FI107690B - Parannettu menetelmä ja järjestely solun valinnan hallitsemiseksi ja solukkojärjestelmän päätelaite - Google Patents

Description

107690

Parannettu menetelmä ja järjestely solun valinnan hallitsemiseksi ja solukko-järjestelmän päätelaite

Keksinnön kohteena on parannettu menetelmä ja järjestely solukkoradiojärjestelmän 5 päätelaitteen tekemän solun valinnan sallimiseksi ja suorittamiseksi. Erityisesti keksintö koskee solun valinnan sallimista ja suorittamista tilanteissa, joissa päätelaite tarvitsee erikoispalvelua, kuten GPRS (General Packet Radio Service) -palvelua.

Keksinnön taustan ymmärtämiseksi kuvataan seuraavassa aluksi esimerkinomaisesti tekniikan tason mukaisia ratkaisuja aktiivisen solun vaihtamiseksi GSM-järjestel-10 mässä (Global System for Mobile telecommunications) sekä siihen liittyvässä GPRS-pakettidatasiirtopalvelussa. Kuvassa 1 on esitetty GSM-verkon periaatteellinen rakenne. Matkaviestinverkossa on tyypillisesti ainakin yksi ydinverkko CN (Core Network) ja yksi tai useampia radiopääsyverkkoja RAN (Radio Access Network). Ydinverkot muodostuvat erilaisista keskusjärjestelmistä, jotka voivat mo-15 nipuolisten tiedonsiirtomahdollisuuksien lisäksi tarjota erilaisia lisäarvopalveluja. Ydinverkko muodostuu keskuksista MSC (Mobile services Switching Centre), muista verkkoelementeistä, joita GSM-järjestelmässä ovat esimerkiksi pakettiradio-välitykseen liittyvät solmukohdat SGSN (Serving GPRS Support Node) ja GGSN (Gateway GPRS Support Node) sekä niihin liittyvistä siirtojärjestelmistä. Radio-20 pääsyverkot ovat ydinverkon ja päätelaitteiden välissä. Radiopääsyverkkoon kuuluu tukiasemia BS (Base Station) ja radioverkko-ohjain RNC (Radio Network • *·· Controller). Kultakin tukiasemalta on kiinteä yhteys ko. radiopääsyverkon ohjai- :V: melle. Eri radiopääsyverkkojen ohjaimilta puolestaan on kiinteä yhteys ainakin yhteen ydinverkon solmuun. Päätelaitteiden ja ydinverkkojen välillä voi toimia yksi 25 tai useampia radiopääsyverkkoja, ja tietyn radiopääsyverkon kautta päätelaite voi · · . ·: ·. olla yhteydessä useisiin ydinverkkoihin.

♦ • · · *·* · Solukkoradiojärjestelmän päätelaite pyrkii aina valitsemaan tietyn tukiaseman, jon ka kattavuusalueella, eli solussa, se toimii (engl. camp). Perinteisesti solun valinta i on perustunut vastaanotetun radiosignaalin voimakkuuden mittaukseen joko pääte- 30 laitteessa tai tukiasemalla. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä kukin tukiasema lähetin tää ns. yleislähetystaajuudella signaalia, jonka taajuus on vierekkäisillä tukiasemilla eri suuri. GSM-järjestelmässä tukiasema välittää ns. BCCH-kanavalla (Broadcast * » · ·

Control Channel) päätelaitteelle parametrit pl ja p2, joita käytetään ns. C-arvojen laskentaan. Esimerkiksi GSM-solukkoverkossa yleisesti käytetty Cl-arvo lasketaan :*·*: 35 seuraavasta yhtälöstä: • « 2 107690 C1 := (A-Max.(B,0)), jossa - A:= vastaanotetun signaalin keskimääräinen taso - pl (dB) - B:= p2 - päätelaitteen maksimi lähetysteho (dB) - p 1 := vastaanotettavan signaalin pienin sallittu arvo 5 - p2:= suurin päätelaitteelle sallittu lähetysteho.

Päätelaitteiden täytyy lisäksi mitata vastaanottamiensa yleislähetyssignaalien vas-taanottotasot voidakseen laskea kunkin vastaanottamansa solun Cl-arvon. Se solu, jonka laskettu Cl-arvo on suurin, on radioyhteyden laadun kannalta edullisin. Solun vaihtojen optimoimiseksi verkko voi myös lähettää lisäparametrejä, jotka mahdollis-10 tavat ns. C2-arvojen käytön. Tarkempi kuvaus on esitetty viitteessä [11]. Tukiasemat lähettävät päätelaitteille myös tiedon viereisissä soluissa käytetyistä BCCH-taajuuksista, jotta päätelaitteet tietävät, mitä taajuuksia niiden on kuunneltava löytääkseen viereisten solujen BCCH-lähetykset. Kussakin solussa BCCH-kanavan lähetys sisältää myös tietoja siitä, miten päätelaitteet voivat esittää kyseisessä solussa 15 yhteysvaatimuksia (engl. random access) tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi.

GSM-järjestelmän solut tarjoavat käyttäjälleen peruspalvelut: äänensiirron, hitaan datasiirron sekä erilaiset lyhytsanomapalvelut. GSM-järjestelmän toiminta on standardoitu ETSI.n (European Telecommunication Standardization Institute) toimesta. GSM-järjestelmässä olevat solut lomittuvat peittoalueensa suhteen, joten solujen ra-20 ja-alueella on tehtävä päätös, kumpaa solua kyseinen päätelaite käyttää. Päätökseen • · vaikuttavat siirtoyhteyden laadun lisäksi myös muut tekijät, kuten esimerkiksi se, .···. kuinka kuormitettuja verkon eri solut ovat. Aktiivitilassa päätöksen siitä, kumpaa III solua päätelaite käyttää, sekä päätöksen solun siirron ajoituksesta tekee ydinverkko, • · · I.. joka ilmoittaa siitä päätelaitteelle. Aktiivitilassa ETSI:n standardin mukaan päätelai- • · · ’·* * 25 te ei voi itsenäisesti siirtyä jonkin toisen solun palvelun käyttäjäksi. Lepotilassa oleva (engl. idle) päätelaite tekee solusta laskemiensa Cl-/C2-arvojen perusteella rat- v : kaisun siitä, mihin soluun se kuuluu. Päätelaitteen kannalta siirron ajankohdalla ei »·· : ole suurta merkitystä, koska kaikki järjestelmän solut tarjoavat samat peruspalvelut eikä päätelaitteen käyttäjä huomaa tehtyä siirtoa solusta toiseen.

··!· • · · • · 30 GSM-järjestelmän pohjalle ollaan kuitenkin rakentamassa palveluita, jotka kykene-vät GSM-peruspalveluiden lisäksi tarjoamaan erilaisia lisäarvopalvelulta päätelait-teen käyttäjälle. Näitä palveluita ei tarjota koko GSM-verkon peittoalueella vaan ainoastaan jollakin rajatulla alueella. Yksi tällainen palvelu on GPRS. GPRS-palve- 3 107690 lussa päätelaitteen käyttäjä voi valita, käyttääkö hän GSM-peruspalveluita vai hyödyntääkö hän GPRS:n tarjoamia lisäarvopalvelulta. Kuvassa 2 on esitetty alueellisesti rajattu GPRS-palvelun tarjonta. Kuvan 2 soluista solut 1, 3, 6 ja 8 tarjoavat GPRS-palvelun alueellaan, kaikissa muissa soluissa on saatavilla vain GSM-5 peruspalvelut. Kuvaan on piirretty myös liikkuvan päätelaitteen reitti pisteestä P1 pisteeseen P7. Solujen raja-alueilla tehdään standardin mukainen verkon ohjaama vaihto solusta toiseen. Näin ollen päätelaite saa GPRS-palvelut väleillä P1->P2, P3->P4 ja P6->P7. Väleillä P2->P3 ja P4->P5->P6 on käytettävissä ainoastaan GSM-peruspalvelut. Käyttäjä huomaa, että GPRS-palvelut pahimmillaan katkeavat yhtey-10 den aikana. Käyttäjä ihmettelee palvelukatkoksia, koska hän mielestään liikkuu palveluoperaattorin ilmoittamalla GPRS-peittoalueella. Toinen ei-toivottu tapaus on se, että päätelaite ei saa halutessaan muodostettua yhteyttä GPRS-palvelua tukevaan soluun sijaitessaan epäsopivassa paikassa, esim. kuvassa 2, välillä P2->P3. Tämä siitäkin huolimatta, että päätelaite sijaitsee verkkopalvelun tarjoajan määrittelemällä 15 GPRS-peittoalueella. Kolmas hankala tapaus on piste P7, joka sijaitsee solujen 6 ja 7 rajalla. Pahimmassa tapauksessa päätelaite joutuu toistuvasti tekemään tarpeettomia solun vaihtoja.

