FI114371B - Menetelmä kantopalvelun valitsemiseksi palvelulle langattomassa matkaviestinjärjestelmässä, tiedonsiirtojärjestelmä ja matkaviestinpäätelaite - Google Patents

Description

114371

Menetelmä kantopalvelun valitsemiseksi palvelulle langattomassa matkaviestinjärjestelmässä, tiedonsiirtojärjestelmä ja matkaviestinpäätelaite

Keksintö koskee yleisesti menetelmää kantopalvelun valitsemiseksi 5 matkaviestinpäätelaitteen ja matkaviestinverkon välistä tiedonsiirtoa varten, joka matkaviestinpäätelaite käsittää sovellusten suoritusympäristön ainakin yhden sovelluksen suorittamiseksi, joka on matkaviestinpäätelaitteen valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistama, ja matkaviestinverkossa on ainakin yksi kantopalvelu, joka 10 menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet: — kerätään matkaviestinpäätelaitteen ja matkaviestinverkon välistä tiedonsiirtoa varten valittavalle kantopalvelulle joukko vaatimuksia, — hankitaan tietoa matkaviestinverkossa valittavissa olevista kantopalveluista, 15 — suoritetaan mainitun kantopalvelulle asetettujen vaatimusten jou kon ja mainitun matkaviestinverkossa valittavissa olevista kantopalveluista hankitun tiedon vertailu sen selvittämiseksi, vastaako jokin valittavissa olevista kantopalveluista olennaisesti mainittua kantopalvelulle asetettua joukkoa vaatimuksia, ja 20 — mikäli vertailu osoittaa, että ainakin yksi valittavissa olevista kanto- palveluista olennaisesti vastaa mainittua kantopalvelulle asetettua : joukkoa vaatimuksia, valitaan mainituista valittavissa olevista .·:·! kantopalveluista kantopalvelu, joka olennaisesti vastaa mainittua tiedonsiirtoa varten valittavalle kantopalvelulle asetettua joukkoa '25 vaatimuksia.

I · · '·[’ Keksintö koskee myös tiedonsiirtojärjestelmää, joka käsittää ainakin v : matkaviestinpäätelaitteen, ja matkaviestinverkon, matkaviestinpääte- laitteeseen on muodostettu sovellusten suoritusympäristö ainakin 30 yhden sovelluksen suorittamiseksi, joka on matkaviestinpäätelaitteen valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistama, matkaviestin-. verkko käsittää ainakin yhden kantopalvelun, ja järjestelmä käsittää lisäksi: · — välineet matkaviestinpäätelaitteen ja matkaviestinverkon välistä 35 tiedonsiirtoa varten valittavalle kantopalvelulle asetettavien •: · · i vaatimusten joukon keräämiseksi, 2 114371 — välineet tiedon hankkimiseksi matkaviestinverkossa valittavissa olevista kantopalveluista, — välineet mainitun kantopalveluille asetettavien vaatimusten joukon ja mainitun valittavissa olevia kantopalveluita koskevan tiedon 5 vertailun suorittamiseksi sen selvittämiseksi, vastaako jokin matkaviestinverkossa valittavissa olevista kantopalveluista olennaisesti mainittua kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukkoa, ja — välineet valittavissa olevan kantopalvelun valitsemiseksi 10 tiedonsiirtoa varten, mikäli vertailu osoittaa, että ainakin yksi valit tavissa olevista kantopalveluista olennaisesti vastaa mainittua kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukkoa.

Keksintö koskee vielä matkaviestinpäätelaitetta käytettäväksi 15 tiedonsiirtojärjestelmässä, joka käsittää ainakin matkaviestinverkon, jossa on ainakin yksi kantopalvelu, ja matkaviestinpäätelaite käsittää sovellusten suoritusympäristön ainakin yhden sovelluksen suorittamiseksi, joka on matkaviestinpäätelaitteen valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistama.

20

Termi ’’matkaviestinjärjestelmä” viittaa yleisesti mihin tahansa tiedon-siirtojärjestelmään, joka mahdollistaa langattoman tiedonsiirtoyhteyden matkaviestimen (MS) ja järjestelmän kiinteiden osien välillä, kun matka-viestimen käyttäjä liikkuu järjestelmän palvelualueella. Tyypillinen mat-25 kaviestinjärjestelmä on yleinen matkaviestinverkko (public land mobile network, PLMN). Useimmat tämän patenttihakemuksen tekemishetkellä ’·] ' käytössä olevat matkaviestinjärjestelmät kuuluvat tällaisten järjestel- : mien toiseen sukupolveen, josta tunnettu esimerkki on GSM-järjestelmä (Global System for Mobile Telecommunications). Keksintö koskee edul-30 lisesti matkaviestinjärjestelmien seuraavaa eli kolmatta sukupolvea. Esimerkkeinä käytetään yleistä pakettimuotoista radiotiedonsiirtopalve-lua (General Packet Radio Service) GPRS, joka on kehitteillä oleva ::: uusi palvelu GSM-matkaviestinverkkoa varten, sekä kolmannen suku- polven Universal Mobile Telecommunications System, joka on parhail-35 laan standardoinnin kohteena.

* · 3 114371 GPRS-järjestelmän toimintaympäristö käsittää yhden tai useampia ala-verkkopalvelualueita, jotka on yhdistetty muodostamaan GPRS-runko-verkko (kuva 1a). Alaverkot käsittävät useita tukisolmuja (SN), joista tässä selityksessä käytetään esimerkkinä palvelevia GPRS-tukisolmuja 5 (SGSN). Palvelevat GPRS-tukisolmut on liitetty matkaviestinverkkoon (tyypillisesti tukiasemaan liityntäyksikön välityksellä) siten, että ne voivat tarjota langattomille viestimille pakettivälityspalveluja tukiasemien (solujen) välityksellä. Matkaviestinverkko huolehtii pakettikytkentäisestä tiedonsiirrosta tukisolmun ja langattoman viestimen välillä. Eri alaverkot 10 voivat puolestaan olla liittyneinä ulkoisiin tietoverkkoihin, kuten pakettikytkentäiseen tiedonsiirtoverkkoon (Packet Switched Data Network, PSDN), GPRS-yhdyskäytävätukisolmujen (GPRS gateway support node, GGSN) välityksellä. Tällöin GPRS-palvelu mahdollistaa pakettimuotoisen tiedonsiirron langattoman viestimen ja ulkoisen tietoverkon 15 välillä, jolloin matkaviestinverkon tietyt osat muodostavat liityntäverkon. Esimerkkejä pakettimuotoista tiedonsiirtoa hyödyntävistä sovelluksista ovat Internet-puhelinliikenne, videoneuvottelu, tiedostojen siirto ja WWW-selaus.

20 Kolmannen sukupolven järjestelmissä käytetään kantopalvelun ja palvelun käsitteitä. Kantopalvelu on tietoliikennepalvelutyyppi, joka tarjoaa mahdollisuuden siirtää signaaleja yhteysasemien (access point) välillä. Kantopalvelu vastaa yleisesti vanhempaa liikennekanavan käsitettä, joka määrittelee esimerkiksi järjestelmässä käytettävän tiedonsiirtono-25 peuden ja palvelun laatutason (QoS) siirrettäessä informaatiota matkaviestimen ja järjestelmän jonkin muun osan välillä. Matkaviestimen ja > t · ' tukiaseman välinen kantopalvelu on esimerkiksi radiokantopalvelu, ja v : radioverkon ohjausyksikön ja ydinverkon välinen kantopalvelu on esim.

lu-kantopalvelu (Interface UMTS bearer). UMTS-järjestelmässä radio-„;j‘ 30 verkon ohjausyksikön ja ydinverkon välistä liityntäpintaa nimitetään lu-liityntäpinnaksi. Tässä yhteydessä palvelun tarjoaa matkaviestin-. verkko jonkin tehtävän (tehtävien) suorittamiseksi, esim. tietopalvelut ::: suorittavat tiedonsiirtoa tiedonsiirtojärjestelmässä, puhelupalvelut liitty- ’·.··’ vät puhelinsoittoihin, multimediaan, jne. Näin ollen palvelu edellyttää 35 informaation siirtoa matkaviestimen ja järjestelmän kiinteiden osien vä-*:**: Iillä, kuten puhelinsoittoa tai tekstiviestin siirtoa. Kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmän toiminnan yhtenä tärkeänä tehtävänä on hai- 4 114371

Iita (aloittaa, ylläpitää ja lopettaa tarpeen mukaan) kantopalveluja siten, että kutakin pyydettyä palvelua voidaan jakaa matkaviestimille tuhlaamatta käytettävissä olevaa kaistanleveyttä.

5 Palvelun laatutaso määrittelee esimerkiksi sen, kuinka pakettimuotoisia tietoyksikköjä (packet data unit, PDU) käsitellään GPRS-verkossa siirron aikana. Esimerkiksi yhteysosoitteita varten määriteltyjä palvelun laatutasoja käytetään lähetysjärjestyksen ohjaamiseen, puskurointiin (pakettijonot) ja pakettien hylkäämiseen tukisolmuissa ja yhdyskäytävä-10 tukisolmuissa, erityisesti silloin kun kahdella tai useammalla yhteydellä on paketteja lähetettävänä samanaikaisesti. Eri palvelun laatutasot määrittelevät esimerkiksi eri viiveitä pakettilähetyksille yhteyden eri päiden välillä, samoin kuin eri bittinopeuksia. Myös hylättyjen pakettimuotoisten tietoyksikköjen lukumäärä voi vaihdella yhteyksissä, joilla on eri 15 palvelun laatutasot.

Kutakin yhteyttä varten voidaan pyytää eri palvelun laatutaso. Esimerkiksi sähköpostiyhteyksissä voidaan sallia suhteellisen pitkä viive viestien lähettämisessä. Interaktiiviset sovellukset, kuten esimerkiksi video-20 neuvottelut, vaativat kuitenkin suurinopeuksista pakettilähetystä. Joissakin sovelluksissa, kuten tiedostojen siirrossa, on tärkeää, että paket-tikytkentäinen lähetys on virheetöntä, jolloin pakettimuotoiset tietoyksi-.·:·! köt lähetetään virhetilanteissa tarvittaessa uudelleen.

