FI109292B - Menetelmä ja laitteisto lasin lämmittämiseksi - Google Patents

Description

109292

MENETELMÄ JA LAITTEISTO LASIN LÄMMITTÄMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä lasin lämmittämiseksi, missä menetelmässä johdetaan lasi karkaisu-uunin läpi, jolloin lasia lämmitetään ylä-5 ja alapuolelta, jolloin ainakin lasin yläpintaan puhalletaan ilmaa lasin lämmittämiseksi siten, että imetään ilmaa karkaisu-uunin sisältä ja kierrätetään kyseistä ilmaa siten, että se puhalletaan takaisin lasin päälle.

Edelleen keksinnön kohteena on laitteisto lasin lämmittämiseksi, johon laitteistoon kuuluu karkaisu-uuni, jossa on välineet, jotka on sovitettu kan-10 nattamaan lasia ja muodostamaan sen kuljettimen ja välineet ilman imemiseksi karkaisu-uunin sisäpuolelta ja kierrättämiseksi puhallettavaksi takaisin ainakin lasin yläpintaan.

Lämmitettäessä lasia oskilloivalla telauunilla on ongelmana lasien reunojen kaareutuminen ylöspäin lämmityksen alkuvaiheessa. Syynä tähän on 15 uunissa käytettyjen keraamitelojen aiheuttama suuri lämpövirta lasin alapintaan lämmityssyklin alkuvaiheessa verrattuna lasin yläpinnan saamaan lämpö-virtaan. Tämän seurauksena lasin reunat kaareutuvat ylöspäin ja lasin keskialueeseen tulee helposti optisia virheitä ja lisäksi lasi lämpiää epätasaisesti. Selektiivilaseja lämmitettäessä tilanne on erityisen vaikea, sillä selektiivilasit 20 heijastavat erittäin voimakkaasti lämpösäteilyä. Selektiivipintaiset lasit lämmi-: tetään yleensä selektiivipinta ylöspäin, jolloin lasin yläpinnan lämmittäminen on * · · • erityisesti vaikeampaa verrattuna lasin alapinnan lämmittämiseen. Tällöin se-lektiivilasien lämmitysajat luonnollisesti ovat huomattavasti pidempiä verrattu-na tavallisen kirkkaan lasin lämmitysaikoihin, jolloin siis tyypillisesti uunin ka- 25 pasiteetti selektiivilaseja lämmitettäessä on varsin alhainen.

Fl-patentissa 62 043 on esitetty menetelmä lasin kaareutumisen es- ,·, ; tämiseksi. Kyseisessä menetelmässä aikaansaadaan lasin yläpintaan pakote- • *» tun konvektion avulla lämpövirta, joka kompensoi alapuolen teloista tulevaa *;*’ lämpövirtaa. Pakotettu konvektio on saatu aikaan puhaltamalla lähellä lasile- . 30 vyn yläpintaa uunin pituussuuntaisia vaakatasoisia kapeita ilmasuihkuja, jotka : injektorivaikutuksella saavat aikaan ilman turbulenssivaikutuksen lasin yläpin taan. Ilmasuihkut on saatu aikaan ottamalla uunin ulkopuolisesta paineilma-verkosta kompressoreilla paineistettua paineilmaa. Fl-patentissa 83072 on • esitetty edellistä vastaava menetelmä, jossa lisäksi ilmasuihkuina puhallettava 35 ilma kierrätetään uunin alaosaston kautta, jolloin ilma lämpenee tämän ylimääräisen kierroksen aikana. Samalla ilmaan siirtyvä lämpö otetaan lasin alapuoli- j 109292 2 sesta osasta. Kummassakin esitetyssä menetelmässä konvektion vaikutus jää varsin alhaiseksi, jolloin menetelmä on varsin tehoton. Edelleen ongelma on puhallettavan ilman hallitsematon poistuminen uunista. Edelleen menetelmässä on keskitytty lasin yläpinnan lämmittämisen tehostamiseen lämmityksen al-5 kuvaiheessa. Tällöin selektiivisien kokonaislämmitysaika jää pitkäksi, koska selektiivisien pääasiallinen lämmitys tapahtuu kuitenkin pääasiallisesti sätei-lyperiaatteella lasien alapuolelta käsin.

