FI105752B - Datasiirto tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Description

w 1 105752

Datasiirto tietoliikennejärjestelmässä

Keksintö liittyy datasiirtoon tietoliikennejärjestelmissä.

Matkaviestinjärjestelmissä radiorajapinnassa käytettävissä oleva 5 tiedonsiirtokapasiteetti jaetaan lukuisien käyttäjien kesken jollakin monikäyttö-periaatteella. Yleisimpiä monikäyttöperiaatteita ovat aikajakomonikäyttö (TDMA), koodijakomonikäyttö (CDMA) ja taajuusjakomonikäyttö (FDMA). TDMA-järjestelmissä liikennöinti radiotiellä on aikajakoinen tapahtuen peräkkäin toistuvissa TDMA-kehykslssä, joista kukin käsittää useita aikavälejä. Kus-10 sakin aikavälissä lähetetään lyhyt informaatiopaketti äärellisen kestoisena radiotaajuisena purskeena, joka muodostuu joukosta moduloituja bittejä. Aikavälejä käytetään pääasiassa siirtämään ohjauskanavia ja liikennekanavia. Lii-kennekanavilla siirretään puhetta ja dataa. Ohjauskanavilla suoritetaan merkinantoa tukiaseman ja matkaviestimien välillä. Eräs esimerkki TDMA-radio-15 järjestelmästä on yleiseurooppalainen matkaviestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Communications). CDMA-järjestelmässä liikennekanavan puolestaan määrittelee matkaviestimelle annettu uniikki hajotuskoodi, kun taas FDMA-järjestelmässä liikennekanavan määrittelee radiokanava.

Maksimi datansiirtonopeus yhdellä liikennekanavalla rajoittuu käy-20 tettävissä olevan kaistanleveyden ja siirrossa käytettyjen kanavakoodauksen ja virheenkoodauksen mukaan suhteellisen alhaiseksi. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile Communications) liikennekanava, joka käyttää yhden aikavälin, käyttäjädatanopeus oli alkuperäisten spesifikaatioiden mukaan rajoitettu 9,6 kbit/s, radiorajapintanopeuden ollessa 12 kbit/s.

’ 25 Tämä todettiin riittämättömäksi monille uusille telepalveluille, kuten telekopio, videokuvansiirto, jne. Tämän vuoksi uusiin matkaviestinjärjestelmiin ollaan tuomassa suurinopeuksisia datasiirtopalvelulta, jotka perustuvat ns. monika-navatekniikkaan. Monikanavatekniikassa matkaviestimelle tarjotaan suurempi bittinopeus ja kaistanleveys usean rinnakkaisen perusliikennekanavan (esim. 30 useita aikavälejä) muodossa. Esimerkiksi GSM-matkaviestinjärjestelmässä on määritelty suurinopeuksinen datapalvelu HSCSD (High Speed Circuit Switch Data) ETSI:n (European Telecommunications Standards Institute) suosituksissa GSM 01.34,GSM 02.34 ja GSM 03.34. HSCSD-konseptissa suurinopeuksinen datasignaali jaetaan erillisiksi datavirroiksi, jotka sitten siirretään N alika-35 navan (N liikennekanava-aikaväliä) kautta radiorajapinnassa ja vastaavasti N alikanavassa tukiaseman ja matkaviestinkeskuksen (transkooderin) välillä.

105752 2

Kun datavirrat on jaettu, niitä kuljetetaan alikanavissa kuin ne olisivat toisistaan riippumattomia, kun ne jälleen yhdistetään vastaanottopäässä. Kuitenkin loogisesti nämä N aliliikennekanavaa kuuluvat samaan HSCSD-yhteyteen, ts. muodostavat yhden HSCSD-liikennekanavan. HSCSD-liikennekanavan kapa-5 siteetti on siten jopa kahdeksan kertainen perusliikennekanavan kapasiteettiin nähden, mikä johtaa merkittävään datansiirtonopeuden paranemiseen. GSM-HSCSD kykenee tukemaan 96 kbit/s (8x12 kbit/s) radiorajapintanopeutta ja jopa 64 kbit/s ja 76,8 kbit/s (8 x 9,6 kbit/s) käyttäjänopeuksia radiorajapinnassa.

10 Digitaaliset matkaviestinjärjestelmät, erityisesti TDMA-pohjaisissa järjestelmissä, kuten GSM, käyttävät radiojärjestelmän ajoitusta synkronoimaan datansiirto ilmarajapinnan yli. Esimerkiksi GSM:ssä perusajoitusyksikkö on 20 millisekuntia (ms). Transparentissa piirikytketyssä datapuhelussa tämä 20 ms yksikkö vastaa neljää V.110-kehystä (tapauksessa, jossa on TCH/F9.6 15 tai TCH/F4.8 tai TCH/F2.4 kanavakoodaus) tai yhtä E-TRAU-kehystä (tapauksessa, jossa on TCH/F14.4 kanavakoodaus). Ei-transparentissa puhelussa tämä 20 ms yksikkö vastaa yhtä radiolinkkiprotokolla(RLP)-kehystä (tapauksessa, jossa on TCH/F9.6 tai TCH/F4.8 kanavakoodaus) tai yhtä RLP-kehyksen puolikasta (tapauksessa, jossa on TCH/F14.4 kanavakoodaus). Vii-20 meksi mainitussa tapauksessa RLP-kehyksen puoliskot on erotettu indikaatio-bitillä.

Edellä mainittu TCH/F14.4 kanavakoodaus tuotiin GSM-järjestel-mään myöhemmin, kun tarvittiin suurempia datanopeuksia. Ei-transparen-teissa puheluissa TCH/F14.4 kanavakoodaus vaati uuden RLP-protokolla-* 25 version, koska mainitun perusajoitusyksikön 20 ms aikaisempaa suurempi bit timäärä ei sopinut yhteen RLP-kehyspituuden tai sen monikerran kanssa. TCH/F14.4 tuotti myös melko karkean uudelleenmapitusproseduurin, joka mahdollistaa vaihdon (swapping) TCH/F14.4 ja TCH/F9.6 kanavakoodauksien välillä datapuhelun aikana. Syynä tähän swapping-toimintoon ovat esimerkiksi 30 yhteyden optimointi radioyhteyden laadun muuttumisen jälkeen tai handover kahden solun välillä, joista toinen tukee ja toinen ei tue TCH/F14.4 kanava-koodausta. Transparenttia 14.4 kbit/s puhelua varten uusi TCH/F14.4 kanava-koodaus toi erittäin hyvin optimoidun nopeussovituksen: 14,5 kbit/s radioraja-pintanopeus, jossa 14,4 kbit/s on käyttäjädataa, sovitettuna 20ms perusajoi-35 tuksen uuteen bittimäärään.

3 105752

Mikäli GSM:ään tuodaan uusia kanavakoodauksia, törmätään jälleen samaan ongelmaan kuin TCFH/F14.4 yhteydessä: Jokaisella kanavakoodauksella on erilainen määrä bittejä yhdessä perusajoitusyksikössä 20 ms. Jotkin kanavakoodaukset saattavat tuottaa bittimäärän, joka sopii yhteen ny-5 kyisten nopeussovituskehysten tai RLP-kehysten monikertojen kanssa, toiset kanavakoodaukset saattavat tuottaa bittimäärän, jotka vaativat uudet RLP-versiot tai uudet nopeussovitusmenetelmät, kun taas eräät kanavakoodaukset saattavat tuottaa bittimäärän, joka tukee nykyisten nopeussovitusmenetelmien käyttöä vain hyvin tehottomalla tavalla, ts. merkittävän overheadin kanssa.