' . 25 On esitetty neljän eri liikenneluokan määrittelemistä UMTS-järjestelmän !..* pakettikytkentäistä tiedonsiirtopalvelua varten, ja näiden liikenneluok- * * · ‘ kien ominaisuuksien osalta tarkoituksena on ollut ottaa huomioon eri : yhteystyyppien eri kriteerit. Yksi ensimmäiselle ja toiselle luokalle mää ritelty kriteeri on tiedonsiirron reaaliaikaisuus, jolloin lähetyksessä ei ,.; l ’ 30 saa olla merkittäviä viiveitä. Kuitenkaan tiedonsiirron tarkkuus ei ole niin merkittävä ominaisuus. Vastaavasti kolmannelle ja neljännelle liikenne-. *·. luokalle riittää ei-reaaliaikainen tiedonsiirto, mutta niiltä vaaditaan suh- ::: teellisen tarkkaa pakettikytkentäistä tiedonsiirtoa. Esimerkkinä reaali- *·:** aikaisesta ensimmäisen luokan tiedonsiirrosta on puhesignaalien siirto 35 tilanteessa, jossa kaksi tai useampia henkilöitä keskustelevat keske-*:**: nään langattomien viestimien välityksellä. Esimerkki tilanteesta, jossa reaaliaikainen toisen luokan tiedonsiirto voisi olla mahdollinen, on 5 114371 videosignaalin siirto välitöntä katselua varten. Kolmannen luokan ei-re-aaliaikaista pakettimuotoista tiedonsiirtoa voidaan käyttää esimerkiksi tietokantapalvelujen käyttöä varten, kuten Internet-kotisivujen selailuun, jossa tiedonsiirto kohtuullisen nopeasti ja tarkasti on tärkeämpi tekijä 5 kuin reaaliaikainen tiedonsiirto. Tämän esimerkin mukaisessa järjestelmässä neljänteen luokkaan on mahdollista luokitella esimerkiksi sähköpostiviestien ja tiedostojen siirto. Luonnollisestikaan liikenneluokkia ei välttämättä ole mainitut neljä, vaan keksintöä voidaan soveltaa pakettikytkentäisissä tiedonsiirtojärjestelmissä, joissa on mikä tahansa määrä 10 liikenneluokkia. Neljän esitetyn liikenneluokan ominaisuudet on esitetty lyhyesti taulukossa 1.

Luokka Ensimmäinen luokka: Toinen luokka (liike- Kolmas luokka (tu- Neljäs luokka reaaliaikainen, esim. pu- luokka): ristiluokka): (rahtiluokka): helinkeskustelu reaaliaikainen, esim. - interaktiivinen taustalähetys parhaan - taattu kapasiteetti videoinformaatiota parhaan yrityksen yrityksen menetel- - ei kuittausta - taattu kapasiteetti menetelmä mäilä - kuittaus mahdollinen - kuittaus - kuittaus - puskurointi sovellus- - Intemet-selain, - sähköpostiviestien, tasolla Telnet kalenteritapahtumien - reaaliaikainen ym. taustalataus ; ·,· ______ohjauskanava__ ;'· ’; Viive__100 ms, 200 ms, 300 ms < 1 s_^s__Ei määritelty_ . Bitti virhe- to3,10'4,10'5,10'6 10'5,10'6,10'7, io~9 <10'9 <10‘9 suhde_____

Maksimi- Määritelty Määritelty Ei määritelty Ei määritelty bittinopeus_____ * » · Käyttäjän Korkea, keskimääräinen, Korkea, keskimääräi- Korkea, keskimää- Korkea, keskimää- etusija__alhainen_nen, alhainen_räinen, alhainen räinen, alhainen ..:i‘ TAULUKK01 • * « : .·. 15 Nykyaikaisissa toisen ja kolmannen sukupolven matkaviestimissä on .···. paljon paremmat tietojenkäsittely-ominaisuudet kuin vanhemmissa matkaviestimissä. Näissä on jo esimerkiksi mahdollisuus kytkeytyä In-ternetiin ja käyttää selaussovellusta matkaviestimessä tiedon saami-seksi Internetistä, ja tulevaisuudessa on mahdollista muodostaa multi- 6 114371 mediapuheluita esim. reaaliaikaista videoneuvottelua ja vastaavaa varten. Näin ollen tällaisia matkaviestimiä nimitetään tässä selityksessä jäljempänä matkaviestinpäätelaitteiksi. Eri sovellusten käyttämiseksi tällaiseen matkaviestinpäätelaitteeseen on järjestetty suoritusympäristö 5 ulkoisia sovelluksia varten, josta jäljempänä tässä selityksessä käytetään nimitystä suoritusympäristö. Tällaisia sovelluksia eivät välttämättä tarjoa ainoastaan matkaviestinpäätelaitteen valmistaja vaan myös jotkin kolmantena osapuolena toimivat valmistajat voivat tarjota tällaisia sovelluksia. Matkaviestinpäätelaitteiden ja ulkoisten sovellusten yhteen-10 sopivuuden takaamiseksi on kehitteillä standardi matkaviestinsovellus-ten suoritusympäristöä (Mobile Application Execution Environment, MExE) varten. Tätä keksintöä ei ole rajoitettu matkaviestinsovellusten suoritusympäristöä koskevaan standardiin, vaan sitä voidaan soveltaa myös muiden sopivien matkaviestinpäätelaitteiden suoritusympäristöjen 15 yhteydessä.

Matkaviestinpäätelaitteen käyttäjä voi päästä useantyyppisiin palveluihin matkaviestinverkon välityksellä matkaviestinpäätelaitteen avulla. Esimerkiksi Internet-verkkoon on liittynyt valtava määrä palveluntuotta-20 jia. Ne tarjoavat monentyyppisiä palveluita, kuten tietokantapalvelulta, muita tiedonhakupalveluita, puhelinsovelluksia, videosovelluksia, verk-:*·.· kopelejä, yms. Käyttäjä panee vireille palvelupyynnön käynnistämällä päätelaitteen käyttöliittymän avulla halutun sovelluksen. Matkaviestin-päätelaitteessa palvelupyynnöllä aktivoituu suoritusympäristö, ja myös 25 haluttu sovellus aktivoituu. Päätelaite muodostaa matkaviestinverkon !..* välityksellä yhteyden Internet-verkkoon tai johonkin muuhun verkkoon, ';' / jossa haluttu palvelu on.

« s ·

Eri sovellusten vaatimukset voivat olla merkittävästi erilaisia. Jotkin so-30 vellukset vaativat nopeaa tiedonsiirtoa lähettäjän ja vastaanottajan vä-Iillä. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi video- ja puhelinsovellukset.

Jotkin toiset sovellukset saattavat vaatia mahdollisimman virheetöntä tiedonsiirtoa, mutta tiedonsiirtoyhteyden bittinopeus on vähemmän tär-keä. Tällaisia sovelluksia ovat sähköposti- ja tietokantasovellukset.

t ·« 35 Näin ollen käytettäessä tällaisia sovelluksia matkaviestinpäätelaitteissa "•‘i ongelmana on optimaalisen kantopalvelun valinta tiettyä tiedonsiirto- tehtävää varten. Tulevaisuuden matkaviestinverkoissa on todennä- 7 114371 köistä, että käyttäjien palveluvaatimukset vaihtelevat hyvin paljon sen mukaan, minkälaisia heidän käyttämiensä päätelaitteiden ominaisuudet ovat, mitä sovelluksia he haluavat käyttää, sekä minkälaisia heidän käyttämänsä verkot ja liittymät ovat ominaisuuksiltaan.

5

Nykyisissä järjestelmissä jotkin sovellukset sisältävät tietoa siitä, minkätyyppisiä kantopalveluita ne tarvitsevat. Kantopalvelu voi perustua koh-depalvelimeen, joka voi olla esimerkiksi ns. World Wide Web (WWW) -palvelin, joka on yhteydessä Internet-verkkoon. Kantopalvelun valinta 10 tapahtuu yhteyden kohdepalvelimen osoitteen ja käytetyn verkkoprotokollan mukaan.

Useat matkaviestinpäätelaitteet kommunikoivat verkkoihin, joissa käytetään useampia kuin yhtä kantopalvelua. Verkko-operaattori ja/tai 15 käyttäjä voi haluta ohjelmoida matkaviestinpäätelaitteen käyttämään tiettyä kantopalvelua tietyn toiminnon optimoimiseksi, kuten verkon kuormitus, vastausajat, jne..

Tällä hetkellä kantopalvelun valinta suoritetaan normaalisti käytettävän 20 sovelluksen mukaan. Käyttäjä tai verkko-operaattori voi luokitella sovelluksia niiden kantopalvelujen käytön perusteella.

• «

• · I

* · · ,·:·! Näihin aiemmin tunnettuihin järjestelmiin liittyy kaikkiin joitakin ominai- > · · ' . siä haittoja. Esimerkiksi joitakin sovelluksia voidaan ajaa erityyppisissä 25 päätelaitteissa, joissa päätelaitteen ominaisuudet vaikuttavat ajettavien

1 : < » I

sovellusten kantopalveluille asetettaviin vaatimuksiin. Lisäksi käyttäjällä • : ; saattaa olla omat vaatimuksensa ja mieltymyksensä, joita ei oteta huo- v : mioon nykyisissä järjestelmissä. Edelleen saattaa myös olla tilanteita, joissa matkaviestinverkko ei pysty tarjoamaan kaikkia kantopalveluita, ;: · 30 esimerkiksi verkon ollessa ylikuormitettuna.

\ Nykyisissä järjestelmissä matkaviestinpäätelaite ja matkaviestinverkko neuvottelevat kantopalvelusta. Jos verkko ei pysty tarjoamaan pyydet-tyä kantopalvelua, todennäköisesti yhteydelle tarjottu laatutaso ei ole 35 asianmukainen. Oletetaan, että kyseessä on videosovellus, jossa vi-·:··: deokuvan resoluutio on melko suuri, esimerkiksi 800 x 640 pikseliä. Jos käyttäjä haluaa suorittaa tämän videosovelluksen matkaviestinpääte- T14371 a laitteessa, jossa on välineet sen kytkemiseksi suurinopeuksisen piirikytkentäisen tiedonsiirtoyhteyden (HSCSD kantopalvelun) välityksellä ja matkaviestinpäätelaite on paikallisesti kytketty kannettavaan PC:hen jonka näytön resoluutio on vähintään mainittu 800 x 640, sovellus voi-5 daan suorittaa tällä oletusresoluutiolla. Jos käyttäjällä on ainoastaan matkaviestinpäätelaite, joka käsittää alemman resoluution näytön, esimerkiksi 640 x 480, sovellus yrittää silti pyytää kantopalvelua maksimi-resoluutiolle (800 x 640), vaikka kantopalvelu pienempää resoluutiota (640 x 480) varten olisi riittävä.

10

On myös muita kriteerejä, jotka vaikuttavat tarvittavan kantopalvelun vaatimuksiin. Toisessa esimerkissä matkaviestinpäätelaitetta voidaan käyttää palvelimen etäpäätteenä. Matkaviestinpäätelaite ja palvelin tarvitsevat joidenkin tietojen vaihtoa. Palvelin, jonka etäpäätteenä matka- 15 viestintä käytetään, voi olla tyypiltään vaihteleva, ja niin voivat myös palvelimen ominaisuudet vaihdella. Esimerkiksi tiedonsiirtonopeus voi vaihdella. Näin ollen kantopalvelun valinnalle voi olla eri kriteerejä kyseessä olevan palvelimen ominaisuuksien mukaan.

