FI109855B - Datavirran suodatus tietoliikenneverkossa - Google Patents

Description

109855

Datavirran suodatus tietoliikenneverkossa

Keksinnön ala

Keksintö liittyy yleisesti datavirran suodatukseen tietoliikennever- 5 kossa.

Tekniikan tausta

Digitaalisten keskuksien eräs tärkeimmistä komponenteista on kytkentäkenttä. Pahimmassa tapauksessa kytkentäkentän vikaantuminen voi 10 lamaannuttaa puhelinpalveluja suurelta tilaajamäärältä. Järjestelmän ohjausyksikölle (usein tietokone) ilmoitetaan hälyttämällä, mikäli kytkentäkentässä on jotakin vikaa. Tavanomaisissa ratkaisuissa kukin hälytys myös kuitataan. Ongelmia ei ilmene niin kauan kuin ohjausyksiköllä on riittävästi aikaa analysoida hälytyksiä.

15 Kuvio 1 kuvaa lohkokaaviota toteutuksesta, jota tyypillisesti käyte tään hälytysten käsittelyssä esimerkiksi digitaalisten puhelinkeskuksien kytkentäkentän yhteydessä.

Kuvion mukaisesti kokodatavirta saapuu kytkentäkentästä (ei esitetty kuvassa) muistiin 100. Käytettävä muisti on tavallisesti FIFO (First In 20 First Out) puskurimuisti, josta dataa luetaan samassa järjestyksessä kuin se • * . V saapui muistiin. Tietokone 101 lukee puskurimuistin sisältöä, käsittelee dataa :Y: ja datan sisällöstä riippuen aktivoi esim. kytkentäkentän testiajon käynnistä- misen kentässä esiintyvän vian paikallistamiseksi. Tietokone monitoroi myös • · .;: muistin täytön tasoa.

.··♦, 25 Merkittävin ongelma syntyy silloin, kun vikaantumispurske ilmenee yhtäkkisesti. Toisin sanoen, vikailmoituksia voi tulla kytkentäkentästä run-“* säästi samanaikaisesti, esimerkiksi sen vuoksi, että kytkentäkenttä on vi- , , kaantunut.

Ύ: Niin kauan kun saapuvat hälytykset hyväksytään, on olemassa 30 muistin ylivuodon riski, jonka seurauksena koko järjestelmä saattaa lamaan-: tua ja relevanttia tietoa häviää. Toinen ongelma on se, että kukin vastaan- .·*·. otettu viesti kuitataan ohjausyksikössä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa /’ käytetään runsaasti aikaa hälytysten vastaanottamiseen ja kuittaamiseen, jopa samojen hälytysten useaan kertaan.

35 2 109855

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön tavoitteena on tarjota datavirran suodatusmekanismi, jonka avulla datavirran määrä alenee kompressointia käyttämättä ja jossa kanavainformaation hävikki on minimoitu.

5 Tavoite saavutetaan itsenäisissä vaatimuksissa kuvatulla keksin nön mukaisella menetelmällä ja järjestelyllä. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on kuvattu epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Järjestelmä eroaa oleellisesti tunnetuista ratkaisuista siinä, että yhden muistin sijasta järjestelmä käsittää kaksi loogisesti erillistä muistia.

10 Ensimmäistä muistia käytetään tallentamaan kanavan ohjaustie toa, kun taas toista muistia käytetään tallentamaan kanavatietoa, joka riippuu ensimmäisen muistin ohjaustiedosta sekä ulkoisesti asetetusta ennalta määrätystä rajoitustekijästä. Ohjausyksikkö tarkistaa toisen muistin sisältöä ja ensimmäisen muistin täyttymisnopeutta, jota voidaan pitää ennalta määritet-15 tynä rajoitustekijänä.

