jauhettavan kuitumateriaalin perusteella sopivaksi. Lankojen väliin muodostuvat aukot voivat olla säteen suuntaiset tai kallistettu jompaan kumpaan suuntaan. Aukot eli virtauskanavat voivat muodostua ääritapauksessa koko rakenteen pituiseksi.

Kuvio 21 esittää vielä kaavamaisesti sivusta katsottuna kartiojauhi-25 meen jauhinpintaan soveltuvaa teräsegmenttiä sivusta katsottuna ja kuvio 22 esittää kaavamaisesti osan kuvion 21 mukaisen teräsegmentin jauhinpinnasta 5 poikkileikattuna. Kuvioissa 21 ja 22 esitetty teräsegmentti soveltuu muodosta-

C\J

^ maan osan esimerkiksi kartiomaisen jauhimen roottorin jauhinpinnasta. Sovit- ° tamalla kuvion 21 mukaisia teräsegmenttejä sopiva määrä vierekkäin muodos- 00 30 tuu yhtenäinen kartiomainen jauhinpinta. Kuvioiden 21 ja 22 mukaisessa sovel- | lutusmuodossa jauhinpinnan läpi tehdyt aukot ovat pitkänomaisia mutta voisi- ^ vat olla myös muunkin muotoisia. Vastaavankaltaisia teräsegmenttejä voidaan g luonnollisesti käyttää myös staattorin jauhinpinnan muodostamiseksi. Te- o räsegmenteistä tehtyjä jauhinpintoja voidaan luonnollisesti käyttää myös lieriö- 00 35 ja levyjauhimien yhteydessä.

25

Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombinaatioiden muodostamiseksi.

5 Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Kaikissa kuvioissa esitetyissä suoritusmuodoissa jau-himien jauhinpinnoissa on käytetty teräharjoja ja niiden välissä olevia teräuria jauhinpinnan muodostamiseksi, mutta selvää tietenkin on, että jauhimen jau-10 hinpinnat voidaan muodostaa myös siten, että esimerkiksi ainoastaan yhdessä jauhinpinnassa on teräharjoja ja niiden välissä teräuria. Edelleen on selvää, että jauhinpinnan käsittäessä teräharjoja ja niiden välissä olevia teräuria, niin teräharjojen yläpinnassa eli siinä pinnassa, joka suuntautuu kohti vastakkaista jauhinpintaa, voi olla pienempiä teräharjoja ja niiden välissä teräuria. Edelleen 15 on selvää, että kuvioissa esitetty jauhintilan ensimmäinen reuna voidaan niin haluttaessa määrittää toiseksi reunaksi ja toinen reuna ensimmäiseksi reunaksi.

't δ c\j O) o C\l

CM

X

cc

CL

o co o o

CM

Claims (20)