20 On myös mahdollista, että kaksi matkaviestinpäätelaitetta ovat tiedonsiirtoyhteydessä keskenään ja niiden on valittava kantopalveluita. Asianmukaisen kantopalvelun valinta riippuu mm. kummankin matka-.·:·.* viestinpäätelaitteen ominaisuuksista ja niiden matkaviestinverkkojen ominaisuuksista, joiden välityksellä matkaviestinpäätelaitteet ovat tie- « · · 25 donsiirtoyhteydessä.

• * * I I tl· *;[/ Käyttäjä voi myös liikkua muun matkaviestinverkon alueella kuin oman v : kotiverkkonsa alueella. Vierailuverkossa valittavat kantopalvelut voivat olla erilaiset kuin kotiverkossa. Myös hinnoitteluperusteet saattavat ..il’ 30 vaihdella.

• · , Tämän keksinnön tarkoituksena on tällöin esittää menetelmä ja järjes- telmä kantopalvelun valitsemiseksi sovellusta varten matkaviestinjärjes-telmässä siten, että valittu kantopalvelu on edullisesti ominaisuuksiltaan 35 optimaalinen täyttämään ajettavan sovelluksen vaatimukset samoin ·:··: kuin käyttäjän vaatimukset matkaviestinpäätelaitteen ominaisuuksien ja 9 114371 matkaviestinverkon asettamien ominaisuuksien ja kriteerien täyttämiseksi.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan ottamalla huomioon sovelluksen, 5 käyttäjän, käytettävän päätelaitteen ja verkon vaatimukset. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle tiedonsiirtojärjestelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 20 tunnus-10 merkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle matkaviestin-päätelaitteelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 27 tunnusmerkkiosassa.

Nyt esillä olevalla keksinnöllä on huomattavia etuja verrattuna tunnetun 15 tekniikan mukaisiin järjestelmiin ja menetelmiin. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valita optimaalinen kantopalvelu, jolloin verkon kuormitus voidaan optimoida, verkkopalveluja voidaan tarjota mahdollisimman monelle käyttäjälle, ja myös sovelluksen suorittaminen on parhaiten sovitettu käyttäjän ja käytettävän matkaviestinpäätelaitteen omi-20 naisuuksien mukaisiin vaatimuksiin.

.·. · Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin pii- • t · rustuksiin, joissa • * · • · · 25 kuva 1a esittää järjestelmää, jossa keksinnön erään edullisen suori-tusmuodon mukaista menetelmää voidaan soveltaa, * 1 ► • * · I * f >X: kuva 1b esittää toista järjestelmää, jossa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää voidaan soveltaa, ·:· 30 > I * » .*··. kuva 2a esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista

t I

·. menetelmää kaaviona, » · · • * * * · · »· · :···: kuva 2b esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista 35 menetelmää kaaviona, » · 10 114371 kuva 2c esittää kaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää kantopalvelun uudelleenneuvotte-lemiseksi, 5 kuva 2d esittää kaaviona menetelmää, jossa kaksi samassa matkaviestinverkossa olevaa matkaviestintä neuvottelevat kanto-palvelusta, kuvat 3a—3d esittävät esimerkkejä edullisista pakettimuodoista, joita 10 käytetään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä, ja kuva 4 esittää lohkokaaviona kantopalveluun liittyvän sovellusohjel-mointirajapinnan.

15

Seuraavassa keksinnön edullisen suoritusmuodon kuvauksessa käytetään esimerkkinä UMTS-tyyppistä matkaviestinjärjestelmää; alan asiantuntijalle on kuitenkin ilmeistä, että keksintöä ei ole rajoitettu pelkästään tähän järjestelmään vaan sitä voidaan soveltaa myös muissa tiedon-20 siirtojärjestelmissä, joissa tiedonsiirtoon voi olla käytettävissä erilaisia kantopalveluita.

• · • · ‘ · · • *

Keksinnön toimintaa selostetaan kuviin 1b, 2a ja 2b liittyen. Kuva 1b • , esittää osan UMTS-järjestelmää, joka käsittää matkaviestinpäätelait- 25 teen MT1, radioyhteysaseman 1 (radio access node, RAN), joka käsit-..... tää tukiaseman 2 (base station, BS), ja radioverkko-ohjaimen 3 (radio network controller, RNC), joka ohjaa tukiasemaa 2 ja reitittää yhteydet

* t I

‘ tukiaseman 2 ja muun järjestelmän välillä, matkapuhelinkeskuksen 4 (wireless mobile switching centre, WMSC) ja pakettidatayhteysase-30 man 5 (packet data access node, PDAN) reititysmahdollisuuksina ra-dioverkko-ohjaimen 3 lisäksi.

Matkaviestinpäätelaite MT1 käsittää mm. suorittimen CPU, muistiväli- • · neet MEM, tilaajan tunnistusyksikön (SIM) tai vastaavat välineet tilaajan 35 tunnistamiseksi, ja radio-osan RF tukiaseman 2 kanssa suoritettavaa tiedonsiirtoa varten. Suoritin CPU voi olla integroitu esimerkiksi sovelluskohtaiseen integroituun piiriin (ASIC, ei esitetty), jolla voidaan suorit- 11 114371 taa suuri määrä matkaviestinpäätelaitteen MT1 loogisista toiminnoista. Muistivälineet MEM käsittävät edullisesti luku- ja kirjoitusmuistia (RAM), lukumuistia (ROM) ja ainakin osan tilaajan tunnistusyksikön SIM muistista. Matkaviestinpäätelaite MT1 käsittää myös käyttöliittymän, kuten 5 näppäimistön, näyttölaitteen ja audiovälineet, esim. mikrofonin ja kaiuttimen, mutta näitä ei ole esitetty kuvassa 1 b. Matkaviestinpäätelaite MT1 käsittää myös välineet tiedon hankkimiseksi matkaviestinverkossa NW1 valittavissa olevista kantopalveluista.

10 Kuvassa 1b on oletettu, että toiminnot, jotka liittyvät puhelun hallintaan (CM, Call Management), on toteutettu matkaviestinpäätelaitteessa MT1 ja sekä matkapuhelinkeskuksessa 4 että pakettidatayhteysasemassa 5.

Nämä puhelunhallintatoiminnot muodostavat välineet puhelun aloittamiseksi, ylläpitämiseksi ja lopettamiseksi. Näin ollen matkaviestinpääte-15 laite MT 1 ja matkapuhelinkeskus 4 tai pakettidatayhteysasema 5 vaih tavat puhelun signalointiviestejä puhelun aloittamiseksi, ylläpitämiseksi ja lopettamiseksi. Kantopalvelun hallinta- (bearer management, BM) ja radioresurssien hallinta (radio resource management, RM) -toiminnot on toteutettu matkaviestinpäätelaitteessa MT 1 ja radioverkko-ohjaimes-20 sa 3. Kantopalvelun hallintatoimintoja käytetään esimerkiksi yhden tai useamman loogisen kanavan valitsemiseksi matkaviestinpäätelait-; : teen MT1 ja tukiaseman 2 väliseen tiedonsiirtoon valitun kantopalvelun ominaisuuksien mukaan. Radioresurssien hallintatoimintoja käytetään ' esimerkiksi radiokanavan valitsemiseen matkaviestinpäätelaitteen MT1 ' \ 25 ja tukiaseman 2 välistä radiotietä varten.

v; Matkaviestinpäätelaitteen MT1 ja IP-verkon 7 välinen pakettitiedon- siirtoyhteys voidaan muodostaa pakettidatayhteysasemasta 5 (PDAN, packet data access node) pakettidatarungon 6 (packet data backbone) 30 ja pakettidatayhdyskäytävän 8 (PDG, packet data gateway) välityksellä.

On mahdollista muodostaa piirikytkentäinen tiedonsiirtoyhteys matka-_ \t viestinpäätelaitteen MT1 ja matkaviestinverkon välille radioyhteysase- mani, matkapuhelinkeskuksen4 ja yhdyskäytävän matkapuhelinkes-'*;· kuksen 9 (GWMSC) välityksellä. Tämä yhdyskäytävän matkapuhelin- 35 keskus 9 käsittää välineet yhteyden muodostamiseksi matkaviestinver-: i kon ja toisen verkon NW2, kuten GSM, PSTN tai ISDN, välille.

12 114371

Seuraavassa selostetaan nyt esillä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää viittaamalla kuvien 2a, 2b ja 4 mukaisiin kaavioihin. Kuvissa 2a ja 2b pystysuorat viivat kuvaavat toiminnallisia elementtejä edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä.

5 Viiva 201 kuvaa sovellusta, viiva 202 suoritusympäristöä, viiva 203 käyttäjää, viiva 204 matkaviestinpäätelaitteen ominaisuustietomuistia, ja viiva 205 esittää palvelevaa verkkoa.

Ensinnäkin matkaviestinpäätelaitteen MT1 käyttäjä käynnistää sovel-10 luksen matkaviestinpäätelaitteessa MT1 esimerkiksi matkaviestinpäätelaitteen MT 1 käyttöliittymän avulla. Sovellus voidaan mahdollisesti käynnistää etäkäynnistyksenä. Sovellus on esimerkiksi verkossa oleva peli. Tämän sovelluksen ohjelmakoodi voi olla ladattu aikaisemmin esim. IP-verkkoon kytketyltä palvelimelta 10 ja tallennettu matkaviestin-15 päätelaitteen muistivälineisiin MEM. Matkaviestinpäätelaitteessa MT1 on suoritusympäristö 202. Se aktivoidaan käyttäjän lähettämällä palvelupyynnöllä (lohko 206). Suoritusympäristön 202 tehtävänä matkaviestinpäätelaitteessa on kerätä kaikki haluttuun kantopalveluun liittyvät vaatimukset. Vaatimukset kerätään päätelaitteessa olevasta pyydetystä 20 sovelluksesta, päätelaitteesta (ts. päätelaitteen ominaisuustietomuis-tista 204), käyttäjältä ja verkosta. Suoritusympäristön 202 ja pyydetyn sovelluksen suorittamista ohjaa matkaviestinpäätelaitteen suoritin CPU.

On myös mahdollista, että matkaviestinpäätelaitteessa on useampia kuin yksi suoritin CPU, mutta seuraavassa oletetaan, että suoritti-25 mia CPU on vain yksi ohjelman suorittamista varten.