Mikäli tietyltä kanavalta tulee paljon hälytyksiä, on hyvin todennäköistä, että hälytyksiä saadaan kanavan useista alikanavista. Tällöin järjestelmä alkaa rajoittaa datavirtaa hävittämällä tietoa, joka on todennäköisimmin aiheetonta, kun ennalta asetettava ulkoinen rajoitusehto saavutetaan. Tavoit-20 teenä on minimoida merkityksettömän tiedon käsittelyä ja käsitellä merkityk-sellisintä osaa tiedosta mahdollisimman tehokkaasti. Menetelmän etu tulee parhaiten esiin kun kanavissa on redundanssia.

.·.·. Eräs menetelmän etu on, että se auttaa aikaansaamaan no- peamman ja luotettavamman tavan käsitellä järjestelmästä, esim. kytkentä- ... 25 kentästä saapuvaa dataa, joka saattaisi aiheuttaa äkillisesti suuren määrän I" hälytyksiä käsiteltäväksi samanaikaisesti.

*···' Toisena etuna on että samaa dataa ei tallenneta tarpeettomasti useita kertoja muistiin. Tämä vähentää käsiteltävän datan määrää.

*..,: 30 Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheis-ten kaaviollisten kuvioiden avulla, joista • · :: kuvio 1 kuvaa tunnettua hälytysten käsittelyjärjestelmää, ’ ” ·: 35 kuvio 2 esittää keksinnön mukaista adaptiivista kanavapohjaista datavir ran häviösuodatusta, ί 3 109855 kuvio 3 on menetelmää kuvaava vuokaavio, kuvio 4 on toinen menetelmää kuvaava vuokaavio, ja kuviot 5 esittää datavirtaa.

5 Keksinnön yksityiskohtainen selostus Käsillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa missä tahansa tietoliikenneverkossa. Esimerkkinä alla olevaa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin kytkentäkentän yhteydessä konventionaalisessa TDM-verkossa. Kytkentäkentän sisältävä keskus on tyypillisesti puhelinkeskus.

10 Perinteisissä TDM-verkoissa (Time Division Multiplexing) dataa siir retään peräkkäisinä bitti- tai symbolivirtana aikaväleissä, joista jokaisessa lähetetään tietty määrä bittejä, tyypillisesti kahdeksan kappaletta. Konventionaalisissa PCM-järjestelmissä nämä yhden aikavälin bitit on kaikki varatut yhdelle ja samalle kanavalle. Esim. eurooppalaisessa 2048 kbit/s peruskanavointijäijes-15 telmässä siirtokehys käsittää yhteensä 30 puhekanavaa, joiden jokaisen kapasiteetti on 64 kbit/s. Vastaavassa yhdysvaltalaisessa järjestelmässä on kanavien lukumäärä kehyksessä on 24 ja nopeus 1544 kbit/s.

Kytkentäkentän varmennusmenetelmän pääperiaatteet on kuvattu hakijan aiemmassa vielä salaisessa patenttihakemuksessa FI-980516, jota ei 20 ole julkistettu tämän hakemuksen hakemispäivänä. Ajatuksena kyseisessä keksinnössä on kytkentäkentän (tai minkä tahansa muun kytkentäelementin) kahdentaminen ja kytkentäkenttien toimivuuden testaaminen vertaamalla, mieluiten jatkuvasti, tiettyjen toisiaan vastaavien lähtökanavien dataa toisiin-....; sa. Kriittinen hetki esiintyy silloin, kun molempien kytkentäkenttien vastaavat ... 25 kytkennät eivät kytkeydy täsmälleen samanaikaisesti: näiden kenttien data ;;; saattaa erota hetkellisesti toisistaan. Mikäli yhden tai useamman lähtökana- ’·*·’ vaparin välillä on hienoinen eroavuus, saattaa useilta PCM-johdoilta virheel lisesti indikoitua virheryöppy.