1. Jauhin (1, 18, 19) kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi, joka jauhin käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan (11) ja ainakin yhden toisen jauhinpinnan (4), jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastak-5 käin toistensa suhteen siten, että niiden väliin muodostuu jauhintila (12), johon kuidutettava materiaali on sovitettu syötettäväksi ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta (11) tai toinen jauhinpinta (4) on sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhinpinnan suhteen ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta käsittää teräharjoja (5) ja niiden 10 välissä teräuria (6), tunnettu siitä, että ensimmäisessä jauhinpinnassa (11) on ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja (14), joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jau-hintilaan (12) tai että toisessa jauhinpinnassa (4) on toisen jauhinpinnan (4) 15 teräharjojen (5) läpi muodostettuja toisia aukkoja (15), joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhinti-laan(12) tai että ensimmäisessä jauhinpinnassa (11) on ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja (14), joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhi-20 men jauhintilasta (12) tai että toisessa jauhinpinnassa (4) on toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettuja toisia aukkoja (15), joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhimen jauhintilasta (12) tai että ensimmäisessä jauhinpinnassa (11) on sen teräharjojen (5) läpi muodostettuja ensimmäisiä aukkoja (14), joiden kautta jauhettavaa kuitu-25 maista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan (12) ja toi-^ sessa jauhinpinnassa (4) on sen teräharjojen (5) läpi muodostettuja toisia auk- δ koja (15), joiden kautta jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettaan vaksi jauhimen jauhintilasta (12) tai että toisessa jauhinpinnassa (4) on sen o ^ teräharjojen (5) läpi muodostettuja toisia aukkoja (15), joiden kautta jauhetta- 00 30 vaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen jauhintilaan £ (12) ja ensimmäisessä jauhinpinnassa (11) on sen teräharjojen (5) läpi muo- "t dostettuja ensimmäisiä aukkoja (14), joiden kautta jauhettua kuitumaista mate- o haalia on sovitettu poistettavaksi jauhimen jauhintilasta (12), ja että 00 § mainittuja aukkoja (14, 15) on sovitettu mainittuun jauhinpintaan (4, CVJ 35 11) ainakin 60 % osuudelle jauhinalaa, ja että mainittujen aukkojen (14, 15) kokonaispinta-alan suhde jauhinpin-nan (4, 11) kokonaispinta-alaan on välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että 5 ensimmäisessä jauhinpinnassa (11) on ensimmäisen jauhinpinnan (11) terä- harjojen (5) läpi muodostettuja aukkoja (14), joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen (1, 18, 19) jauhintilaan (12) ja että toisessa jauhinpinnassa (4) on toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettuja aukkoja (15), joiden kautta jauhintilassa (12) jauhettua 10 kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhintilasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että toisessa jauhinpinnassa (4) on toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettuja aukkoja (15), joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen (1, 18, 19) jauhintilaan (12) ja että ensim- 15 mäisessä jauhinpinnassa (11) on ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettuja aukkoja (14), joiden kautta jauhintilassa (12) jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhintilasta (12).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tunnettu siitä, että jauhettava materiaali on sovitettu syötettäväksi jauhintilaan 20 (12) ainoastaan joko ensimmäisessä jauhinpinnassa (11) tai toisessa jauhin pinnassa (4) olevien aukkojen (14, 15) kautta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tunnettu siitä, että ensimmäinen jauhinpinta (11) on sovitettu muodostamaan jauhimen (1, 18, 19) liikkuva jauhinpinta (11) ja että toinen jauhinpinta (4) on 25 sovitettu muodostamaan jauhimen (1, 18, 19) kiinteä jauhinpinta (4).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, t u n - 5 nettu siitä, että mainittuja aukkoja (14, 15), joiden kautta jauhettavaa kuitu- C\J ^ maista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen (1, 18, 19) jauhintilaan ° (12), on sovitettu jauhinpintaan (4, 11) ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ai- CVJ 00 30 nakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, t u n - ^ nettu siitä, että sen jauhinpinnan (4, 11), jonka aukkojen (14, 15) läpi jauhet- g tavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhintilaan (12), auk- o kojen (14, 15) pinta-alan suhde jauhinpinnan (4, 11) kokonaispinta-alaan on 00 35 välillä 5 - 70 %, edullisemmin 7 - 55 % ja edullisimmin 10 - 40 %.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tunnettu siitä, että sen jauhinpinnan (4, 11), jonka aukkojen (14, 15) läpi jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhintilaan (12), jauhinpinnan (4, 11) läpi muodostetut aukot (14, 15) ovat muodoltaan pyöreitä, 5 soikeita, monikulmioita tai pitkänomaisia.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tunnettu siitä, että sen jauhinpinnan (4, 11), jonka aukkojen (14, 15) läpi jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhintilasta (12), aukkojen (14, 15) pinta-alan suhde jauhinpinnan (4, 11) kokonaispinta-alaan on välil- 10 lä 5 - 70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tunnettu siitä, että sen jauhinpinnan (4, 11), jonka aukkojen (14, 15) läpi jauhettua kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhintilasta (12), jauhinpinnan (4, 11) läpi muodostetut aukot (14, 15) ovat muodoltaan pyöreitä, 15 soikeita, monikulmioita tai pitkänomaisia.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jauhin, tunnettu siitä, että jauhin on kartiojauhin (1), lieriöjauhin (18) tai levyjauhin (19).