GPRS-standardeissa ja niihin tehdyissä muutosehdotuksissa on edellä esitetty ongelma pyritty ratkaisemaan seuraavasti. Verkko sallii kaikkien jossakin solussa ole-20 vien GPRS:ää käyttävien päätelaitteiden suosia joitakin tiettyjä soluja muiden solujen kustannuksella. Verkko voi käyttää tähän tarkoitukseen C31-/C32-arvoja joiden tarkempi kuvaus on esitetty viitteessä [11]. Näin päätelaite pysyy jonkin tietyn solun • · · *. . palveluiden käyttäjänä, vaikka jonkin viereisen solun lähetteen vastaanotettu teho olisi päätelaitteen mittausten mukaan suurempi, jos vain kyseisen solun kapasiteetti • · · ’ 25 riittää. Kuvan 2 esimerkissä esimerkiksi solut 1,3, 6 ja 8 ovat tällaisia suosittavia • · · soluja. Tällaisen toiminnan mahdollistavia parametreja kutsutaan offset-paramet- • · · : reiksi. Tässä tapauksessa päätelaitteelle välitetään C-arvon laskemista varten eri so- :T: luista eri suuruisia offset-parametrejä. Näin päätelaite voi pysyä nykyisen solunsa käyttäjänä, vaikka naapurisolun signaalin taso olisi tasomittauksen mukaan nykyi-30 sen solun signaalin tasoa korkeampi aina siihen saakka, kun jonkin toisen solun C-arvo ylittää kyseisen solun C-arvon. Tekniikan tason mukainen verkko välittää kyseiset offset-parametrit solujen tukiasemien lähettämillä BCCH-kanavilla systeemi- • · · infoviesteissä (engl. System Information message), joita kutsutaan GSM-perusjär- • · · jestelmässä SI-viesteiksi ja GPRS-palveluissa PSI-viesteiksi (Packet System In-.···. 35 formation message). Vastaanotetun signaalin taso kuitenkin vaihtelee siirtotien omi-naisuuksista johtuen ennalta-arvaamattomasti. Näin ollen C-arvojen laskentatulos • · voi myös vaihdella arvaamattomasti paikasta toiseen ja 100 % varmuuden saaminen 4 107690 kunkin solun täydellisestä peittoalueesta on vaikeaa. Tämä voi aiheuttaa suunniteltuun useiden solujen yhtenäiseen GPRS-peittoalueeseen ajoittain epätoivottuja alueita, eräänlaisia reikiä, joissa kyseinen palvelu voi yllättäen aika ajoin puuttua. Näin ollen kuvion 2 tapauksessa ei voida pelkällä solujen suosimisella taata 100-prosent-5 tista GPRS-palvelua pisteestä P1 pisteeseen P7.

Koska tekniikan tason mukaisessa GSM-verkossa toimittaessa ei ennakkoon tarkisteta naapurisolujen palvelutasoa, voi päätelaite verkon ohjaaman solun vaihdon takia joutua sellaiseen soluun, joka ei tarjoa päätelaitteen tarvitsemaa GPRS-palvelua. Kuvan 3 esimerkkitapaus esittää spesifikaatioiden mukaista toimintaa silloin, kun 10 päätelaite haluaa muodostaa yhteyden GPRS-palvelua tarjoavaan soluun ja verkko sallii yhteyden muodostamisen tapahtua. Alkutilanteessa, vaihe 30, päätelaite voi olla joko lepo- tai toimintatilassa. Vaiheessa 31 päätelaite tutkii tarvetta vaihtaa palvelevaa solua. Jos tarve solun vaihtoon havaitaan, valitaan paras kuudesta päätelaitteen naapurisolulistalla olevasta naapurisolusta, vaihe 32. Ennen valinnan tekoa ei 15 kuitenkaan tarkisteta mitä palveluita valittu solu tukee. Vaiheessa 33 suoritetaan yhteyden konfigurointi, jolloin päätelaite siirtyy toimimaan uuden solun taajuuksilla ja noudattaa sen antamaa ajoitusinformaatioita. Vaiheessa 34 päätelaite vastaanottaa uuden solun systeemi-informaatiota SI tai PSI. Vaiheessa 35 tutkitaan, onko uudesta solusta saatu riittävästi tietoa. Ellei ole, niin palataan vaiheeseen 34. Jos kaikki tar-20 peellinen tieto on vastaanotettu, siirrytään vaiheeseen 36, jossa testataan, tukeeko kyseinen valittu solu GPRS-palvelua. Jos solu tukee GPRSiää, palataan vaiheeseen 30 ja toimintaa jatketaan normaalisti. Jollei valittu solu tue GPRS-palvelua, siirry- • · · tään vaiheeseen 37, jossa haluttu palvelu ei ole päätelaitteen käytettävissä. Teknii- < « · kan tason mukainen toiminta tukee näin ollen vain solupohjaista GPRS-palvelujen • * · ' 25 tarjontaa vaikka käyttäjä tarvitsee ennemminkin aluekohtaista GPRS-palvelua.

• · ·

Edellä esitetty järjestely kuormittaa GPRS-palvelua haluavaa päätelaitetta, koska .·;.·. tietyssä solussa toimivan päätelaitteen on ensin luettava solunsa tukiaseman lähettä mästä signaalista luettelo muista BCCH-taajuuksista ja tämän jälkeen vastaanotetta-... va, demoduloitava ja dekoodattava lyhyt jakso jokaisella luettelon mukaisella taa- 30 juudella tulevaa BCCH-lähetystä selvittääkseen, saako päätelaite GPRS-verkon pal- • · · * velua kyseisissä naapurisoluissa. Mainittujen GSM-järjestelmän SI-viestien vastaan- + otossa saattaa kulua aikaa jopa lähes 10 sekuntia, mikä on yleensä liian pitkä viive :***: palvelevan solun vaihtamiseksi, varsinkin jos matkaviestin liikkuu nopeasti. Seu- .:. rauksena on päätelaitteen haluaman palvelun saamattomuus, tehontarpeen kasvu, 35 datasiirron hidastuminen ja mahdollisesti tukiasemayhteyden väliaikainen katkeami- • · · : ·* nen.

5 107690

Esitetyn ratkaisun tavoitteena on esittää menetelmä ja järjestely tekniikan tason epäkohtien välttämiseksi.

* Keksinnön eräänä oleellisena ajatuksena on, että verkko tietää yksittäisen päätelait teen tarvitseman palvelutason sekä päätelaitteen nykyisen solun ja sen naapurisolu-5 jen palvelutason ja kuormitustilanteet. Näihin tietoihin pohjautuen verkko välittää päätelaitetta palvelevan tukiaseman kautta yksittäiselle päätelaitteelle ns. systeemi-infoviestillä tiedon siitä, saako kyseinen päätelaite halutessaan esittää erikoisyhteys-vaatimuksen (engl. special cell access), jossa päätelaite esittää halunsa joko pysyä nykyisen solunsa palvelun käyttäjänä tai vaihtaa naapurisolun käyttäjäksi, jotta ky-10 seinen päätelaite saisi tarvitsemaansa palvelun. Tämä tieto lähetetään yksittäiselle päätelaitteelle edullisimmin määrätyn palvelun signalointiviestissä, johon määrättyyn palveluun päätelaite on kytkeytynyt. Samassa yhteydessä päätelaitteelle välitetään myös tieto siitä, voiko se suosia GPRS-palvelua tarjoavia soluja GSM-perusso-lujen kustannuksella. Suosiminen voi tarkoittaa joko nykyisen solun käyttäjäksi jää-15 mistä tai uuden GPRS:ää tukevan solun käyttäjäksi siirtymistä (engl. cell reselection).

Esimerkiksi päätelaitteen toimiessa GPRS-palvelua tukevassa solussa tieto siitä, saako päätelaite tarvittaessa lähettää erikoisyhteysvaatimuksen verkolle, lähetetään edullisesti GPRS-järjestelmän pakettikanavan PSI-viestissä. Yksinkertaisimmillaan 20 keksintö on toteutettavissa GPRS-järjestelmässä lisäämällä pakettikanavan PSI-sig-nalointiviestiin informaatioelementtejä, jotka ilmoittavat, saako päätelaite tarviitaes- • ♦ :# ** sa lähettää erikoisyhteysvaatimuksen nykyiselle solulleen. Jos päätelaite ei toimi eri- :.v koispalvelussa, kuten GPRS-palvelussa, tieto voidaan siirtää perusjärjestelmän sys- • · · v : teemi-informaatioviestissä, kuten Sl-viestissä. Keksinnön ansiosta määrätyssä palve- 25 lussa toimiva päätelaite voi pysyä nykyisen solunsa käyttäjänä tai vaihtaa suoraan palvelevan solun toiseen vastaavaa palvelua tarjoavaan soluun siirtymättä välillä alemman tason järjestelmän signalointitoimintoon kuten tapahtuu mikäli toimitaan standardin mukaisesti. Siten esimerkiksi GPRS-palvelussa toimivan päätelaitteen ei tarvitse siirtyä vastaanottamaan naapuritukiasemien GSM-peruskanavilla lähettämiä • · · 30 systeemi-informaatioviestejä solun vaihdon yhteydessä, vaan päätelaite voi vaihtaa ' \ uuteen GPRS-palvelua tarjoavaan soluun suoraan toiseen soluun GPRS-tasolla.

• · · ···· .···. Päätelaitteen toiminta sopivan uuden solun löytämiseksi voidaan suunnata tekniikan • « tason mukaisia ratkaisuja tehokkaammin, jos päätelaite saa keksinnön mukaisesti ’...· luvan lähettää tarvittaessa erikoisyhteysvaatimuksen solulleen, sekä ko. luvan saatu- • · · • 35 aan saa verkolta tiedon siitä, mikä naapurisoluista on päätelaitteen käytettävissä.