Käsillä olevassa keksinnössä prosessoitava datavirta on jaettu 30 lohkoihin tai muunlaisiin yksikköihin, jotka ovat ainakin kahdella eri hierarkia-tasolla. Yhdistetty virta voidaan jakaa kolmeen tasoon, esimerkiksi siten, että .·’·*, ylin taso käsittää ylilohkoja, joista kukin jakautuu edelleen pienempiin loh- T koiksi määriteltyihin yksikköihin, jotka edelleen jakautuvat alilohkoihin seu- I raavalla tavalla (kuvio 5): ! 35 STREAM=MULTI-BLOCK_0((BLOCK_0(sub0, sub1, sub2,.. ,)BLOCK_1 (subO, sub1, sub2,...)...)MULT!- 4 109855 BLOCKJ ((BLOCK_0(subO,sub1 ,sub2,.. .)BLOCK_1 (sub0,sub_1 ,sub2, ...))

Edullisessa suoritusmuodossa jako ylilohkoihin suoritetaan PCM johtoon perustuen. Lohkot voivat siten edustaa johdossa olevia kanavia, kun 5 taas kukin alilohko kuvaa yksittäisen aikavälin tilaa kyseisessä PCM johdossa.

Tästä johtuen seuraavassa lohkoja kutsutaan kanaviksi ja alilohkoja alikanaviksi.

Tavallisesti alikanavat eivät sisällä informaatiota, jota olisi tarpeen 10 prosessoida edelleen. Niin ollen kunkin alikanavan tila on tavallisesti määritelty merkityksettömäksi. Kuitenkin, jos kyseisessä PCM-johdossa havaitaan vikaa, on hyvin todennäköistä että yhden kanavan sisällä useiden alikana-vien tila on merkityksellinen, jolloin alikanavien informaatiota on prosessoitava edelleen. Tietyissä tilanteissa joidenkin alikanavien sisältämä informaatio 15 voi olla riippuvainen muiden kanavien sisällöstä, so. näiden alikanavien välillä on korrelaatiosuhde. Keksinnön pyrkimyksenä on prosessoida relevanteita informaatiota niin nopeasti kuin mahdollista ja olla prosessoimatta ei merkityksellisintä informaatiota. Tästä syystä, kun alikanavien välillä on korrelaatiosuhde, tarve kaikkien alikanavien käsittelemiseksi toistamiseen on vähäi-20 nen tai ei ole tarpeen lainkaan. Päinvastoin, usein riittää analysoida ainoas-taan osa datasta kerrallaan.

:Y: Kuviossa 2 on eräs esimerkki keksinnön mukaisen järjestelmän toteutuksesta. Tässä esimerkissä esitettyä toteutusta on käytetty varmista-maan, että mikä tahansa kytkentäkentässä ilmenevä vika prosessoidaan niin • « ... 25 pian kuin mahdollista, kuitenkin siten, että ruuhkatilanteessa tärkein tieto ;;; prosessoidaan ensisijaisesti ja vähemmän tärkeä myöhemmin tai ei ollen- '···’ kaan.

Järjestelmän pääosat ovai kontrollilohko 200 ja kaksi muistia, : puskurimuisti 201 ja ohjausmuisti 202. Lisäksi järjestelmään kuuluu ohjaus- 30 tietokone 203 hälytysten käsittelemiseksi.

Kuvioiden 3 ja 4 vuokaaviot esittävät keksinnön mukaisen mene-telmän kulkua. Seuraavassa ratkaisua kuvataan yksityiskohtaisesti kuvioihin V viitaten.

