FI107766B

FI107766B - Viritysmenetelmä ja lähetinvastaanotinyksikkö

Info

Publication number: FI107766B
Application number: FI980188A
Authority: FI
Inventors: Kari Niemelae
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-01-28
Filing date: 1998-01-28
Publication date: 2001-09-28
Also published as: EP0972353A1; NO994709L; US6347222B1; NO994709D0; WO1999041842A1; FI980188A0; JP2002509673A; AU2166399A; FI980188A; CN1256027A

Description

107766

Viritysmenetelmä ja lähetinvastaanotinyksikkö

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on viritysmenetelmä, jota käytetään tukiasemassa, joka koostuu ainakin yhdestä lähetinvastaanotinyksiköstä ja lähetin-5 vastaanotinyksiköstä erillään olevasta suodatusvälineestä, joka suodattaa lä-hetinvastaanotinyksikön lähetyspuolella muodostettuja signaaleita, joista osa etenee suodatusvälineeseen ja joista osa heijastuu suodatusvälineestä takaisin, ja jossa menetelmässä mitataan signaalien tehoja, joiden avulla määritetään heijastusvaimennus, jonka perusteella suodatusväline viritetään tarkem-10 min suodattamaan ennalta määrättyä taajuuskaistaa.

Keksinnön tausta

Radiojärjestelmien tukiasemissa käytetään yleisesti suodattimia, jotka on toteutettu esimerkiksi onteloresonaattorien avulla. Onteloresonaattorit sijoitetaan esimerkiksi erilliseen resonaattoriyksikköön tai resonaattorikoteloon. 15 Resonaattorikotelon tarkoituksena on estää häiriösignaaleiden pääsy aiheuttamaan häiriöitä suodatettaviin signaaleihin. Onteloresonaattorit viritetään radiojärjestelmän käyttöönottovaiheessa halutulle taajuudelle. Onteloresonaatto-rin virittäminen on tehty esimerkiksi käsin. Virittämisessä on säädetty ontelore-sonaattorissa olevaa säätöelintä esimerkiksi sopivalla käsityökalulla.

20 Vaikka resonaattorit viritetään suodattamaan tietyn taajuisia sig- naaleja, niin resonaattorit eivät aina pysy ennalta määrätyllä taajuuskaistalla, ..... jolloin suodatustulos ei ole halutunlainen. Resonaattorien keskitaajuus voi • * muuttua esimerkiksi lämpötilan muutoksen vaikutuksesta, jolloin resonaattorin *1,1 toiminta-alue muuttuu.

• · · ‘ 25 Koska käsin tapahtuva virittäminen on suhteellisen hidasta, niin onteloresonaattoreiden virittämisessä käytetään yleisesti apuna moottoria.

Moottori, esimerkiksi askelmoottori, kytketään viritettävässä onteloresonaatto- *”*: rissa olevaan säätöelimeen, jota moottori liikuttaa, jolloin resonaattorin suo- -. [*. datustaajuus muuttuu. Resonaattoriyksikkö voi lisäksi käsittää mittausvälineet, • · « 30 jotka mittaavat onteloresonaattoria ennen onteloresonaattorin virittämistä.

. Mittaustulosten perusteella tukiasemassa muodostetaan ohjaussignaali, jolla • · ohjataan moottoria liikuttamaan onteloresonaattorin säätöelintä.