Fl-julkaisussa 962158 on esitetty menetelmä, missä lasin alapuolella olevia pintoja jäähdytetään lämmityssyklin alkuvaiheessa ja vastaavasti ala-10 puolen lämmönsiirtoa tehostetaan lämmityssyklin loppuvaiheessa puhaltamalla kuumaa ilmaa suoraan lasin alapintaan. Fl-julkaisussa 962162 on esitetty ratkaisu, missä lämmitysvastukset on mitoitettu ja niiden ohjaus toteutettu siten, että lämmitysvastukset ovat monin verroin tarvittavaa tehokkaammat, jolloin lasin lämmittäminen lämmityssyklin alkutilanteessa on mahdollista siten, 15 että hyödynnetään vain ylävastuksia. Menetelmät ovat erittäin tehokkaita ja hyvin toimivia, mutta erityisesti selektiivilaseja lämmitettäessä olisi toivottavaa saada lämmitysaikaa lyhennettyä.

Tunnettu ratkaisu on myös niin sanottu konvektiouuni, jossa lasia pyritään lämmittämään puhaltamalla kuumaa ilmaa lasin ylä- ja alapintaan se-20 kä keraamiteloihin. Tällaisessa ratkaisussa ilmaa kierrätetään uunissa uunin : sisään rakennetuilla puhaltimilla, joilla lisätään ilman virtausnopeutta ja siten • pyritään lisäämään ilman vaikutusta lasin pintaan. Ilma puhalletaan noin 0,01 barin paineella. Ratkaisussa ilmaa lämmitetään joko ennen puhallinta tai pu-haltimen jälkeen. Ratkaisun ongelmana on erityisesti hankalasta konstruktios-25 ta aiheutuva korkea valmistuskustannus sekä uunin sisään rakennettujen ilmakanavien suuresta massasta aiheutuva lämmityksen hitaus sekä konstruk-.·. ; tion hallitsemattomat lämpölaajenemiset.

» t * !./ US-patentissa 4505671 on esitetty ratkaisu, missä lasia lämmite- ':** tään puhaltamalla sen ylä- ja alapinnalle kuumennettua kaasua. Kaasu ote- 30 taan erillisestä kaasulähteestä ja sitä lämmitetään erillisellä lämmittimellä. Ratkaisu kuluttaa kaasua kaasulähteestä huomattavia määriä. Edelleen kaa-sun lämmittäminen kuluttaa energiaa. Viilaavan kaasumäärän ja siten läm-*. '. mönsiirtokertoimen kasvattaminen on kyseisessä ratkaisussa varsin vaikeaa.

: Edelleen tunnetaan ratkaisu, missä lasi lämmitetään kaksiportaises- 35 ti. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään matalampaa lämpötilaa, jolloin ilmaa, jonka lämpötila on noin 300 - 400 °C kierrätetään uunissa puhaltimien avulla.

i 109292 3

Ilma puhalletaan suoraan lasin ylä- ja alapintaan ja ilmaa lämmitetään ennen puhaltimia. Jälkimmäisessä vaiheessa lasi lämmitetään käyttäen pääasiallisesti säteilylämmitystä. Tässäkin ratkaisussa ongelmaksi on osoittautunut uuniin sisään rakennetun ilmakanaviston ja ratkaisussa käytettävien puhaltimien kal-5 leus. Edelleen jälkimmäisessä vaiheessa tapahtuva lasin lämmitys kestää etenkin selektiivilaseja lämmitettäessä varsin pitkään.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laitteisto lasin lämmittämiseksi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että joh-10 detaan lasi karkaisu-uunin läpi telojen muodostamalla kuljettimella, paineistetaan karkaisu-uunista imetty ilma kompressoriperiaatteella yli 0,5 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin paineeseen nähden, johdetaan paineistettu ilma putkistolla telojen päällä olevan lasin pinnan läheisyyteen ja puhalletaan ilma olennaisesti kohtisuoraan lasin yläpintaan.

15 Edelleen keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, et tä laitteistoon kuuluu vaakasuuntaiset telat, jotka on sovitettu kannattamaan lasia ja muodostamaan sen kuljettimen, paineistusyksikkö, yläpuolen paluu-putki ja yläpuolen puhallusputkia, jotka puhallusputket on sovitettu lasin pinnan läheisyyteen, jolloin paluuputki on sovitettu johtamaan ilmaa karkaisu-uunista ' 20 paineistusyksikköön ja paineistusyksikkö on sovitettu paineistamaan karkaisu- : uunista johdettu ilma kompressoriperiaatteella yli 0,5 barin ylipaineeseen kar- • kaisu-uunin paineeseen nähden, jolloin paineistettu ilma on kuumaa ja sovitet- *.*·: tu puhallettavaksi yläpuolen puhallusputkien kautta olennaisesti kohtisuorassa :T: lasin yläpintaan.

