Sumatra

 

 

Sumatra sijaitsee Isojen sundasaarten saaristossa. Se on saariston läntisin ja toiseksi suurin saari. Sumatra rajoittuu etelässä ja lännessä Intian valtamereen. Pohjoisessa sen erottaa Malakan niemimaasta ja samalla Aasian mantereesta Malakansalmi, idässä Jaavasta Sundasalmi. Päiväntasaaja kulkee Sumatran poikki.^[1][5]

Sumatra on osa Tyynenmeren tulirengasta, jossa esiintyy voimakasta laattatektonista ja vulkaanista toimintaa.^[4] Sumatran kohdalla Intian laatta liukuu Sumatran saaren alle, joka aiheuttaa maanjäristyksiä, maanvyörymiä ja tulivuorenpurkauksia.^[5] Sumatran saarta halkoo kaakosta luoteeseen kulkevat Barisanvuoret. Vuorijono sijoittuu saaren länsiosaan. Saaren korkein vuori on 3800 metriä korkea Gunung Kerinci.^[5]

Vuoden 2004 joulukuun maanjäristyksen keskus oli Sumatran ja Andamaanien alueella ja sen voimakkuus voimakkuus 9.1 magnitudia. Järistyksen aiheuttama tsunami aiheutti valtavia tuhoja muun muassa Acehissa ja Thaimaan rannikolla.^[6][7][8] Toinen viime vuosikymmenien tuhoisa maanjäristys tapahtui vuonna 2000, jolloin järistys teki tuhojaan Bengkulun kaupungissa surmaten satoja.^[5]

Vuorijonosta itään maasto on tasankoisempaa ja rannikkoa kohti mentäessä soista maastoa halkovat hitaasti virtaavat joet. Tasankoiset maat ja jokivarret mahdollistavat maatalouskäytön.^[5] Sumatran pisin joki on saaren etelä osassa Etelä-Sumatralla virtaava Musijoki, joka virtaa Palembangin kaupungin läpi. Leveimmillään Musi on 600 metriä leveä.^[9][10]

Sumatran ja koko Kaakkois-Aasian suurin koko vuoden vetisenä pysyvä järvi on Pohjois-Sumatralla sijaitseva Tobajärvi. Se on maailman suurin vulkaaninen järvi, ja se sijaitsee supertulivuoren kalderassa.^[5][11] Tobajärven pinta-ala on 1146 km² ja se on yli 500 metriä syvä.^[5][12] Tobajärvi syntyi noin 100 000 vuotta sitten tulivuoren purkautuessa. Purkauksen seurauksena vuori romahti ja paikalle syntyi maailman suurin kaldera, johon järvi syntyi. Toban purkaus on suurin tiedossa oleva tulivuorenpurkaus. 100 000 vuotta sitten Sumatran saari oli todennäköisesti jo asuttu.^[5]

Sumatralla vallitsee kostea ja kuuma trooppinen ilmasto. Päivän ylimmät lämpötilat ovat 22 °C - 30 °C. Alankoalueilla ilman kosteus on suuri ja sateissa on suuria alueellisia eroja. Saaren länsiosa on itäosaa kosteampi. Useimmissa paikoissa Sumatralla saadaan sadetta 4000 mm vuodessa. Kosteimpia alueita ovat Länsi-Sumatra ja Bengkulu, joissa sadetta saadaan 5000–6000 mm vuodessa. Kuivimmilla alueilla saaren keskiosan laaksoissa sademäärä on 2000 mm vuodessa.^[5][13]

Kuivan ja kostean kauden sademäärissä ei ole suuria eroja. Kuiva kausi on vuoden alussa ja kesä-heinäkuussa. Näinä aikoina pensaspalot ovat yleisiä, jotka saavat alkunsa usein viljelijöiden kaskenpoltosta, heidän kulottaessaan lisää viljelymaata. Tämä aiheuttaa kasvavia ongelmia, sillä ilmaston muuttuessa kuivan kausi pitenee. Sumatran maastopalot aiheuttavat toisinaan merkittävää haittaa Singaporen lentoliikenteelle.^[5]

Sumatralla puhaltaa tuuli pohjoisen suunnasta joulu-maaliskuussa ja etelästä touko-syyskuussa. Monet kausittaiset tuulet ovat voimakkaita ja ne saattavat yltyä hirmumyrskyksi asti.^[5][14]

 

Trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevalla Sumatralla kasvaa luontaisesti trooppista sademetsää. Suurin osa Sumatran sademetsistä on raivattu maatalouteen, mutta kansallispuistoissa on suojeltuja sademetsiä, jotka tarjoavat elinympäristön monille uhanalaisille eläinlajeille.^[15][16] Unesco on hyväksynyt Sumatran trooppisen sademetsän maailmanperintökohteekseen, johon kuuluvat Sumatralla sijaitsevat Gunung Leuserin kansallispuisto, Kerinci Seblatin kansallispuisto ja Bukit Barisan Selatanin kansallispuisto.^[17]

