FI100575B - Menetelmä kanavanvaihdon ja yhteydenmuodostuksen luotettavuuden parant amiseksi sekä solukkoradiojärjestelmä - Google Patents

Description

100575

Menetelmä kanavanvaihdon ja yhteydenmuodostuksen luotettavuuden parantamiseksi sekä solukkoradiojärjestelmä

Keksinnön kohteena on menetelmä kanavanvaihdon ja 5 yhteydenmuodostuksen luotettavuuden parantamiseksi soluk-koradiojärjestelmässä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tukiaseman, ja joukon tilaajapäätelaitteita, jotka ovat yhteydessä yhteen tai useampaan tukiasemaan, jotka tukiasemat mittaavat päätelaitteilta vastaanottaman-10 sa signaalien kokonaishäiriön, ja lähettävät pilottisig-naalia ennalta tunnetulla lähetysvoimakkuudella, ja jotka päätelaitteet mittaavat kanavanvaihtotarpeen selvittämiseksi pilottisignaalien tehotasot niiltä tukiasemilta, jotka ovat päätelaitteen ylläpitämässä sitä lähellä ole-15 vien tukiasemien luettelossa, ja jossa menetelmässä päätelaitteen ja tukiasemien väliset yhteysvälivaimennukset estimoidaan pilottisignaalien avulla.

Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi kaikissa häiriörajoitteisissa solukkoradiojärjestelmissä, ja 20 erityisesti koodijakomonikäyttöä hyödyntävässä solukkora-diojärjestelmässä. Koodijakomonikäyttö, CDMA (Code Division Multiple Access) on hajaspektritekniikkaan perustuva monikäyttömenetelmä, jota on viime aikoina ryhdytty soveltamaan solukkoradiojärjestelmissä aiempien FDMA:n ja 25 TDMA:n ohella. CDMA:lla on useita etuja verrattuna aiem piin menetelmiin, kuten esimerkiksi spektritehokkuus ja taajuussuunnittelun yksinkertaisuus. Eräs esimerkki tunnetusta CDMA-järjestelmästä on laajakaistainen solukkoradio-standardi EIA/TIA IS-95.

30 CDMA-menetelmässä käyttäjän kapeakaistainen datasig- naali kerrotaan datasignaalia huomattavasti laajakaistaisemmalla hajotuskoodilla suhteellisen laajalle kaistalle. Tunnetuissa koejärjestelmissä käytettyjä kaistanleveyksiä on esimerkiksi 1,25 MHz, 10 MHz sekä 25 MHz. Kertomisen 35 yhteydessä datasignaali leviää koko käytettävälle kaistal- 2 100575 le. Kaikki käyttäjät lähettävät samaa taajuuskaistaa käyttäen samanaikaisesti. Kullakin tukiaseman ja liikkuvan aseman välisellä yhteydellä käytetään omaa hajotuskoodia, ja eri käyttäjien signaalit pystytään erottamaan toisis-5 taan vastaanottimissa kunkin käyttäjän hajotuskoodin perusteella .

Vastaanottimissa olevat sovitetut suodattimet tah-distuvat haluttuun signaaliin, joka tunnistetaan hajotus-koodin perusteella. Datasignaali palautetaan vastaanotti-10 messa alkuperäiselle kaistalle kertomalla se uudestaan lähetyksen yhteydessä käytetyllä hajotuskoodilla. Ne signaalit, jotka on kerrottu jollain toisella hajotuskoodilla, eivät ideaalisessa tapauksessa korreloi ja palaudu kapealle kaistalle. Täten ne näkyvät kohinana halutun signaalin 15 kannalta. Järjestelmän hajotuskoodit pyritään valitsemaan siten, että ne olisivat keskenään korreloimattomia eli or-togonaalisia.