10 ETSI:n EDGE-projektissa (Enchanged Data Rates for GSM Evolu tion) ollaan lisäksi kehittämässä uutta modulointimenetelmää, joka tarjoaa suuremman datanopeuden per aikaväli kuin nykyinen GMSK-modulaatio, mutta säilyttää 200 khz kanavavälin ja TDMA-kehysrakenteen. Tämä mahdollistaa nykyisten HSCSD-datapalveluiden tukemisen pienemmällä määrällä aikavä-15 lejä. Lisäksi uusi modulaatio mahdollistaa uusien datapalveluiden tuottamisen, joilla on jopa 64 kbit/s datanopeus per aikaväli tai yli 64 kbit/s (n * 64 kbit/s) moniaikavälikonstellaatiossa. Radiorajapintanopeus on joko 28,8 kbits tai 38,4 kbit/s. Uuden modulaatiomenetelmän mukana tuotetaan myös uusia kanava-koodauksia, joissa törmätään edellä kuvattuihin ongelmiin.

20 Samanlaisiin ongelmiin törmätään myös muissa digitaalisissa mat kaviestinjärjestelmissä ja yleisesti tietoliikennejärjestelmissä.

Nyt onkin olemassa tarve yleismenetelmälle, jolla voidaan sovittaa kiinteäpituiset transmissiokehykset minkä tahansa eri bittimäärän omaavaan ajoitusyksikköön (blokkiin) siirtokananavassa, ts. samat transmissiokehykset 25 voidaan lähettää järjestelmän läpi erilaisilla kanavakoodauksilla, niin että vältetään uusien nopeussovitusten, linkkiprotokollien ja uudelleenmapitusprose-duurien määritteleminen saTfiälla kun optimoidaan koodauksen tehokkuus (minimoidaan overhead).

Keksinnön tavoitteena on menetelmä ja järjestelmä, joissa edellä 30 kuvatut ongelmat on poistettu ja tavoitteet saavutettu.

Tämä saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä ja patenttivaatimuksen .12 mukaisella matkaviestinjärjestelmällä.

Keksinnössä informaatioyksikkö siirretään siirtoyhteyden, kuten radiorajapinnan, yli asynkronisesti siirtoyhteyden (kuten radiorajapinnan) perus-35 ajoitusyksiköissä, joita radiorajapinnan tapauksessa kutsutaan tässä radioke-hyksiksi. Informaatioyksiköt sijoitetaan kahteen tai useampaan peräkkäiseen 105752 4 radiokehykseen siten, että kukin radiokehys sisältää ainakin yhden kokonaisen informaatioyksikön sekä osan informaatioyksiköstä, joka on pilkottu kahteen peräkkäiseen radiokehykseen. Näin radiokehysten voidaan katsoa sisältävän asynkronisia informaatioyksiköitä. Yksi tai useampi bitti radiokehyksessä va-5 rataan vaiheindikaatiolle, jonka perustella vastaanotin synkronoituu asynkronisiin informaatioyksiköihin radiokehysten sisällä. Vaiheindikaatio on modulo N, joka määrittää N peräkkäisen radiokehyksen sekvenssin ja indikoi kunkin ra-diokehyksen osalta mikä N:stä mahdollisesta radiokehyksestä kehyssekvens-sissä kyseinen kehys on. Lähettävä yksikkö pakkaa informaatioyksiköt radio-10 kehyksiin ja varustaa radiokehykset edellä mainitulla vaiheindikaatiolla. Ke-hyssekvenssin viimeiseen radiokehykseen pakataan niin monta kokonaista informaatioyksikköä kuin mahdollista (vähintään yksi) ja loppuosa viimeisestä radiokehyksestä täytetään täytebiteillä, mikäli tämä on tarpeen. Tämä on yleensä tarpeen, kun kehyssekvenssiin pakattujen informaatioyksiköiden ja 15 mainitun vaiheindikaation vaatima bittimäärä on pienempi kuin kehyssekvens-sin informaatiobittien kokonaismäärä. Näin on tyypillisesti laita keksinnön ensisijaisessa sovelluskohteissa, eli kun radiokehyksen informaatiokentän pituus ei ole siirrettävän informaatioyksikön pituus tai sen monikerta. Täytebitit voidaan sijoittaa kehyssekvenssiin myös muulla tavoin kuin viimeisen radiokehyksen 20 loppuun. Vastaanottava yksikkö ilmaisee vaiheistuksen radiokehysten ja ra-diokehyksissä olevien asynkronisten informaatioyksiköiden välillä synkronoitumalla mainittuun vaiheindikaatioon. Toisin sanoen vastaanottava yksikkö tunnistaa vaiheindikaatiosta missä on kehyssekvenssin alku ja kunkin kokonaisen informaatioyksikön alku radiokehyksessä ja erottaa informaatioyksiköt ” 25 radiokehyksistä lisäkäsittelyä varten. Vastaanottava yksikkö hylkää mahdolli set täytebitit.

Informaatioyksikkö voi olla mikä tahansa protokollayksikkö tai -kehys tai informaatioelementti, joka tulee siirtää radiorajapinnan yli. Se voi olla esimerkiksi radioaccessverkon verkkoelementin, kuten tukiaseman ja verkko-30 sovittimen välillä datasiirrossa käytetty transmissiokehys tai sen osa (sisältö), kuten A-TRAU tai E-TRAU -kehykset GSM-järjestelmässä. Informaatioyksikkö voi olla myös ylemmän protokollan protokolladatayksikkö. Tällainen on esimerkiksi matkaviestimen ja Verkkosovittimen välille pystytetyn linkkiprotokollan protokolladatayksikkö, kuten radiolinkkiprotokolla (RLP)-kehys GSM-järjestel-35 mässä. Keksinnön avulla voidaan sama kiinteäpituinen informaatioyksikkö sovittaa minkä tahansa bittimäärän omaavaan radiokehykseen, ts. samat infor- 5 105752 maatioyksiköt voidaan siirtää radiojärjestelmän radiorajapinnan läpi erilaisilla kanavakoodauksilla. Ainoa mitä tarvitsee tehdä, on valita sopiva arvo N modulo N sekvenssille sekä sopiva täytebittien määrä kullekin erilaiselle radioke- hystyypiile tai kanavakoodaukselle. Toisin sanoen radiojärjestelmässä voi olla

» '...... T

5 oma modulo N sekvenssi erilaisille datanopeuksille ja kanavakoodauksille.

Keksinnön ansiosta radiojärjestelmässä voidaan käyttää samaa informaatioyk- sikköä erilaisilla kanavakoodauksilla. Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa esimerkiksi nykyisten RLP-kehysten ja transparenttien nopeussovituskehysten lähettämiseen uusien EDGE-kanavakoodausten läpi, jolloin vältetään tarve 10 määrittää uusia RLP-versioita, nopeussovitusmenetelmiä ja uudelleenmapi- tusproseduureja.