12. Menetelmä kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi, missä menetelmässä kuitumaista materiaalia jauhetaan jauhimella (1, 18, 19), joka käsittää 20 ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan (11) ja ainakin yhden toisen jauhinpinnan (4), jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastakkain toistensa suhteen siten, että niiden väliin muodostuu jauhintila (12), johon kuidutettavaa materiaalia syötetään ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpin-ta (11) tai toinen jauhinpinta (4) on sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhin- 25 pinnan (4, 11) suhteen ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta (11) tai toinen jauhinpinta (4) käsittää teräharjoja (5) ja niiden välissä te-5 räuria (6), tunnettu siitä, että C\J ^ syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhin- 9 pinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettujen aukkojen (14) kautta jauhimen 00 30 jauhinpintojen (4, 11) välissä olevaan jauhintilaan (12) tai että syötetään jau- | hettavaa kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi ^ muodostettujen aukkojen (15) kautta jauhimen jauhinpintojen (4, 11) välissä g olevaan jauhintilaan (12) tai että poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia o ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettujen aukkojen 00 35 (14) kautta jauhimen jauhintilasta (12) tai että poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettujen aukko- jen (15) kautta jauhimen jauhintilasta (12) tai että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettujen ensimmäisten aukkojen (14) kautta jauhimen jauhintilaan (12) ja poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan (4) teräharjo-5 jen (5) läpi muodostettujen toisten aukkojen (15) kautta jauhimen jauhintilasta (12) tai että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettujen toisten aukkojen (15) kautta jauhimen jauhintilaan (12) ja poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettujen ensimmäisten aukkojen 10 (14) kautta, joita aukkoja (14, 15) on mainitussa jauhinpinnassa (4, 11) ainakin 60. osuudella jauhinalaa, mainittujen aukkojen (14, 15) kokonaispinta-alan suhteen jauhinpinnan (4, 11) kokonaispinta-alaan ollessa välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu επί 5 tä, että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muodostettujen aukkojen (14) kautta jauhinpinto-jen (4, 11) välissä olevaan jauhintilaan (12) ja poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia jauhintilasta (12) toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettujen aukkojen (15) kautta.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että syötetään jauhettavaa kuitumaista materiaalia toisen jauhinpinnan (4) teräharjojen (5) läpi muodostettujen aukkojen (15) kautta jauhinpintojen (4, 11) välissä olevaan jauhintilaan (12) ja poistetaan jauhettua kuitumaista materiaalia jauhintilasta (12) ensimmäisen jauhinpinnan (11) teräharjojen (5) läpi muo-25 dostettujen aukkojen (14) kautta.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 14 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että syötetään jauhettavaa materiaalia jauhintilaan (12) ai- C\J ^ noastaan joko ensimmäisen jauhinpinnan (11) tai toisen jauhinpinnan (4) terä- ° harjojen (5) läpi muodostettujen aukkojen (14, 15) kautta. C\J w 30

16. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 15 mukainen menetelmä, | tunnettu siitä, että mainittuja aukkoja (14, 15), joiden kautta jauhettavaa ^ kuitumaista materiaalia on sovitettu syötettäväksi jauhimen (1, 18, 19) jauhinti- g laan (12), on sovitettu jauhinpintaan (4, 11) ainakin 60 % osuudelle, edullisesti o ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle. ™ 35

17. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja aukkoja (14, 15), joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materiaalia on sovitettu poistettavaksi jauhimen (1, 18, 19) jauhinti-lasta (12), on sovitettu jauhinpintaan (4, 11) ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle.

18. Jauhinpinta (4, 11) kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi tarkoi-5 tettuun jauhimeen (1, 18, 19), joka jauhin käsittää ainakin yhden ensimmäisen jauhinpinnan (11) ja ainakin yhden toisen jauhinpinnan (4), jotka on sovitettu ainakin osittain olennaisesti vastakkain toistensa suhteen siten, että niiden väliin muodostuu jauhintila (12), johon kuidutettava materiaali on sovitettu syötettäväksi ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta (11) tai toi-10 nen jauhinpinta (4) on sovitettu liikkumaan vastakkaisen jauhinpinnan suhteen ja jossa jauhimessa ainakin joko ensimmäinen jauhinpinta tai toinen jauhinpinta käsittää teräharjoja (5) ja niiden välissä teräuria (6), tunnettu siitä, että jauhinpinnassa (4, 11) on jauhinpinnan (4, 11) teräharjojen (5) läpi muodostettuja aukkoja (14, 15), joiden kautta jauhettavaa kuitumaista materi-15 aalia on sovitettavissa syötettäväksi jauhimen jauhintilaan (12) tai poistettavaksi jauhimen jauhintilasta (12) ja että mainittuja aukkoja (14, 15) on sovitettu jauhinpintaan (4, 11) ainakin 60 % osuudelle jauhinpinnan (4, 11) jauhinalaa ja että mainittujen aukkojen (14, 15) kokonaispinta-alan suhde jauhinpinnan (4, 11) kokonaispinta-alaan on välillä 5-70 %, edullisemmin 7-55 % ja edulli-20 simmin 10 - 40 %.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen jauhinpinta, tunnettu siitä, että mainittuja aukkoja (14, 15) on sovitettu jauhinpintaan (4, 11) ainakin 60 % osuudelle, edullisesti ainakin 80 % osuudelle jauhinalaa ja edullisimmin koko jauhinalalle.

20. Teräsegmentti kuitumaisen materiaalin jauhamiseksi tarkoitet tuun jauhimeen (1, 18, 19), joka teräsegmentti käsittää jauhinpinnan (4, 11), 5 jossa on teräharjoja (5) ja niiden välissä teräuria (6), tunnettu siitä, että C\J ^ teräsegmentin jauhinpinnassa (4, 11) on jauhinpinnan teräharjojen (5) läpi ° muodostettuja aukkoja (14, 15), joiden aukkojen (14, 15) kokonaispinta-alan CVJ 00 30 suhde jauhinpinnan (4, 11) kokonaispinta-alaan on välillä 5-70 %, edulli- | semmin 7-55 % ja edullisimmin 10-40 %. o CO o o CVJ