Käyttäjän käynnistämästä sovelluksesta saadaan sen palveluvaatimuk-v : set suoritusympäristöön 202 (lohko 207). Nämä sovelluksen palvelu- vaatimukset voivat olla esimerkiksi palvelun laatutasoparametrejä, ku-30 ten informaatiota hyväksyttävästä viiveestä, bittinopeudesta, bittivirhe-suhteesta, jne., sekä liikenneluokasta, kuten UMTS-kantopalveluliiken-neluokasta. Sovelluksen palveluvaatimukset voivat myös sisältää arvi-Oltuja kapasiteettivaatimuksia, eli siirrettävien bittien määrän. Sovelluk-’·:·* sen palveluvaatimukset voivat eri suoritusmuodoissa vaihdella edellä- 35 mainituista. Sovellus voi kyetä ilmoittamaan kantopalveluliikenneluokan *:" i suoraan, tai sovellus voi ilmoittaa joitakin sopivimpia palvelun laatutaso- parametreja yhdenmukaisella tavalla.

13 114371

Sovellusten 201 ja suoritusympäristön 202 välisestä loogisesta rajapinnasta käytetään nimitystä kantopalvelun valintaa varten järjestetty sovelluksen ohjelmointirajapinta (bearer service selection application 5 programming interface) BSSAPI. Sitä on kuvattu nuolella 401 kuvassa 4. On myös muita tapoja saada tietoja päätelaitteen ominaisuuksista ja käyttäjän mieltymyksistä päätelaitteen ominaisuuksien määri-tyslohkosta 403 ja käyttäjän mieltymysten määrityslohkosta 405. Toinen sovelluksen ohjelmointirajapinta 404 on järjestetty käyttäjän mielty-10 mysten määrityslohkon 405 ja suoritusympäristön 202 välille. Suoritusympäristö 202 on tiedonsiirtoyhteydessä matkaviestinpäätelaitteen MT1 järjestelmän alemman tason ohjelmiston 406 kanssa alemman tason järjestelmän sovelluksen ohjelmointirajapinnan 407 välityksellä.

15 Matkaviestinpäätelaitteessa MT1 voidaan edullisesti ajaa useampia kuin yksi sovellus samanaikaisesti. Yksittäisellä sovelluksella voi myös olla useampia kuin yksi verkkoyhteys samanaikaisesti. Kaikkia yksittäisiä sovelluksia tai yhteyksiä varten on erillinen kantopalvelupyyntöme-nettely. Näin ollen järjestelmästä saatavassa vastauksessa annetaan 20 kullekin kantopalvelulle eri tunniste.

Vielä kuviin 2a ja 2b viitaten suoritusympäristö 202 voi kysyä käyttäjän mieltymyksiä halutusta kantopalvelusta (lohko208). Mieltymysten va-, ·. linta voidaan myös tehdä ilman käyttäjää ennalta määritettyjen sääntö- . 25 jen avulla. Suoritusympäristö 202 voi edelleen pyytää lupaa aloittaa automaattisesti vaihtoehtoisen kantopalvelun, esimerkiksi kalliimman vaihtoehdon, käynnistys. Käyttäjä voi haluta automaattisesti hyväksyä : esimerkiksi kalliimman kantopalveluvaihtoehdon halutun palvelun saa miseksi. Käyttäjä voi vastata tällaiseen pyyntöön esimerkiksi matka-Γ 30 viestinpäätelaitteen MT1 käyttöliittymän avulla. Vastaus siirretään suori-, tusympäristöön 202 (lohko 209). Tässä vaiheessa myös muut käyttäjän . !·. mieltymykset huomioidaan. Esimerkiksi verkossa, esim. kotirekiste- I I · rissä 11 (HLR), olevat tilaajatiedot sisältävät myös tietoa sallituista pal-veluista ja mieltymyksistä (käyttäjäprofiilit). Verkko-operaattori voi mää- I 1 * :.,.: 35 ritellä tilaajatiedot, ja ne liittyvät käyttäjän tilaajaliittymän valintoihin.

» I ‘ I I ♦ 14 114371

Toisessa vaiheessa suoritusympäristö 202 kerää myös tietoa niistä matkaviestinpäätelaitteen MT1 ominaisuuksista, jotka vaikuttavat kan-topalvelun valintaan. Tällaista informaatiota on esimerkiksi käytettävissä olevan muistin määrä, näytön ominaisuudet, kuten resoluutio, 5 modeemin ominaisuudet, ja päätelaitteen luokitus. On myös tärkeätä tietää, onko matkaviestinpäätelaitteessa MT 1 välineet pakettikytkentäistä tiedonsiirtoa varten ja/tai välineet piirikytkentäistä tiedonsiirtoa varten. Joissakin olosuhteissa voidaan kerätä tietoa versiosta, valmistajasta ja mallista. Ainakin osa näistä matkaviestinpäätelaitteen tie-10 doista tallennetaan edullisesti muistivälineisiin MEM, esimerkiksi luku-muistiin ROM tai tilaajan tunnistusyksikköön SIM. Nämä päätelaitteen tiedot luetaan muistivälineistä MEM (lohko 216).

Tietoa päätelaitteesta voidaan myös tallentaa verkkoon ja se voidaan 15 tunnistaa esimerkiksi matkaviestinpäätelaitteen kansainvälisen IMEI-tunnuksen (Internationa! Mobile Equipment Identification) perusteella. Päätelaitteen ominaisuuksia koskevien tietojen saamiseksi verkosta suoritusympäristö 202 muodostaa verkkoon päätelaitteen ominaisuuksien kyselysanoman (lohko 210 kuvassa 2b), joka lähetetään matka-20 viestinverkkoon ja käsitellään siellä. Verkossa kysely käsitellään esimerkiksi matkapuhelinkeskuksessa 4 ja tiedot kootaan. Tämän jälkeen : ,· muodostetaan verkkovastaussanoma, joka sisältää pyydetyt tiedot, ja *. tämä verkkovastaussanoma lähetetään matkaviestinpäätelaitteelle MT 1 ·! (lohko 211).

;! 25

Suoritusympäristö 202 käsittelee kerätyn informaation (esim. sovelluksesta, matkaviestinpäätelaitteesta MT1, käyttäjästä ja/tai verkosta) ja luo tämän informaation perusteella kantopalvelun verkkopyyntösano-man (lohko 212). Käsittelyvaiheessa suoritusympäristö 202 analysoi ja 30 asettaa informaation tärkeysjärjestykseen ratkaisevimpien vaatimusten löytämiseksi. Suoritusympäristö 202 pystyy myös käsittelemään ja rat-. !·. kaisemaan ristiriitaisia vaatimuksia ja muodostamaan sopivan kanto- I 4 · palvelupyynnön. Jos vaatimukset ovat ristiriitaisia, voidaan käyttäjää τ' pyytää syöttämään tietoja. Esimerkiksi sovellus voi pyytää tiedonsiirto- • I » 35 nopeutta 14400 bittiä/s, mutta päätelaitteen modeemi pystyy käsittele-':·*: mään enintään vain 9600 bittiä/s. Tässä tapauksessa suoritusympäristö valitsee nopeudeksi edullisesti 9600 bittiä/s, elleivät käyttäjän mielty- 15 114371 mykset tai käyttäjän vastaus estä tätä. Käyttäjä voi esimerkiksi olla rajoittanut tiedonsiirtonopeutta siten, että sen on oltava yli 10000 bittiä/s.

Tapa, jolla suoritusympäristö 202 muodostaa kantopalvelun verkko-pyyntösanoman, riippuu mm. käytännön toteutuksista, mutta sen tulisi 5 olla yhdenmukainen kaikissa matkaviestinpäätelaitteissa, jotka ovat tiedonsiirtoyhteydessä tietyn matkaviestinverkon tai tietoliikenneverkon kanssa.

Kuvassa 3a on esitetty edullinen esimerkki kantopalvelupyyntösano-10 man 301 pakettimallista, jolla sovelluksen palveluvaatimukset voidaan välittää suoritusympäristölle 202. Siinä on ensinnäkin otsikkokenttä 302, joka tässä esimerkkimallissa osoittaa paketin alun. Otsikkokentän 302 arvo ja pituus voivat vaihdella, mutta otsikkokenttä 302 on edullisesti standardoitu siten, että sovelluksia voidaan ajaa eri matka-15 viestinpäätelaitteissa MT1.

Otsikkokentän 302 jälkeen tulevat parametrikentät. Nämä parametri-kentät voivat olla joko saman- tai eripituisia, ja ne voivat käsittää ala-kenttiä. Jos sovelluksessa ei ole arvoja kaikille kentille ja alakentille, 20 puuttuvat parametrit on edullisesti koodattu nolliksi. On selvää, että pa-kettimallin yksityiskohtaista rakennetta, eli parametrikenttien ja alakent-,· tien lukumäärää, on käytetty ei-rajoittavina esimerkkeinä.

Tässä esimerkissä ensimmäisenä parametrikenttänä 303 on käytetty 25 palvelun laatutasotietoa (QoS information). Siinä on edullisesti viiveala-kenttä, bittivirhesuhdealakenttä ja bittinopeusalakenttä. Toinen para-metrikenttä 304 sisältää liikennevaatimustietoa. Kolmas kenttä 305 on varattu arvioitua kapasiteettivaatimustietoa varten. Neljäs parametri-kenttä 306 on liikenneluokkatietoa varten.

30 C.: On myös mahdollista, että sovellus tarjoaa useampia kuin yhden . !·. vaihtoehdon yhtä tai kaikkia edellämainittuja kantopalveluparametreja /li, varten. Paketissa, jonka sovellus välittää kantopalvelun valintaa varten järjestetyn sovelluksen ohjelmointirajapinnan BSSAPI välityksellä suo- • · * 35 ritusympäristölle 202, voi esimerkiksi olla kaksi bittinopeusalakenttää.

t *1 1 · • · 16 114371

Edellä esitetyn mukaisia vastaavia menetelmiä voidaan edullisesti soveltaa päätelaitetiedon keräämiseksi päätelaitteen ominaisuuksien määrityslohkosta 403 suoritusympäristölle 202 ja käyttäjän mieltymysten määrityslohkosta 405 suoritusympäristölle 202. Tiedon siirtämi-5 sessä käytettävien pakettien yksityiskohtainen rakenne voi kuitenkin vaihdella. Suoritusympäristö 202 tallentaa parametrit muistivälineisiin MEM, kunnes kaikki kantopalvelun valintaan liittyvät parametrit on kerätty.