! 25 Keksinnön olennainen ajatus on, että lasia lämmitetään telojen päällä karkaisu-uunissa lasin ylä- ja alapuolelta. Ainakin lasin yläpintaa lämmi-: tetään olennaisesti kohtisuorassa eli alle 45°:n kulmassa lasin pinnan normaa- liin nähden suunnatuilla ilmasuihkuilla, jotka ilmasuihkut on saatu aikaan ime-mällä ilmaa pääosin uunin sisäpuolelta ja paineistamalla uunin sisäpuolelta ...· 30 otettu ilma yli 0,5 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin paineeseen nähden.

:***: Erään edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että myös lasin alapintaa ;·[·, lämmitetään vastaavalla tavalla kuumilla ilmasuihkuilla, jotka ilmasuihkut on saatu aikaan ottamalla ilmaa pääosin uunin sisäpuolelta ja paineistamalla uu- nin sisäpuolelta otettu ilma yli 0,5 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin painee- 35 seen nähden. Erään toisen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että lasia lämmitetään myös sähkövastuksilla. Erään kolmannen edullisen sovellu- i 109292 4 tusmuodon ajatuksena on, että ilma paineistetaan sitä puristamalla. Erään neljännen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena, että ilman paineistukseen käytetään turboahtimen turbiinia.

Keksinnön etuna on, että koska ilman painetaso on varsin korkea, 5 saadaan ilman purkautumisnopeus suureksi ja samalla lämmönsiirtokerroin lasin pinnassa saadaan erittäin suureksi. Koska puhallettu ilma on kuumaa, voidaan ilmaa puhaltaa suoraan lasipintaan asti ja ilmaa voidaan puhaltaa myöskin lasin lämmityssyklin loppuun asti. Edelleen korkean painetason ja kuuman ilman ansiosta pystytään saavuttamaan korkeat lämmönsiirtokertoi-10 met varsin pienellä ilmamäärällä, jolloin laitteiston putkisto on pieni ja yksinkertainen ja siten lämpöliikkeiltään riskitön. Koska ratkaisussa puhallettava ilma otetaan uunin sisäpuolelta, ei uunissa ole ongelmia, joka aiheutuisi ylimääräisen ilman poistumisesta. Edelleen ilmamäärää ja samalla lämmönsiirtokerroin-ta voidaan kasvattaa periaatteessa rajoituksetta. Ilmamäärän ja lämmönsiirto-15 kertoimen kasvattaminen onnistuu yksinkertaisesti paineistusyksikön kokoa kasvattamalla eivätkä tällöin uunin lämpöhäviöt olennaisesti kasva. Lasin lämmitysaika saadaan keksinnön mukaisella ratkaisulla huomattavasti aikaisempaa lyhyemmäksi. Erityisesti selektiivilaseja lämmitettäessä kyetään lasin lämmitysaikaa lyhentämään olennaisesti, koska keksinnön mukaisessa ratkai-20 sussa käytetään erittäin tehokkaasti konvektiolämmitystä eivätkä lasin pinnan : säteilyominaisuudet olennaisesti heikennä konvektiolämmityksen vaikutusta.

• V Sähkövastuksien avulla voidaan saada uuniin aikaan niin sanottu lämmityspro- fiili, samalla kun konvektiopuhalluksen avulla on saatu nostettua uunin kapasi-; teettiä. Edelleen lämmitysvastuksella varustettu uuni on erittäin helppo pitää 25 tasapainossa verrattuna esimerkiksi sellaisiin konvektiouuneihin, joissa lämmitys pyritään toteuttamaan pelkästään ilmasuihkuilla. Tällaisissa ratkaisuissa . ; lasia lähellä olevat kanavistopinnat jäähtyvät muuhun alueeseen verrattuna ja saattavat aiheuttaa uunin epätasapainon. Ratkaisu on erittäin helposti jäl-;·’ Masennettavissa, koska laitteisto ja sen putkisto on pienimassainen ja yksin- 30 kertainen.