Keksintö optimoi kanavakoodauksen tehokkuuden, koska se aiheuttaa hyvin vähän overheadia järjestelmässä. Tyypillisesti vaiheindikaatio varaa radiokehyksestä yhden bitin tai vain muutamia bittejä. Vaiheindikaatio voi 15 olla esimerkiksi näennäiskohina (PN)-koodi, joka on levitetty N radiokehyksen yli. Tämä on hyvin tehokas, koska tarvitaan ainoastaan yksi bitti kussakin ra-diokehyksessä. Esimerkiksi 31-bittisen PN-koodin tapauksessa, radiokehysten modulosekvenssi on maksimissaan 31 kehystä ja vastaanottimen tarvitsee vastaanottaa viisi radiokehystä synkronoituakseen sekvenssiin, ts. lukittuak-20 seen oikeaan vaiheeseen, niin että vastaanotin tietää mikä 31 kehyksestä on kyseessä ja siten missä ovat informaatioyksiköiden alut kussakin radiokehyk-sessä. Jos radiokehyksessä on käytettävissä riittävästi bittejä vaiheindikaatiota varten, vaiheindikaatio voi olla myös esimerkiksi sekvenssinumero (0, 1, 2, 3...). Tässä tapauksessa vastaanottimen tarvitsee vastaanottaa ainoastaan 25 yksi radiokehys tullakseen synkronoiduksi kehyssekvenssiin. Myöskin, jos käytettävissä on riittävästi Hifejä, vaiheindikaatio voi olla koodattu sen suojaamiseksi siirtovirheitä vastaan, joita siirto radiotien yli voi aiheuttaa.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 30 Kuviot 1A ja 1B esittävät protokollarakenteen transparenteille ja vastaavasti ei-transparenteille liikennekanaville TCH/F4,8 ja TCH/F9.6 GSM-järjestelmässä,

Kuvio 2 esittää Abis-rajapinnan protokollat iiikennekanavalle TCH/F14.4 35 Kuvio 3 havainnollistaa 38.4 kbit/s EDGE-liikennekanavan vaatimaa kanavakonfiguraatiota GSM:ssä; 105752 6

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen Modulo N radiokehyssekvens-sin,

Kuvio 5A havainnollistaa downlink-ETRAU-kehyksiä,

Kuviot 5B ja 6A havainnollistavat keksinnön mukaista radiokehys-5 sekvenssiä 38,4 kbit/s EDGE-liikennekanavalle,

Kuvio 6B havainnollistaa informaatioyksikköjonoa, jonka matkaviestin erottaa vastaanotetuista radiokehyksistä.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa kaikissa digitaalisissa tietoliikennejärjestelmissä, ja erityisesti langattomissa tietoliikennejärjestelmissä, 10 kuten solukkojärjestelmissä, WLL (Wireless Local Loop) ja RLL (Radio Local Loop) tyyppisissä verkoissa, satelliittipohjaisissa matkaviestinjärjestelmissä, jne, uuden suurinopeuksisen liikennekanavan lisäämiseen radiorajapintaan ilman että transmissioyhteyksille tarvitsee määritellä uusia nopeussovituksia.

Tässä termillä matkaviestinjärjestelmä (tai verkko) tarkoitetaan yleisesti kaikkia 15 langattomia tietoliikennejärjestelmiä. On olemassa useita monipääsymodulaa-tiotekniikkoja helpottamassa liikennöintiä, jossa on mukana suuri määrä mat-kaviestinkäyttäjiä. Nämä tekniikat sisältävät aikajakomonipääsyn (TDMA), koodijakomonipääsyn (CDMA) ja taajuusjakomonipääsyn (FDMA). Liikenne-kanavan fyysinen konsepti vaihtelee eri monipääsymenetelmissä, ollen ensi-20 sijaisesti määritelty aikavälin avulla TDMA-järjestelmissä, hajotuskoodin avulla CDMA-järjestelmissä, radiokanavan avulla FDMA-järjestelmissä, näiden yhdistelmällä, jne. Esillä olevan keksinnön perusajatus on riippumaton liikenne-kanavan tyypistä ja käytetystä monipääsymenetelmästä.

Keksinnön ensisijainen sovellusalue on EDGE-radiorajapinnan li-*: 25 sääminen GSM-järjestelmään tai vastaavan muutoksen tekeminen muissa GSM-pohjaisissa järjestelmissä, kuten DCS1800 (Digital Communication System), sekä USA:n digitaalinen solukkojärjestelmä PCS (Personal Communication System) sekä em. järjestelmiin perustuvissa WLL-järjestelmissä. Keksintöä tullaan alla kuvaamaan käyttäen esimerkkinä GSM-matkaviestin- 30 järjestelmää. GSM-järjestelmän rakenne ja toiminta ovat alan ammattimiehen « * hyvin tuntemia ja määritelty ETSIn (European Telecommunications Standards

Institute) GSM-spesifikaatioissa. Lisäksi viitataan kirjaan "GSM-System for

Mobile Communication", M. Mouly ja M. Pautet, Palaiseau, France, 1992; ISBN :2-9507190-0-7.

35 GSM-järjestelmän perusrakenne muodostuu kahdesta osasta: tuki

asemajärjestelmä BSS ja verkkoalijärjestelmä (NSS). BSS ja matkaviestimet MS

105752 kommunikoivat radioyhteyksien kautta. Tukiasemajärjestelmässä BSS kutakin solua palvelee tukiasema BTS. Joukko tukiasemia on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC, jonka toimintona on ohjata radiotaajuuksia ja kanavia, joita BTS käyttää. BSCt on kytketty matkaviestinkeskukseen MSC. Lisäksi on olemassa 5 ainakin kaksi tietokantaa, kotirekisteri HLR ja vierailijarekisteri VLR.

Matkaviestinjärjestelmässä ovat tyypillisesti sovitintoiminnot matkaviestinverkon sisäisen datayhteyden sovittamiseksi päätelaitteiden ja muiden tietoliikenneverkkojen käyttämiin protokolliin. Tyypillisesti sovitintoiminnot ovat päätesovitin TAF (Terminal Adaptation Function) matkaviestimen ja siihen kyt-10 ketyn datapäätelaitteen välisessä rajapinnassa sekä Verkkosovitin IWF (Interworking Function) matkaviestinverkon ja toisen tietoliikenneverkon välisessä rajapinnassa, yleensä matkaviestinkeskuksen yhteydessä. Tavallisesti mat-kaviestinkeskuksessa on usean tyyppisiä sovitinlartteistopooleja erilaisten data-palveluiden ja -protokollien tukemiseksi, esimerkiksi modeemipooli, jossa on 15 modeemeja ja telekopiosovittimia modeemi- ja telekopiopalveluita varten, UDI/RDI-nopeus-sovitinpooii, jne. GSM-jäijestelmässä datayhteys muodostetaan matkaviestimen MS verkkopäätteen TAF ja matkaviestinverkossa olevan Verkkosovittimen IWF välille. TAF sovittaa matkaviestimeen MS kytketyn data-päätteen DTE mainitulle GSM datayhteydelle, joka muodostetaan yhtä tai use-20 ampaa liikennekanavaa käyttävän fyysisen yhteyden yli. IWF kytkee GSM datayhteyden toiseen verkkoon, kuten esimerkiksi ISDN tai toinen GSM-verkko, tai yleinen puhelinverkko PSTN.

Kuten aikaisemmin selitettiin, nykyaikaiset matkaviestinjärjestelmät tukevat erilaisia tele- ja verkkopalveluita. Verkkopalvelut on yleensä jaettu jon-*: 25 kin ominaisuuden mukaan ryhmiin, esim. asynkroniset verkkopalvelut ja synk roniset verkkopalvelut. Jokaisen tällaisen ryhmän sisällä on joukko verkkopalveluja, kuten transparenttipalvelu (T) ja ei-transparentti-palvelu (NT). Transparentissa palvelussa siirrettävä data on strukturoimaton ja siirtovirheet korjataan vain kanavakoodauksella. Ei-transparentissa palvelussa lähetettävä data on 30 strukturoitu protokolladatayksiköihin (PDU) ja siirtovirheet korjataan käyttäen (kanavakoodauksen lisäksi) automaattisia uudelleenlähetysprotokollia.