Tyypillisessä matkapuhelinympäristössä tukiaseman ja liikkuvan aseman väliset signaalit etenevät useaa reittiä 20 lähettimen ja vastaanottimen välillä. Tämä monitie-etene-minen aiheutuu pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Eri reittejä kulkeneet signaalit saapuvat vastaanottimeen eri aikoina erilaisen kulkuaikaviiveen takia. CDMA:ssa monitie-etenemistä voidaan käyttää hyväksi 25 signaalin vastaanotossa diversiteetin tavoin. CDMA-vas-taanotinratkaisuna käytetään yleisesti monihaaraista vas-taanotinrakennetta, jossa kukin eri haara on tahdistunut eri tietä edenneeseen signaalikomponenttiin. Kukin haara on itsenäinen vastaanotinelementti, jonka tehtävänä on 30 siis koostaa ja demoduloida yksi vastaanotettu signaali-komponentti. Perinteisessä CDMA-vastaanottimessa eri vas-taanotinelementtien signaalit yhdistetään edullisesti, joko koherentisti tai epäkoherentisti, jolloin saadaan hyvätasoinen signaali.

35 Useissa tunnetun tekniikan mukaisissa CDMA-järjes- 3 100575 telmissä käytetään ns. pilottisignaalia, jota kukin tukiasema lähettää, ja jota signaalia käytetään apuna tukiasemien tunnistuksessa, tehonmittauksessa ja koherentin vastaanoton mahdollistamiseksi liikkuvassa asemassa. Pilotti -5 signaali on datamoduloimaton hajotuskoodattu signaali ja sitä lähetetään tukiaseman kuuluvuusalueelle samalla tavoin kuin varsinaiset liikennekanavat. Pilottisignaalin kuuluvuusalue itse asiassa määrää tukiaseman solun koon, koska päätelaitteet käyttävät sitä apuna yhteydenmuodos-10 tuksessa.

Tukiasemat lähettävät siis pilottisignaalia jatkuvasti, ja eri tukiasemien pilottisignaalin lähetyksessä käytetyt hajotuskoodit poikkeavat toisistaan siten, että päätelaite voi tunnistaa tukiasemat niiden lähettämän pi-15 lotin avulla.

Tilaajapäätelaitteet suorittavat jatkuvasti pilotti-signaalien mittauksia. Päätelaitteen mittauskuormituksen vähentämiseksi kukin päätelaite pitää tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelmissä listaa niistä tukiasemista ja 20 vastaavista pilottisignaalien hajotuskoodeista, jotka sijaitsevat päätelaitetta lähellä, ja jotka ovat mahdollisia kanavanvaihto- tai yhteydenmuodostusehdokkaita. Tätä listaa kutsutaan jatkossa mittauslistaksi. Päätelaitteet tarkkailevat suurimmalla prioriteetilla vain niiden tuki-25 asemien pilottisignaaleita, jotka ovat tässä mittauslis- tassa. Toissijaisesti mitataan muita havaittuja pilottisignaaleita.

Päätelaitteen liikkuessa kyseistä mittauslistaa täytyy luonnollisesti päivittää tarpeen mukaan. Päivitys on 30 tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelmissä suoritettu päätelaitteen suorittaman pilottisignaalin voimakkuusmit-tauksen mukaan, eli jos päätelaitteen mittauksen perusteella havaitaan, että jonkin tukiaseman lähettämä pilotti vastaanotetaan riittävällä voimakkuudella, se lisätään 35 mittauslistaan.

4 100575

Monia palveluita tarjoavassa CDMA-verkossa voi kuitenkin esiintyä tilanteita, joissa tukiaseman kuormitus siirtosuunnassa päätelaiteelta tukiasemaan, eli nousevassa siirtosuunnassa, on huomattavasti suurempi kuin vastakkai-5 seen siirtosuuntaan. Esimerkkinä mainittakoon yksisuuntainen datasiirto päätelaitteesta verkkoon päin. Tunnetun tekniikan mukaiset mittaus 1istan päivitysratkaisut eivät havaitse tässä siirtosuunnassa olevaa tukiaseman kuormitusta.