Eräässä keksinnön mukaisessa järjestelyssä päätelaite lähettää erikoisyhteysvaati- 6 107690 muksen yhteydessä naapurisoluistaan mittaamansa tunniste- ja tasotiedot nykyisen solunsa tukiasemalle. Päätelaite ylläpitää tarpeen mukaan erilaisia listoja niistä ympäröivistä tukiasemista, joiden käyttäjäksi se voi lähitulevaisuudessa siirtyä.

Keksinnön mukaiselle päätelaitteen palvelua ohjaavalle menetelmälle on tunnus-5 omaista, että päätelaitteelle annetaan oikeus erikoisyhteyteen, ja erikoisyhteyttä varten suoritettavaa solunvalintaa varten päätelaite lähettää tukiasemalle ylimääräisen viestin, joka käsittää päätelaitteen tekemien naapurisolumittausten tuloksia.

Keksinnön mukaiselle solukkoradiojärjestelmän tukiasemalle on tunnusomaista, että - se käsittää välineet erikoisyhteysvaatimuksen käsittelemiseksi, 10 - se käsittää tiedot siitä, minkä tukiaseman käyttäjäksi päätelaite voi siirtyä/jäädä, ja - se on varustettu sisällyttämään mainitut tiedot sekä erikoisyhteysvaatimuksen että solun uudelleenvalinnan sallimisesta päätelaitteelle osoitettuihin signalointiviestei-hin.

Keksinnön mukaiselle solukkoradiojärjestelmän päätelaitteelle on tunnusomaista, 15 että se on varustettu - välineillä erikoisyhteysvaatimuksen tekemiseksi senhetkisen solun tukiasemalle, - välineillä solun uudelleenvalintatiedon vastaanottamiseksi ja tulkitsemiseksi tukiaseman lähettämistä signalointiviesteistä ja - välineillä kyseisen solun uudelleenvalinnan suorittamiseksi mainitun tiedon perus-20 teella.

• · • · · [·.·. Edelleen keksintö kohdistuu solukkoradiojärjestelmään, jolle on tunnusomaista, että

• · I

se käsittää tukiaseman saatavissa olevat tiedot joukosta kyseisen tukiaseman solun lähellä olevia naapurisoluja, sisältäen tiedot mainituissa naapurisoluissa mainittujen *·;; * naapurisolujen päätelaitteille tarjoamasta palvelutasosta, jolloin kyseinen järjestelmä • · · *·* * 25 on järjestetty erikoisyhteysvaatimuksen jälkeen siirtämään mainittu tieto tukiasemal- • · · v * ta päätelaitteelle signalointiviestissä uuden palvelevan solun valintaa varten.

Eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaati- t » · muksissa.

• ♦ · • · · • „

Keksinnön etuna on, että yksittäiselle päätelaitteelle voidaan verkon toimesta tarvit- • · · · .···. 30 taessa antaa etukäteen valtuutus jäädä nykyisen solunsa käyttäjäksi tai siirtyä sellai-[·] sen solun käyttäjäksi, joka tarjoaa GPRS-palveluita. Näin menetellen voidaan lisä- arvopalvelulta tarjota aluekohtaisesti aikaisempaan solukohtaiseen tarjontaan verrat- • · · • tuna. Käyttäjän kannalta haitalliset palvelukatkokset vähenevät merkittävästi keksin töä käytettäessä.

7 107690

Keksinnön mukaisesti yksittäinen päätelaite pystyy lähettämään erikoisyhteysvaati-muksen nykyiselle solulleen ja tekemään tarvittaessa standardin mukaisesti solun uudelleenvalinnan päätelaitteen ollessa ns. lepotilassa, jossa päätelaitteen ja tukiaseman välillä ei ole aktiivista datasiirtoyhteyttä, tai se voi tapahtua keksinnön mukai-5 sesti myös aktiivisen datasiirtoyhteyden aikana, mikä nopeuttaa solun vaihtoa ja tekee solun vaihtamisen joustavammaksi verrattuna tekniikan tason mukaiseen menetelmään.

Keksintö myös edesauttaa solun valinnan kohdistamista niin, että päätelaitteeseen ja radiosignalointiin kohdistuva kuormitus, joka aiheutuu mahdollisiin uusiin soluihin 10 kohdistuvasta mittaamisesta ja sanomien vastaanotosta, on mahdollisimman pieni.

Lisäksi keksinnön etuna on, että tietyn solun resurssien loppuessa voidaan päätelaitteelle osoittaa toinen soluja näin tarjota päätelaitteelle kattavampaa palvelua.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuva 1 esittää GSM-verkon periaatteellisia osia, kuva 2 esittää tekniikan tason mukaista solun valintaa GSM-, GPRS-järjestel-mässä, kuva 3 esittää vuokaaviona tekniikan tason mukaista solun valintaa, • · • · · *. , kuva 4 esittää erästä keksinnön mukaista solun erikoisyhteysvaatimusta vuokaa- » · · ‘l,\ 20 viona, • · · • · « : kuva 5a esittää signaalikaaviona, miten siirtoyhteys muodostetaan, ylläpidetään ja puretaan päätelaitteen ja verkon välillä toimittaessa GSM-palvelua tuke- • vassa solussa, • · t kuva 5b esittää signaalikaaviona, miten siirtoyhteys muodostetaan, ylläpidetään ja

»•I

v : 25 puretaan päätelaitteen ja verkon välillä toimittaessa GPRS-palvelua tuke- • · · , v : vassa solussa tekniikan tason mukaisesti, « ··« »··* kuva 5c esittää signaalikaaviona, miten keksinnön mukaisesti toimittaessa siirto- yhteys muodostetaan, ylläpidetään ja puretaan päätelaitteen ja verkon .***. välillä toimittaessa ruuhkaisessa GPRS-palvelua tukevassa solussa, ··· »« · • · · : ·* 30 kuva 6 esittää keksinnön mukaista solun valintaa GSM-, GPRS-järjestelmässä, ja 8 107690 kuva 7 esittää erään keksinnön mukaisen päätelaitteen periaatteellista rakennetta.

Kuvien 1-3 sisältö on esitetty tekniikan tason esityksen yhteydessä.

Seuraavaksi kuvataan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen erikoisyh-teysvaatimuksen käyttö GSM-järjestelmässä, silloin kun päätelaitteelle ei ole osoi-5 tettu GPRS-palvelua, vaatii toimiakseen sen, että verkko voi välittää päätelaitteelle tiedot mm. siitä, saako kyseinen päätelaite tehdä erikoisyhteysvaatimuksen ja mitkä muut reunaehdot yhteyden on toteutettava, jotta erikoisyhteysvaatimus on mahdollista lähettää nykyiselle solulle. Seuraavassa esitetään, miten nämä tiedot voidaan välittää päätelaitteelle GSM-järjestelmässä eräällä mahdollisella Sl-viestillä sen in-10 formaatioelementteinä ilmaistuna: {0| 1 <ADDITIONAL CELL SERVICE INFORMATION :bit()> <Special cell access request allowed : bit (1) {0|1 <Rxlevel limit: bit()>} <Tx or Idle mode : bit (2)> 15 <Area indication : bit(2)> {0 <Rxlevel offset: bit()> |i <Rxlevel offset idle : bit() 20 <Rxlevel offset transfer : bit()> :**·* } • · • · · ♦ · « • · t·· • · · • · ·

Viestissä ’’Special cell accessrequest allowed” bitti ilmaisee, salliiko verkko kysei-;;; sen päätelaitteen lähettää erikoisyhteysvaatimuksen nykyisen solunsa tukiasemalle

t · I

25 vai ei. Seuraava tietue ”Rx level limit” ilmaisee vastaanotettavan yleislähetystaajuu- • · · *·* * den signaalin tason offset-raja-arvon, jonka yläpuolella sen on oltava, jotta eri koisyhteysvaatimus saadaan lähettää. Tietueessa ”Tx or Idle mode” ilmaistaan, saa-V : ko kyseinen päätelaite lähettää erikoisyhteysvaatimuksen joko lepotilassa tai toimin- tatilassa vai onko em. toiminta mahdollista tehdä kummassakin tilassa. Tietue ’’Area 30 Indication” pitää sisällään tiedon siitä, toimiiko mahdollisuus erikoisyhteysvaati-muksen lähettämiseen solupohjaisesti vai aluepohjaisesti. Seuraavissa tietueissa "* välitetään päätelaitteelle vastaanottotason offset-parametrit sekä toiminta- että le- potilaa ajatellen. Saamiensa tietojen pohjalta päätelaite voi lähettää erikoisyhteys- ··’: vaatimuksen joko nykyisen solunsa käyttäjäksi jäämisestä, mikäli päätelaite teke- · 35 miensä mittausten mukaan toimii signaalitasoiltaan hyväksyttävällä tasolla halua- 9 107690 massaan solussa arvioituna offset-parametrien arvojen avulla, tai ryhtyä toimenpiteisiin nykyisen solun vaihtamiseksi toiseen GPRS-palvelua tukevaan soluun.