Kuvio 1A esittää esimerkin protokollista ja toiminnoista, joita tarvitaan IWF:ssä (joko MSC:ssä tai WLL-spesifisessä verkkoelementissä) transparenteille verkkopalveluille. Päätesovittimen TAF ja Verkkosovittimen 35 IWF välinen transparentti piirikytketty yhteys GSM-liikennekanavalla käsittää useita protokollakerroksia, jotka ovat yhteisiä kaikille näille palveluille. Näitä 105752 8 ovat erilaiset nopeutussovitustoiminnot RA (Rate Adaptation), kuten RA1' päätesovittimen TAF ja tukiasemajärjestelmään BSS sijoitetun CCU-yksikön (Channel Codec Unit) välillä, RA1 CCU -yksikön ja Verkkosovittimen IWF välillä, RAA CCU -yksikön ja tukiasemasta erilleen sijoitetun transkooderiyksikön 5 TRAU välillä, sekä RA2 transkooderiyksikön TRAU ja Verkkosovittimen IWF välillä. Nopeutussovitustoiminnot RA on määritelty GSM-suosituksissa 04.21 ja 08.20. CCU-yksikön ja transkooderiyksikön TRAU välinen liikennöinti on määritelty GSM-suosituksessa 08.60. Radiorajapinnassa RAT-nopeussovitettu informaatio on lisäksi kanavakoodattu GSM-suosituksen 5.03 määrittelemällä 10 tavalla, mitä havainnollistavat lohkot FEC matkaviestimessä MS ja CCU-yksikössä. IWF:ssä ja TAF:issa on lisäksi ylemmän tason protokollia, jotka ovat palveluspesifisiä. Kuvion 1A asynkronisessa transparentissa verkkopalvelussa IWF tarvitsee asynkroninen-synkroninen konversion RA0 sekä modeemin tai nopeussovittimen kiinteään verkkoon päin. Transparentti signaali 15 kulkee liikennekanavan läpi pääterajapinnan ja PSTN/ISDN:n välillä. Transparentti synkroninen konfiguraatio on muuten samanlainen, mutta siinä ei ole nopeussovitusta RA0.

Kuvioon 1B viitaten, asynkronisessa ei-transparentissa verkkopalvelussa IWF ja MS käsittävät, RA0: sijasta, L2R (Layer 2 Relay) ja RLP (Radio 20 Link Protocol) -protokollat. L2R-toiminnallisuus ei-transparenteille merkki-orientoituneille protokollille on määritelty mm. GSM-suosituksessa 07.02. RLP-protokolla on määritelty GSM-suosituksessa 04.22. RLP on kehysrakenteinen, balansoitu (HDLC-tyyppinen) datansiirtoprotokolla, jossa virheenkorjaus perustuu vääristyneiden kehysten uudelleenlähetykseen vastaanottavan osa-25 puolen pyynnöstä. IWF:n ja esimerkiksi audiomodeemin MODEM välinen rajapinta ovat CCITT V.24 mukainen, ja sitä on merkitty kuviossa 1B symbolilla L2.

Tätä ei-transparenttia konfiguraatiota käytetään myös pääsyssä Internet-verkkoon.

Kuviot 1A ja 1B liittyvät verkkokonfiguraatioon, jossa transkooderi ja 30 osa nopeussovituksista on sijoitettu tukiaseman BTS ulkopuolelle niin kutsut- • m tuun etätranskooderiin TRAU. Tällöin transkooderia pidetään toiminnallisesti osana BSC.tä. Fyysisesti TRAU voi olla sijoitettu joko BSC:hen tai MSC:hen. Transkooderiyksikön TRAU ja tukiaseman BTS välistä rajapintaa kutsutaan Abis-rajapinnaksi. Abis-rajapinnassa on 16 kbit/s liikennekanavia, joita voidaan 35 siirtää neljä yhdessä standardissa 64 kbit/s kanavassa. Informaatio siirretään kanavakoodekkiyksikön CCU ja transkooderiyksikön TRAU välillä kiinteäpitui- 9 105752 sissa kehyksissä, joita kutsutaan TRAU-kehyksiksi. Näissä kehyksissä siirretään sekä puhe/data että transkooderiin TRAU liittyvät ohjaussignaalit. 4,8 kbit/s (TCH/F4.8) ja 9,6 kbit/s (TCH/F9.6) kanavakoodauksen tapauksessa, kun data sovitetaan TRAU-kehyksiin, tarvitaan nopeussovitustoiminto 5 RA1/RAA muiden nopeussovitusten lisäksi. Kanavakoodauksen ollessa 14,4 kbit/s (TCH/F14,4) tarvitaan hieman erilainen nopeussovitustoiminto RA17 RAA’, kuten kuviossa 3 on havainnollistettu. RA17RAA’ konvertoi radiokehyk-set (lohkot) E-TRAU-formaattiin ja päinvastoin. RAA’-toiminto konvertoi E-TRAU-kehyksen A-TRAU-kehykseksi ja päinvastoin. Koska TCH/F14.4 kana-10 vakoodaukselle määritelty nopeussovitus lienee paras vaihtoehtoehto myös EDGE-radiorajapinnan liikennekanaville, keksinnön ensisijainen suoritusmuoto kuvataan sen avulla toteutettuna. On kuitenkin huomattava, että keksintö voidaan toteuttaa myös muilla nopeussovituksilla, kuten RA1/RAA.

GSM-järjestelmän HSCSD-konseptissa suurinopeuksinen datasig-15 naali jaetaan erillisiksi datavirroiksi, jotka sitten siirretään N alikanavan (N lii-kennekanava-aikaväliä) kauttä~rädiorajapinnassa ja N siirtokanavan (16kbit/s) kautta välillä BTS-IWF. Kun datavirrat on jaettu, niitä kuljetetaan alikanavissa kuin ne olisivat toisistaan riippumattomia, kunnes ne jälleen yhdistetään IWF:ssä tai MS:ssä. Kuitenkin loogisesti nämä N aliliikennekanavat kuuluvat 20 samaan HSCSD-yhteyteen, ts. muodostavat yhden HSCSD-liikennekanavan. GSM-suositusten mukaan datavirran jakaminen ja yhdistäminen suoritetaan modifioidussa RAOissä tai RLP.ssä, joka on siten yhteinen kaikille alikanaville. Tämän yhteisen RA0:n tai RLP:n alapuolella kullakin alikanavalla on erikseen sama protokollapino RA1 '-FEC-FEC-RA1 ’-RAA-RAA-RA2-RA2-RA1 tai RAT-'! 25 FEC-FEC-RAT-RAA’-RAA’-RA2-RA2-RA1, joka on esitetty kuviossa 1A ja 1B

yhdelle liikennekanavalle, välillä MS/TAF ja MSC/IWF. Transparentissa datasiirrossa välillä TAF-IWF liikennekanavat numeroidaan datan järjestyksen säilyttämiseksi. Lisäksi liikenneRanavän sisällä käytetään ylikehystystä kasvattamaan toleranssia liikennekanavien välisiä siirtoviive-eroja vastaan. Kanava- ja 30 kehysnumerointi kuljetaan inband-signalointina.