·:··: Tukiasema käsittää tyypillisesti useita lähetinvastaanotinyksiköitä, joista kukin on yhteydessä omaan onteloresonaattoriyksikköönsä. Jokainen 35 onteloresonaattori vastaanottaa signaalia lähetinvastaanotinyksiköitä ja suo- 2 107766 dattaa vastaanottamaansa signaalia. Resonaattoriyksikön käsittämä mittausväline sijaitsee resonaattoriyksikössä tai resonaattorikotelossa. Mittausväline mittaa onteloresonaattorista heijastunutta signaalia, jonka perusteella muodostetaan onteloresonaattorin säätöelimen ohjaussignaali. Tunnetun tekniikan 5 mukainen ratkaisu kuitenkin kasvattaa resonaattoriyksikön kokoa, koska ratkaisun toteuttaminen vaatii suhteellisen paljon komponentteja. Etenkin mittausvälineiden sijoittaminen resonaattoriyksikköön lisää komponenttien lukumäärää. Lisäksi tunnetun tekniikan mukaisen viritysmenetelmän käytännön toteutus on suhteellisen monimutkaista, koska tukiasemassa jo valmiina olevia 10 ratkaisuja ei käytetä tarpeeksi hyvin hyödyksi.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää viritysmenetelmä ja lähetin-vastaanotinyksikkö siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä viritysmenetelmällä, jolle on tun-15 nusomaista, että generoidaan ennalta määrätyllä taajuuskaistalla oleva testi-signaali, joka lähetetään suodatusvälineelle, muodostetaan suodatusvälinee-seen etenevän ja suodatusvälineestä heijastuneen signaalin suuruiset signaalit, jotka kytketään lähetinvastaanotinyksikön lähetyspuolelta vastaanottopuo-lelle, mitataan vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehot, estimoidaan •#v 20 vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehojen perusteella suodatusväli- :V: neen heijastusvaimennus, ja jossa viritystä jatketaan heijastusvaimennustu- ·:··· loksen maksimoimiseksi.

;·**. Keksinnön kohteena on lisäksi lähetinvastaanotinyksikkö, jota käy- .·!*·. tetään tukiasemassa, joka käsittää ainakin yhden signaaleita muodostavan lä- • · · 25 hetinvastaanotinyksikön lisäksi lähetinvastaanotinyksiköstä erillään olevan * suodatusvälineen, joka suodattaa lähetinvastaanotinyksikön lähetyspuolella muodostettuja signaaleita, joista osa etenee suodatusvälineeseen ja joista osa heijastuu takaisin, ja säätövälineen ja signaalien tehojen perusteella heijastus-vaimennuksen määrittävän mittausvälineen, jolta saatujen mittaustulosten pe- ♦ : :*; 30 rusteella säätöväline virittää suodatusvälineen tarkemmin suodattamaan en- .···. naita määrättyä taajuuskaistaa.

Lähetinvastaanotinyksikölle on tunnusomaista, että lähetinvastaan-*·’·* otinyksikkö käsittää testisignaalin generointivälineen, joka generoi ohjaussig- naalin ja ennalta määrätyllä taajuuskaistalla olevan testisignaalin, joka lähete-35 tään edelleen suodatusvälineelle, välineen, joka muodostaa suodatusvälineeseen etenevän ja suodatusvälineestä heijastuneen signaalin suuruiset signaa- 3 107766 lit, jotka kytketään lähetinvastaanottimen lähetyspuolelta vastaanottopuolelle, ja jossa lähetinvastaanotinyksikössä mittausväline mittaa vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehoa ja estimoi mitattujen tehojen perusteella suoda-tusvälineen heijastusvaimennuksen, ja jossa säätöväline vastaanottaa ohjaus-5 signaalia generointivälineeltä ja joka virittää vastaanottamansa ohjaussignaalin perusteella suodatusvälinettä maksimoiden heijastusvaimennuksesta saatavan tuloksen.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

10 Keksintö perustuu siihen, että lähetinvastaanotinyksikössä käyte tään TRX-silmukkaa, jolla kytketään suodatusvälineestä heijastunut ja suoda-tusvälineeseen etenevä signaali vastaanottopuolelle, jolloin vastaanottopuo-lella olevia osia voidaan käyttää apuna suodatusvälineen virittämisessä.

Keksinnön mukaisella viritysmenetelmällä ja lähetinvastaanotinyksi-15 köliä saavutetaan useita etuja, Viritysmenetelmä mahdollistaa jo aiemmin toteutettujen tukiaseman rakenneosien käyttämisen, jolloin suodatusvälineen, esimerkiksi onteloresonaattorin, virittäminen voidaan tehdä pienemmällä määrällä komponentteja. Valmiina olevien rakenneosien avulla tukiaseman rakennetta voidaan yksinkertaistaa. Etenkin resonaattoriyksikön rakenne yksinker-20 taistuu, koska osa yksikössä aiemmin olleista komponenteista voidaan pois-taa. Yksinkertaisempi rakenne on hinnaltaan edullinen toteuttaa verrattuna :.v tunnetulla tekniikalla toteutettuun ratkaisuun. Lisäksi keksinnön mukaisella rat- ·:**: kaisu pienentää tukiaseman vikaantumistodennäköisyyttä, koska tukiasemas- sa olevien komponenttien lukumäärä vähenee. Menetelmä mahdollistaa suo-:y; 25 datusvälineen virittämisen myös tukiaseman toiminnan aikana.