Ideaalisessa tapauksessa kaksi kytkentäkenttää toimivat täsmäl-35 leen synkronissa keskenään: kytkennät suoritetaan täsmälleen samanaikaisesti.

i s 109855

Silloin kun ei ole ruuhkaa, toisin sanoen hälytyksien määrä on pieni, keksinnön mukainen järjestelmä toimii vastaavalla tavalla kuin kuviossa 1 esitetty tekniikan tason mukainen järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että oh-jauslohko on läpinäkyvä hälytyksille, jotka menevät sen läpi puskurimuistiin, 5 esimerkiksi FIFO-muistiin (First In First Out), jonne hälytykset tallennetaan ennen varsinaista prosessointia. Lähettämällä lukusignaalin isäntäkoneen osoiteväylän kautta puskurimuistiin 201 ohjaustietokone 203 pyytää muistista dataa. Koska kyseessä on FIFO-muisti, dataa käsitellään saapumisjärjestyksessä. Data lähetetään FIFO-muistista isäntäkoneen dataväylän kautta oh-10 jaustietokoneelle, jossa data käsitellään.

Tilanteessa, jossa kytkentäkenttien kytkentähetkien välillä on hienoinen eroavuus, tiettyjen vastaavien lähtökanavien sisällöt eivät ole identtisiä. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kytkentäkentät toimisivat virheellisesti, vaan että vastaavat kytkennät päivitetään hieman eri aikaisesti. Tavallisesti 15 synkronointia korjataan aikasuodatuksella. Aikasuodatus ei kuitenkaan välttämättä toimi täydellisesti. Seurauksena voi ajoittain ilmetä turhia hälytys-purskeita. Tällaisessa tapauksessa kytkentäkentästä (tai muusta kytkentä-elementistä) saapuu ohjausiohkoon 200 pääasiassa turhista hälytyksistä koostuva kokodatavirta.

20 Seuraavassa tarkastellaan kahden esimerkin avulla tilannetta, . jossa puskurimuistin täyttöaste on ennalta määrätyn tason ala- ja yläpuolella.

:Y: Täyttöasteen rajoitusehdot määritetään ulkoisesti, esimerkiksi ohjaustietoko- .Y: neelta.

Ensimmäisessä tilanteessa oletetaan, että kummankin muistin .···. 25 täyttöaste on aluksi nolla. Hälytyksiä sisältävä kokodatavirta vastaanptetaan

ohjauslohkossa (kohta 31 kuviossa 3). Kokodatavirta koostuu esimerkiksi 4092 johdon datasta. Tässä nimenomaisessa esimerkissä ohjausmuisti käsittää tällöin 4092 x 32 muistipaikkaa, jossa 32 vastaa 2 Mbit/s PCM

* # * johdon kanavien lukumäärää. Näin kullekin kokodatavirran kanavalle on 30 varattu muistipaikka. Muistin koko voi vaihdella toteutuksesta ja tarkkuudesta : riippuen.

.···. Ohjauslohko on tietoinen, että ohjausmuisti sekä puskurimuisti Y ovat tyhjiä ja sen vuoksi data ohjataan suoraan puskurimuistiin (kohdat 32- * · · *·*·* 33-34-35, kuviossa 3). Vasteena vastaanottamalleen datalle puskurimuisti 35 informoi ohjauslohkoa lähettämällä täytön tilan (fill status) ilmaisevan signaalin ohjausiohkoon (kohta 36, kuvio 3). Tarvittaessa täytön tila signaali voi- 6 109855 voidaan lähettää myös ohjaustietokoneelle. Niin kauan kuin puskurimuistin täyttöaste pysyy ennalta määrätyn rajan alapuolella, hälytysten suodatus tapahtuu edellä esitetyllä tavalla.