W · __ _

Jos EDGE-radiorajapintanopeutta 38,4 kbit/s yritetään tukea nykyisillä kanavarakenteilla ja TCH/F14,4 nopeussovituksilla välillä BTS-IWF, päädytään kuvion 3 mukaiseen konfiguraatioon. EDGE-kanava 38,4 kbit/s vaatii kolme rinnakkaista 14,4 kbit/s kanavaa välillä MS ja MSC/IWF. Käytettäessä 35 38,4 kbit/s EDGE-kanavaa, kokonaissiirtonopeudet radiorajapinnassa ja verk- korajapinnassa eivät ole yhtäsuuret. Lisäksi radiorajapinnassa on oltava uusi 10 105752 kanavakoodaus. Tästä on seurauksena yllä kuvatut ongelmat, jotka liittyvät nopeussovituksiin ja RLP-protokolliin sekä kanavakoodauksen tehokkuuteen.

Seuraavassa keksijän analyysi muutamista 38,4 kbit/s käyttäjäno-peuden sovellustavoista, jotka voisivat olla vaihtoehtoja esillä olevalle keksin-5 nolle, sekä niihin liittyvistä ongelmista..

Jos käytettäisiin TCH/F9.6 nopeussovitusta V.110-kehyksillä, radio-rajapintanopeus tulisi olemaan 48 kbit/s V.110 overheadin takia. Tämä merkitsisi heikkoa kanavakoodausta, koska valitun EDGE-modulaatiotavan brutton-opeus on 69,2 kbit/s. Radiorajapintanopeuden tulisi olla mahdollisimman lä-10 hellä 38,4 kbit/s käyttäjänopeutta paremman kanavakoodauksen saamiseksi.

Tehokkaamman A-TRAU tai E-TRAU nopeussovituksen, joka on määritelty TCH/F14.4 kanavakoodaukselle (radiorajapintanopeuden ollessa 14,5 kbit/s), käyttö tukisi käyttäjädatanopeuksia, jotka ovat 14,4 kbit/s moni-kertoja. Tällöin voitaisiin määritellä kanavakoodaus, joka kuljettaisi 3*14,5 15 kbit/s eli 43,5 kbit/s, mikä vastaa 43,2 kbit/s käyttäjädatanopeutta. Tämä ei vieläkään olisi optimoitu kanavakoodauksen kannalta. Tarkasti 38,4 kbit/s (transparentin) käyttäjädatanopeuden saaminen vaatisi täytettä radiokehyksis-sä tässä lähestymistavassa.

Kolmas tapa olisi määrittää optimoituun kanavakoodaukseen (esim. 20 39 kbit/s radiorajapintanopeudella) sopiva uusi nopeussovitus ja uusi RLP- versio uusilla uudelleenmapitusoperaatioilla. Tämä vaatisi suuren spesifiointi-ja implementointityön. Tämä on lisäksi vastoin EDGE-standardoinnin tavoitetta käyttää nykyisiä protokollia minimaalisin muutoksin.

Nämä ongelmat voidaan välttää esillä olevan keksinnön avulla, jon-" 25 ka perusperiaatetta on havainnollistettu kuviossa 4.

Keksinnössä radiokehykset varustetaan vaiheindikaatiolla P^.P,,, joka määrittää N radiokehyksen sekvenssin. Toisin sanoen vaiheindikaatio PV..PN indikoi kussakin kehyksessä, mikä N mahdollisesta kehyksestä kehys-sekvenssissä kyseinen kehys on. Lähettävä yksikkö pakkaa informaatioyksiköt 30 Ι,.,.Ιο radiokehyksiin ja varustaa radiokehykset edellä mainitulla vaiheindikaati- ' olla P. Tyypillisesti informaatioyksikön pituus on pienempi kuin radiokehyksen informaatiokentän pituus, jolloin myös informaatioyksiköiden lukumäärä Q on suurempi kuin radiokehysten lukumäärä N sekvenssissä. Näin kukin radioke-hys sisältää ainakin yhden kokonaisen informaatioyksikön I (kuten informaa-35 tioyksiköt l1t l2, l4, l6 ja lQ1) sekä osan informaatioyksiköstä, joka on pilkottu kahteen peräkkäiseen radiokehykseen (kuten l51 ja l52, jotka on pilkottu yh- ,, 105752 11 destä kokonaisesta informaatioyksiköstä l5 kahteen radiokehykseen). Kehys-sekvenssin viimeiseen radiokehykseen N pakataan niin monta kokonaista in- % formaatioyksikköä kuin mahdollista ja loppuosa viimeisestä radiokehyksestä täytetään täytebiteillä FILL, mikäli tämä on tarpeen. Modulo N radiokehyssek-5 venssi muodostaa eräänlaisen ylikehyksen, jossa vaiheindikaatio P,-PN synkronointi-informaationa.

Seuraavassa kuvataan ensisijaisena suoritusmuotona 38,4 kbit/s käyttäjänopeuden eräs mahdollinen toteutus, kun seurataan esillä olevan keksinnön periaatteita, viitaten kuvioihin 5A, 5B, 6A ja 6B. Keksinnön tuoma uusi 10 toiminnallisuus sijoittuu esimerkiksi lohkoihin RA1’ ja RA17RAA’ matkaviestimessä MS ja tukiasemalla BTS kuvioissa 1A, 1B ja 2.

Kuten edellä kuvioon 3 viitaten selitettiin, 38,4 kbit/s käyttäjänopeus voidaan kuljettaa TCH/F14.4 kanavakoodaukselle määritellyissä A-TRAU ja E-TRAU kehyksissä Verkkosovittimen MSC/IWF ja tukiaseman BTS välillä käyt-15 täen kolmea Abis-rajapinnan 16 kbit/s liikennekanavaa, joissa kussakin on 14,4 kbit/s nopeussovitus. Jotta radiorajapinnan ja transmissioyhteyden nopeudet sopisivat yhteen, joka yhdeksäs A-TRAU ja E-TRAU kehys on tyhjä kehys (dummy). BTS ja IWF lisäävät dummy-kehykset lähetyksessä ja hylkäävät ne vastaanotossa. _____ 20 Kuvio 5A havainnollistaa yhdeksän E-TRAU-kehyksen ryhmää, joista kahdeksassa on informaatiosisältö 1,...1, ja joista yksi on tyhjä kehys DUMMY. Tällöin vastaava Käyttäjänopeus on 8/9*3*14,4 kbit/s = 38,4 kbit/s, kuten oli vaatimuksena. Vastaava informaationopeus, joka sisältää käyttäjä-datan plus statuksen ja ohjauksen ym., joka lähetetään radiorajapinnan yli kun ·: 25 operoidaan E-TRAU-kehyRsierikanssa, on 8/9*3*14,5 kbit/s = 38,666... kbit/s.

E-TRAU-kehys sisältää 290 informaatiobittiä (14500 bit/s:50). E-TRAU-kehykseen liittyvää otsikko-, ohjaus-, synkronointi-, ym. informaatiota havainnollistaa otsikkokenttä H.