··» # · · *·'1 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen ^ ‘ yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää tukiaseman lähetinpuolen rakennetta; v. .·. 30 Kuvio 2 esittää tukiaseman lähetinvastaanotinyksikön rakennetta; • · · .···. Kuvio 3 esittää radiojärjestelmää, jossa käytetään keksinnön mu- . 1·1 kaista menetelmää.

• · · · • · ·;··· Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää tukiaseman lähetinpuolen rakennetta. Tukiasema 35 käsittää joukon lähetinvastaanotinyksiköitä 10, joukon suodatusvälineitä 30, 4 107766 ainakin yhden säätövälineen 20, summainelimen 40, suodatuselimen 50 ja antennin 60. Jokaisen lähetinvastaanotinyksikön lähtöpuoli on kytketty omaan suodatusvälineeseen 30, joka suodattaa lähetinvastaanotinyksikön muodostamia signaaleja. Suodatusvälineet 30 on sijoitettu suodatusyksiköihin, jotka 5 ovat erillään lähetinvastaanotinyksiköstä 10. Jokainen suodatusyksikkö on yhdistetty omaan lähetinvastaanotinyksikköön 10 esimerkiksi kaapelin välityksellä. Käytännössä kaikki suodatusvälineet 30 on koteloitu saman kotelora-kenteen sisälle.

Säätöväline 20 on kytkeytyneenä jokaiseen suodatusvälineeseen 10 30. Jokaisella suodatusvälineellä 30 voi myös olla oma säätövälineensä. Kun kin suodatusvälineen 30 lähtöpuoli on kytketty summainelimen 40 tulopuolelle. Summainelimen 40 lähtöpuoli on kytkettynä suodatuselimen 50 välityksellä antenniin 60, joka toimii käytännössä lähetinvastaanotinantennina. Summainelimen 40 päätehtävä on yhdistää tukiaseman lähetinyksikön lähtösignaalit 15 saman antennikaapelin välityksellä antenniin 60.

Kuvio 2 esittää tarkemmin lähetinvastaanotinyksikön rakennetta. Lähetinvastaanotinyksikkö käsittää suodatuselimen 65, vahvistinvälineen 70 ja muunninvälineet 80. Lähetinvastaanotinyksikkö käsittää edellä mainittujen lisäksi mittausvälineen 90, oskillaattorin 100, kytkentävälineen 110, kertoväli-20 neen 120, kytkentävälineen 130, generointivälineen 140, vahvistinvälineen 150, välineen 160, modulointivälineen 170, kytkentävälineen 180 ja kytkentä-välineen 190.

*:*·: Kytkentävälineet 180 ja 190 ovat käytännössä suuntakytkimiä, joi- den avulla on mahdollista ottaa näytteitä signaalista. Suuntakytkimillä on myös 25 mahdollista yhdistää signaalien tehot yhteen porttiin. Kytkentäväline 180 on kytketty suodatuselimen 65 ja vahvistinvälineen 70 välille. Kytkentäväline 190 on kytketty vahvistinvälineen 150 ja välineen 160 välille. Suodatusväline 30 on . yhdistetty esimerkiksi kaapelin välityksellä lähetinvastaanottimessa olevaan !..* välineeseen 160.