Kuvassa 4 on esitetty vuokaaviona, miten päätelaitteen vaatima erikoisyhteysvaati-mus eräässä keksinnön mukaisessa GSM-peruspalvelua hyväksikäyttävässä tapauk-5 sessa suoritetaan. GPRS-palvelutarve syntyy vaiheessa 40. Seuraavaksi tutkitaan, tukeeko päätelaitteelle osoitettu solu GPRS-palveluita, vaihe 41. Jos solu tukee GPRS-palvelua, suoritetaan vaiheessa 42 normaali yhteysvaatimus ja yhteyden muodostamisen jälkeen päädytään vaiheeseen 47, jossa halutut GPRS-palvelut ovat päätelaitteen käytettävissä. Jos vaiheessa 41 todetaan, ettei nykyinen solu tue GPRS-10 palveluita, tutkitaan vaiheessa 43 useiden ympäröivien solujen mahdollisuudet antaa GPRS-palveluita. Tutkittavien solujen määrä voi vaihdella riippuen käytettävissä olevista signalointimahdollisuuksista. Mitä useamman naapurisolun tiedot halutaan varmistaa, sitä enemmän signalointia ja aikaa prosessin läpiviemiseen tarvitaan. Jos vaiheessa 43 havaitaan, ettei yksikään mahdollisista naapurisoluistakaan tarjoa 15 GPRS-palvelua, päätelaite päätyy toimimaan tilassa 45, jossa on tarjolla ainoastaan GSM-peruspalvelut. Jos vaiheessa 43 löydetään naapurisolu, joka tukee GPRS:ää, niin seuraavaksi tutkitaan vaiheessa 44, täyttyvätkö muut verkon tiedonsiirtoyhteydelle asettamat vaatimukset. Jolleivat ne täyty yhdenkään naapurisolun osalta, päädytään vaiheeseen 45, jossa on tarjolla normaalit GSM-peruspalvelut. Jos naapuri-20 solujen joukosta löytyy vaiheessa 44 sopiva naapurisolu, joka tukee GPRS-palvelua, päätelaite saa lähettää erikoisyhteysvaatimuksen solulleen vaiheessa 46. Tämän jäl- .·. keen suoritetaan standardinmukainen solun uudelleenvalinta ja päätelaite siirtyy • · · [v> valitun naapurisolun käyttäjäksi ja sillä on käytettävissään kyseisessä solussa tarjol- . I ^ la olevat GPRS-palvelut vaiheessa 47.

• · · 25 Edellä kuvattu erikoisyhteysvaatimus voidaan suorittaa joko lisäämällä käytettävissä olevaan signalointiin erillisiä lisäviestejä tai lisäämällä osia jo olemassa oleviin sig-nalointiproseduureihin. Kyseinen lisäinformaatio voidaan välittää standardeissa määrätyn yhteysvaatimuksen yhteydessä, ja se voi sisältää tietoa halutusta GPRS-palvelusta sekä päätelaitteen mittaamat naapurisolujensa lähetteiden tunniste- ja ta-30 sotiedot.

• « » • · · •

Kuvassa 5a on esitetty periaatteellinen yhteyden muodostaminen GSM-järjestel-.···. mässä silloin, kun tarve yhteyden muodostamiseen tulee päätelaitteen taholta, sekä se, miten erikoisyhteysvaatimuksen esittäminen voidaan sisällyttää ETSIrn standar-dissa, viite [1], määriteltyyn palveluvaatimus- ja tiedonsiirtoyhteyden ylläpitosigna- ·· · : V 35 lointiin. Aloite yhteyden muodostamiseen tulee päätelaitteen taholta. Päätelaite lähettää kanavan vaatimuspyynnön (engl. channel request) verkolle. Verkko vastaa 10 107690 välittömällä yhteyden sallimisella (engl. immediate assignment) ja näin radioyhteys päätelaitteen ja verkon välille on saatu luotua. Seuraavassa vaiheessa päätelaite lähettää verkolle palveluvaatimuksen (engl. CM service request). Keksinnön mukainen erikoisyhteysvaatimus voidaan sisällyttää tähän viestiin myöhemmin esitettäväl-5 lä tavalla. Saatuaan palveluvaatimuksen verkko ratkaisee mahdollisessa kilpailuva-raustilanteessa ensin, missä järjestyksessä kukin kilpailevista päätelaitteista saa verkon palvelut käyttöönsä. Tämän jälkeen tehdään yhteyden valtuutus (engl. authentication), jossa verkon aloitteesta lähtien identifioidaan tiedonsiirrossa mukana oleva päätelaite. Päätelaite vastaa verkon kyselyyn omalla tunnuksellaan. Tämän jälkeen 10 tehdään päätös yhteyden mahdollisesta salauksesta (engl. ciphering), ja sen jälkeen siirrytään tiedonsiirtovaiheeseen, ja lopulta radioyhteys puretaan verkon toimesta tiedonsiirtotarpeen loputtua.

Edellä mainitussa prosessissa erikoisyhteysvaatimus voidaan sisällyttää ETSIrn standardeissa määriteltyihin viesteihin. Taulukossa 1 on esitetty, mitä informaatio-15 elementtejä keksinnön mukaiseen palveluvaatimusviestiin voidaan sisällyttää. Taulukko 1 pohjautuu ETSI:n julkaisussa, viite [2], esitettyyn taulukkoon.

Taulukko 1. ”CM SERVICE REQUEST” -viesti __ IEI Information element Presence_Format_Lenght_

Mobility management M V 1/2 protocol discriminator _Skip indicator_M_V_1/2 CM Service Request M V 1 *. , message type • · · ' — ...... - " ' I .. I . .....I I I I I . ...... II I .1. — CM Service type M V 1/2 « · · " .............. ' 1 ' II.·—II—».

' Ciphering key sequency M V 1/2 • « *···* number • · · — - I II — .11 I ......— ...... . .1!—.· - . III - : _Mobile station class mark M LV 4 ·.· · _Mobile identity M LV 2-9 _8-_Priority_O_TV_l_ : Special cell access O TV 1-10 ♦ · · • · · • · · » ..li* Keksinnön mukaisesti muutetaan informaatioelementti ”CM service type” jäljempä- 20 nä esitetyn taulukon 2 mukaiseksi. Lisäksi viestiin lisätään kymmenen oktettia pitkä .···. informaatioelementti ’’Special cell access”, jonka sisältö on esitetty myöhemmin taulukossa 3.

• · • · 11 107690

Voimassa olevan standardin mukaisen informaatioelementin ”CM Service Request” sisältö on esitetty ETSIrn standardissa, viite [3]. Keksinnön mukaisesti kyseisen taulukon sisältö muutetaan taulukon 2 mukaiseksi lisäämällä siihen yksi neljästä bitistä koostuva informaatioelementti. Taulukossa 2 on esitetty esimerkinomaisesti 5 yksi mahdollinen bittikombinaatio ”1-1-0-0” kyseisessä oktetissa bittien 1-4 osalta, jolla kyseinen päätelaitteen haluama erikoisyhteysvaatimus voidaan ilmaista.

Taulukko 2 Keksinnön mukainen ”CM Service Type” -informaatioelementti

Service type (octet 1) 10 Bits 432 1 0 0 0 1 Mobile originating call establishment or packet mode connection establishment 0 0 10 Emergency call establishment 15 0 1 0 0 Short message service 1 0 0 0 Supplementary service activation 10 0 1 Voice group call establishment 10 10 Voice broadcast call establishment 110 0 Special cell access Request 20

All other values are reserved.

• : 1· Yllä olevassa taulukossa olevan erikoisyhteysvaatimuksen tiedon lisäksi on keksin- •V.; nön mukaisessa menetelmässä palveluvaatimukseen lisättävä uusi informaatioele- :T: 25 mentti, joka on pituudeltaan edullisesti kymmenen oktettia. Keksinnön mukaista uutta informaatioelementtiä kutsutaan nimellä ”erikoisyhteysvaatimustiedot” (engl.

• · ·

Special cell access). Tämä uusi elementti voi edullisesti pitää sisällään tietoa siitä, minkä tyyppistä palvelua päätelaite haluaa, päätelaitteen naapurisolujen yleislähe- tystaajuudella lepotilassa mittaamansa (idle) tasotiedot RXLEV sekä naapurisolujen ... 30 tunnistetiedot BSIC (Base Station Identity Code). Keksinnön mukaisessa järjestel- • · · mässä päätelaite lähettää verkolle tärkeimpien naapurisolujen tiedot. Ne voidaan • · · *·1 ' edullisesti rajoittaa neljään parhaiten soveltuvaan tukiasemaan, jolloin niiden tiedot •: · mahtuvat lähetettäväksi kymmenen oktetin pituisessa viestissä.

t · · · • · · • · • · ··» • · · • · • · • · · · · • · · • · • « 12 107690

Taulukossa 3 on esitetty esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen uuden informaatioelementin "erikoisyhteysvaatimustiedot” sisältö, joka on muokattu ETSI:n standardissa esitetystä taulukosta, viite [4].