Kuvio 5B havainnollistaa downlink-radiokehyksiä, jotka BTS lähet-30 tää radiorajapinnan yli matkaviestimelle MS. Otsikko H edustaa yleisesti kaik-‘ kea radiokehykseen otsikko-, ohjaus-, synkronointi-, ym. informaatiota. Otsikon H lisäksi radiokehyksessä on oltava riittävän monta bittiä hyötyinformaation siirtoon. Ainakin yksi bitti jokaisesta 20 ms radiokehyksestä tarvitaan keksinnön mukaista vaiheindikaatiota P1, P2 ja P3 varten. Tämä merkitsee lisäkapa-35 siteetin tarvetta, joka on vähintään 50 bit/s. Täten tarvittava radiorajapintano-peus on vähintään 38,666 + 0,050 = 38,71666... kbit/s. Tämä täytyy pyöristää 105752 12 ylöspäin, niin että vältetään bitin murto-osien esiintyminen 20 ms menokehyksessä. Valitaan tässä esimerkissä radiorajapintanopeudeksi 38,800 kbit/s. Ra-diorajapintanopeus 38,800 kbit/s vastaa 776 informaatiobittiä kutakin 20 ms radiokehystä kohti (38800 bit/s:50). Radiokehysten informaatiobittien lukumää-5 rän suhde E-TRAU-kehyksen informaatiobittien lukumäärään on 776/290. Tämä on hieman suurempi kuin 8/3, mikä tarkoittaa, että kolme radiorajapinnan kehystä voi kuljettaa 8 E-TRAU-kehyksen informaation sekä muutamia ylimääräisiä bittejä.

Tässä selostetussa esimerkkitapauksessa olisi esimerkiksi modulo 10 3 radiokehyssekvenssi tehokas. Tällöin kolme radiokehystä kuljettaa 3*776=2328 bittiä. Vastaavasti 8 E-TRAU-kehystä kuljettaa 8*290=2320 bittiä. Siten kolmen radiokehyksen sekvenssissä on kahdeksan ylimääräistä bittiä muuhun tarkoitukseen (2328-2320 bittiä). Kuvion 5B esimerkissä on valittu vaiheindikaatioksi kehysnumerointi, jolloin kaksi bittiä jokaisessa radiokehyk-15 sessä käytetään kehysindikaatioon. Kaksi bittipaikkaa jokaisessa kolmen radiokehyksen sekvenssissä ovat ylimääräisiä ja niissä joudutaan kuljettamaan täyteinformaatiota. Kuviossa 5B nämä täytebitit (esim. 11) on sijoitettu viimeisen kehyksen loppuun.

Näin saadaan kuvion 5B mukainen kolmen radiokehyksen sekvens-20 si, jossa kukin kehys sisältää vaiheindikaation P1=00, P2=01 ja P3=10. Ensimmäinen radiokehys sisältää kahden täyden E-TRAU-kehyksen sisällöt lt ja l2 sekä hieman enemmän kuin kaksi kolmasosaa l31 E-TRAU-kehyksestä l3. Loppuosa l32 E-TRAU-kehyksestä l3 on sijoitettu toiseen radiokehykseen. Lisäksi toinen radiokehys sisältää kahden kokonaisen E-TRAU-kehyksen sisällöt *· 25 l4 ja l5 sekä hieman yli kolmasosan E-TRAU-kehyksestä l6. Loput kaksi kol masosaa l62 E-TRAU-kehyksestä l6 on sijoitettu kolmanteen radiokehykseen. Lisäksi kolmas radiokehys sisältää kahden kokonaisen E-TRAU-kehyksen sisällöt i7 ja l8 sekä kaksi täytebittiä. Tämän jälkeen alkaa uusi modulo 3 radiokehyssekvenssi.

30 Kuviot 6A ja 6B havainnollistavat matkaviestimen MS toimintaa * downlink-suunnassa. MS vastaanottaa downlink-radiokehykset (kuvio 6A), jot ka ovat kuvion 5B mukaiset. Oletetaan, että MS vastaanottaa kehyssekvens-sin ensimmäisen radiokehyksen. MS tutkii vaiheindikaatiokentän P1 radioke-hyksessä selvittääkseen mikä radiokehys kehyssekvenssissä on kyseessä ja 35 sitä kautta missä informaatioyksiköt radiokehyksessä alkavat. Informaatioyksi-köiden alkupaikat voivat olla tallennettuna MS.än kullekin kehyssekvenssin 13 105752

kehykselle, esim. P1=00: ensimmäinen yksikkö bittipaikassa 3, toinen yksikkö bittipaikassa 293, kolmas yksikkö bittipaikassa 583, jne.. Siten, koska P1=00, MS tietää, että kyseessä on kehyssekvenssin ensimmäinen kehys. Tällöin MS myöstietää, että vaiheindikaatiokenttää P1 seuraavat 290 bittiä sisältävät en-5 simmäisen kokonaisen informaatioyksikön l·,, 290 seuraavaa bittiä sisältävät toisen kokonaisen informaatioyksikön I2 ja 194 viimeistä bittiä sisältävät kolmannen informaatioyksikön. Tämän jälkeen MS vastaanottaa seuraavan ra-diokehyksen ja analysoi väiheindikaatiokentän P2. Koska P2=01, MS tietää, että kyseessä on modulo 3 kehyssekvenssin toinen radiokehys. Tällöin MS 10 tietää, että vaiheindikaatiokenttää P2 seuraavat 96 bittiä sisältävän informaatioyksikön osan l32, joka tulee yhdistää ensimmäisessä radiokehyksessä vastaanotettuun informaatioyksikön osaan l31. MS suorittaa yhdistämisen ja tuottaa kokonaisen informaatioyksikön l3. Informaatioyksikön osaa l32 seuraavat 290 bittiä sisältävät kokonaisen informaatioyksikön l4 ja 290 seuraavaa bittiä 15 sisältävät kokonaisen informaatioyksikön l5. Toisen kehyksen sata viimeistä bittiä sisältävät informaatioyksikön osan l61. Tämän jälkeen MS vastaanottaa radiokehyssekvenssin kolmannen kehyksen ja analysoi vaiheindikaatiokentän P3. Koska P3=10, MS tietää, että kyseessä on modulo 3 radiokehyssekvenssin kolmas kehys. Tällöin vaiheindikaatiokenttää P3 välittömästi seuraavat 190 20 bittiä sisältävät kuudennen informaatioyksikön osan l62l joka tulisi yhdistää edellisessä kehyksessä vastaanotetun osan l61 kanssa. MS suorittaa yhdistämisen ja tuottaa kokonaisen informaatioyksikön le. 580 seuraavaa bittiä sisältävät seitsemännen ja kahdeksannen kokonaisen informaatioyksikön l7 ja l8. MS hylkää radiokehyksen kaksi viimeistä bittiä, jotka ovat täytebittejä. Näin MS

'· 25 on palauttanut kahdeksan informaatioyksikön I, - l8 jonon jatkokäsittelyä var ten. Normaalissa toiminnassa seuraava matkaviestimen MS vastaanottama radiokehys on seuraavan modulo 3 kehyssekvenssin ensimmäinen kehys, jolloin edellä kuvattu toiminta toistuu.

Uplink-suunnassa toiminta on käänteinen mutta muuten identtinen 30 yllä esitetyn kanssa (kuvioissa 5A, 5B, 6A ja 6B nuolien suunnat muutetaan • ______..

' vastakkaisiksi). Toisin sanoen MS pakkaa kuvion 6B mukaisesta informaatio- yksikkövirrasta kulloinkin kahdeksan yksikköä kuvion 6A mukaisiin uplink-radiokehyksiin ja varustaa ne keksinnön mukaisella vaiheindikaatiolla. Tukiasema BTS vastaanottaa kyseiset uplink-radiokehykset, jotka ovat kuvioiden 35 5B ja 6A mukaiset, ja erottaa hiistä kokonaiset informaatioyksiköt samalla tavoin kuin edellä kuvattiin matkaviestimen MS yhteydessä downlink-suunnalle.