• » ···* 30 Suodatusvälineet 30 suodattavat lähetin vastaanottimen muodosta- ♦ : mia signaaleja. Tarkemmin sanottuna suodatusvälineet 30 suodattavat lähetin- :***: yksikön muodostamia signaaleja. Suodatusvälineet 30 on käytännössä toteu- • · · tettu esimerkiksi onteloresonaattorilla tai muulla vastaavalla signaalin suoda- • · · *·**] tusvälineellä. Suodatusvälineet 30 asetetaan yleensä tukiaseman käyttöönot- 35 tovaiheessa suodattamaan ennalta haluttuja taajuuksia. Suodatusvälineet 30 eivät kuitenkaan ole käytännössä ideaalisia komponentteja, vaan suodatusvä- 5 107766 lineiden toimintaan vaikuttaa esimerkiksi lämpötila, jolloin suodatusvälineet voivat suodattaa myös muita kuin ennalta määrättyjä taajuuksia. Tämän takia suodatusvälineet 30 on aika ajoin viritettävä uudelleen, jotta suodatusvälineet 30 toimisivat halutulla tavalla, vaikka toimintaympäristö muuttuisikin. Kuviosta 5 2 nähdään, että lähetinvastaanotin käsittää suodatusvälineeseen 30 kytketyn säätöelimen 31, jota säätämällä suodatuselintä 30 voidaan virittää.

Kun lähetinvastaanotin vastaanottaa radiotieltä antenniin 60 saapuvan signaalin, niin vastaanotettu signaali viedään suodatuselimelle 65, joka päästää vastaanotetusta signaalista pelkästään halutut signaalit edelleen vah-10 vistinvälineelle 70. Lähetinvastaanotin tyypillisesti mittaa radiotieltä vastaanottamansa signaalin voimakkuutta ja tehoa. Mittauksen perustella lähetinvastaanotin voi esimerkiksi asettaa vahvistinvälineessä 70 käyttämänsä vahvis-tuskertoimen. Oletetaan, että lähetinvastaanotin käyttää vastaanottamansa signaalin mittaamiseen mittausvälinettä 90.

15 Suodatusvälineiden 30 virittäminen tehdään seuraavalla tavalla.

Aluksi annetaan esimerkiksi käytönhallintatietokoneella käsky virityksen aloittamisesta. Kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa käsky viedään generointiväli-neelle 140, joka on käytännössä esimerkiksi mikroprosessori. Generointiväli-neen vastaanottama käsky voi sisältää esimerkiksi tiedon virittämisessä käy-20 tettävistä taajuuksista. Tämän jälkeen generointiväline 140 komentaa mittaus-välinettä muodostamaan testisignaalin, joka lähetetään edelleen modulointivä-lineelle 170. Mittausväline 90 voidaan toteuttaa esimerkiksi DSP-prosessorilla. *:**: Modulointiväline 170 moduloi testisignaalin ja sijoittaa moduloidun signaalin johonkin aikaväliin. Tämän jälkeen moduloitu signaali viedään vahvistinväli-25 neelle 150 vahvistettavaksi. Vahvistinväline 150 on tyypillisesti tehovahvistin.

Vahvistettu signaali lähetetään välineen 160 kautta suodatusväli-neelle 30. Osa testisignaalista heijastuu suodatusvälineestä 30 takaisin väli-> : neelle 160, ja loppuosa testisignaalista etenee suodatusvälineeseen 30. Väli ne 160 muodostaa suodatusvälineeseen 30 etenevän ja suodatusvälineestä *;** 30 30 heijastuneen signaalin suuruiset signaalit. Väline 160 voidaan toteuttaa s:*: helposti esimerkiksi emulaattorilla eli ns. kiertoelimellä. Väline 160 siis kah- :***: dentaa suodatusvälineeseen 30 etenevän ja suodatusvälineestä 30 heijastu- • · · neen signaalin. Kytkentäväline 130 valitsee heijastuneen tai etenevän signaa-Iin ja lähettää valitun signaalin edelleen mittausvälineelle 90. Kytkentäväline 35 110 mahdollistaa signaalin kytkemisen aikavälikohtaisesti vastaanotinpuolelle.

6 107766

Kahdennetut signaalit viedään lähetinvastaanottimen lähetyspuolel-ta vastaanottopuolelle, jonka käsittämä mittausväline 90 mittaa kahdennettujen signaalien tehoa. Lisäksi mittausväline 90 estimoi mittaamiensa tehojen perusteella suodatusvälineen 30 heijastusvaimennuksen. Estimointi voidaan 5 tehdä käyttämällä apuna suodatusvälineeseen 30 edenneen ja siitä heijastuneen signaalin tehojen erotusta. Mittausväline 90 mittaa vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehon ilmaisemalla ensin mitattavan signaalin kapea-kaistaisesti.