5 Taulukko 3 Keksinnön mukainen ’’Special cell access” -informaatioelementti 8 \l 16 [5 U |3 [2 |l special cell spare access request octet 1

access IEI

NO- NCELL-M \ RXLEV NCELL 1 octet 2 BCCH-FREQ-NCELL-1 BSIC-NCELL-1 octet 3 _ (high part) BSICC-NCELL-1 RXLEV-NCELL-2 octet 4 (low part) RXLEV octet 5 NCELL BCCH-FREQ-NCELL-2 BSIC-NCELL- 2 2 (low (high part) part) ___ BSIC-NCELL-2 RXLEV-NCELL-3 octet 6 (high part)

IbSIC- octet 7

RXLEV- NCEL

*Vi‘ NCELL- BCCH- FREQ- NCELL -3 L-3 : 3 (high V : (low part)__part) C: BSIC-NCELL-3 RXLEV-NCELL-4 octet 8 : _(high part)__(high part)_ :T: RXLEV-NCELL-4 BCCH-FREQ-NCELL-4 octet 9 (low part)_ BSIC-NCELL-4 Spare octet 10 ♦ · ♦ . ___ _ I 1 • · · ·

Taulukossa 3 esitetty keksinnön mukainen erikoisyhteysvaatimusviesti sisältää kymmenen oktettia. Ensimmäisen oktetin kolmella ensimmäisellä bitillä voidaan 10 ilmaista, että kyseessä on GPRS-palveluvaatimus. Kyseinen bittikombinaatio on • · · • · • · 13 107690 esitetty taulukossa 4. Toisen oktetin kahdella ensimmäisellä bitillä ilmaistaan, monenko naapurisolun tietoja päätelaite haluaa lähettää verkolle. Esitetyssä esimerkkitapauksessa oktettien lukumäärä rajoittaa kyseiset naapurisolut neljään. Lisäämällä viestiin lisää oktetteja voidaan välittää tiedot useammastakin naapurisolusta. Toisen 5 oktetin lopuilla biteillä välitetään naapurisolun 1 tasomittaustiedot RXLEV-NCELL-1. Kolmannen oktetin viidellä viimeisellä bitillä välitetään naapurisolun 1 BCCH-lähetysten taajuustieto BCCH-FREQ-NCELL-1. Kolmannen oktetin kolmella ensimmäisellä bitillä välitetään naapurisolun tunnistetiedosta BSIC kolme bittiä BSIC-NCELL-1. Neljännen oktetin kolmella viimeisellä bitillä välitetään naapuriso-10 lun 1 tunnistetiedon kolme viimeistä bittiä. Neljännen oktetin alussa olevat bitit käytetään naapurisolun 2 tasomittaustietojen RXLEV-NCELL-2 alkuosan lähettämiseen, ja kyseisen naapurisolun 2 tasomittauksen loput bitit välitetään oktetin viisi lopussa. Naapurisolujen tietojen välitys jatkuu edellä kuvatun mukaisessa järjestyksessä siten, että viimeisenä välitetään neljännen naapurisolun tunnistetiedot BSIC-15 NCELL-4 kymmenennen oktetin kuudella viimeisellä bitillä. Kymmenennen oktetin alkuun jää käyttämättä kaksi bittiä. Lähetettävän informaation koodaus suoritetaan kuten on määritelty ETSI:n standardissa, viite [5],

Ensimmäisen oktetin kolmella ensimmäisellä bitillä määritellään halutun yhteysvaatimuksen luonne. Taulukossa 4 on esitetty yksi mahdollinen käytettävissä oleva bit-20 tikombinaatio. Muunkinlaiset bittikombinaatiot ovat mahdollisia. Lähettämällä kyseisessä oktetissa edullisesti taulukossa kuvatunlainen bittikombinaatio ”0-0-1” päätelaite ilmaisee halunsa saada GPRS-palvelua. Myös muita tulevaisuudessa käyttöön . otettavia palveluja voidaan yksilöidä kyseisten bittien erilaisilla kombinaatioilla.

« · • · · : V: Taulukko 4 Oktetti 1 ’’Access request” -informaatioelementin sisältö : : : 25 : 1 2 ’ 1: Access request (octet 1) • · ·

Bits

• » I

32 1 • · · 0 0 0 Reserved ... 30 0 0 1 Packet data access • · · « · · · · • · · *·1 All other values are reserved.

• · · • « « ♦ • · · • · • · Päätelaitteen lähettämään erikoisyhteysvaatimukseen verkko voi vastata useilla eri • · · :...: 35 tavoilla. Verkko voi kieltää päätelaitteelta GPRS-palvelut täysin, osittain, joltakin 2 · • ♦ ♦ • ♦ • · 14 107690 ajanjaksolta tai sallia GPRS-palvelun vapaan käytön. Kyseiset viestit verkko voi yhdistää normaaleihin päätelaitteelle osoittamiinsa signalointiviesteihin. Yksi edullinen tapa on käyttää normaalia yhteydenpurkusignalointia (engl. Disconnect message), joka on kuvattu ETSI:n standardissa, viite[6]. Standardin mukaista signa-5 lointia voidaan käyttää hyväksi missä tahansa edellä mainituista tilanteista. Tähän signalointiin liittyy yhteydenpurun syyn osoittava viesti (engl. cause), jonka informaatioelementit on kuvattu ETSI:n standardissa, viite [7], joka on myös esitetty alla taulukkona 5.

Taulukko 5 ’’Yhteydenpurun syy” -informaatioelementin sisältö 10 ________ 8 [7 [6 [5 14 13 \l [l

Cause IEI octet 1 _Lenght of cause contents_octet 2 0/1 coding 0 location octet 3 ext standard spare 1 recommendation octet 3a* ext 1 cause value octet 4 ext diagnostic(s) if any octet 5* _octet N* • · · * · • I « * * * ·

Keksinnön mukaisen menetelmän vaatimat muutokset tehdään syykoodiluetteloon • · · *;*/ (engl. cause value), jonka arvo välitetään yhteydenpurkusignaloinnissa oktetissa 4.

« · ETSIrn standardi sisältää useita kymmeniä erilaisia syykoodeja. Keksinnön mukais-: 15 ta menetelmää käytettäessä syykoodeihin lisätään kaksi uutta koodia, jotka mahdol- • · » ; listavat erikoisyhteysvaatimuksen toiminnan GSM-solukkoverkossa. Taulukossa 6 on esitetty keksinnön mukaiset lisäykset, jotka on tehtävä ETSI:n standardissa, viite [8], esitetyn taulukon sisältöön. Esitetty taulukko 6 ei sisällä kaikkia standardissa määriteltyjä syykoodeja. Keksinnön mukainen toiminta saadaan aikaiseksi lisäämäl- » 20 lä taulukon mukaiseen listaan syykoodit numerot 7 ja 45.

• · · • · · ·

Syykoodi numero 45 ilmoittaa päätelaitteelle, että sen haluamaa GPRS-palvelua ei y..m ole tarjolla. Tämän viestin lähettämisen jälkeen verkko voi toimia eri tavoilla. Verk- • · .Γ: ko voi esimerkiksi viestittää kyseiselle päätelaitteelle, että kyseinen päätelaite ei voi • · • · 15 107690 uudistaa erikoisyhteysvaatimusta niin kauan, kun se toimii nykyisen solunsa alueella. Toinen vaihtoehto on, että päätelaitteen on odotettava määrätty aika, ennen kuin se saa uudelleen tehdä erikoisyhteysvaatimuksen verkon suuntaan.

Yhteydenpurkusignaalin uutta syykoodia numero 7 voidaan käyttää siinä tilanteessa, 5 jossa verkko antaa päätelaitteelle luvan siirtyä sellaisen solun käyttäjäksi, joka tukee GPRS-palvelua, tai jatkaa edelleen entisen GPRS:ää tukevan solunsa käyttäjänä, mikäli toimitaan offset-parametrien sallimalla signaalin tasolla.. Samassa viestissä verkko välittää päätelaitteelle myös tiedon siitä, minkä solun käyttäjäksi se tarvittaessa siirtyy. Nämä uuteen soluun liittyvät tiedot välitetään taulukon 5 okteteissa 5 ja 10 6 esimerkiksi siten, että uuden solun BSIC-koodi välitetään oktetin 5 biteillä 1-6.

Oktetin 5 biteillä 7-8 ja oktetin 6 biteillä 1-8 välitetään uuden solun käyttämä yleis-lähetystaajuus. Tämän jälkeen tapahtuu ns. solun uudelleenvalinta (engl. cell rese-lection), joka keksinnön mukaisessa järjestelmässä voidaan suorittaa voimassa olevan standardin mukaisesti.