10 Normaalisti mittauslistan päivitys on suoritettu käyttäen kriteerinä ainoastaan pilottisignaalin kokemaa yhteysvälivaimennusta. Tällöin on siis verrattu eri tukiasemilta vastaanotettuja pilottisignaaleita tai pilotti-signaaleiden signaalikohinasuhteita toisiinsa, ja tämän 15 vertailun perusteella tehty mittauslistan päivityspäätös. Kyseinen menetelmä ei siis kuitenkaan huomioi tilannetta, jossa kohteena olevan tukiaseman vastakkainen siirtosuunta on huomattavasti enemmän kuormittunut kuin mitattu siirto-suunta. Tämä on merkittävä haitta erityisesti järjestel-20 missä, jossa vastakkaisissa siirtosuunnissa esiintyy epäsymmetrisiä kuormitustilanteita.

Nousevan siirtosuunnan kuormittumisongelmaa on pyritty ratkaisemaan tukiasemassa säätämällä pilottisignaalin lähetystehoa nousevan siirtosuunnan kuormituksen mu-25 kaan. Sanottu menetelmä muuttaa kaikkien tukiaseman alueella olevien päätelaitteiden tilannetta. Nousevan siirto-suunnan laatuun perustuvaa mittauslistan päivityspäätöstä ei siis pystytä tekemään yhteyskohtaisesta.

Sama ongelma esiintyy myös yhteydenmuodostuksen 30 kanssa, jolloin päätelaite saattaa lähettää yhteydenmuo-dostusviestin tukiasemalle, jonka nouseva siirtosuunta on ylikuormittunut.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteuttaa menetelmä, jonka avulla mittauslistan päivitys ja tä-35 ten kanavanvaihto ja yhteydenmuodostus saadaan luotetta- i.

5 100575 vammaksi nousevan siirtosuunnan kuormitustilanteen huomioimisen myötä. Keksinnön tarkoituksena on edelleen mahdollistaa nousevalle siirtosuunna1le yhteyskohtainen tarkastelu.

5 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä kanavanvaihdon luotettavuuden parantamiseksi, jolle on tunnusomaista, että signaalikohinasuhdetta tilaa japäätelaitteen ja tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tukiasemalle estimoidaan tukiase-10 massa mitatun kokonaishäiriön, sanotun yhteysvälivaimen-nuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella ja että kunkin tilaajapäätelaitteen ylläpitämää sitä lähellä olevien tukiasemien luetteloa päivitetään sanotun estimaatin perusteella.

15 Johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä yhtey denmuodostuksen luotettavuuden parantamiseksi on tunnusomaista, että signaalikohinasuhdetta tilaajapääte laitteen ja tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäatelait-teelta tukiasemalle estimoidaan tukiasemassa mitatun koko-20 naishäiriön, sanotun yhteysvälivaimennuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella ja että tukiaseman, johon tilaajapäätelaite yrittää ottaa yhteyden tarvitessaan lii-kennekanavaa, valinnassa käytetään hyväksi sanottua estimaattia .

25 Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjestel- ma, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tukiaseman, ja joukon tilaajapäätelaitteita, jotka ovat yhteydessä yhteen tai useampaan tukiasemaan, jotka tukiasemat käsittävät välineet mitata päätelaitteilta vastaanottamansa 30 signaalien kokonaishäiriön, ja välineet lähettää pilotti-signaalia ennalta tunnetulla lähetysvoimakkuudella, ja jotka päätelaitteet käsittävät välineet mitata eri tukiasemilta vastaanottamansa pilottisignaalien tehotasot, ja jossa solukkoradiojärjestelmässä ainakin jotkut lähetin-35 vastaanottimet käsittävät välineet estimoida päätelaitteen ja tukiasemien väliset yhteysvälivaimennukset pilottisig- 6 100575 naalien avulla. Keksinnön mukaiselle solukkoradiojärjes-telmälle on tunnusomaista, että solukkoradiojärjestelmässä ainakin jotkut lähetinvastaanottimet käsittävät välineet estimoida signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja 5 tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tukiasemalle tukiasemassa mitatun kokonaishäiriön, sanotun yhteysvälivaimennuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella .

Keksinnön mukainen menetelmä tarjoaa ratkaisun mit-10 tauslistan päivitysalgoritmiin tilanteessa, jossa mittaus-listaan ollaan liittämässä tukiasema, jonka nousevan siirtosuunnan kuormitus on huomattavasti suurempi kuin laskevan siirtosuunnan kuormitus. Laskettavan estimaatin perusteella mittauslistaan ei liitetä sellaisia tukiasemia, 15 joiden nousevan siirtosuunnan laatuennuste on liian huono. Keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvittava estimointi voidaan suorittaa joko tilaajapäätelaitteessa tai tukiasemassa .

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan myös estää 20 päätelaitteen kiinnittyminen yhteydenmuodostusvaiheessa soluun, jonka nousevan siirtosuunnan kuormitus on suuri.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa solukkoradiojärjestelmää, 25 jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaisen solukkoradioj ärj estelmän lähetinvastaanottimen rakennetta lohkokaa-viotasolla.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviokuva solukkoverkkojär-30 jestelmästä, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Solukkoradioverkko käsittää joukon kussakin tukiasemia 100, 114, 120, joka on yhteydessä alueellaan oleviin tilaajapäätelaitteisiin tietyllä liikennekanavalla. CDMA-järjestelmän ollessa kyseessä liikennekanava muodos-35 tuu siis leveästä taajuuskaistasta, jota kaikki päätelait- I: 7 100575 teet käyttävät lähettäessään tukiasemalle, ja vastaavasti toisessa siirtosuunnassa tukiasemalta päätelaitteille on vastaavankaltainen taajuuskaista käytössä, jossa siis tukiasema lähettää alueellaan oleville päätelaitteille. Ku-5 vion mukaisessa esimerkkitilanteessa päätelaitteet 110 ja 112 ovat yhteydessä tukiasemaan 100 ja päätelaite 108 tukiasemaan 114 .

Kuvion 1 esimerkkijärjestelmässä kullakin yhteydellä on tyypillisesti siis käytössä oma hajotuskoodinsa, jonka 10 bittinopeus eli ns. chippinopeus, on oleellisesti suurempi kuin datanopeus, ja jolla lähetettävä informaatio on kerrottu ja täten hajoitettu leveälle taajuuskaistalle. Hajo-tuskoodin perusteella vastaanottimet kykenevät erottamaan halutun signaalin muiden samalla taajuuskaistalla lähetet-15 tyjen signaalien joukosta. Kunkin tukiaseman 100, 114, 120 alueella on käytössä sama taajuuskaista.

Kukin tukiasema siis lähettää pilottisignaalia, jota päätelaitteet käyttävät apuna esimerkiksi tukiasemien tunnistuksessa ja tehonmittauksessa. Pilottisignaali on 20 datamoduloimaton hajotuskoodattu signaali, ja sitä lähetetään tukiaseman kuuluvuusalueelle samalla tavoin kuin varsinaiset liikennekanavat. Pilottia lähetetään jatkuvasti, ja eri tukiasemien pilottisignaalin lähetyksessä käytetyt hajotuskoodit poikkeavat toisistaan siten, että päätelaite 25 voi tunnistaa tukiasemat niiden lähettämän pilotin avulla.

Tilaajapäätelaitteet suorittavat jatkuvasti eri tukiasemilta lähetettyjen pilottisignaalien laatumittauksia.

Tämä on tarpeellista päätelaitteen yhteydenlaadun ylläpidon takia. Mittausten perusteella voidaan tarvittaessa 30 suorittaa kanavanvaihto paremman yhteydenlaadun tarjoavalle tukiasemalle. CDMA-järjestelmässä on myöskin mahdollista, että päätelaite on samanaikaisesti yhteydessä useampaan kuin yhteen tukiasemaan, jota tilannetta kutsutaan makrodiversiteetiksi. Pilottimittaukset ovat oleellisia 35 myös yhteydenmuodostusvaiheessa, sillä päätelaite valitsee 8 100575 parhaimman yhteyden tarjoavan tukiaseman lähettäessään yh-teydenmuodostusviestin.