: ’ “: Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista laitteistoa :\ edestäpäin katsottuna ja poikkileikattuna ja '· '·* kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitteistoa ylhäältäpäin katsottuna 35 ja linjaa A-A pitkin poikkileikattuna.

109292 5

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty lasinkarkaisu-uuni 1 päädystä katsottuna ja poikkileikattuna. Karkaisu-uunissa 1 on runko 2 ja telat 3. Uunissa 1 tapahtuvan lämmityksen aikana on lasi 4 sovitettuna telojen 3 päälle. Tyypillisesti telat 3 ovat esimerkiksi keraamisia teloja. Karkaisu-uunissa 1 voi 5 olla ylävastukset 5 lasin 4 lämmittämiseksi sen yläpuolelta ja alavastukset 6 lasin lämmittämiseksi sen alapuolelta. Uunissa lasin 4 lämpötila nostetaan tyypillisesti esimerkiksi 610 - 625 °C:een lasin paksuudesta riippuen.

Lasinkarkaisu-uunissa 1 lasia 4 liikutetaan lämmityksen aikana edestakaisin eli oskilloidaan telojen 3 avulla sinänsä tunnetulla tavalla, jotta telo lojen 3 kannatuspisteet saadaan tasoitettua läpi koko lämmitysvaiheen tasaisesti koko lasille 4. Näin minimoidaan lasin epätasaisesta kannatuksesta aiheutuvat deformaatiovirheet lasin optiikassa.

Lasinkarkaisu-uunissa 1 on edelleen yläpuolen puhallusputket 7, joilla puhalletaan kuumaa, edullisesti yli 600 °C lämpötilaltaan olevaa ilmaa la-15 sin 4 yläpintaan. Puhallettavan ilman lämpötila on esimerkiksi noin 650 °C.

j Yläpuolien puhallusputket 7 on sovitettu poikittain uuniin 1 eli ne ovat siis olennaisesti kohtisuoraan lasin 4 kulkusuuntaan nähden. Yläpuolen puhallus-putkien 7 etäisyys telojen 3 pinnasta on esimerkiksi 60 mm. Edelleen putkien 7 etäisyys toisistaan on esimerkiksi 300 mm. Putken 7 materiaali on esimerkiksi ' * 20 haponkestävä teräs ja sisähalkaisija esimerkiksi 20 mm. Puhallusreiän koko • * on tyypillisesti esimerkiksi noin 1,5 mm ja reikien etäisyys tosistaan esimerkiksi • .·' 25 mm. Puhallusreiät on sovitettu vuorottelemaan siten, että joka toinen reikä puhaltaa eteenpäin noin 30°:n kulmassa lasin 4 pinnan normaaliin nähden ja ; joka toinen reikä puhaltaa taaksepäin noin 30°:n kulmassa lasin 4 pinnan nor- 25 maaliin nähden. Ilmaa puhalletaan siis olennaisesti kohtisuorassa lasin 4 pintaan eli alle 45 °:n kulmassa lasin pinnan normaaliin nähden.

. . : Ilma syötetään yläpuolisiin puhallusputkiin 7 yläpuolisista jakoput- , kista 8. Yläpuolen jakoputket 8 on sovitettu uunin 1 kumpaankin reunaan pitkit täin lasin 4 kulkusuuntaisesti. Yläpuolen jakoputket 8 on sovitettu noin 50 mm 30 etäisyydelle telojen 3 pinnasta. Yläpuoliset puhallusputket 7 on kiinnitetty kumpaankin yläpuolen jakoputkeen 8, jolloin putket muodostavat tikapuumai-'·, sen rakenteen eli kuhunkin yläpuolen puhallusputkeen 7 syötetään ilmaa \ kummastakin päästä kuviossa 2 havainnollistetulla tavalla. Yläpuolen jakoput ken 8 halkaisija on esimerkiksi noin 40 mm.

35 Yläpuolen jakoputkeen 8 ilma syötetään yläpuolen syöttöputken 9 avulla. Yläpuolen syöttöputki 9 voidaan liittää esimerkiksi yläpuolen jakoputken 109292 6 8 keskelle. Toisaalta esimerkiksi pidemmissä uuneissa voidaan käyttää useampaakin kuin yhtä yläpuolista syöttöputkea 9 kutakin yläpuolista jakoputkea 8 kohti.