• · • · · • · • · · • · · • · • · · • · · • · · • · · # · • · · 9 · · • · · • · 1 • · · • · · « · « • · · • · · Φ · · • · · • · · • · · • · · ··«· • · · * · • · 9 9 9 ··· • · • · ··· · · * · · • · • · 16 107690

Taulukko 6 Yhteydenpurkusignaloinnin yhteydessä käytettäviä syykoodeja

Cause class Cause value Cause num. Cause Diagnostics Remarks 7 6 5 4 3 2 1___ 000 00011 Unassigned Note 9 number (unallocated) 000 00113 No route to Note 9 destination 000 01106 Channel unacceptable 0 0 0 0 1 1 1 7 cell reselect order Note x 000 10008 Operator determined barring 16 31 31 0 1 0 0 0 1 0 34 No circuit/ Note 1 channel available 0 1 0 0 1 1 0 38 Network out of order 0 10 1 0 0 1 41 Temporary failure - : ’1· 0 1 0 1 0 1 0 42 Switching equip- • · ment congestion 0 10 1 0 1 1 43 Access information Note 6 discarded .‘I1. 010 1100 44 requested . : . circuit/channel not « I « avalaible ... 010 1101 45 requested packet service/cell request « I · *·1 1 not available ·:· 0 10 1 1 1 1 47 Resources un- ···· available, ··· .:. unspecified __49 ·· · - 1 - I I_____ · • · 17 107690

Kuvassa 5b on esitetty, miten tekniikan tason mukainen yhteyden muodostaminen tehdään eräässä tapauksessa, jossa päätelaite on kytkeytyneenä GPRS-pakettidata-siirtopalvelua tukevaan soluun. Standardin mukaisesti suoritetun yhteydenmuodostamisen jälkeen päätelaite lähettää vaatimuksen varsinaisen pakettikytkentäisen yh-5 teyden muodostamisesta verkolle PRACH-kanavalla (Packet Random Access Channel) kuten ETSI:n standardeissa, viitteet [9] ja [10], on määritelty. Verkko voi kuormitustilanteen pohjalta joko hyväksyä tehdyn pakettidatasiirtovaatimuksen tai hylätä sen. Jos yhteysvaatimus hyväksytään toimitaan edelleen standardien määräämällä tavalla, jolloin verkko lähettää päätelaitteelle PAGCH-kanavalla (Paging 10 and Access Grant CHannel) luvan varata resursseja datapakettien lähettämiseksi verkon suuntaan. Kyseinen toiminta voidaan standardien mukaan suorittaa joko yksi- tai kaksivaiheisesti, mutta sillä ei ole vaikutusta keksinnön mukaiseen prosessiin. Mikäli kyseisen solun resurssit eivät sillä hetkellä riitä yhteyden muodostamiseen, päätelaitteen käyttöön ei voida myöntää resursseja. Tällöin päätelaitteen 15 on odotettava verkon määräämä aika voidakseen uudelleen yrittää yhteyden muodostamista kyseisessä solussa.

Kuvassa 5c on esitetty, miten keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti toimien voidaan tilannetta parantaa resurssipulasta kärsivässä solussa. Tekniikan tason mu-20 kaisesti päätelaitteen ja verkon välille muodostetaan radiotieyhteys. Sen jälkeen päätelaite lähettää standardin mukaisesti vaatimuksen pakettikytkentäisestä yhteydestä. Mikäli solussa ei ole päätelaitteelle resursseja GPRS-pakettidatasiirtopalve-luiden käyttöön, verkko lähettää päätelaitteelle standardin mukaan pakettikytkentäi-sen yhteyden hylkäysviestin PCCCH-kanavalla (Packet Common Control CHannel). 25 Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisessa toiminnassa ajatus päätelaitteelle * · tarjottavasta mahdollisuudesta siirtyä toisen solun käyttäjäksi sisällytetään mainit- .···. tuun hylkäys viestiin, liittämällä kyseiseen viestiin pyyntö naapurisolumittaustietojen • · lähettämisestä tukiasemalle. Keksinnön mukainen lisäys tehdään tietylle, yksittäisel- • · · le päätelaitteelle osoitettuun viestiin. Seuraavassa esitetään esimerkinomaisesti, mi- • « · 30 ten keksinnön vaatima lisäinformaatio voidaan välittää yksittäiselle päätelaitteelle pakettikytkentäisen yhteyden kieltoviestillä sen informaatioelementteinä ilmaistuna: • · · • « » • · · . *: ·. <Packet Access Reject message content> : := <MESSAGE_TYPE: bit(6)> ···:’ <PAGE MODE : bit(2) 35 <Reject: Reject struct> <spare padding> • ·« • · · • · · • · • ♦ 18 107690 <Reject struct> ::= {L<TLLI :bit(32)> |H{L<Packet Request Reference :

Packet Request Reference IE 5 |H <GIobal TFI :Global TFI IE>}} {0|1 <WAIT_INDICATION :bit(8) <WAIT_INDICATION_SIZE : bit(l) {0|1 <Measurement Report Request :bit(2)>} {0|1 <Reject :Reject struct>}; 10

Viestissä informaatioelementillä ’’MESSAGETYPE” ilmaistaan kuudella bitillä sanoman luonne. Informaatioelementti ’’PAGEMODE” ilmaisee kahdella bitillä lähetetyn kutsun luonteen; onko kyseessä normaali kutsu, laajennettu kutsu, kutsujen uudelleen järjestely vai jo aikaisemmin lähetetty kutsu. Keksinnön vaatima muutos si-15 säilytetään viestin seuraavaan osaan ’’Reject struct”, jonka alussa on 32 bittiä pitkä informaatioelementti ”TLLI” (Temporary Logical Link Identity), joka sisältää päätelaitteen väliaikaisen tunnistenumeron. Informaatioelementillä ’’Packet Request Reference” välitetään tieto siitä, minkä referenssinumeron päätelaitteen tekemä pa-kettidatayhteysvaatimus on saanut Informaatioelementti ’’Global TFI” (Temporary 20 Flow Identifier) määrittää yksittäisen lähetettävän datapaketin. Seuraavalla informaatioelementillä ”Wait_indication” ilmoitetaan kahdeksalla bitillä kuinka pitkään päätelaitteen on odotettava ennen kuin se saa tehdä uuden pakettidatayhteysvaati-muksen. Kyseinen aika vaihtelee 0-255 sekuntiin. Seuraavalla informaatioelementil-lä ”Wait-Indication_Size” ilmaistaan edellisessä informaatioelementissä käytettävä : *: *: 25 aikayksikkö; ”0” tarkoittaa sekunteja ja ” 1 ” tarkoittaa 20 millisekunnin pituista aika-• ♦ yksikköä. Seuraava keksinnön mukainen kahden bitin pituinen informaatioelementti .···. ’’Measurement Report Request” on lisättävä viestiin, jotta jäijestelmä toimisi kek- sinnön mukaisesti. Bittikombinaatio ”0-0” määrää päätelaitteen lähettämään verkol- • · · I,. le yhden mittausraportin, joka sisältää naapurisolujen tasomittaustietoja. Bittikombi- *** * 30 naatio ”0-1” määrää päätelaitteen lähettämään kaksi mittausraporttia.

• M

V : Kun päätelaite on lähettänyt pyydetyt naapuritukiasemien tasomittaustiedot nykyi- * · · V : sen solunsa tukiasemalle, niin verkko voi tämän jälkeen välittää päätelaitteelle saamiensa mittaustulosten pohjalta käskyn vaihtaa solu (engl. Cell Change Order) .·*·. 35 sellaiseen, joka tukee GPRS-pakettidatasiirtopalvelua ja jonka kuormitus sallii uu- • · den päätelaitteen tulla sen palveltavaksi ja joka tasomittaustietojen perusteella toimii ι·« ainakin annettujen offset-parametrien mukaan arvioituna hyväksyttävällä tasolla.

• · · • V Tällöin on saatu suoritettua kuvassa 5c esitetty erikoisyhteystoiminto. Tästä eteen- 19 107690 päin toimitaan voimassaolevien spesifikaatioiden mukaisesti yhteyden muodostuksessa, tiedon välityksessä ja yhteyden purkamisessa kuten kuvan 5 b selityksen yhteydessä on esitetty. Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisella tavalla toimimalla verkko voi ohjata eri tukiasemien tarjoamia resursseja siten, että mahdollisimman 5 monta päätelaitetta voi hyödyntää GPRS-pakettidatasiirtopalveluita tietyllä maantieteellisellä alueella. Täten koko verkko käyttää resurssejaan tehokkaammin verrattuna tekniikan tason mukaiseen toimintaan, joka pystyy tarjoamaan ainoastaan solu-pohjaista palvelua.

Kuvassa 6 on esitetty, miten keksinnön mukainen menetelmä parantaa GPRS-pal-10 veluiden saatavuutta kuvassa 2 esitettyyn tilanteeseen verrattuna. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä verkko välittää yksittäiselle päätelaitteelle tietoja sitä ympäröivistä naapurisoluista. Samoin yksittäiselle päätelaitteelle välitetään tieto siitä, että se on oikeutettu tekemään edellä kuvatulla tavalla tarvittaessa erikoisyhteysvaatimuk-sen, mikäli se joutuu sellaisen solun alueelle, joka ei tue GPRS-palveluita tai jos ny-15 kyisen solun resurssit eivät riitä kyseisen päätelaitteen palvelemiseksi sen haluamalla palvelutasolla. Näin ollen päätelaite voi reitillä P1->P7 käyttää solun 1 GPRS-palveluita aina pisteeseen P21 saakka. Välillä P21->P31 päätelaitteelle ei ole mahdollista tarjota GPRS-palveluita, joten se joutuu tyytymään GSM-peruspalveluihin. Päätelaitteen on kuitenkin jo pisteessä P31 mahdollista lähettää nykyiselle solulleen 20 erikoisyhteysvaatimus, jolloin se solun 3 tukiaseman kuormituksen salliessa pääsee solun 3 GPRS-palveluiden piiriin. Seuraavan kerran GPRS-palvelut puuttuvat väliltä P41->P61. Lopun matkaa aina päätepisteeseen P7 saakka GPRS-palvelut ovat . päätelaitteen käytettävissä. Tekniikan tason mukaisessa järjestelmässä pisteessä P7 0 · ” ei varmuudella voida sanoa, kumpaa solua, 6 vai 7, päätelaite tulee käyttämään.

