Vapaa Aceh -liike

Pääartikkeli: Acehin konflikti

Acehin viimeisen sulttaanin jälkeläinen Hasan di Tiro perusti GAM:in 24. joulukuuta 1976. Ensimmäinen sissisota oli liikkeelle tulokseton ja Indonesian hallitus oli käytännössä hajottanut liikkeen vuoden 1977 aikana. Ryhmä palasi 1980-luvun aikana osittain luultavasti Libyalta ja Iranilta saadun taloudellisen avun ansiosta käsittäen noin 3 500 sotilasta. Vuonna Indonesian hallitus 1989 julisti Acehin sotilasoperaatioalueeksi ja käynnisti laajan kampanjan separatistiliikkeen kukistamiseksi. 1990-luvun aikana sekä GAM:in että hallituksen joukkoja syytettiin usein ihmisoikeusrikkomuksista ja osapuolten välisiä neuvotteluja ei saatu käynnistettyä. Ihmisoikeusrikkomuksia, kuten murhia ja kidutuksia, on tapahtunut sekä vuosina 1989–2000 että uusimman sotilaallisen kampanjan aikana.

Acehissa toimii noin 55 000 indonesialaista sotilasta ja puolisotilaallisten poliisijoukojen jäsentä. GAM:iin arvoidaan kuuluvan noin 5 000 aseistettua taistelijaa.^lähde?

Pääartikkeli: Acehin rauhanneuvottelut

1990-luvun lopulla Ruotsin hallitus toimi välittäjänä GAM:in ja Jakartassa istuvan maan hallituksen välillä. Hasan di Tiro ja hänen tärkeimmät alaisensa Zaini Abdullah ja Malik Mahmud elivät maanpaossa Tukholmassa. Vuonna 1999 kerrottiin, että GAM olisi jakautunut kahteen ryhmittymään, mutta liikkeen johtohahmot kielsivät tämän. Suharton hallinnon kaaduttua 1998 sotatila lakkautettiin ja toukokuussa 2000 solmittiin ensimmäinen tulitauko GAM:in ja Indonesian välillä.

GAM:in ja Indonesian hallituksen väliset neuvottelut katkesivat viiden neuvottelijan tultua pidätetyiksi 19. toukokuuta 2003 ja Indonesian presidentti Megawati Sukarnoputrin julistettua sotatilan sekä Indonesian armeijasta (ITN) ja Acehissa sijaitsevista poliisijoukoista koostuvan 35 000 vahvuisen joukon käytyä noin 5 000 GAMin akvitistia vastaan.

27. helmikuuta 2005 GAM ja Indonesian hallituksen valtuuskunta aloittivat rauhanneuvottelut uudelleen Vantaalla, Suomessa Suomen entisen presidentin Martti Ahtisaaren johdolla. Lahtelainen toimitusjohtaja Juha Christensen oli ollut tärkeässä roolissa yhteyden luomisessa osapuolten välille. Indonesian pääneuvottelija Hamid Awaluddin ja GAM:in johtaja Malik Mahmud allekirjoittivat rauhansopimuksen 15. elokuuta 2005. Sopimuksen mukaisesti molemmat osapuolet lopettavat sotatoimet välittömästi ja GAM luovuttaa aseensa. Indonesian hallitus lupaa vetää kaikki ei-paikalliset sotilaalliset ja poliisijoukkonsa vuoden 2005 mennessä Acehilta. EU ja ASEAN lähettivät alueelle tarkkailijaryhmän.

27. joulukuuta 2005 GAM kertoi hajottaneensa aseellisen siipensä.

Joulukuun puolessavälissä 2006 järjestettiin Acehin maakunnan paikallisvaalit, jotka voitti ennakkosuosikki GAM:in entinen jäsen Irwandi Yusuf. Yusuf sai 38 prosenttia äänistä, kun Ahmad Humam Hamid sai 16,6 prosenttia.^[1]

Vapaa Aceh -liike väittää, että Indonesian keskushallinto hyödyntää Acehin öljy- ja kaasuvaroja palauttamatta siitä kohtuullista osaa paikallisille. Tämä on johtanut vuodesta 1977 jatkuneen aseellisen konfliktin aikana myös siihen, että itsenäisyysliike on hyökännyt suoraan Exxon Mobilin henkilökuntaa ja laitoksia vastaan.

Toisaalta Exxon Mobil on tukenut Indonesian hallitusta sen järjestäessä yleistä järjestystä ja turvallisuutta Acehissa, mikä on tulkittu itsenäisyysliikkeen puolelta osallistukseksi Indonesian poliittiseen päätöksentekoon Acehia koskien.

Vapaa Aceh -liikkeen tarkoituksena on vaikeuttaa maakaasun ja öljyn hyödyntämistä siinä määrin, että Exxon Mobilin ja sen Indonesian valtion kanssa perustaman yhteisyrityksen toiminta Acehissa vaikeutuu.

Indonesiassa toimii tytäryhtiö Exxon Mobil Indonesia, jonka Exxon Mobil omistaa täysin. Indonesian valtion öljy- ja kaasuyhtiö Pertamina omistaa 55 %, Exxon Mobil 35 % ja Japan Indonesia LNG Company Ltd. 10 % Pt Arunista, mikä ylläpitää itsenäisyysliikkeen suoran toiminnan kohteeksi joutunutta maakaasun nesteyttämislaitosta Arunissa.

Vuonna 2001 Exxon Mobil haastettiin oikeuteen Indonesian armeijan ja muiden viranomaisten epäiltyjen ihmisoikeusloukkauksien tukemisesta taloudellisesti.