[go: up one dir, main page]
More Web Proxy on the site http://driver.im/
Katso myös: manta, Manta
 
Auton mäntä

Substantiivi

muokkaa

mäntä (10-J)

Katso artikkeli Mäntä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. sylinterissä edestakaisin liikkuva lieriömäinen, joskus laattamainen sylinterin tiiviisti sovitettu koneenosa, jonka välityksellä sylinterissä oleva kaasu tai neste saa aikaan mekaanista työtä tai jolla siirretään sylinterin kaasua tai nestettä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmænt̪æ/, [ˈmænt̪æ]
  • tavutus: män‧tä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mäntä männät
genetiivi männän mäntien
(mäntäin)
partitiivi mäntää mäntiä
akkusatiivi mäntä;
männän
männät
sisäpaikallissijat
inessiivi männässä männissä
elatiivi männästä männistä
illatiivi mäntään mäntiin
ulkopaikallissijat
adessiivi männällä männillä
ablatiivi männältä männiltä
allatiivi männälle männille
muut sijamuodot
essiivi mäntänä mäntinä
translatiivi männäksi männiksi
abessiivi männättä männittä
instruktiivi männin
komitatiivi mäntine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo männä-
vahva vartalo mäntä-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

balttilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

kiertokanki, koneenosa

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kaasumäntä, kiertomäntä, kiertomäntämoottori, kirnunmäntä, mäntäkirnu, männänrengas, männäntappi, mäntähöyrykone, mäntäkirnu, mäntämoottori, mäntämoottorikone, mäntäpumppu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mäntä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.