Kullakin päätelaitteella on siis lista niistä tukiasemista ja vastaavista pilottisignaalien hajotuskoodeis-5 ta, jotka sijaitsevat päätelaitetta lähellä, ja jotka ovat mahdollisia kanavanvaihto- tai yhteydenmuodostusehdokkai-ta. Päätelaite mittaa kaikkia kuulemiaan pilottisignaalei-ta, mutta mittauslistaan kuuluvia mitataan muita useammin, koska todennäköisyys, että kanavanvaihto tai yhteydenmuo-10 dostus suoritetaan niihin tukiasemiin on suurempi kuin kauempana oleviin tukiasemiin. Päätelaitteen mittauskapa-siteettia halutaan säästää ja toisaalta kohdistaa se niihin signaaleihin, joissa tapahtuvat muutokset on tarpeellista havaita nopeasti.

15 Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää seloste taan ensin olettaen, että tarvittava estimointi suoritetaan tilaajapäätelaitteessa.

Tukiasemat lähettävät ohjauskanavilla tiedon päätelaitteille pilottisignaalin lähetyksessä käytetystä lähe-20 tystehosta PCiPi2ot. Kukin päätelaite mittaa sen tehon Pr piiot:, jolla kukin pilottisignaali kultakin tukiasemalta vastaanotetaan. Sanotun tiedon ja suorittamansa tehomittauksen perustella kukin päätelaite voi laskea tukiaseman ja päätelaitteen välisen yhteysvälivaimennuksen L, eli lähetetyn 25 signaalin radiotiellä kokeman vaimenemisen seuraavan kaavan mukaisesti: p £ _ t,pilot "p * r, pilot 30 Tukiasemat myös lähettävät ohjauskanavalla pääte laitteille tiedon mittaamastaan nousevan siirtosuunnan häiriötasosta Itot. Sanottu tieto lähetetään tukiasemilta päätelaitteille aina, kun tieto muuttuu eli häiriötasossa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tällöin voidaan välittää 35 päätelaitteille useamman lähistöllä olevan tukiaseman häi- 9 100575 riot iedot.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa estimoidaan siis nousevan siirtosuunnan, eli siirtosuunnan päätelaitteelta tukiasemaan päin, sxgnaalikohinasuhdetta. Kyseistä siirto-5 suuntaa ei välttämättä tarvitse olla vielä olemassa. Näin on laita esimerkiksi tilanteessa, jossa päätelaite ei ole yhteydessä mihinkään tukiasemaan, ja laskemansa estimaatin ja pilottisignaalimittausten perusteella päättää, mihin tukiasemaan lähettää yhteydenmuodostusviestin. Keksinnön 10 mukaisessa ratkaisussa nousevan siirtosuunnan yhteydenlaa-tua voidaan siis estimoida ennakkoon.

Päätelaite suorittaa estimoinnin laskemalla ensin estimoinnin kohteena olevan tukiaseman ja päätelaitteen välisen yhteysväli vaimennuksen aiemmin kuvatulla tavalla.

15 Päätelaitteella on edelleen tiedossa käyttämänsä lähetys-teho PM5, joka on joko todellinen lähetysteho, mikäli päätelaite on yhteydessä estimoinnin kohteena olevaan tukiasemaan tai sitten oletettu lähetysteho, joka voidaan valita siten, että estimoitu SIR saadaan sopivaksi tarvitta-20 essa useiden estimointikierrosten perusteella.

Päätelaite jakaa edelleen lähetystehon PMS yhteysväli vaimennuksella L. Tämän jälkeen nousevan siirtosuunnan signaalikohinasuhteen estimaatti SIR saadaan jakamalla sanottu jaettu teho tukiaseman kokonaishäiriöllä, josta on 25 vähennetty estimoivan päätelaitteen signaalin vaikutus:

Jms SIR = ---.