Kun puskurimuistiin saapuu ohjausyksikön kautta yhtäkkisesti vir-5 hepurske, ennalta määrätty raja ylitetään hetkessä. Ohjauslohko tarkkailee puskurimuistin täyttöastetta ja kun täyttöaste saavuttaa ennalta määritetyn arvon, esimerkiksi 50 % (kohta 34, kuvio 3), ohjauslohko muuttaa aiempaa taktiikkaansa, so. automaattinen rajoittaminen käynnistyy (kohta 37, kuvio 3). Tästä eteenpäin ohjauslohko ohjaa kuhunkin kanavaan liittyviä hälytyksiä 10 tarkistamalla kunkin kanavan erityisen ohjausbitin tilan. Sen sijaan, että ohjauslohko lähettäisi hälytykset suoraan puskurimuistiin, se tarkistaa ensin mainitusta ohjausbitistä onko hälytys merkityksellinen vaiko ei (kohta 32, kuvio 3). Edellisessä tapauksessa hälytys lähetään puskurimuistiin ja jälkimmäisessä tapauksessa hälytys joko hävitetään tai jos täyttöaste on alentunut 15 jälleen ennalta määrätyn arvon alapuolelle, hälytys lähetetään puskurimuistiin. Seuraavassa tarkastelemme näitä vaihtoehtoja yksityiskohtaisemmin.

Ohjausmuisti on kaksiporttinen muisti, mutta myös yksiporttinen muisti on mahdollinen. Oletetaan, että osassa ohjausmuistipaikkoja ohjaus-bitti on asetettu tilaan 1 ja loput ovat edelleen alkutilassa 0. Kun hälytyksiä 20 sisältävä kokodatavirta vastaanotetaan ohjauslohkossa, kunkin kyseisen ka-: .· navan tila monitoroidaan (kohta 32, kuvio 3). Kuviossa kanavan indeksi on i : Y: ja alikanavan indeksi on j. Kontrollibitin tilan perusteella ohjausyksikkö tekee päätöksen seuraavasta toimenpiteestä.

Esimerkiksi, jos kanavassa viisi on hälytys, ohjauslohko tarkistaa .···. 25 ensin onko kontrollibitillä merkitty tietyn kanavaa viisi vastaavan muistipaikan sisältävän merkityksellistä informaatiota. Mikäli kontrollibitti on tilassa 0, data ohjataan puskurimuistiin (kohta 33, sallittu vaihtoehto kuviossa 3). Jos puskurimuistin täyttöaste on ennaita määrätyn rajan alapuolella, data lähetetään muistiin (kohta 34, ei vaihtoehto kuviossa 3) ja tallennetaan sinne (kohta 35, 30 kuvio 3). Vasteena vastaanotetulle datalle ohjausyksikköön lähetetään täytön :y; tilatieto (kohta 36, kuvio 3). Sitä vastoin, jos täyttöasteen raja on saavutettu, .···. ohjausyksikkö päivittää ohjausmuistissa olevan kyseiseen kanavaan liittyvän ohjausbitin tilasta 0 tilaan 1 (kohta 37, kuvio 3) ja data menee puskurimuistiin '··' (35 kuvassa 3). Ohjausbitin tarkistus ja asetus tehdään osoiteväylän A1 ja "35 dataväylän D1 kautta (tai osoiteväylän A2 ja dataväylän D2 kautta) (kuvio 2).

7 109855

Mikäli vastaanotetun kanavan ohjausbitti on tilassa 1 (kohta 32, kuvio 3), se tarkoittaa, että data on jo käsitelty (kohta 33, estetty vaihtoehto kuviossa 3). Tällöin data lähetetään puskurimuistiin mikäli täyttöaste on ennalta määrätyn tason alapuolella (kohta 38, ei vaihtoehto kuviossa 3), mutta 5 mikäli täyttöaste on saavuttanut ennalta määrätyn tason, data hävitetään (kohta 39, kyllä vaihtoehto kuviossa 3), koska ei ole tarvetta käsitellä samaa dataa toistamiseen.

Ohjaustietokone voi milloin tahansa halutessaan tarkistaa oh-jausmuistissa olevan kunkin kanavan tilatiedon. Jos tiedetään, esimerkiksi 10 aiemmin tarkistetun tiedon yhteydessä, että tiettyä kanavaa koskien on löytynyt jotakin erityistä, ohjaustietokoneella on mahdollisuus tarkistaa tämän kanavan tila suoraan väylän A2 kautta (kuvio 2). Edelleen, ohjaustietokoneella on mahdollisuus muuttaa ohjausbitin tilaa väylän D2 kautta. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista tarkkailla tarvittaessa 15 hälytystä sellaiselta kanavalta, joka on jo hälyttänyt. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi, jos PCM johto on fyysisesti irronnut ja kyseiseen PCM johtoon liittyvä kanava lähettää hälytyksiä toistuvasti. Toisena esimerkkinä : voisi olla jonkin kytkentäkentän komponentin vaurioituminen.