Ilma syötetään putkiin paineistusyksiköllä 10a. Paineistusyksikkö 5 10a imee kuumaa ilmaa uunista yläpuolen paluuputkea 11 pitkin. Paineis tusyksikkö 10 imee ilmaa vähintään kahdesta kohtaa, edullisesti uunin 1 keskilinjalta uunin katosta uunin kummastakin päästä. Paineistusyksikkö 10a paineistaa ilman pääasiallisesti puristamalla eli kompressoriperiaatteella. Paineistusyksikkö 10a voi olla esimerkiksi kuumakestokompressori tai turboahtimen 10 turbiini. Paineistusyksiköllä 10a muodostetaan yli 0,5 barin, edullisesti yli 1 barin, ylipaine uunin 1 paineeseen nähden.

Karkaisu-uunin 1 alaosassa on alapuolen puhallusputket 14, jotka on sovitettu poikittain uuniin esimerkiksi joka toisen telavälin kohdalle. Alapuolen puhallusputket 14 ovat vastaavan kokoisia kuin yläpuolen puhallusputket 7 15 ja sijaitsevat esimerkiksi noin 20 mm telojen 3 alapinnan alapuolella. Puhallus-reiät ovat esimerkiksi 25 mm jaolla suoraan ylöspäin ja niiden reikäkoko on sama kuin yläpuolen puhallusputkien 7 reikien koko.

Alapuolen puhallusputkiin 14 syötetään ilmaa alapuolen jakoputkista 15. Alapuolen jakoputket 15 sijaitsevat uunin 1 kummassakin reunassa pit-• ‘ ‘ 20 kittäin lasin kulkusuuntaisesti. Alapuolen jakoputkien 15 etäisyys telojen 3 ala- : : : pinnassa on esimerkiksi noin 50 mm. Alapuolen puhallusputket 14 on kiinnitet- • ty kumpaankin alapuolen jakoputkeen 15, jolloin putket muodostavat tikapuu- :.*-j maisen rakenteen vastaavalla tavalla kuin yläpuoliset putket eli alapuoliseen :T: puhallusputkeen 14 syötetään ilmaa sen kummastakin päästä. Alapuolen ja- 25 koputkien 15 halkaisija on esimerkiksi noin 40 mm.

Edelleen uunissa on alapuolen syöttöputket 16, joilla syötetään il- : maa alapuolen jakoputkiin 15. Alapuolen syöttöputki 16 on sovitettu alapuolen • «· jakoputken 15 keskelle, mutta esimerkiksi pidemmissä uuneissa voidaan ilmaa syöttää myös useammalla kuin yhdellä alapuolen syöttöputkella 16 kutakin 30 alapuolen jakoputkea 15 kohti.

: Alapuolelle ilmaa syöttävä paineistusyksikkö 10b on vastaavanlai- :v. nen kuin yläpuolelle ilmaa syöttävä paineistusyksikkö 10a. Paineistusyksikkö * · '. 10b imee ilman karkaisu-uunin alaosasta alapuolen paluuputkea 17 pitkin, ' ‘ edullisesti vähintään kahdesta kohtaa uunin keskilinjalta uunin seinältä tai poh- 35 jasta uunin kummastakin päästä. Myös alapuolelle puhallettavan ilman lämpötila on edullisesti yli 600 °C, esimerkiksi noin 650 °C.

109292 7

Putkistot, reiät ja ilman paine mitoitetaan siten, että puhallusputkien 7 ja 14 rei’istä virtaavan ilman nopeus on erittäin suuri, esimerkiksi yli 100 m/s. Kuviossa 1 on ilman virtausta uunissa 1 havainnollistettu nuolilla.