I --52

tot L

Haluttaessa vähentää laskentaa voidaan signaalikohi-30 nasuhteelle laskea karkeampi estimaatti, jossa estimoivan päätelaitteen signaalin vaikutusta tukiaseman kokonaishäi-riöstä ei ole poistettu: 35 SIR = -L·- .

Jtoc 10 100575 SIR on yllä esitetty kahden tehon suhteena, mutta SIR voidaan haluttaessa ilmaista myös muiden yksiköiden, kuten esimerkiksi desibelien, avulla.

Lasketun signaalikohinasuhde-estimaatin avulla voi-5 daan tarvittaessa päivittää päätelaitteen mittauslistaa tai ohjata yhteydenmuodostusviestin lähetystä.

Mikäli estimointia ei suoriteta päätelaitteessa vaan verkossa, esimerkiksi tukiasemassa, niin tällöinkin estimointi voidaan suorittaa yllä kuvatuilla tavoilla ja kaa-10 voja käyttäen. Päätelaitteen täytyy kuitenkin siirtää oh-jauskanavaa pitkin tukiasemaan tieto pilotin vastaanotetusta tehotasosta Pr,pilot ja päätelaitteen käyttämästä lähetystehosta PMS. Vastaavasti tukiaseman ei tarvitse ilmoittaa päätelaitteille tietoa kokonaishäiriöstä Itoc.

15 Mikäli päätelaite ei ole yhteydessä mihinkään tuki asemaan, niin signalointi tukiaseman ja päätelaitteen välillä tapahtuu tällöin yleisiä kutsukanavia käyttäen.

Oletetaan esimerkin vuoksi, että kuvion 1 mukaisessa tilanteessa päätelaite 112 on liikennekanavalla 106 yhtey-20 dessä tukiasemaan 100 ja että sen mittauslistaan kuuluvat tukiasemat 100 ja 114. Päätelaite 112 tarkkailee siis aktiivisesti pilottisignaaleja 106 ja 116 ja mittaa niiden voimakkuuksia. Oletetaan edelleen, että päätelaite 108 on yhteydessä tukiasemaan 114 liikennekanavalla 118 ja että 25 sen mittauslistaan kuuluvat tukiasemat 100 ja 114. Päätelaite 108 tarkkailee siis aktiivisesti pilottisignaaleja 102 ja 118 ja mittaa niiden voimakkuuksia. Päätelaite 108 mittaa myös tukiaseman 120 lähettämää pilottisignaalia 122, vaikka se ei kuulu sen mittauslistaan, koska signaa-30 Iin laatu ei vielä täytä kriteereitä. Oletetaan edelleen, että päätelaite estimoi tukiaseman 120 nousevan siirto-suunnan signaalikohinasuhdetta, ja havaitsee sen olevan erittäin hyvätasoinen. Tällöin voidaan tehdä päätös ottaa myös tukiasema 120 mittauslistaan, koska hyvän nousevan 35 siirtosuunnan laadun takia se on hyvä ehdokas kanavanvaih- 11 100575 toa varten.

Tarkastellaan seuraavassa keksinnön mukaisessa so-lukkoradiojärjestelmässä käytettävän lähetinvastaanottimen rakennetta. Kuviossa 2 havainnollistetaan solukkoradiojär-5 jestelmän erästä lähetinvastaanotinta, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Lähetinvastaanotin voi sijaita joko tukiasemalaitteistossa tai se voi olla tilaa-japäätelaite. Keksinnön kannalta oleellisissa osissa molemmissa vaihtoehdoissa laitteiston rakenne on samankal-10 täinen.