25 Käyttämällä keksinnön mukaista menetelmää päätelaite MS voi pysyä varmuudella • · ♦ v : solun 6, joka tukee GPRS-palveluita, käyttäjänä. Epäsuotuisissa olosuhteissa verkko • ♦ · voi käyttää jo olemassaolevia (edellä kuvattuja C-arvoja ja niiden parametrejä) tai :T: mahdollisia muita uusia keinoja tarpeettomien solun vaihtojen estämiseksi.

• · · • · * • · · ’ Kuva 7 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista pääte- ... 30 laitetta, edullisesti matkaviestintä, 700 ja sen liittymistä solukkopuhelinverkkoon.

• · » ’ Matkaviestin käsittää antennin 701 tukiasemien lähettämien radiotaajuisten signaali- : en eli RF-signaalien vastaanottamiseksi. Vastaanotettu RF-signaali ohjataan kytki- ·;· mellä 702 RF-vastaanottimeen 711, jossa signaali vahvistetaan ja muunnetaan digi- • · « · ,···. taaliseksi. Tämän jälkeen signaali ilmaistaan ja demoduloidaan lohkossa 712. Loh- 35 kossa 713 suoritetaan salauksen ja lomituksen purku. Tämän jälkeen suoritetaan • · ’···* signaalinkäsittely lohkossa 730. Vastaanotettu data voidaan sellaisenaan tallentaa • · * • i · • · • · 20 107690 matkaviestimen muistiin 704 tai vaihtoehtoisesti käsitelty pakettidata siirretään signaalinkäsittelyn jälkeen mahdolliseen ulkoiseen laitteeseen, kuten tietokoneeseen. Ohjausyksikkö suorittaa em. vastaanottolohkojen ohjauksen yksikköön tallennetun ohjelman mukaisesti.

5 Lähetystoiminto matkaviestimestä tapahtuu esimerkiksi seuraavasti. Ohjausyksikön 703 ohjaamana lohko 733 suorittaa datalle mahdollisen signaalinkäsittelyn ja lohko 721 suorittaa käsitellylle, siirrettävälle signaalille lomituksen ja salauksen. Koodatusta datasta muodostetaan purskeet, lohko 722, jotka moduloidaan ja vahvistetaan lähetettäväksi RF-signaaliksi lohkossa 723. Lähetettävä RF-signaali siirretään an-10 tenniin 701 kytkimen 702 välityksellä. Myös edellä mainittuja käsittely- ja lähetystoimintoja ohjaa ohjausyksikkö 703.

Kuvan 7 esittämässä päätelaitteessa keksinnön kannalta oleellisia osia ovat mm. sinänsä tekniikan tason mukaiset vastaanottolohkot 711-713, joiden välityksellä päätelaite vastaanottaa, demoduloi ja dekoodaa tukiasemien lähettämät viestit ja mittaa 15 vastaanotettujen signaalien tehotasot, sekä ohjauslohko 703, joka käsittelee viestien sisältämät tiedot ja ohjaa päätelaitteen toimintaa. Päätelaitteen muistista 704 osa on allokoitava naapurisolun valintaa koskeville tiedoille, joita ovat tukiasemilta vastaanotetut tiedot naapurisolujen BCCH-taajuuksista ja niiden tarjoamasta palvelutasosta. Samaan tarkoitukseen voidaan luonnollisesti käyttää päätelaitteeseen liittyvää 20 irrotettavaa muistivälinettä, kuten sinänsä tunnettua SIM-korttia. Lähetyslohkojen 721-723 avulla päätelaite lähettää erikoisyhteysvaatimukseen ja solun valintaan liittyvät viestit tukiasemille.

• · • · ·

Keksintö asettaa tukiasemille ja päätelaitteille varsin vähäiset laitteistoon kohdistu- • · · /.;1t vat vaatimukset verrattuna tekniikan tasoon. Tukiasemalla 751 ja/tai tukiasemaoh- 1., 25 jaimella 752 on käytössään tietokanta (ei esitetty kuvassa 7), joka sisältää naapuriso- luja koskevat tiedot niissä käytettävistä BCCH-taajuuksista ja niiden tarjoamasta « · « palvelutasosta, kuten kyvystä tarjota GPRS-palvelua. Operaattorilla on yleensä ns.

: OM-valmiudet (Operation & Maintenance) näiden tietokantojen sisällön muuttami seen ns. staattisesti eli pysyvästi (esimerkiksi uuden tukiaseman aloittaessa toimin-: 30 tansa vanhempien tukiasemien läheisyydessä) tai dynaamisesti (esimerkiksi silloin, kun jokin lähellä oleva tukiasema ajetaan alas huoltoa varten). Tekniikan tason mu-kaiset tukiasemat muodostavat ja lähettävät monenlaisia sanomia ja viestejä, joten tietokannan sisältämiä tietoja koskevien viestien muodostaminen ja lähettäminen • ♦ ’···1 onnistuu sinänsä tekniikan tason mukaisilla välineillä 751, 752.

··· • · • · ·1· · « • » · • · • 9 21 107690

Edellä esitetyt suoritusmuodot ovat luonnollisesti esimerkinomaisia, eivätkä ne rajoita keksinnön soveltamista. Erityisesti on huomattava, että vaikka edellä olevat esimerkit liittyvät GSM- ja GPRS-järjestelmiin, voidaan keksintöä soveltaa mihin tahansa muuhunkin digitaaliseen solukkojärjestelmään. Erityisesti voidaan mainita 5 DCS 1800 (Digital Communications System at 1800 MHz), IS-54 (Interim Standard 54) ja PDC (Personal Digital Cellular). Varsinkin tulevissa ns. kolmannen sukupolven digitaalisissa solukkojärjestelmissä solujen päätelaitteille tarjoama palvelutaso voi erota huomattavasti solusta toiseen. Ehdotuksia kolmannen sukupolven järjestelmiksi ovat UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) ja 10 FPLMTS/IMT-2000 (Future Public Land Mobile Telecommunications System / International Mobile Telecommunications at 2000 MHz). Näissä suunnitelmissa solut jaetaan koon ja ominaisuuksien mukaan erikokoisiin soluihin ja esimerkkinä palvelutasosta voidaan käyttää tiedonsiirtonopeutta. Suurin tiedonsiirtonopeus on tarjolla pikosoluissa ja pienin makrosoluissa. Solut voivat sijaita osittain tai koko-15 naan päällekkäin, ja päätelaitteita voi olla erilaisia, jolloin kaikki päätelaitteet eivät välttämättä pysty käyttämään hyväkseen kaikkien solujen tarjoamaa palvelutasoa. Näin ollen keksintöä voidaan soveltaa eri tietojen siirtämiseen naapuritukiasemien tukemista erilaisista palveluista ajankohtaisen palvelun signalointiviesteinä.

Viiteluettelo: 20 [1] ETSI 04.08 versio 6.2.0 osat 7.1 ja 7.3.2 • · *. . [2] ETSI 04.08 versio 6.2.0 osa 9.2.9 taulukko 9.2.11 • · · • · · • · :T: [3] ETSI 04.08. versio 6.2.0 osa 10.5.3.3 taulukko 10.5.91 • · ♦ • · I” [4] ETSI 04.08. versio 6.2.0 osa 10.5.2.20 kuva 10.5.47 • · · • · · : [5] ETSI 04.08. versio 6.2.0 kohta 10.5.2.20 ... 25 [6] ETSI 04.08. versio 6.2.0 kohta 9.3.7 « · · [7] ETSI 04.08. versio 6.2.0 osa 10.5.4.11 kuva 10.5.95 [8] ETSI 04.08. versio 6.2.0 osa 10.5.4.11 taulukko 10.5.123 • · · • · • · [9] ETSI 03.64 versio 6.1.0 • · • · • · · [10] ETSI 04.60 versio 6.2.0 30 [11] ETSI 05.08 versio 6.4.0

Claims (34)

1. Menetelmä solun valinnan hallitsemiseksi palveluverkossa, jossa menetelmässä - tukiasema (BS, 751) välittää päätelaitteelle (MS, 700) tietoja nykyisestä solusta ja 5 ainakin yhdestä naapurisolusta, - päätelaite suorittaa naapurisolumittauksia solun valintaa varten ja - päätös solun valinnasta suoritetaan mainittujen mittaustulosten, verkon kuormitustilanteen sekä päätelaitteen palvelutarpeen perusteella, tunnettu siitä, että päätelaitteelle annetaan oikeus erikoisyhteyteen, ja erikoisyhteyt-10 tä varten suoritettavaa solun valintaa varten päätelaite lähettää tukiasemalle ylimääräisen viestin, joka käsittää päätelaitteen tekemien naapurisolumittausten tuloksia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naapurisolu-jen mittaustiedot lähetetään verkon päätelaitteelle osoittaman lähetyspyynnön perus- 15 teella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu naa-purisolujen mittaustietojen lähetyspyyntö siirretään GPRS-palveluverkossa signa-lointiviestissä päätelaitteelle ainakin osittain seuraavina informaatioelementteinä: 20 <Packet Access Reject message content> ::= :'' ·.. <MESSAGE_TYPE: bit(6)> <PAGE_MODE : bit(2) • · . *: *. <Rej ect: Rej ect struct> . · · ·. <spare padding> 25 * · · I.. <Rej ect struct> : := ** {L<TLLI :bit(32)> |H{L<Packet Request Reference : v : Packet Request Reference IE 0 · 30 |Η <Global TFI :Global TFI IE>}} {0|1 <WAIT_INDICATION :bit(8) ;**i. <WAIT_INDICATION_SIZE : bit(l) • · *** {0|1 <Measurement Report Request :bit(2)>} {0|1 <Reject :Reject struct>}; • · · : V 35 23 107690