Suodatusväline 30 viritetään suodattamaan tarkemmin haluttua 10 taajuuskaistaa, kun estimoinnin tuloksena saatu heijastusvaimennusarvo on suurempi kuin ennalta määrätty heijastusvaimennuksen raja-arvo. Mikäli estimoinnista on saatu suurempi heijastusvaimennusarvo kuin heijastusvaimennuksen raja-arvo, niin generointiväline 140 generoi ohjaussignaalin, joka lähetetään säätövälineelle 20. Säätöväline 20 on käytännössä toteutettu esi-15 merkiksi askelmoottorin avulla. Säätöväline 20 on toiminnallisesti yhteydessä suodatusvälineessä 30 olevaan säätöelimeen 31. Kun säätöväline 20 vastaanottaa ohjaussignaalia generointivälineeitä 140, niin säätöväline liikuttaa säätöelintä 31, jolloin suodatusväline 30 virittyy halutulle taajuudelle tai taajuuskaistalle. Virittämistä tehdään esimerkiksi niin kauan, että mittausvälineen . . 20 90 estimoiman heijastusvaimennuksen arvo saavuttaa minimiarvon.

• · ***** Säätöväline 20 voi käydä generointivälineen 140 ohjaamana esi- *·:·; merkiksi säätöalueensa kaikki säätöarvot läpi. Säätöväline 20 voi lisäksi käyt- *:**: tää säädössä esimerkiksi tietyn kokoisia säätöaskeleita. Mittausväline 90 tai- ♦ · · lettaa eri säätöarvojen perusteella saadut heijastusvaimennusarvot ja lähettää :V: 25 tiedon pienimmän heijastusvaimennusarvon antavasta säätövälineen 20 sää- :*:*: töarvosta generointivälineelle 140. Tämän jälkeen generointiväline 140 ohjaa säätövälinettä 20, esimerkiksi askelmoottoria, liikuttamaan säätöelintä 31 sii-hen kohtaan tai siihen säätöarvoon, joka mahdollisti pienimmän heijastusvai- • · ··· mennusarvon estimoinnin.

• » 30 Kuten aiemmin todettiin, niin modulointiväline 170 sijoittaa moduloi- dun testisignaalin johonkin aikaväliin. Tyypillisesti testisignaali sijoitetaan aika- väliin, jonka käyttäminen aiheuttaa tukiaseman muiden osien toiminnalle mah- .·!·. dollisimman vähän haittaa. Edellä mainitun kaltainen aikaväli on esimerkiksi • · · ns. idle-aikaväli. Idle-aikaväli esiintyy tyypillisesti joka 26. aikaväli. Idle-aikavä-35 Iin käyttäminen virityksessä on edullista, koska tilaajapäätelaitteet, esimerkiksi matkapuhelimet, eivät yleensä lähetä signaalia idle-aikavälissä. Suodatusväli- 7 107766 neen 30 virittäminen voidaan myös edullisesti suorittaa silloin, kun puheluissa „ on taukoja. Tukiasemassa tai tukiasemaohjaimessa on tiedossa kulloinenkin kanavanvaraustilanne ja vapaana olevat aikavälit, joihin voidaan tarvittaessa lähettää testisignaalia. Suodatusvälineen 30 virittäminen voidaan tehdä idle-5 aikavälien avulla esimerkiksi kahdeksan kertaa sekunnissa. Idle-aikavälin käyttäminen mahdollistaa siis suodatuselimen 30 virittämisen tukiaseman normaalin toiminnan aikana.