10 Kun kantopalvelun verkkopyyntösanoma on muodostettu, matkaviestin-päätelaite MT1 lähettää sanoman siihen matkaviestinverkkoon, jossa matkaviestinpäätelaite on toiminnassa (lohko 213). Sen keskuksen aluetta, joka valvoo tiedonsiirtoa matkaviestinpäätelaitteen ja matkaviestinverkon välillä, kutsutaan palvelevaksi matkaviestinverkoksi. Palve-15 leva matkaviestinverkko voi olla kyseisen matkaviestinpäätelaitteen kotiverkko tai jokin muu matkaviestinverkko (vierailumatkaviestinverkko), kuten alan asiantuntijalle on tunnettua. Tiedonsiirto tapahtuu radioteitse matkaviestinpäätelaitteen MT1 ja palvelevan matkaviestinverkon ainakin yhden tukiaseman välillä. Kantopalvelun verkkopyyntösanoma lä-20 hetetään edelleen palvelevan matkaviestinverkon matkapuhelinkeskukseen 4.

Matkaviestinverkon matkapuhelinkeskukset 4 käsittävät tietokannan, jossa ylläpidetään tietoa matkapuhelinkeskuksen alueella toiminnassa 25 olevista matkaviestinpäätelaitteista. GSM- ja UMTS-järjestelmissä tätä tietokantaa nimitetään vierailijarekisteriksi (Visitor Location Register, VLR). Matkaviestinverkko käsittää myös tietokannan, jota nimitetään kotirekisteriksi 11 (Home Location Register, HLR), johon tallennetaan käyttäjän tilaajatiedot, kuten puhelinnumero, matkaviestinpäätelaitteen 30 IMEI-tunnus, jne.

» · » · . X Se matkapuhelinkeskus 4, joka vastaanottaa kantopalvelun verkko-

> · I

pyyntösanoman, tutkii sanoman sisällön. Matkapuhelinkeskus 4 ottaa T myös yhteyttä matkaviestinpäätelaitteen MT1 kotiverkkoon tutkiakseen 35 käyttäjän tilaajatietoja (lohko 214). Käyttäjän tilaajatiedoissa saattaa ·:··: olla rajoituksia, jotka vaikuttavat kantopalvelun valintaan. Saattaa olla esimerkiksi erityyppisiä matkaviestinliittymiä, joissa on erilaiset hinnoit- 17 114371 teluperusteet. Tämän vuoksi on mahdollista, että kantopalvelupyyntö on kokonaan hylättävä, tai tälle tietylle käyttäjälle sallitut kantopalvelut voivat rajoittaa kantopalvelun valintaa. Käyttäjän tilaajatietojen tutkimuksen tulos lähetetään takaisin palvelevan matkaviestinverkon matkapu-5 helinkeskukselle 4.

Kotiverkosta saadun vastauksen perusteella matkapuhelinkeskus 4 hylkää kantopalvelupyynnön tai jatkaa kantopalvelun valintaprosessia. Viimemainitussa tapauksessa, tai siinä tapauksessa että käyttäjän ti-10 laajatiedot eivät vaikuta valintaan, palvelevassa matkaviestinverkossa tutkitaan muita pyydetyn kantopalvelun valintaperusteita ottaen edullisesti huomioon liikennetilanne ja etäverkon olosuhteet. Tässä vaiheessa palvelevan matkaviestinverkon ominaisuuksia verrataan pyynnön parametreihin ja ehdotetaan sopivaa kantopalvelua. Kantopalvelun 15 valintaan saattaa myös vaikuttaa palvelevan matkaviestinverkon liikennetilanne. Jos palveleva matkaviestinverkko ei voi sinä hetkenä tukea pyydettyä kantopalvelua, pyyntö voidaan hylätä tai ehdotetaan muuta kuin pyydettyä kantopalvelua. Palveleva matkaviestinverkko tarjoaa parhaan mahdollisen palvelun ottaen huomioon matkaviestimen, so-20 velluksen ja verkon ominaisuudet, käyttäjän mieltymykset sekä käyttäjän tilaajavalinnat.

;·. Kantopalvelun valintaprosessin tuloksen perusteella palveleva matka- viestinverkko muodostaa kantopalvelun verkkovastaussanoman ja lä-25 hettää sen siihen matkaviestinpäätelaitteeseen MT1, joka lähetti kanto-palvelun valintapyynnön (lohko 215). Matkaviestinpäätelaitteessa MT1 *·; ' suoritusympäristö 202 käsittelee tämän tiedon. Tässä vaiheessa suori- *.: : tusympäristö 202 ei välttämättä hyväksy ehdotettua kantopalvelua. Se voi muodostaa matkaviestinpäätelaitteen näytöllä esitettävän sanoman 30 ilmoittaakseen käyttäjälle ehdotetun kantopalvelun tai mahdollisesti lis-tan valittavista kantopalveluista. Tässä yhteydessä on myös edullista ilmoittaa käyttäjälle ehdotetun kantopalvelun hinta. Käyttäjä voi nyt hy-

• I I

väksyä tai hylätä valinnan. Toisessa vaihtoehdossa suoritusympä-*·:*' ristö 202 hyväksyy ehdotetun kantopalvelun automaattisesti ja mahdol- 35 lisesti ilmoittaa valinnan käyttäjälle.

18 114371

Kuvassa 3b on esitetty edullinen esimerkki kantopalvelun vastaussanoman 307 pakettimallista. Suoritusympäristö 202 käyttää tätä sanomaa tiedottaakseen sovellukselle myönnetystä kantopalvelusta kanto-palvelun valintaa varten järjestetyn sovelluksen ohjelmointirajapinnan 5 BSSAPI 401 välityksellä. Paketti sisältää otsikkokentän 302 ja muita kenttiä, esimerkiksi kantopalvelun tunnistekentän 308 ja yksityiskohta-kentän 309, joka sisältää myönnetyn kantopalvelun yksityiskohtaiset tiedot, kuten viiveen, bittinopeuden, bittivirhesuhteen, liikenneluokan, jne.

10

Seuraavaksi kantopalvelun valintaprosessissa valittu kantopalvelu aktivoidaan kyseisessä palvelevassa matkaviestinverkossa ja sovelluksen suorittaminen voidaan käynnistää. Mutta jos kantopalvelupyyntö jostakin syystä hylätään, sovellus edullisesti keskeytetään.

15

On mahdollista, että tiedonsiirron aikana jostakin syystä tarvitaan kantopalvelun vaihtoa. Esimerkiksi liikennetilanne matkaviestinverkossa voi vaihdella ja voi edellyttää muutoksia joissakin kantopalveluissa. Matka-viestinpäätelaite MT1 voi myös liikkua kauemmaksi tukiasemasta, mikä 20 voi heikentää radiosignaalin laatua. Tällöin saatetaan tarvita esimerkiksi bittinopeuden alentamista. Tässä tilanteessa verkko ilmoittaa matka-viestinpäätelaitteelle MT1 muuttuneet olosuhteet lähettämällä esimer-,·. kiksi olosuhteiden muutos -verkkosanoman (lohko 217 kuvassa 2c).

Suoritusympäristö 202 muodostaa uudelleenneuvotteluverkkopyyntö-\ 25 sanoman (lohko 218) ja lähettää sen palvelevalle matkapuhelinkeskuk selle (lohko 219). Palvelevassa verkossa uudelleenneuvotteluverkko-pyyntösanoma tutkitaan ja kantopalvelu valitaan uudelleen, mikäli se on : mahdollista (lohko 220). Kantopalvelun uudelleenneuvotteluprosessin saattamiseksi päätökseen palveleva matkaviestinverkko muodostaa lo- 30 puksi kantopalvelun uudelleenneuvotteluprosessin tuloksena kantopal- ; velun verkkovastaussanoman ja lähettää sen sille matkaviestinpääte- laitteelle MT1, joka lähetti kantopalvelun uudelleenneuvottelupyynnön (lohko 221). MatkaviestinpäätelaitteessaMTI suoritusympäristö 202 lähettää kantopalvelun muutossanoman 310 kantopalvelun valintaa 35 varten järjestetyn sovelluksen ohjelmointirajapinnan BSSAPI 401 väli-*:*·: tyksellä sovellukselle, jota tämä muutos koskee (lohko 222). Yksi edul linen esimerkki kantopalvelun muutossanoman 310 pakettimallista on 19 114371 esitetty kuvassa 3c. Paketti sisältää otsikkokentän 302, tunnisteken-tän 308 ja yksityiskohtakentän 309. Tunnistekentän 308 avulla tunnistetaan kyseinen kantopalvelu. Yksityiskohtakenttä 309 sisältää tietoa muuttuneista parametreista, esim. uuden viiveen, uuden bittinopeuden, 5 jne. Sovellus 201 ilmoittaa (lohko 223) suoritusympäristölle 202, että ehdotettu kantopalvelun muutos joko hyväksytään tai hylätään.

Tässä on huomattava, että matkaviestinverkon NW1 ja matkaviestin-päätelaitteen MT1 väliset verkkosanomat eivät välttämättä ole samoja 10 sanomia kuin sanomat 301, 307, 310, 311, joita välitetään matkaviestin-päätelaitteessa MT 1 suoritusympäristön 202 ja sovelluksen 201 välillä, suoritusympäristön 202 ja päätelaitteen ominaisuuksien määritysloh-kon 403 välillä, sekä käyttäjän mieltymysten määrityslohkon 405 ja sovelluksen suoritusympäristön välillä.

15

Edellä esitetyssä tilanteessa kantopalvelusta voidaan neuvotella uudelleen matkaviestinpäätelaitteen MT1 ja matkaviestinverkon välillä. Tässä uudelleenneuvotteluprosessissa kantopalvelun valintamenettely on hyvin samanlainen kuin edellä esitetty kantopalvelun pyyntömenettely.

20 Pääasiallisena erona on se, että muutettavan kantopalvelun tunniste on ilmoitettava matkaviestinverkkoon.

« ·

I I

;·. Kantopalvelusta saattaa myös olla neuvoteltava uudelleen tilanteessa, , ·. jossa matkaviestinpäätelaitteen MT 1 käyttäjä siirtyy toisen matkavies- 25 tinverkko-operaattorin alueelle (roaming). Tällöin saatavissa oleville kantopalveluille voi olla rajoituksia. Jos tällaisia rajoituksia on asetettu : , * eikä entistä kantopalvelua tai -palveluita voida ylläpitää uudessa mat- • * kaviestinverkossa, matkaviestinverkon tulisi ilmoittaa tästä tilanteesta matkaviestinpäätelaitteelle MT 1 käyttämällä esim. olosuhteiden muutos 30 -verkkosanomaa 217. Matkaviestinpäätelaite MT1 voi tällöin joko hy- väksyä uuden kantopalvelun ja ehkä myöhemmin yrittää neuvotella uu- . !·. delleen paremman kantopalvelun saamiseksi, tai keskeyttää palvelun • * · suorittamisen.

• · • · • · > 35 On myös mahdollista, että uudessa matkaviestinverkossa saatavilla *:·*: olevat kantopalvelut ovat jopa paremmat kuin edellisessä matkaviestin verkossa. Joissakin sovelluksissa saattaa verkossa olla välineet, joilla 20 114371 paremmat palveluparametrit voidaan ilmoittaa matkaviestinpäätelait-teelle käyttämällä esimerkiksi olosuhteiden muutos -verkkosanomaa 217.