14 105752 BTS pakkaa erotetut informaatioyksiköt E-TRAU-kehysten sisällöksi, jolloin saadaan kuvion 5A mukaiset uplink-E-TRAU-kehykset, jotka lähetetään verk-kosovittimelle IWF. Vaikka kuvioiden 5A, 5B, 6A ja 6B yhteydessä informaatio-yksikkö on E-TRAU-kehyksen sisältö, informaatioyksikkö voi muodostua mistä 5 tahansa informaatiosta, joka halutaan siirtää. GSM-järjestelmässä Ei-transparentissa siirrossa tämä yksikkö voi olla radiolinkkiprotokollan (RLP) kehys. Transparentissa datasiirrossa informaatioyksikkö voi olla V.110 -kehys tai usean V.110 -kehyksen ryhmä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-10 nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• · m m

Claims (15)

15 105752

1. Datasiirtomenetelmä digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä, joka menetelmä käsittää vaiheet sijoitetaan siirrettävät informaatioyksiköt siirtoyhteyden alemman 5 protokollan kehyksiin, siirretään kehykset siirtoyhteyden yli, erotetaan mainitut informaatioyksiköt siirtoyhteyden yli vastaanotetuista kehyksistä, tu n nettu siitä, että A) mainittu sijoitusvaihe käsittää vaiheet 10 a1) varustetaan mainitut kehykset vaiheindikaatiolla, joka on mo dulo N ja määrittää N kehyksen sekvenssin, a2) sijoitetaan kuhunkin modulo N kehyssekvenssiin N1 informaa-tioyksikköä, missä N1 on erisuun kuin N, B) mainittu erotusvaihe käsittää vaiheet 15 b1) tunnistetaan kurikin modulo N kehyssekvenssin vaihe ja infor- maatioyksiköiden alkamiskohdat kehyksissä mainitun vaiheinformaation perusteella, b2) erotetaan N1 informaatioyksikköä kustakin modulo N kehyssek-venssistä jatkokäsittelyä varten.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknatavatt tele- 20 kommunikationssystem är ett trädlöst telekommunikationssystem och att in- formationsenheterna överförs i radioramar över radiogränssnittet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on langaton tietoliikennejärjestelmä, ja että informaatioyksiköt siirretään rädlökehyksissä radiorajapinnan yli.

3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknatavatt nämnda fasindikering omfattar en av följande: en pseudo-bruskod, som är spridd över N radioramar; och ett sekvensnummer. 25 4. Förfarande enligt patentkrav 1, 2 eller 3, kännetecknatav att fasindikeringen kodas som skydd mot överföringsfel.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaiheindikaatio käsittää yhden seuraavista: näennäiskohi- 25 nakoodi, joka on levitetty NTädlokehyksen yli; ja sekvenssinumero.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että koodataan vaiheindikaatio suojauksena siirtovirheitä vastaan.

5. Förfarande enligt patentkrav 1, 2, 3 eller 4, kännetecknat av att nämnda informationsenhet är en överföringsram, i vilken data överförs över nätgränssnittet mellan ett radioaccessnätelement och en nätadapter. 30 6. Förfarande enligt patentkrav 1,2,3 eller 4, kännetecknat av att nämnda informationsenhet är informationsinnehallet i överföringsramen, * som överförs över nätgränssnittet mellan ett radioaccessnätelement och en nätadapter.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu informaatioyksikkö on transmissiokehys, jossa data 30 siirretään verkkorajapinnan yli radioaccessverkon elementin ja Verkkosovittimen välillä.

6. PatenttivaatirnuRseriT,’ 2, 3 tai 4 rriukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu informaatioyksikkö on transmissiokehyksen, joka siirretään verkkorajapinnan yli radioaccessverkon elementin ja verkkosovitti- 35 men välillä, informaatiosisältö. 105752 16

7. Förfarande enligt patentkrav 1, 2, 3 eller4, kännetecknat 35 av att nämnda informationsenhet är en protokolldataenhet i ett protokoll av högre nivä. 105752 20

7. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu informaatioyksikkö on ylemmän tason protokollan protokolladatayksikkö.

8. Förfarande enligt patentkrav 7, kännetecknat av att nämnda informationsenhet är en protokolldataenhet, säsom en radiolänkpro-tokollram, för ett mellan mobilstationen och nätadaptem upprättat länkproto-koll. 5 9. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att nämn da placeringssteg omfattar steg, varvid a1) 38,4 kbit/s användardata överförs i 14,4 kbit/s överföringsramar via tre 16 kbit/s kanaler vid nätgränssnittet, varvid var nionde överföringsram är en fiktiv ram, 10 a2) 20 ms radioramarna förses med fasindikering, vilken är modulo N, väri N>3, a3) N1 överföringsramens informationsinnehäll placeras i varje modulo N radioramsekvens, väri N1>8, a4) fyllnadsbitar placeras vid behov i slutet av den sista radioramen 15. i varje radioramsekvens, nämnda anpassningssteg omfattar i mottagningsänden steg varvid b1) fasen för varje modulo N radioramsekvens och överföringsra-marnas utgängspunkter i radioramarna identifieras pä basis av nämnda fasin-formation, 20 b2) N1 överföringsramar avskiljs frän varje radioramsekvens för vi- dare behandling, b3) nämnda fyllnadsinformation avvisas.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että mainittu informaatioyksikkö on matkaviestimen ja Verkkosovittimen välille pystytetyn linkkiprotokollan protokolladatayksikkö, kuten radiolinkkiprotokolla-kehys.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu sijoitusvaihe käsittää 10 a1) siirretään 38,4 kbit/s käyttäjädata 14,4 kbit/s transmissiokehyk- sissä kolmen 16 kbit/s kanavan kautta verkkorajapinnassa, joka yhdeksännen transmissiokehyksen ollessa valekehys, a2) varustetaan 20 ms radiokehykset vaiheindikaatiolla, joka on modulo N, missä N>3, 15 a3) sijoitetaan kuhunkin modulo N radiokehyssekvenssiin N1 transmissiokehyksen informaatiosisältö, missä N1>8, a4) sijoitetaan kunkin radiokehyssekvenssin viimeisen radiokehyk-sen N loppuun tarvittaessa täytebittejä, mainittu sovitusvaihe käsittää vastaanottopäässä vaiheet 20 b1) tunnistetaan kunkin modulo N radiokehyssekvenssin vaihe ja transmissiokehysten alkamiskohdat radiokehyksissä mainitun vaiheinformaa-tion perusteella, b2) erotetaan N1 transmissionkehystä kustakin radiokehyssekvens-sistä jatkokäsittelyä varten, 25 b3) hylätään mainittu täyteinformaatio.

10. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, känne-t e c k n a t av att 25 en eller flera fyllnadsbitar tilläggs tili ramsekvensen, förmänligt i slutet av den sista ramen, ifall det av N1 informationsenheten och fasinforma-tionen fordrade antalet bitar är mindre än det totala antalet informationsbitar i modulo N ramsekvensen, nämnda en eller flera fyllnadsbitar avvisas i mottagningsänden. 30 11. Förfarande enligt nägot av föregäende patentkrav, k ä n n e - t e c k n a t av att en fjärrtranskodarenhet är anordnad i nätgräns- snittet mellan radioaccessnätelementet och nätadaptern och att förfarandet omfattar yt-terligare steg, varvid överföringsramar av en första typ används mellan nämnda element 35 och fjärrtranskodaren, överföringsramar av en andra typ används mellan fjärrtranskodaren och nätadaptern, 21 105752 överföringsramarna av den första typen konverteras tili överförings-ramar av den andra typen och tvärtom i fjärrtranskodaren.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätään yksi tai useampi täytebitti kehyssekvenssiin, edullisesti viimeisen kehyksen loppuun, mikäli N1 informaatioyksikön ja vaiheinformaation 30 vaatima bittimäärä on pienempi kuin modulo N kehyssekvenssin informaatio-bittien kokonaismäärä, hylätään mainittu yksi tai useampi täytebitti vastaanottopäässä.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkkorajapinnassa radioaccessverkon elementin ja

35 Verkkosovittimen välissä on etätranskooderiyksikkö, ja että menetelmä käsittää lisävaiheet 17 105752 käytetään ensimmäistä tyyppiä olevia transmissiokehyksiä mainitun elementin ja etätranskooderin välillä, käytetään toista tyyppiä olevia transmissiokehyksiä etätranskooderin ja Verkkosovittimen välillä, 5 muunnetaan ensimmäistä tyyppiä olevat transmissiokehykset toista tyyppiä oleviksi transmissiokehyksiksi ja päinvastoin etätranskooderissa.

12. Digitalt mobilkommunikationssystem, som omfattar en mobilsta-tion (MS), ett radioaccessnätelement, säsom en basstation (BTS), ett radio-5 gränssnitt var kanalkodning och radioramar används mellan mobilstationen och radioaccessnätelementet, medel i mobilstationen och i nämnda radioaccessnätelement för att avskilja informationsenheterna frän de mottagna radio-ramarna, kännetecknatavatt A) placeringsmedlen omfattar 10 medel för att förse nämnda radioramar med fasindikering (P1, P2), som är modulo N och bestämmer N radioramens sekvens, medel för att placera N1 informationsenheter (1,...1^) i varje modulo N radioramsekvens, väri N1 inte är lika med N, B) avskiljningsmedlen omfattar 15 medel för att identifiera fasen för varje modulo N radioramsekvens och informationsenheternas (^... IN1) utgängspunkter i radioramarna pä basis av nämnda fasinformation (P1, P2), medel för att avskilja N1 informationsenheter (l.,...lN1) frän varje modulo N radioramsekvens för vidare behandling.

12. Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää matkaviestimen (MS), radioaccessverkon elementin, kuten tukiaseman (BTS), matkaviestimen ja radioaccessverkon elementin välisen radiorajapinnan, jossa käyte- 10 tään kanavakoodausta ja radiokehyksiä, välineet matkaviestimessä ja mainitussa radioaccessverkon elementissä informaatioyksiköiden sijoittamiseksi lähetettäviin radiokehyksiin, ja välineet matkaviestimessä ja mainitussa radioaccessverkon elementissä informaatioyksiköiden erottamiseksi vastaanotetuista radiokehyksistä, tunnettu siitä, että 15 A) sijoitusvälineet käsittävät välineet, joilla varustetaan mainitut radiokehykset vaiheindikaatiolla (P1.P2), joka on modulo N ja määrittää N radiokehyksen sekvenssin, välineet, joilla sijoitetaan kuhunkin modulo N radiokehyssekvenssiin N1 informaatioyksikköä (1,...1^), missä N1 on eri suuri kuin N,

20 B) erotusvälineet käsittävät välineet, joilla tunnistetaan kunkin modulo N radiokehyssekvenssin vaihe ja informaatioyksiköiden (l,...lN1) alkamiskohdat radiokehyksissä mainitun vaiheinformaation (P1.P2) perusteella, välineet, joilla erotetaan N1 informaatioyksikköä (l,...lN1) kustakin 25 modulo N radiokehyssekvenssistä jatkokäsittelyä varten.

13. System enligt patentkrav 12, k ä n n e t e c k n a t av att nämn da fasindikering (P1, P2) omfattar en av följande: en pseudo-bruskod, som är utspridd över N radioramen; och ett sekvensnummer.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaiheindikaatio (P1.P2) käsittää yhden seuraavista: näennäis-kohinakoodi, joka on levitetty N radiokehyksen yli; ja sekvenssinumero.

14. System enligt patentkrav 12 eller 13, kännetecknatavatt nämnda informationsenhet (I,... IN1) är en av följande: 25. en överföringsram i vilken data överförs över ett nätgränssnitt mellan radioaccessnätelementet (BTS) och nätadaptern (IWF), - informationsinnehäilet i en överföringsram som överförs över ett nätgränssnitt mellan radioaccessnätelementet (BTS) och nätadaptern (IWF), - en protokolldataenhet i ett protokoll av högre nivä, 30. en protokolldataenhet, säsom en radiolänkprotokollram, för ett länkprotokoll som upprättats mellan mobilstationen (MS) och nätadaptern (IWF). _________

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 14 mukainen järjestelmä, tunnet-30 tu siitä, että mainittu informaatioyksikkö (l1...lN1),on yksi seuraavista: _ ·» - transmissiokehys, jossa data siirretään verkkorajapinnan yli radioaccessverkon elementin (BTS) ja Verkkosovittimen (IWF) välillä, - transmissiokehyksen, joka siirretään verkkorajapinnan yli radioaccessverkon elementin (BTS) ja Verkkosovittimen (IWF) välillä, informaatiosi- 35 sältö, - ylemmän tason protokollan protokolladatayksikkö, 18 105752 - matkaviestimen (MS) ja Verkkosovittimen (IWF) välille pystytetyn linkkiprotokollan protokolladatayksikkö, kuten radiolinkkiprotokollakehys.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 12, 13 tai 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sijoitusvälineet on järjestetty lisäämään mainittu yksi tai 5 useampi täytebitti kehyssekvenssiin, edullisesti viimeisen kehyksen loppuun, mikäli N1 informaatioyksikön ja vaiheinformaation vaatima bittimäärä on pienempi kuin modulo N kehyssekvenssin informaatiobittien kokonaismäärä. 19 105752 ’ 1. Förfarande för överföring av data i ett digitalt telekommunika- tionssystem, vilket förfarande omfattar steg varvid informationsenheter som ska överföras placeras i ramar av ett läg-5 re protokoll i transmissionslänken, ramarna överförs över transmissionslänken, nämnda informationsenheter avskiljs frän de över transmissionslänken mottagna ramarna, kännetecknatavatt A) nämnda placerlngssteg omfattar steg, varvid 10 a1) nämnda ramar förses med fasindikering, som är modulo N ooh bestämmer en sekvens av N ramen, a2) N1 informationsenheter placeras i varje modulo N ramsekvens, väri N1 inte är lika med N, B) nämnda avskiljningssteg omfattar steg, varvid 15 b1) fasen för varje modulo N ramsekvens och informationsenheter- nas utgängspunkter i ramarna identifieras pä basis av nämnda fasinformation, b2) N1 informationsenheter avskiljs fran varje modulo N ramsekvens för vidare behandling.

15. System enligt nägot av patentkraven 12, 13 eller 14, k ä n n e -t e c k n a t av att placeringsmedlen är anordnade att tillägga nämnda en eller 35 flera fyllnadsbitar tili ramsekvensen, förmänligt i slutet av den sista ramen, ifall det av N1 informationsenheten och fasinformationen fordrade antalet bitar är , mindre än det totala antalet informationsbitar i modulo N ramsekvensen.