Lähetinvastaanotinyksikön testaamisessa käytetään erilaisia silmukoita, joiden avulla signaali reititetään haluttuun suuntaan. Lähetinvastaanoti-10 nyksikölle on mahdollista muodostaa esimerkiksi ns. TRX-silmukka siten, että lähettimen lähtösignaali kytketään kaapelilla tai radioteitse vastaanottimelle. Lisäksi lähetinvastaanotinyksikön lähetinpuolen signaali on mahdollista kytkeä sisäisesti vastaanotinpuolelle. Tosin sanoen signaali kytketään lähetinpuolelta vastaanotinpuolelle siten, että signaalin ei tarvitse kulkea lähetin- tai vastaan-15 ottoantennin kautta. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa generointiväline 140 kytkee lähetinvastaanotinyksikön sisäisen TRX-silmukan päälle suodatusvälineen 30 virittämisen ajaksi. TRX-silmukan kautta on mahdollista kytkeä välineen 160 kahdentamat signaalit mitattavaksi vastaanotinpuolella olevalle mittausvälineelle 90. TRX-silmukan avulla on siis mahdollista kytkeä signaali kyt-20 kentävälineestä 190 kytkentävälineelle 180.

Kuvio 3 esittää radiojärjestelmää, jossa käytetään keksinnön mu- • · kaista menetelmää. Radiojärjestelmä käsittää tilaajapäätelaitteita 200, lähetin-*:·*: vastaanottimena toimivan tukiaseman 400 ja tukiasemaohjaimen 300. Tuki- asema 400 käsittää lisäksi ainakin yhden lähetinvastaanotinyksikön 10. Tuki-25 asema 400 käsittää edelleen ainakin yhden lähetinvastaanotinyksiköstä 10 • · erillään olevan suodatusvälineen 30. Keksinnön mukaisessa menetelmässä vi- • · · ritetään suodatusväline 30, esimerkiksi onteloresonaattori, toimimaan halutulla " taajuudella. Virittäminen on mahdollista tehdä tukiaseman käyttöönottava i- !..* heessa tai tukiaseman toiminnan aikana.

• · 30 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten : mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän • · · • .*. keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• ♦ · • · · • · • ·

Claims

1. Viritysmenetelmä, jota käytetään tukiasemassa, joka koostuu ainakin yhdestä lähetinvastaanotinyksiköstä ja lähetinvastaanotinyksiköstä eril-5 lään olevasta suodatusvälineestä (30), joka suodattaa lähetinvastaanotinyksi-kön lähetyspuolella muodostettuja signaaleita, joista osa etenee suodatusväli-neeseen (30) ja joista osa heijastuu suodatusvälineestä (30) takaisin, ja jossa menetelmässä mitataan signaalien tehoja, joiden avulla määritetään heijastus-vaimennus, jonka perusteella suodatusväline (30) viritetään tarkemmin suo-10 dattamaan ennalta määrättyä taajuuskaistaa, tunnettu siitä, että generoidaan ennalta määrätyllä taajuuskaistalla oleva testisignaali, joka lähetetään suodatusvälineelle (30), muodostetaan suodatusvälineeseen (30) etenevän ja suodatusvälineestä (30) heijastuneen signaalin suuruiset signaalit, jotka kytketään lähetin-15 vastaanotinyksikön lähetyspuolelta vastaanottopuolelle, mitataan vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehot, estimoidaan vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehojen perusteella suodatusvälineen (30) heijastusvaimennus, ja jossa viritystä jatketaan heijastusvaimennustuloksen maksimoimiseksi. •.v 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan lähetinvastaanotinyksikön lähetyspuolelta suodatusvälinee-seen (30) etenevän ja suodatusvälineestä (30) heijastuneen signaalin suurui-set signaalit kahdentamalla suodatusvälineeseen (30) etenevä ja suodatusvä-lineestä (30) heijastunut signaali.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · · että suodatusvälineeseen (30) etenevän ja suodatusvälineestä (30) heijastu- " . neen signaalin suuruiset signaalit kytketään vastaanottopuolelle lähetinvas- !..* taanotinyksikön lähetyspuolelta.

• » ··/' 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : 30 että laitetaan virittämisen ajaksi lähetinvastaanotinyksikössä oleva TRX-sil- mukka päälle, jota kautta signaalit kytketään lähetyspuolelta vastaanottopuo- .\ lelle.

• · · *·*·* 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien teho ilmaisemalla sig-35 naali kapeakaistaisesti. 107766 g

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikäli suodatusväline (30) toteutetaan moottorilla säädettävän ontelore-sonaattorin avulla, niin moottoria ohjataan saadun heijastusvaimennusarvon perusteella säätämään onteloresonaattorin virittymistä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että testisignaalia lähetetään tiettyyn aikaväliin, ja suodatinväline (30) viritetään idle-aikavälien aikana.