5 Tätä edellämainittua mekanismia voidaan myös käyttää tilanteessa, jossa matkaviestinpäätelaitteen MT1 käyttäjä liikkuu saman matkaviestinverkko-operaattorin mutta eri aliverkon alueella, jossa on käytettävissä eri kantopalveluja.

10 Saattaa esiintyä muitakin tilanteita, joissa kantopalveluista neuvotellaan uudelleen. Esimerkiksi sovellus saattaa tarvita suurempaa bittinopeutta tai pienempää viivettä. Sovellus 201 muodostaa uudelleenneuvottelu-sanoman311. Jos kantopalvelun uudelleenneuvotteluprosessin käynnistää sovellus 201, jota ajetaan matkaviestinpäätelaitteessa MT1, tai 15 matkaviestinpäätelaitteen MT1 käyttäjä, suoritusympäristö 202 muodostaa uudelleenneuvottelun verkkopyyntösanoman, joka lähetetään matkaviestinverkkoon NW1. Suoritusympäristö 202 saattaa tässä yhteydessä myös tarkistaa käyttäjämieltymykset ja päätelaitteen ominaisuudet, tai suoritusympäristö voi käyttää tietoa, joka tallennettiin 20 matkaviestinpäätelaitteeseen MT1, kun kantopalvelusta neuvoteltiin tiedonsiirron alkaessa.

• · · • I »

Yksi edullinen esimerkki pakettimuotoisesta uudelleenneuvottelu-pyyntösanomasta 311 on esitetty kuvassa 3d. Parametri kenttien • · · 25 303—306 lisäksi pyyntösanoma 311 sisältää tunnistekentän 308, jossa sovellus 201 ilmoittaa suoritusympäristölle 202 vaihdettavan kanto-palvelun tunnisteen. Tämä kantopalvelun tunniste ei välttämättä ole •' : sama kuin se tunniste, jonka matkaviestinverkko on antanut kyseiselle kantopalvelulle.

:r 30 : Matkaviestinverkko tutkii pyynnön ja suorittaa kaikki tarvittavat tarkis- . !·. tukset, kuten edellä on kuvattu nyt esillä olevan keksinnön kuvauksessa (esim. verkko tarkistaa käyttäjän tilaajatiedot, jos ne eivät jo ole tie-:* dossa, tarkistaa matkaviestinverkon oman liikennetilanteen ja ominai- 35 suudet sekä myös mahdollisesti tiedustelee kohdeverkon tilannetta).

·:··: Näiden tarkistusten perusteella matkaviestinverkko joko hyväksyy tai 21 114371 hylkää uudelleenneuvottelupyynnön ja ilmoittaa päätöksestä matka-viestinpäätelaitteelle MT1.

Matkaviestinpäätelaitteessa MT 1 suoritusympäristö 202 vastaanottaa 5 verkkovastauksen ja ilmoittaa tuloksen sovellukselle esim. kantopalve-lun muutossanoman 310 avulla. Sovellus 201 voi tällöin joko hyväksyä tai hylätä uudelleenneuvotellun kantopalvelun.

Alan asiantuntijalle on ilmeistä, että edellämainitut matkaviestinpääte-10 laitteessa MT1 suoritettavat vaiheet voidaan toteuttaa matkaviestin-päätelaitteen MT 1 suorittimen CPU prosesseina tai ohjelmina. Samoin matkapuhelinkeskuksessa 4 suoritettavat vaiheet voidaan toteuttaa matkapuhelinkeskuksen 4 jonkin suorittavan välineen (ei esitetty) prosesseina tai ohjelmina.

15

On myös mahdollista, että palvelun suorittamisen toinen osapuoli ei ole verkkoelementti, vaan toinen matkaviestinpäätelaite MT2. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, jos käyttäjä haluaa käynnistää videopuhelun tai vastaavan matkaviestinpäätelaitteensa ja toisen käyt-20 täjän matkaviestinpäätelaitteen MT2 välillä. Kuvassa 2d on esitetty menetelmä kantopalvelun neuvottelemiseksi kahden matkaviesti npääte-laitteen MT1, MT2 välillä, jotka kommunikoivat samassa matkaviestin-:·. verkossa NW1. Tällaisessa kahden matkaviestinpäätelaitteen välisessä , ’.tiedonsiirtotilanteessa puhelun aloittanut matkaviestinpäätelaite MT 1 on > · 25 todennäköisesti jo suorittanut kantopalvelun neuvottelumenettelyn yh-teyden aikana käytettävän kantopalvelun valitsemiseksi ennen varsi-naista yhteydenmuodostusta puhelun vastaanottavaan matkaviestin-• ‘ ‘ päätelaitteeseen MT2 (lohkot 224, 225, 226, 227). Kun puhelun aloitta neen matkaviestinpäätelaitteen MT1 sovellus hyväksyy kantopalvelun, 30 se lähettää matkaviestinverkolle NW1 pyynnön muodostaa yhteys pu-helun vastaanottavaan matkaviestinpäätelaitteeseen MT2 (lohko 228).

. !·. Tämä pyyntö välitetään verkon kautta puhelun vastaanottavaan matka- .·». viestinpäätelaitteeseen MT2 (lohko 229). Tämän jälkeen puhelun vas- *:* taanottavan matkaviestinpäätelaitteen MT2 sovellusympäristö (tai jokin

IM

35 muu järjestelmän moduuli, esimerkiksi alemman tason puhelunkäsitte-*"*i lyohjelmisto) voi joutua tarkistamaan, voiko puhelun vastaanottava 22 114371 matkaviestinpäätelaite MT2 käyttää kantopalvelua, jota puhelun käynnistävä matkaviestinpäätelaite MT1 ehdottaa (lohko 230).

Puhelun vastaanottava matkaviestinpäätelaite MT2 suorittaa kantopal-5 velupyyntömenettelyn matkaviestinverkon NW1 kanssa ja lähettää kantopalvelun verkkopyyntösanoman matkaviestinverkkoon NW1 (lohko 231). Kantopalvelun verkkopyyntösanoman vastaanottava matkapuhelinkeskus 4 tutkii sanoman sisällön. Lisäksi tutkitaan edullisesti käyttäjän tilaajatiedot (lohko 232). Käyttäjän tilaajatiedoissa voi olla ra-10 joituksia, jotka saattavat vaikuttaa kantopalvelun valintaan. Voi olla esimerkiksi erilaisia matkaviestinliittymiä, joiden hinnoitteluperusteet vaihtelevat. Tästä syystä on mahdollista, että kantopalvelupyyntö on kokonaan hylättävä, tai kyseiselle käyttäjälle sallittavat kantopalvelut voivat rajoittaa kantopalvelun valintaa. Käyttäjän tilaajatietojen tutkimi-15 sen tulos lähetetään takaisin matkaviestinverkon NW1 matkapuhelinkeskukselle 4.

Matkaviestinverkolta NW1 saatavan vastauksen perusteella matkapuhelinkeskus 4 hylkää kantopalvelupyynnön tai jatkaa kantopalvelun va-20 lintamenettelyä. Viimemainitussa tapauksessa tai siinä tapauksessa, että käyttäjän tilaajatiedot eivät vaikuta valintaan, matkaviestinverkos-sa NW1 tutkitaan muita perusteita pyydetylle kantopalvelulle, edullisesti *. palvelevan matkaviestinverkon liikennetilanne huomioonottaen. Tässä . vaiheessa matkaviestinverkon NW1 ominaisuuksia verrataan pyynnön 25 parametreihin ja ehdotetaan sopivaa kantopalvelua. Kantopalvelun va-,lintaan saattaa myös vaikuttaa matkaviestinverkon NW1 liikennetilanne.

Jos matkaviestinverkko NW1 ei voi tukea pyydettyä kantopalvelua kyseisellä ajanhetkellä, pyyntö voidaan hylätä tai ehdotetaan toista kanto-palvelua kuin on pyydetty.

30

Kantopalvelun valintamenettelyn tuloksen perusteella matkaviestin-, !·. verkko NW1 muodostaa kantopalvelun verkkovastaussanoman ja lä- hettää sen puhelun vastaanottavalle matkaviestinpäätelaitteelle MT2 (lohko 233). Puhelun vastaanottava matkaviestinpäätelaite MT2 vastaa 35 yhteyspyynnön verkkoviestiin lähettämällä yhteysvastauksen verkko-"'i sanoman matkaviestinverkkoon NW1 (lohko 234).

23 114371 Tämä yhteysvastauksen verkkosanoma välitetään puhelun aloittaneeseen matkaviestinpäätelaitteeseen MT1 (lohko 235). Jos kummatkin matkaviestinpäätelaitteet MT1, MT2 hyväksyivät ehdotetun kantopal-velun (tai -palvelut), matkaviestinpäätelaitteiden MT1, MT2 välille muo-5 dostetaan yhteys (lohko 239).

Kuitenkin jos kumpikaan matkaviestinpäätelaitteista MT1, MT2 ei hyväksynyt ehdotettua kantopalvelua (-palveluita) (lohko 236), kanto-palvelun valintamenettely palaa takaisin alkuun (lohko 224). Puhelun 10 aloittanut matkaviestinpäätelaite MT1 valitsee uudet parametrit ja suorittaa uuden kantopalvelupyynnön uusilla parametreillä.

Jos puhelun vastaanottava matkaviestinpäätelaite MT2 ei hyväksynyt ehdotettua kantopalvelua (-palveluita), se on voinut ehdottaa toista 15 kantopalvelua (lohko 237), jolloin matkaviestinpäätelaite MT1 tarkistaa, voiko se hyväksyä ehdotetun kantopalvelun. Jos matkaviestinpäätelaite MT1 hyväksyy matkaviestinpäätelaitteen MT2 ehdottaman vaihtoehtoisen kantopalvelun, kantopalvelun valintamenettely palaa takaisin lohkoon 225. Jos puhelun vastaanottava matkaviestinpäätelaite MT2 ei 20 hyväksynyt ehdotettua kantopalvelua (-palveluita) eikä ehdottanut toista kantopalvelua (lohko 238), matkaviestinpäätelaite MT1 joko valitsee ja ehdottaa toista kantopalvelua, jolloin kantopalvelun valintamenettely V; palaa takaisin lohkoon 224, tai yhteydenmuodostus epäonnistuu.

25 Matkaviestinpäätelaitteiden MT1, MT2 ja verkon NW1 väliset verkko-pyyntösanomat lähetetään edullisesti yhteydenmuodostukseen tarkoi-:', ‘ tetun oletuskantopalvelun avulla.