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun sig-nalointiviesti informaatioelementin ” Measurement Report Request” bittikombinaa-tio ”0-0” merkitsee yhden naapurisolumittausraportin lähettämistä tukiasemalle ja bittikombinaatio ”0-1” merkitsee kahden naapurisolumittausraportin lähettämistä 5 tukiasemalle.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto erikois-yhteyden sallimisesta lähetetään päätelaitteelle päätelaitekohtaisena viestinä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tieto 10 erikoisyhteyden sallimisesta siirretään GSM-palveluverkossa Sl/PSI-viestissä päätelaitteelle ainakin osittain seuraavina informaatioelementteinä: {OIKADDITIONAL CELL SERVICE INFORMATION :bit()> <Special cell access request allowed : bit (1) {0|1 <Rxlevel limit: bit()>} 15 <Tx or Idle mode : bit (2)> <Area indication : bit(2)> {0 <Rxlevel offset: bit()> |1 20 <Rxlevel offset idle : bit() <Rxlevel offset transfer : bit()> • · ♦ } • · ♦ ' • · · • · 9 · · • · ·

7. Patenttivaatimuksien 1 ja 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oikeus • ♦ *···* 25 erikoisyhteyteen annetaan päätelaitteen tukiasemalle lähettämän erikoisyhteysvaa- : timuksen perusteella. • ·· • · · • » «

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naapurisolu-jen mittaustiedot lähetetään päätelaitteen aloitteesta erikoisyhteysvaatimuksen yh- :*♦*: 30 teydessä. • · · ·” j

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteelle :* sallitaan erikoisyhteysvaatimuksen suorittaminen erikoispalveluun liittyneenä. • · · • ·

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteen • · · : ·* 35 tarvitsema erikoispalvelu on GPRS-palvelu. 24 107690

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erikoisyhte-ysvaatimuksen suorittaminen sallitaan päätelaitteelle aluekohtaisesti.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko toteuttaa erikoisyhteysvaatimuksen mukaisen solun valinnan, mikäli sen solun offset- 5 parametrit, jonka käyttäjäksi päätelaite vaatii jäädä/siirtyä, sen sallivat.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteen nykyisen solunsa tukiasemalle tekemä erikoisyhteysvaatimus käsittää vaatimuksen solun vaihdosta.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteen nykyisen solunsa tukiasemalle tekemä erikoisyhteysvaatimus käsittää vaatimuksen jäädä nykyisen solunsa käyttäjäksi.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu erikoisyhteysvaatimus sisällytetään päätelaitteen lähettämään palveluvaati- 15 musviestin informaatioelementtiin ”CM service type”.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyseisen informaatioelementin neljän bitin kombinaatio ”1-0-1-0” tarkoittaa erikoisyhteysvaa-timusta.

• : *·· 17. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maini- J.J.i 20 tun erikoisyhteysvaatimuksen toteuttamiseksi päätelaitteen lähettämään palveluvaa- :T: timusviestiin lisätään informaatioelementti ’’Special cell access”. • · · » · • ·

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu in- • · ♦ ’*[/ formaatioelementti käsittää tiedot siitä, monenko naapurisolun tiedot viestiin sisäl- • · · tyvät, mainittujen naapurisolujen tunnistetiedot (BSIC), tiedot mainittujen solujen 25 yleislähetystaajuuksista sekä mainittujen solujen tukiasemien lähettämien signaalien : tasomittaustiedot (RXLEV). • · · • « · • · ·

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja • · · ··.: naapunsoluja on neljä. ♦ · · • · • · ··*

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että solukkover- • · [;*·* 30 kon tukiasema saatuaan päätelaitteelta erikoisyhteysvaatimuksen tekee päätöksen, • · · • ♦* salliiko se suorittaa kyseisen erikoisyhteysvaatimuksen vaatiman toimenpiteen, ja 25 107690 lähettää tekemästään päätöksestä tiedon kyseiselle päätelaitteelle signalointiviestis- sä.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu päätös välitetään päätelaitteelle GSM-signaloinnin yhteydenpurkuviestissä.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteyden- purkuviesti sisältää syykoodina tiedon joko luvasta halutun toimenpiteen suorittamiseksi tai tiedon toimenpiteen suorittamisen estämisestä.

22 107690

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, kyseinen tieto sisällytetään yhteydenpurkuviestissä yhteydenpurkusyyn tietoelementtiin ’’cause 10 value”.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietoelementissä ’’cause value” viesti numero 7 ja sen arvo ’Ό-0-0-0-1-1-1” sallii halutun toimenpiteen suorittamisen ja tietoelementissä ’’cause value” viesti numero 45 ja sen arvo ”0-1-0 1-1-0-1” estää halutun toimenpiteen suorittamisen.

25. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteyden- purkuviesti sisältää tiedot sen tukiaseman tunnistekoodista (BSIC) ja käyttämästä yleislähetystaajuudesta, jonka käyttäjäksi päätelaitteen sallitaan siirtyvän/jäävän.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, tiedot tukiase-man tunnistekoodista (BSIC) ja yleislähetystaajuudesta sisällytetään tietoelementtiin 20 ’’diagnostic(s) if any”. • · · • · *

27. Solukkoradiojärjestelmän tukiasema (BS, 751), joka käsittää välineet määrätyn • · · : palvelun (GSM, GPRS) tarjoamiseksi ja välineet signalointiviestien muodostami- seksi ja lähettämiseksi päätelaitteille (MS, 700), tunnettu siitä, että - se käsittää välineet erikoisyhteysvaatimuksen käsittelemiseksi, 25. se käsittää tiedot siitä, minkä tukiaseman käyttäjäksi päätelaite voi siirtyä/jäädä, ja - se on varustettu sisällyttämään mainitut tiedot sekä erikoisyhteysvaatimuksen että solun uudelleenvalinnan sallimisesta päätelaitteelle osoitettuihin signalointiviestei- • · · ···: hin. « · · • i • · ·

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että mainittu sig- • · 30 nalointiviesti siirretään määrätyn palvelun mukaisena signalointiviestinä. • · · • · • ·

29. Patenttivaatimuksen 27 tai 28 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että mainittu palvelu on GPRS-pakettidatasiirtopalvelu. 26 107690

30. Solukkoradiojärjestelmän päätelaite (MS, 700), joka on varustettu välineillä kytkeytymään määrättyyn palveluun (GSM, GPRS) ja joka käsittää välineet signa-lointiviestien vastaanottamiseksi tukiasemilta (BS, 751) sekä välineet solukohtaisten mittausten tekemiseksi sopivan solun löytämiseksi erikoisyhteysvaatimuksen teke- 5 mistä varten, tunnettu siitä, että se on varustettu - välineillä erikoisyhteysvaatimuksen tekemiseksi senhetkisen solun tukiasemalle, - välineillä solun uudelleenvalintatiedon vastaanottamiseksi ja tulkitsemiseksi tukiaseman lähettämistä signalointiviesteistä ja - välineillä kyseisen solun uudelleenvalinnan suorittamiseksi mainitun tiedon perus-10 teella.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet määrätyn palvelun (GPRS) mukaisten signalointiviestien vastaanottamiseksi ja että mainittu signalointiviesti on määrätyn palvelun mukainen signalointi-viesti.

32. Patenttivaatimuksen 30 tai 31 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainit tu palvelu on GPRS-pakettidatasiirtopalvelu.

33. Solukkoradiojärjestelmä, joka käsittää tukiasemia (BS, 751) ja niihin liittyen soluja (1-8) sekä päätelaitteita (MS, 700) ja jossa - tukiasemat on varustettu välineillä viestien muodostamiseksi ja lähettämiseksi 20 päätelaitteille signalointiviesteinä ja . - päätelaitteet on varustettu toimimaan määrätyllä palvelutasolla (GSM, GPRS) ja • · · * · ]; 1 vastaanottamaan signalointiviestejä tukiasemilta, • · · *·1 ’ tunnettu siitä, että se käsittää tukiaseman saatavissa olevat tiedot joukosta kyseisen tukiaseman solun lähellä olevia naapurisoluja, sisältäen tiedot mainituissa naapuri- ·»· : 25 soluissa mainittujen naapurisolujen päätelaitteille tarjoamasta palvelutasosta, jolloin kyseinen järjestelmä on järjestetty erikoisyhteysvaatimuksen jälkeen siirtämään mainittu tieto tukiasemalta päätelaitteelle signalointiviestissä uuden palvelevan so- •'". lun valintaa varten. • · · • · · • · · ’·[ 1

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen solukkoradiojärjestelmä, tunnettu siitä, että *:1 30 - tukiasemat on varustettu välineillä viestien muodostamiseksi ja lähettämiseksi • · · · ** : 1 1 1: päätelaitteille määrätyn palvelutason signalointiviesteinä • · · - päätelaitteet on varustettu toimimaan määrätyllä palvelutasolla (GPRS) ja vas-taanottamaan määrätyn palvelutason signalointiviestejä tukiasemilta, ja • · · : ·' - mainittu signalointiviesti on määrätyn palvelun (GPRS) mukainen signalointi- 35 viesti. 27 107690