Lähetinvastaanotin käsittää välineet lähettävän signaalin koodaamiseksi 200, joilla koodattu signaali viedään välineille 202 koodatun signaalin lomittamiseksi. Lomitus-välineiden ulostulosignaali on kytketty välineiden 204 si-15 säänmenoon, joissa välineissä muodostetaan lähetettävä purske. Näin saatu signaali viedään modulointivälineille 208, joiden välineiden ulostulosignaali viedään lähetinyk-sikön 210 ja duplexsuodattimen 212 kautta antennille 214.

Yllä mainitut lohkot voidaan toteuttaa tunnetuilla tavoil-20 la.

Lähetinvastaanotin käsittää edelleen vastaanotinyk-sikön 216, jossa vastaanotettu signaali muunnetaan väli-taajuudelle, ja muunninvälineet 218, joissa signaali muunnetaan digitaaliseen muotoon. Muunnettu signaali viedään 25 ilmaisinvälineille 220, joista ilmaistu signaali viedään edelleen lomituksenpurkuvälineille 222 sekä välineille 224, joissa vastaanotettu signaali dekoodaataan eli suoritetaan sekä kanava- että puhedekoodaus. Laitteisto käsittää edelleen ohjaus-ja laskentavälineet 226, jotka ohjaa-30 vat muiden yllä mainittujen lohkojen toimintaa. Ohjausvä lineet on tyypillisesti toteutettu prosessorin avulla.

Keksinnön mukainen tukiasemalaitteisto käsittää välineet 220, 226 mitata päätelaitteilta vastaanottamansa signaalin kokonaishäiriön ja välineet 200-214, 226 lähet-35 tää pilottisignaalia tunnetulla lähetysteholla. Vastaavas- 12 100575 ti tilaajapäätelaite käsittää välineet 220, 226 mitata tukiasemalta vastaanottamansa pilottisignaalin voimakkuus. Mikäli kyseessä on CDMA-järjestelmä, niin vastaanottimissa, jotka tyypillisesti on toteutettu RAKE-periaatteella, 5 ilmaisinlohko käsittää tyypillisesti useita vastaanotin-haaroja, joista ainakin yksi on ns. etsijähaara, joka mittaa pilottisignaalien voimakkuuksia.

Keksinnön mukaisen solukkoradiojärjestelmän lähetin-vastaanotin käsittää myös välineet 220, 226 estimoida pää-10 telaitteen ja tukiaseman välinen yhteysvälivaimennus pilottisignaalin vastaanotetun tehon ja lähetyksessä käytetyn tehon avulla. Keksinnön mukaisen solukkoradiojärjestelmän lähetinvastaanotin käsittää edelleen välineet 220, 226 estimoida nousevan siirtosuunnan signaalikohinasuhdet-15 ta aiemmin kuvatun menetelmän mukaisesti mitatun kokonais-häiriön ja yhteysvälivaimennuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, 20 ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (10)

13 100575

1. Menetelmä kanavanvaihdon luotettavuuden parantamiseksi solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää kussakin 5 solussa ainakin yhden tukiaseman (100), ja joukon tilaaja-päätelaitteita (108 - 112), jotka ovat yhteydessä yhteen tai useampaan tukiasemaan, jotka tukiasemat mittaavat päätelaitteilta vastaanottamansa signaalien kokonaishäiriön, ja 10 lähettävät pilottisignaalia ennalta tunnetulla lähe- tysvoimakkuudella, ja jotka päätelaitteet mittaavat kanavanvaihtotarpeen selvittämiseksi pi-lottisignaalien tehotasot niiltä tukiasemilta, jotka ovat päätelaitteen ylläpitämässä sitä lähellä olevien tukiase-15 mien luettelossa, ja jossa menetelmässä päätelaitteen ja tukiasemien väliset yhteysvälivai-mennukset estimoidaan pilottisignaalien avulla, tunnettu siitä, että signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tuki-20 aseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tukiasemalle estimoidaan tukiasemassa mitatun kokonaishäiriön, sanotun yhteysvälivaimennuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella ja että kunkin tilaajapäätelaitteen ylläpitämää sitä lähellä 25 olevien tukiasemien luetteloa päivitetään sanotun estimaatin perusteella.