On myös mahdollista, että puhelun vastaanottava matkaviestinpääte-30 laite MT2 on tiedonsiirtoyhteydessä toiseen matkaviestinverkkoon kuin puhelun aloittava matkaviestinpäätelaite MT1. Tällaisessa tilanteessa . !·. menettely eroaa jonkin verran tilanteesta, jossa puhelun aloittava mat- kaviestinpäätelaite MT1 ja puhelun vastaanottava matkaviestinpääte- • · T laite MT2 ovat tiedonsiirtoyhteydessä samassa matkaviestinverkossa.

35 Alan asiantuntijalle on selvää, että edellä mainitut vaiheet, jotka suori-‘"*i tetaan yhdessä matkaviestinverkossa NW1, voidaan toteuttaa useissa verkoissa NW1, NW2.

24 114371 Tämä menettely soveltuu myös tilanteeseen, jossa ennen kantopalve-lupyynnön suorittamista palvelevaan matkaviestinverkkoon matkavies-tinpäätelaite ensin neuvottelee edullisista kantopalveluparametreista 5 palveluosapuolen kanssa, joka voi olla etäverkon (esim. IP) verkkoelementti, esimerkiksi palvelun tuottajan palvelin.

Joissakin tapauksissa ei ehkä riitä, että palveleva verkko tarkistaa vain kantopalveluun liittyvät omat ominaisuutensa ja liikennetilanteensa. Jos 10 matkaviestinpäätelaite yrittää käynnistää palvelun, jossa tarvitaan yhteyttä muuhunkin verkkoon kuin palvelevaan verkkoon, palveleva verkko voi joutua tarkistamaan toisen verkon tilanteen ja ominaisuudet. Tämä saavutetaan edullisesti eri verkkojen välisellä standardinmukaisella sig-nalointirajapinnalla (ei esitetty), jolla välitetään pyyntöjä/ vastauksia nii-15 den ominaisuuksista ja liikennetilanteesta. Jos tällainen rajapinta on käytettävissä, palveleva verkko kommunikoi muiden verkkojen kanssa, joita tarvitaan palvelun suorittamiseksi, ja saatuaan vastaukset näistä verkoista ehdottaa kaikille osapuolille sopivaa kantopalvelua. Esimerkiksi palvelevan verkon matkapuhelinkeskus 4 ja toisen verkon matka-20 puhelinkeskus voivat olla tiedonsiirtoyhteydessä keskenään samoin kuin esimerkiksi normaalissa sijainnin seurantatilanteessa.

• · * ·

Keksintöä ei ole rajoitettu pelkästään edellä esitettyihin suoritusmuotoi-, ·. hin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puit- 25 teissä.

I · I · « *

» I I

I t t * I t » t · * · » · * t I t » · I » illil • ·

Claims (44)

1. Menetelmä kantopalvelun valitsemiseksi matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matkaviestinverkon (NW1) välistä tiedonsiirtoa varten, joka 5 matkaviestinpäätelaite (MT1) käsittää sovellusten suoritusympäristön (202) ainakin yhden sovelluksen suorittamiseksi, joka on matkaviestin-päätelaitteen valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistama, ja matkaviestinverkossa (NW1) on ainakin yksi kantopalvelu, joka menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet: 10. kerätään matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matkaviestinver kon (NW1) välistä tiedonsiirtoa varten valittavalle kantopalvelulle joukko vaatimuksia, — hankitaan tietoa matkaviestinverkossa (NW1) valittavissa olevista kantopalveluista, 15. suoritetaan mainitun kantopalvelulle asetettujen vaatimusten jou kon ja mainitun matkaviestinverkossa (NW1) valittavissa olevista kantopalveluista hankitun tiedon vertailu sen selvittämiseksi, vastaako jokin valittavissa olevista kantopalveluista olennaisesti mainittua kantopalvelulle asetettua joukkoa vaatimuksia, ja 20 — mikäli vertailu osoittaa, että ainakin yksi valittavissa olevista kanto- palveluista olennaisesti vastaa mainittua kantopalvelulle asetettua : joukkoa vaatimuksia, valitaan mainituista valittavissa olevista ·! kantopalveluista kantopalvelu, joka olennaisesti vastaa mainittua tiedonsiirtoa varten valittavalle kantopalvelulle asetettua joukkoa \ 25 vaatimuksia, tunnettu siitä, että mainittu kantopalvelulle asetettujen vaatimusten joukon keräämisen suorittaa matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) mai-: nittu sovellusten suoritusympäristö (202), että palvelupyyntö sovelluk sen käynnistämiseksi aktivoi mainitun sovellusten suoritusympäristön 30 (202) suorittamaan mainittu kantopalvelulle asetettujen vaatimusten joukon kerääminen, ja mainittu kantopalvelulle asetettujen vaatimusten , joukon kerääminen käsittää vaatimusten keräämisen käynnistettävästä sovelluksesta sovelluksen ohjelmointirajapinnan (401) kautta, joka on muodostettu sovellusten ja sovellusten suoritusympäristön (202) välistä 35 tiedonsiirtoa varten. 26 114371

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) kerää lisäksi matkaviestinpääte-laitteesta (MT1) tietoa kantopalvelulle asetettavista vaatimuksista sovellusten suoritusympäristön (202) ja päätelaitteen ominaisuuksien 5 määrityslohkon (403) välisen rajapinnan (402) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) kerää lisäksi tietoa matkavies-tinpäätelaitteen (MT1) kantopalvelulle asetettavista vaatimuksista mat- 10 kaviestinverkosta (NW1).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) kerää lisäksi tietoa kantopalvelulle asetettavista vaatimuksista sovellusten suoritusympäris- 15 tön (202) ja käyttäjän mieltymysten määrityslohkon (405) välisen rajapinnan (404) kautta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) kerää lisäksi tietoa kan- 20 topalvelulle asetettavista vaatimuksista käyttäjältä matkaviestinpääte-laitteen (MT1) käyttöliittymän kautta.

> · :·! 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) asettaa kantopalvelulle 25 asetettavat vaatimukset tärkeysjärjestykseen. • I

' ' 7. Jonkin patenttivaatimukseni—6 mukainen menetelmä, tunnettu : : siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) ratkaisee keskenään risti riitaiset kantopalvelulle asetettavat vaatimukset. 30

: 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1—7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat vaiheet: • · · 7 — muodostetaan matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) kantopalvelun '·:· verkkopyyntösanoma mainitun kantopalvelulle asetettujen vaati- 35 musten joukon perusteella; ·:··: — lähetetään mainittu kantopalvelun verkkopyyntösanoma matka viestinverkkoon (NW1); 27 114371 — muodostetaan matkaviestinverkossa (NW1) kantopalvelun verkko-vastaussanoma mainittujen valittavissa olevien kantopalveluiden ja mainitun kantopalvelun verkkopyyntösanoman perusteella; ja — lähetetään mainittu kantopalvelun verkkovastaussanoma matka- 5 viestinpäätelaitteeseen (MT1).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) muodostaa mainitun kantopalvelun verkkopyyntösanoman. 10

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) vastaanottaa ja käsittelee mainitun kantopalvelun verkkovastaussanoman.

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) informoi sovellusta sovellukselle myönnetystä kantopalvelusta.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1—11 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että suoritetaan uudelleenneuvotteluvaihe uuden kantopalvelun valitsemiseksi matkaviestinpäätelaitteen ja matkaviestinverkon välistä , . : tiedonsiirtoa varten.

* ’ . 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että mainitun uudelleenneuvotteluvaiheen käynnistää jokin seuraavista: matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) suoritettava sovellus; matkaviestin-: päätelaitteen (MT1) käyttäjä; matkaviestinverkko (NW1). «t ·

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että uudelleenneuvotteluvaihe käsittää ainakin seuraavat toimenpiteet: — määritellään kantopalvelulle asetettava uusi joukko vaatimuksia \ matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matkaviestinverkon (NW1) vä- lista tiedonsiirtoa varten; • · *·;·’ — muodostetaan matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) kantopalvelun 35 verkkopyyntösanoma kantopalvelulle asetettavan uuden joukon •: · · i vaatimuksia perusteella; 114371 28 — lähetetään mainittu kantopalvelun verkkopyyntösanoma matkaviestinverkkoon (NW1); — muodostetaan kantopalvelun verkkovastaussanoma mainitun kantopalvelun verkkopyyntösanoman ja mainitun matkaviestin- 5 verkossa (NW1) valittavissa olevan kantopalvelun perusteella, joka verkkovastaussanoma käsittää ehdotuksen uudeksi kanto- palveluksi matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matkaviestinver kon (NW1) välistä tiedonsiirtoa varten; ja matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) suoritetaan jokin seuraavista toi-10 menpiteistä: — joko hyväksytään ehdotus uudeksi kantopalveluksi, jos mainittu uusi kantopalvelu olennaisesti täyttää kantopalvelulle asetetun uuden joukon vaatimuksia, jolloin matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matkaviestinverkon (NW1) välistä tiedonsiirtoa jatketaan mainitulla 15 uudella kantopalvelulla, tai — hylätään ehdotus uudeksi kantopalveluksi, jos mainittu uusi kanto-palvelu ei olennaisesti täytä kantopalvelulle asetettua uutta joukkoa vaatimuksia, jolloin matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matka- . viestinverkon (NW1) välinen tiedonsiirto keskeytetään. 20

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . . : että sovellusten suoritusympäristö (202) määrittää uuden joukon vaati muksia kantopalvelulle.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) muodostaa kantopalvelun ; verkkopyyntösanoman.

17. Patenttivaatimuksen 14, 15 tai 16 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) informoi sovellusta uu-desta kantopalvelusta.