• ·

Ohjaustietokone voi antaa ohjeen testiajon suorittamisesta ongelman • t 20 ratkaisemiseksi. Mikäli ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan, ohjaustietokone • c .···. raportoi henkilökuntaa selvittämään hälytyksiin liittyvän ongelman.

Osoiteväylää Ai ja dataväylää Di (i=1,2) käytetään yhdessä. Ku- » « *** viossa 2 portit 1 ja 2 voidaan johtaa samaan muistipaikkaan. Samaa muisti paikkaa on mahdollista lukea jopa samanaikaisesti sekä ohjauslohkosta että *·’*: 25 ohjaustietokoneesta päin. Luonnollisesti, väylät voidaan johtaa myös eri muistipaikkoihin.

»

Kullekin kanavalle on varattu muistipaikka ohjausmuistissa. Tästä ,···. johtuen toistuvaa kanava informaatiota ei tallenneta eikä käsitellä toistuvasti.

• ♦

Sen vuoksi kanavan data voidaan hävittää jos vastaavan kanavan ohjaustie-30 to osoittaa, että data on jo käsitelty. Yleisesti, ohjausmuistissa voi olla oh- • · jausbitti kutakin ensimmäistä datalohkoa kohden. Ohjausbitti tarkkailee, kun täyttöasteen raja on saavutettu, onko toinen datalohko hävitettävä vai tallennettava. Ensimmäinen datalohko voi olla lyhyempi kuin toinen data lohko, toisin sanoen lyhyemmän “näytteen” perusteella järjestelmä voi päättää sisäl-35 tääkö tietty pitempi informaatiolohko merkityksetöntä tietoa. Esimerkiksi, yhteen tai useampaan alikanavaan liittyvän ohjaustiedon perusteella järjestel- 8 109855 mä voi päättää sisältääkö vastaava kanava merkityksetöntä tietoa. Tätä suoritusmuotoa on havainnollistettu kuviossa 4. Tämän toteutuksen toimintaperiaate on täsmälleen sama kuin kuviossa 3, toisin sanoen kuvion kohdat 41-19 vastaavat kuvion 3 kohtia 31-39.

5 Sovellusympäristöstä riippuen ohjausmuistin koko voidaan luon nollisesti määritellä muidenkin kriteerien perusteella kuin edellä on esitetty. Edelliset esimerkit liittyvät puhelinkeskuksen kytkentäkentästä saatujen hälytysten käsittelyyn. Se ei kuitenkaan millään tavoin rajoita keksinnön mukaisen suodatusjärjestelmän soveltamista muihinkin ympäristöihin, joissa on 10 tarvetta datavirran vähentämiseen kuitenkin siten, että mitään tärkeätä tietoa ei menetetä.

Vaikka keksintöä on edellä kuvattu esimerkkien ja niihin liittyvien piirrosten avulla, on selvää, että keksintö ei rajoitu esimerkeissä kuvattuihin tilanteisiin.

15 On selvää, että keksintöä voidaan muunnella. Esimerkiksi eräs edullinen toteutus on, että aiempaan historiaan perustuen voidaan kehittää ennuste, toisin sanoen mistä mahdollisia hälytyksiä saattaa ilmetä seuraa-vaksi. Tällainen toteutus on kuitenkin melko kompleksinen. Ohjaustietokone voidaan myös korvata jollakin toisella älykkäällä laitteella.