2. Menetelmä yhteydenmuodostuksen luotettavuuden parantamiseksi solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tukiaseman (100), ja joukon 30 tilaajapäätelaitteita (108 - 112), jotka ovat yhteydessä yhteen tai useampaan tukiasemaan, jotka tukiasemat mittaavat päätelaitteilta vastaanottamansa signaalien kokonaishäiriön, ja lähettävät pilottisignaalia ennalta tunnetulla lähe-35 tysvoimakkuudella, ja jotka päätelaitteet 14 100575 mittaavat yhteydenmuodostusta varten pilottisignaa-lien tehotasot niiltä tukiasemilta, jotka ovat päätelaitteen ylläpitämässä sitä lähellä olevien tukiasemien luettelossa, ja jossa menetelmässä 5 päätelaitteen ja tukiasemien väliset yhteysvälivai mennukset estimoidaan pilottisignaalien avulla, tunnettu siitä, että signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta 10 tukiasemalle estimoidaan tukiasemassa mitatun kokonaishäi- riön, sanotun yhteysvälivaimennuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella ja että tukiaseman, johon tilaajapäätelaite yrittää ottaa yhteyden tarvitessaan liikennekanavaa, valinnassa käyte-15 tään hyväksi sanottua estimaattia.

3. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalikohinasuhteen estimaatti saadaan jakamalla päätelaitteen lähetysteho estimoidulla yhteisvälivaimennuksella ja laskemalla näin saa- 20 dun arvon suhde tukiasemassa mitattuun kokonaishäiriöön.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokonaishäiriöstä on vähennetty kyseessä olevan yhteyden vaikutus kokonaishäiriöön ennen signaalikohinasuhteen estimaatin laskemista.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tukiaseman välillä estimoidaan tukiasemassa (100) .

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n -30 n e t t u siitä, että signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tukiaseman välillä estimoidaan tilaajapääte-laitteessa (108 - 112).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalikohinasuhdetta tilaajapää- 35 telaitteen ja tukiaseman välillä estimoidaan ennen varsi- II 15 100575 naisen yhteyden muodostamista.

8. Solukkoradiojärjestelmä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tukiaseman (100), ja joukon tilaaja-päätelaitteita (108 - 112), jotka ovat yhteydessä yhteen 5 tai useampaan tukiasemaan, jotka tukiasemat käsittävät välineet (220, 226) mitata päätelaitteilta vastaanottamansa signaalien kokonaishäiriön, ja välineet (210) lähettää pilottisignaalia ennalta tunnetulla lähetysvoimakkuudella, ja jotka päätelaitteet 10 käsittävät välineet (220, 226) mitata eri tukiasemilta vastaanottamansa pilottisignaalien tehotasot, ja jossa solukkora-diojärjestelmässä ainakin jotkut lähetinvastaanottimet (100, 108 - 112) käsittävät 15 välineet (220, 226) estimoida päätelaitteen ja tuki asemien väliset yhteysvälivaimennukset pilottisignaalien avulla, tunnettu siitä, että solukkoradiojärjestel-mässä ainakin jotkut lähetinvastaanottimet (100, 108 - 20 112) käsittävät välineet (220, 226) estimoida signaaliko- hinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tukiasemalle tukiasemassa mitatun kokonaishäiriön, sanotun yhteysvälivai-mennuksen ja päätelaitteen lähetystehon perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen solukkoradiojär jestelmä, tunnettu siitä, että välineet (220, 226) estimoida signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta tukiasemalle sijaitsevat tilaajapäätelaitteessa (108 30 112) .

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen solukkoradiojärjestelmä, tunnettu siitä, että välineet (220, 226) estimoida signaalikohinasuhdetta tilaajapäätelaitteen ja tukiaseman välillä siirtosuunnassa tilaajapäätelaitteelta 35 tukiasemalle sijaitsevat tukiasemassa (100). 100575 16