• · · ::: 18. Jonkin patenttivaatimuksen 1A—17 mukainen menetelmä, tunnet- tu siitä, että matkaviestinverkko käynnistää mainitun uudelleenneu-35 votteluvaiheen. • · 29 114371

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu uudelleenneuvotteluvaihe uuden kantopalvelun valitsemiseksi suoritetaan silloin, kun ainakin yksi matkaviestinverkon (NW1) olosuhde on muuttunut, joka uudelleenneuvotteluvaihe käsittää ainakin seuraavat 5 toimenpiteet: — muodostetaan matkaviestinverkossa (NW1) olosuhteiden muutos -verkkosanoma mainitun ainakin yhden muuttuneen olosuhteen perusteella, joka olosuhteiden muutos -verkkosanoma käsittää ehdotuksen uudeksi kantopalveluksi, 10. lähetetään mainittu olosuhteiden muutos -verkkosanoma matka- viestinpäätelaitteeseen (MT1), — tutkitaan mainittu olosuhteiden muutos -verkkosanoma matkaviestinpäätelaitteessa (MT1), ja matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) suoritetaan jokin seuraavista toi- 15 menpiteistä: — joko hyväksytään ehdotus uudeksi kantopalveluksi, jos mainittu uusi kantopalvelu olennaisesti täyttää mainitun kantopalvelulle asetetun joukon vaatimuksia, jolloin matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja matkaviestinverkon (NW1) välistä tiedonsiirtoa jatketaan 20 mainitulla uudella kantopalvelulla, tai — hylätään ehdotus uudeksi kantopalveluksi, jos mainittu uusi kanto- . . : palvelu ei olennaisesti täytä mainittua kantopalvelulle asetettua . joukkoa vaatimuksia, jolloin matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ja ,',.t matkaviestinverkon (NW1) välinen tiedonsiirto keskeytetään. 25

20. Tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ainakin matkaviestinpääte- ; laitteen (MT1) ja matkaviestinverkon (NW1), matkaviestinpäätelaittee- v : seen (MT1) on muodostettu sovellusten suoritusympäristö (202) ainakin yhden sovelluksen suorittamiseksi, joka on matkaviestinpäätelaitteen 30 valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistama, matkaviestin- :’j\· verkko (NW1) käsittää ainakin yhden kantopalvelun, ja järjestelmä kä- , ’·, sittää lisäksi: — välineet (CPU, MEM, 201, 401, 402, 403, 404, 405) matkaviestin-päätelaitteen (MT1) ja matkaviestinverkon (NW1) välistä tiedon- 35 siirtoa varten valittavalle kantopalvelulle asetettavien vaatimusten *:**: joukon keräämiseksi, 30 114371 — välineet tiedon hankkimiseksi matkaviestinverkossa (NW1) valittavissa olevista kantopalveluista, — välineet (4, 11) mainitun kantopalveluille asetettavien vaatimusten joukon ja mainitun valittavissa olevia kantopalveluita koskevan tie- 5 don vertailun suorittamiseksi sen selvittämiseksi, vastaako jokin matkaviestinverkossa (NW1) valittavissa olevista kantopalveluista olennaisesti mainittua kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukkoa, ja — välineet (4, MT1) valittavissa olevan kantopalvelun valitsemiseksi 10 tiedonsiirtoa varten, mikäli vertailu osoittaa, että ainakin yksi valit tavissa olevista kantopalveluista olennaisesti vastaa mainittua kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukkoa, tunnettu siitä, että mainittu sovellusten suoritusympäristö (202) mat-kaviestinpäätelaitteessa (MT1) on järjestetty keräämään mainittu kan-15 topalvelulle asetettujen vaatimusten joukko vasteena palvelupyynnölle sovelluksen käynnistämiseksi ja on lisäksi järjestetty keräämään kanto-palvelulle asetettavat vaatimukset käynnistettävästä sovelluksesta sovelluksen ohjelmointirajapinnan (401) kautta, joka on muodostettu sovellusten, ja sovellusten suoritusympäristön (202) välistä tiedonsiirtoa 20 varten. . j

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu :·. siitä, että mainittu vertailu sen selvittämiseksi, vastaako jokin matka viestinverkossa (NW1) valittavissa olevista kantopalveluista olennai-\ 25 sesti mainittua kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukkoa, on järjestetty suoritettavaksi matkaviestinverkossa (NW1).

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinpäätelaite (MT1) käsittää lisäksi: I· 30 — välineet (CPU) kantopalvelun verkkopyyntösanoman muodostami- seksi mainitun kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukon pe-, rusteella, li! — välineet (RF) mainitun kantopalvelun verkkopyyntösanoman lähet- :·’ tämiseksi matkaviestinverkkoon (NW1), :: 35 ja että matkaviestinverkko (NW1) käsittää: 31 114371 — välineet (4) kantopalvelun verkkovastaussanoman muodostamiseksi mainittujen valittavissa olevien kantopalvelun ja mainitun kantopalvelun verkkopyyntösanoman perusteella, ja — välineet (2, 3) mainitun kantopalvelun verkkovastaussanoman lä- 5 hettämiseksi matkaviestinpäätelaitteeseen (MT1).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu kantopalvelun verkkovastaussanoma käsittää ehdotuksen tiedonsiirtoa varten valittavasta kantopalvelusta. 10

24. Jonkin patenttivaatimuksen 20—23 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se on järjestetty suorittamaan uudelleen-neuvottelu uuden kantopalvelun valitsemiseksi matkaviestinpäätelait-teen ja matkaviestinverkon välistä tiedonsiirtoa varten. 15

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun uudelleenneuvottelun käynnistää jokin seuraavista: matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) suoritettava sovellus; matkaviestin-päätelaitteen (MT1) käyttäjä; matkaviestinverkko (NW1). 20

25 114371

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se on järjestetty suorittamaan mainittu uudelleenneuvottelu ·. ainakin yhden sovelluksen kantopalvelulle asettaman vaatimuksen muuttuessa. ! 25

27. Matkaviestinpäätelaite (MT1) käytettäväksi tiedonsiirtojärjestelmässä, joka käsittää ainakin matkaviestinverkon (NW1), jossa on : ainakin yksi kantopalvelu, ja matkaviestinpäätelaite (MT1) käsittää sovellusten suoritusympäristön (202) ainakin yhden sovelluksen , 30 suorittamiseksi, joka on matkaviestinpäätelaitteen valmistajan tai :’’.· jonkin kolmannen osapuolen valmistama . !·. tunnettu siitä, että mainittu sovellusten suoritusympäristö (202) on ;;; järjestetty keräämään mainittu kantopalvelulle asetettujen vaatimusten joukko vasteena palvelupyynnölle sovelluksen käynnistämiseksi ja on 35 lisäksi järjestetty keräämään kantopalvelulle asetettavat vaatimukset ·:·: käynnistettävästä sovelluksesta sovelluksen ohjelmointirajapinnan 32 114371 (401) kautta, joka on muodostettu sovellusten ja sovellusten suoritusympäristön (202) välistä tiedonsiirtoa varten.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen matkaviestinpäätelaite, tunnettu 5 siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty vastaanottamaan tietoa käynnistettävän sovelluksen kantopalvelulle asetettavista vaatimuksista sovelluksen ohjelmointirajapinnan (401) kautta.

29. Patenttivaatimuksen 27 tai 28 mukainen matkaviestinpäätelaite, 10 tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty välittämään tietoa valitusta kantopalvelusta käynnistettävälle sovellukselle sovelluksen ohjelmointirajapinnan (401) kautta.

30. Patenttivaatimuksen 27, 28 tai 29 mukainen matkaviestinpääte-15 laite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty vastaanottamaan tietoa mainitun sovelluksen ominaisuuden muutoksesta mainitun sovelluksen ohjelmointirajapinnan (401) kautta.

31. Jonkin patenttivaatimuksen 27—30 mukainen matkaviestinpääte-20 laite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty välittämään tietoa valitun kantopalvelun muutoksesta mainitulle , : sovellukselle mainitun sovelluksen ohjelmointirajapinnan (401) kautta. «· » ·

32. Jonkin patenttivaatimuksen 27—31 mukainen matkaviestinpääte-25 laite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on jär- «»· jestetty vastaanottamaan sovellusten suoritusympäristön (202) ja päätelaitteen ominaisuuksien määrityslohkon (403) välisen rajapinnan v ·* (402) kautta tietoa ainakin yhdestä matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ominaisuudesta, joka on tallennettu matkaviestinpäätelaitteessa (MT1) t,;30 päätelaitteen ominaisuuksien määrityslohkoon (403).

*»* \ 33. Jonkin patenttivaatimuksen 27—32 mukainen matkaviesti npääte- laite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on jär- • · *·;·' jestetty vastaanottamaan matkaviestinverkosta (NW1) tietoa ainakin 35 yhdestä matkaviestinpäätelaitteen (MT1) ominaisuudesta. • * · * I • · 33 114371

34. Jonkin patenttivaatimuksen 27—33 mukainen matkaviestinpääte-laite, tunnettu siitä, että se käsittää rajapinnan (404) tiedon ainakin yhdestä käyttäjän mieltymyksestä välittämiseksi sovellusten suoritusympäristöön (202). 5

35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen matkaviestinpäätelaite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty vastaanottamaan mainitun rajapinnan (404) kautta tietoa mainitusta käyttäjän mieltymyksestä määrityslohkosta (405), johon on tallennettu tietoa 10 käyttäjän mieltymyksistä.

36. Patenttivaatimuksen 34 tai 35 mukainen matkaviestinpäätelaite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty vastaanottamaan tietoa mainitusta käyttäjän mieltymyksestä käyttäjän 15 käyttöliittymään syöttämänä tietona.

37. Jonkin patenttivaatimuksen 27-^-36 mukainen matkaviestinpääte laite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet käyttäjän informoimiseksi valittavissa olevista kantopalveluista. 20

38. Jonkin patenttivaatimuksen 27—37 mukainen matkaviestinpääte- : laite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet kantopalvelun valitsemi- % seksi käyttäjän suorittamana.

39. Jonkin patenttivaatimuksen 27—38 mukainen matkaviestinpääte laite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on jär-/ jestetty asettamaan kantopalvelulle asetetut vaatimukset tärkeysjärjes- . : tykseen. j* 30

40. Jonkin patenttivaatimuksen 27—39 mukainen matkaviestinpääte- ; .· laite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on jär- , \ jestetty ratkaisemaan keskenään ristiriitaiset kantopalvelulle asetetut vaatimukset. » » • · »t» « »»» f» • » 34 11«Π

41. Jonkin patenttivaatimuksen 27—40 mukainen matkaviestinpääte-laite, tunnettu siitä, että se käsittää: — välineet (CPU) kantopalvelun verkkopyyntösanoman muodostami- 5 seksi mainitun kantopalvelulle asetettavien vaatimusten joukon pe rusteella, — välineet (RF) mainitun kantopalvelun verkkopyyntösanoman lähettämiseksi matkaviestinverkkoon (NW1), ja — välineet (RF) kantopalvelun verkkovastaussanoman 10 vastaanottamiseksi matkaviestinverkosta (NW1).

42. Patenttivaatimuksen 41 mukainen matkaviestinpäätelaite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty muodostamaan mainittu verkkopyyntösanoma. 15

43. Patenttivaatimuksen 41 tai 42 mukainen matkaviestinpäätelaite, tunnettu siitä, että sovellusten suoritusympäristö (202) on järjestetty vastaanottamaan ja käsittelemään mainittu verkkovastaussanoma.

44. Jonkin patenttivaatimuksen 27—43 mukainen matkaviestinpääte laite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet tiedon hankkimiseksi : matkaviestinverkossa (NW1) valittavissa olevista kantopalveluista. * • ! i » II» * · * · 1 4 · » ? » 1 1 » | 35 114371