Yläpuolisen paineistusyksikön 10a yhteydessä on käyttömoottori 5 12a, jolloin käyttömoottori 12a on liitetty paineistusyksikköön 10a joko vaihde- laatikon välityksellä tai voidaan käyttää myös suoraa käyttöä. Käyttömoottori 12a voi olla esimerkiksi oikosulkumoottori, jonka pyörimisnopeutta ohjataan in-vertterin 13a avulla. Vastaavalla tavalla alapuolen paineistusyksikön 10b yhteydessä on käyttömoottori 12b, jonka pyörimisnopeutta voidaan sovittaa oh-10 jaamaan invertteri 13b. Koska paineistusyksiköt 10a ja 10b on sovitettu uunin 1 ulkopuolelle on niihin kytketyt kanavistot ja putket luonnollisesti erittäin hyvin eristetty. Myös rungossa 2 on erittäin hyvät eristeet, jotta uunin 1 sisäpuolinen lämpö ei pääse karkaamaan ulos. Uunin, kanavistojen ja putkistojen hyvistä eristyksistä huolimatta ilma hivenen jäähtyy uunin ulkopuolisessa kanavistos-15 sa. Ratkaisun eräänä tarkoituksena on pyrkiä tehostamaan uunin 1 lämmitystä siten, että lasin 4 lämmitysaikaa kyettäisiin lyhentämään normaalin lasin tapauksessa jopa noin 25 - 30 % nykyisestä tilanteesta ja selektiivilasia lämmitettäessä jopa noin 40 % nykyisestä tilanteesta. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa ei olennaisesti käytetä kylmää ilmaa, mikä aiheuttaisi uunissa häviöitä.

’ ' 20 Paineistusyksikön 10a ja 10b teho voi olla esimerkiksi 30 kW. Uunin kapasi- : teetti nousee kuitenkin enemmän kuin liitäntäteho, sillä vastusmitoitukseen ei • *.·* tarvitse ottaa niin paljon reserviä kuin aikaisemmin, vaan tehontarve on tasai- sempi. Tämä on oleellista erityisesti sellaisissa tilanteissa, jolloin paineistusyk-sikkö asennetaan uuniin jälkikäteen. Aikaisemmin selektiivilaseja lämmitettä-25 essä lämmitysaika oli selvästi pidempi kuin kirkkaita laseja lämmitettäessä.

Koska lämmityksessä puhalletaan kuumaa ilmaa suurella nopeudella lasin pin-. . : taan, tapahtuu kirkkaan lasin ja selektiivilasin lämmitys lähes yhtä nopeasti.

Tällöin siis selektiivilasikäytössä uunin kapasiteetti kasvaa aikaisempaan nähden suhteessa vielä enemmän kuin kirkkaita laseja lämmitettäessä.

..il* 30 Lasin 4 lämmitysprosessissa lasi 4 siirretään ensin kuviossa 2 esite- tyllä lastauskuljettimella 18 uuniin 1. Uunissa 1 lasia 4 oskilloidaan normaalisti telojen 3 päällä. Uunin lämpötila asetetaan esimerkiksi noin lämpötilaan 670 °C. Lasin 4 tullessa uuniin ovat ylävastukset 5 päällä määritellyn lämmityspro-’ ’: tiilin mukaisesti. Yläpuolinen konvektiopuhallus sovitetaan maksimiasentoon ja 35 alapuolen konvektiopuhallusta käytetään esimerkiksi noin 35 %:n teholla. Lämmityksen jatkuessa aletaan yläpuolista konvektiota pienentää ja alapuolis- 109292 8 ta vastaavasti suurennetaan siten, että suunnilleen 65 %:n kohdalla lämmi-tysajasta ovat ylä- ja alapuolen konvektiot yhtäsuuret. Ylä- ja alavastusten luovuttama teho pidetään suunnilleen samassa suhteessa kuin missä konvektiot toimivat. Loppuvaiheessa on alapuolen konvektiopuhallus maksimissaan ja 5 yläpuolen konvektiopuhallus noin arvossa 65 % maksimista. Tämän jälkeen lasi siirretään jäähdytysyksikköön 19 ja seuraava lasi 4 tulee uuniin.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä putkien mitoitus ja sijainti uunissa voi vaihdella 10 tarpeen mukaan. Edelleen lasin 4 ylä- ja alapintoja voidaan konvektiopuhal-luksen lisäksi lämmittää siis esimerkiksi ylävastusten 5 ja alavastusten 6 avulla, mutta konvektiopuhallusten lisäksi ei muita lämmitysmenetelmiä välttämättä tarvita. Toisaalta konvektiopuhallusten lisäksi voidaan siis käyttää lämmitys-vastuksia ja/tai jotain muita tapoja lämmittää lasia 4 konvektiopuhallusten li-15 säksi.