8. Lähetinvastaanotinyksikkö, jota käytetään tukiasemassa, joka käsittää ainakin yhden signaaleita muodostavan lähetinvastaanotinyksikön li-10 säksi lähetinvastaanotinyksiköstä erillään olevan suodatusvälineen (30), joka suodattaa lähetinvastaanotinyksikön lähetyspuolella muodostettuja signaaleita, joista osa etenee suodatusvälineeseen (30) ja joista osa heijastuu takaisin, ja säätövälineen (20) ja signaalien tehojen perusteella heijastusvaimennuksen määrittävän mittausvälineen (90), jolta saatujen mittaustulosten perusteella 15 säätöväline (20) virittää suodatusvälineen (30) tarkemmin suodattamaan ennalta määrättyä taajuuskaistaa, tunnettu siitä, että lähetinvastaanotinyksikkö käsittää testisignaalin generointivälineen (140), joka generoi ohjaussignaalin ja ennalta määrätyllä taajuuskaistalla olevan testisignaalin, joka lähetetään . . 20 edelleen suodatusvälineelle (30), • * ’·*;* välineen (160), joka muodostaa suodatusvälineeseen (30) etenevän ·*·: ja suodatusvälineestä heijastuneen signaalin suuruiset signaalit, jotka kytke- tään lähetinvastaanottimen lähetyspuolelta vastaanottopuolelle, ja jossa lähe- • · * tinvastaanotinyksikössä :V: 25 mittausväline (90) mittaa vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehoa ja estimoi mitattujen tehojen perusteella suodatusvälineen (30) heijas-tusvaimennuksen, ja jossa säätöväline (20) vastaanottaa ohjaussignaalia generointivälineeltä • · (140) ja joka virittää vastaanottamansa ohjaussignaalin perusteella suodatus- *1* 30 välinettä (30) maksimoiden heijastusvaimennuksesta saatavan tuloksen. :.:V

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, tunnettu siitä, että väline (160) kahdentaa suodatusvälineeseen (30) ete- ;·*·. nevän ja suodatusvälineestä (30) heijastuneen signaalin, ja lähettää kahden- • · · m[m[: netut signaalit lähetinvastaanotinyksikön lähetyspuolelta lähetinvastaanotinyk- • · 35 sikön vastaanottopuolelle. 10 107766

8 107766 Patentti vaati m u kset

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, tunnettu siitä, että lähetinvastaanotinyksikölie muodostetaan TRX-silmuk-ka, joka laitetaan virittämisen ajaksi päälle ja jonka kautta signaalit kytketään lähetyspuolelta vastaanottopuolelle.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, tunnettu siitä, että mittausväline (90) mittaa vastaanottopuolelle kytkettyjen signaalien tehoa ilmaisemalla ensin mitattavan signaalin kapeakaistaisesti.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, tunnettu siitä, että lähetinvastaanotinyksikkö on toiminnallisesti yhteydes- 10 sä säätövälineeseen (20), joka vastaanottaa generointivälineen (140) generoiman ohjaussignaalin ja joka virittää vastaanottamansa ohjaussignaalin avulla suodatusvälinettä (30) suodattamaan paremmin signaaleja.

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, tunnettu siitä, että mikäli suodatusväline (30) toteutetaan onteloresonaat- 15 torin avulla, niin säätövälinettä (20) ohjataan saadun heijastusvaimennusarvon perusteella.

14. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, tunnettu siitä, että mikäli suodatusväline (30) toteutetaan onteloresonaat-torilla, joka käsittää säätöelimen (31), niin säätöväline (20) liikuttaa ohjaussig- 20 naalin perusteella säätöelintä (31), jolloin onteloresonaattorin suodatuskaista muuttuu. • · V.:

15. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinyksikkö, *”1· tunnettu siitä, että suodatusväline (30) viritetään idle-aikavälien aikana. ··· * ♦ • · ··· • · • · ♦ • · ♦ • « ··· • · « • · · • · ·«· • · ··· • · ♦ • · ♦ ·♦· ··♦ » 1 • ♦ • · ♦ • · · • · ♦ • ♦ 11 107766