20 • ♦ «

Claims (13)

1. Menetelmä datavirran suodattamiseksi tietoliikenneverkossa, jossa datavirta käsittää useita peräkkäisiä datakehyksiä, tunnet tu siitä, että 5. vastaanotetaan datavirtaa, josta ainakin osa tallennetaan ensim mäiseen muistiin, - tallennetaan ennalta määritettyjen ensimmäisten datalohkojen ohjaustieto, jossa kukin ensimmäinen datalohko on yhden kehyksen osa, joka mainittu tieto ilmaisee onko ennalta määritetyn ensimmäisen datalohkon si- 10 sältö tallennettu muistiin, - tarkkaillaan muistin täyttöastetta, - tarkistetaan senhetkiseen vastaanotettuun ensimmäiseen datake-hykseen liittyvä informaatio, - eliminoidaan toinen datalohko, jos (1) muistin täyttöaste on saa-15 vuttanut ennalta määritetyn tason, ja (2) ohjaustieto ilmoittaa, että mainitun ensimmäisen datalohkon sisältö on tallennettu aiemmin, ja - tallennetaan toinen datalohko muutoin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet tu siitä, että ensimmäisen datalohkon pituus on pienempi tai yhtä suuri kuin toisen 20 datalohkon.

3. Patenttivaatimukseni mukainen menetelmä tunnet tu sii- :Y: tä, että ensimmäinen datalohko on sama kehyksen osa kuin toinen dataloh- ko.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet t u sii- ... 25 tä, että asetetaan ennalta määrätty taso.

::: 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet t u sii- tä, että toinen lohko on kanava.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet t u sii-: : tä, että toinen lohko käsittää useita ensimmäisiä lohkoja.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet tu sii- ;y. tä, että toinen datalohko tallennetaan ensimmäiseen muistiin ja ohjaustieto , · · ·, tallennetaan toiseen muistiin.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet t u sii- • · · tä, että ohjaustiedon tallennus aloitetaan vasta kun täyttöaste on saavuttanut 35 ennalta määrätyn rajan. 10 109855

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä tunnet t u siitä, että raja on pienempi kuin mainittu ennalta määrätty taso.

9 109855

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä tunnet t u siitä, että raja on sama kuin mainittu ennalta määrätty taso.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet tu sii tä, että vastaanottoa, tallennusta, eliminointia, tarkkailua ja tarkistusta ohjataan ohjausyksiköstä

12. Järjestelmä datavirran suodattamiseksi tietoliikenneverkossa, jossa datavirta käsittää useita peräkkäisiä datakehyksiä, 10 tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää - vastaanottovälineet datavirran vastaanottamiseksi, - muistivälineet ainakin datavirran osan tallentamiseksi, - hallintavälineet ennalta määrättyjen ensimmäisten datalohkojen ohjaustiedon tallentamiseksi, joista kukin ensimmäinen datalohko on kehyk- 15 sen osa, joka mainittu informaatio ilmaisee onko ennalta määritetyn ensimmäisen datalohkon sisältö tallennettu aiemmin muistiin, - monitorointivälineet muistin täyttöasteen monitoroimiseksi, - tarkistusvälineet senhetkiseen vastaanotettuun ensimmäiseen datalohkoon liittyvän ohjaustiedon tarkistamiseksi, ja 20. selektiiviset muistivälineille ja tarkistusvälineille vastuulliset tal- : V lennusvälineet, (a) toisen datalohkon eliminoimiseksi, jos (1) muistin täyttöaste on saavuttanut ennalta määrätyn tason, ja (2) ohjaustieto ilmoittaa, että mainitun ensimmäisen datalohkon sisältö on tallennettu aiemmin, ja (b) tallentamiseksi muutoin. ,···. 25

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä t u n n e t t u • · y.'.' siitä, että muistivälineet käsittävät kaksi erillistä muistia, yhden datavirtaan liittyvän datan tallentamiseksi ja toisen mainitun ohjaustiedon tallentamiseksi. 30 11 109855