I t · » ·

i · I

> * t

Claims (10)

109292

1. Menetelmä lasin lämmittämiseksi, missä menetelmässä johdetaan lasi (4) karkaisu-uunin (1) läpi, jolloin lasia (4) lämmitetään ylä- ja ala- 5 puolelta, jolloin ainakin lasin (4) yläpintaan puhalletaan ilmaa lasin (4) lämmittämiseksi siten, että imetään ilmaa karkaisu-uunin (1) sisältä ja kierrätetään kyseistä ilmaa siten, että se puhalletaan takaisin lasin (4) päälle, tunnettu siitä, että johdetaan lasi (4) karkaisu-uunin (1) läpi telojen (3) muodostamalla kuljettimella, paineistetaan karkaisu-uunista (1) imetty ilma kompressoriperi-10 aatteella yli 0,5 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin (1) paineeseen nähden, johdetaan paineistettu ilma putkistolla telojen (3) päällä olevan lasin (4) pinnan läheisyyteen ja puhalletaan ilma olennaisesti kohtisuoraan lasin (4) yläpintaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmitetään myös lasin (4) alapintaa puhaltamalla kuumia ilmasuihkuja 15 olennaisesti kohtisuoraan lasin (4) alapintaan, jolloin kyseiset kuumat ilma-suihkut aikaansaadaan imemällä ilmaa karkaisu-uunin (1) sisältöjä paineistamalla karkaisu-uunista (1) imetty ilma yli 0,5 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin (1) paineeseen nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu *; ‘: 20 siitä, että puhallettavan ilman lämpötila on yli 600 °C.

: 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, ··’·* tunnettu siitä, että paineistetaan ilma yli 1 barin ylipaineeseen karkaisu- • · . \ uunin (1) paineeseen nähden.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että lasia (4) lämmitetään myös sähkövastuksilla (5, 6).

: : 6. Laitteisto lasin lämmittämiseksi, johon laitteistoon kuuluu karkai su-uuni (1), jossa on välineet, jotka on sovitettu kannattamaan lasia (4) ja ·’, ’ · · muodostamaan sen kuljettimen ja välineet ilman imemiseksi karkaisu-uunin (1) · ": sisäpuolelta ja kierrättämiseksi puhallettavaksi takaisin ainakin lasin (4) ylä- 30 pintaan, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu vaakasuuntaiset telat (3), ‘ ; jotka on sovitettu kannattamaan lasia ja muodostamaan sen kuljettimen, pai- neistusyksikkö (10a), yläpuolen paluuputki (11) ja yläpuolen puhallusputkia (7), jotka puhallusputket (7) on sovitettu lasin (4) pinnan läheisyyteen, jolloin paluuputki (11) on sovitettu johtamaan ilmaa karkaisu-uunista (1) paineistus-35 yksikköön (10a) ja paineistusyksikkö (10a) on sovitettu paineistamaan karkaisu-uunista (1) johdettu ilma kompressoriperiaatteella yli 0,5 barin ylipainee- 109292 seen karkaisu-uunin (1) paineeseen nähden, jolloin paineistettu ilma on kuumaa ja sovitettu puhallettavaksi yläpuolen puhallusputkien (7) kautta olennaisesti kohtisuorassa lasin (4) yläpintaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 5 laitteistoon kuuluu toinen paineistusyksikkö (10b), alapuolen paluuputki (17) ja alapuolen puhallusputkia (14), jolloin alapuolen paluuputki (17) on sovitettu johtamaan ilmaa karkaisu-uunista (1) toiseen paineistusyksikköön (10b), jolloin toinen paineistusyksikkö (10b) on sovitettu paineistamaan karkaisu-uunista (1) johdettu ilma yli 0,5 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin (1) paineeseen nähden 10 ja jolloin paineistettu ilma on kuumaa ja sovitettu puhallettavaksi alapuolen puhallusputkien (14) kautta olennaisesti kohtisuorassa lasin (4) alapintaan.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että puhallettavan ilman lämpötila on yli 600 °C.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laitteisto, t u n -15 nettu siitä, että paineistusyksikkö (10a, 10b) on sovitettu paineistamaan karkaisu-uunista (1) johdettu ilma yli 1 barin ylipaineeseen karkaisu-uunin (1) paineeseen nähden.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu sähkövastuksia (5, 6) lasin (4) lämmittä- 20 miseksi. Il» I · » · · I I e · » * I I >1 · 109292