Saaren alkuperäisluonto on monimuotoista ja saarella on arvioitu elävän noin 10 000 kasvilajia, 200 nisäkäslajia ja 600 lintulajia. Monet lajit ovat endeemisiä ja niitä tavataan vain Sumatralla.^[17] Sumatran sademetsissä eläviä nisäkkäitä ovat muun muassa sumatrannorsu, sumatransarvikuono, sumatrantiikeri, malaijikarhu, binturonki, intiantapiiri, pikkusaukko, kalastajakissa ja vuorisusi. Kädellislajeista saarella elää sumatranoranki, sekä useat gibbonilajit. Monet Sumatralla elävät eläinlajit ovat erittäin uhanalaisia.^[17][18] Saarella kasvaa myös maailman suurin kukka rafflesia.^[16]

Ihmisen toiminta on vakava uhka Sumatran alkuperäisluonnolle ja eläinlajeille. Unesco on asettanut maailmanperintökohteena olevat kansallispuistot vaarantuneiksi salametsästyksen, laittomien hakkuiden, metsien raivaamisen pelloiksi ja tienrakennussuunnitelmien vuoksi.^[19][20]

Pääartikkeli: Sumatran historia

Vanhimmat tunnetut intialaiset maininnat Sumatrasta ovat intialaisissa Ramajana-kertomuksissa kolmannelta vuosisadalta eaa.^[21]

Maineikkain Sumatralla sijainneista kuningaskunnista oli Srivijaya.^[22] 600-luvun lopulla se laajensi vaikutuspiiriään muinaisesta Palembangista koko Kaakkois-Sumatralle ja lopulta Sumatran itärannikolla oleville saarille Malakan niemimaata myöten. Srivijayasta ja sen pääkaupungista Palembangista kehittyi buddhalainen kauppa- ja sivistyskeskus. Kiinalaiset ja myöhemmin arabialaiset lähteet kuvasivat Srivijayan vauraaksi ja voimakkaaksi kuningaskunnaksi, joka yritti ylläpitää ylellisyystuotteiden monopolia. Sumatran sisämaan ydinalueet eivät kuitenkaan koskaan joutuneet Srivijayan suoraan hallintaan, vaan tämän valta keskittyi rannikoille.^[21] Srivijayan kukoistus saavutti huipentumansa 1000-luvulla. Kuningaskunnan menestys perustui maan keskeiseen sijaintiin tärkeän merireitin varrella ja menestyksekkääseen ulkomaankauppaan.^[21]

Vuonna 1025 eteläintialainen Cholan kuningaskunta hyökkäsi Srivijayaan.^[21] Srivijayaa heikensivät lisäksi Jaavan suunnalta tulleet hyökkäykset ja kauppavallan siirtyminen alueen muille satamille. Srivijayan heikennyttyä saarella kasvatti valtaansa Jambi, joka irtautui Srivijayasta kuningaskunnan heikennyttyä.^[21]

Vuonna 1278 itäjaavalainen Singhasarin kuningaskunta hyökkäsi Sumatralle ja saari joutui jaavalaisten valtaan. 1300-luvulla Singhasarin seuraajavaltio Majapahit valloitti Sumatran ja Palembangin valtansa alle.^[21][23][24]

1300-luvulla alkoi islam vaikuttaa Pohjois-Sumatralla. Pieniä islamilaisia kuningaskuntia alkaa muodostua Malakan salmille ja nopeasti virtaavien lyhyiden jokien varsille. Alkoi muodostua kulttuuri, jonka kieli oli malaiji arabialaisilla kirjaimilla kirjoitettuna, ja islamista tuli yleinen uskonto. Intialaiset ja Keski-Aasiasta tulevat laivat alkoivat käyttää Pohjois-Sumatralle syntyneen Samudera Pasain satamaa levähdyspaikkanaan.^[25]

Myöhemmin kehittyneet Sumatran ja Malakan niemimaan sulttaanikunnat Malaka, Patani, Aceh ja Johor pitivät Samudera Pasaita mallinaan islamissa ja kulttuurissa. Samudera Pasaista islamilaisuus alkoi levitä pohjoiseen Malakan niemimaalle ja etelään pitkin Sumatran länsirannikkoa.^[25] Portugalilaiset valloittivat Samudera Pasain 1500-luvun alussa, ja valtakunnan rippeet joutuivat Acehin alaisuuteen.^[26]

Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppania valloitti Sumatran kuten muutkin Indonesian saaret vähitellen 1600-luvulta alkaen.^[27] Sumatra pysyi osana Alankomaiden Itä-Intiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Japani valloitti saaren.^[28]

Sumatran ja Jaavan välissä sijaitseva Krakataun tulivuori purkautui vuonna 1883 aiheuttaen laajaa tuhoa.^[29]

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa, elokuussa 1945 Japanin kukistuttua, Indonesia julistautui itsenäiseksi, ja siihen tuli kuulumaan myös Sumatra.^[30]

Sumatran luoteiskärjessä, Acehissa on vaadittu itsenäisyyttä tai laajempaa itsehallintoa. Vuonna 2005 saatiin Martti Ahtisaaren välityksellä aikaan rauhansopimus, jonka jälkeen väkivaltaisuuksia ei ole enää sanottavasti esiintynyt.

 

Sumatran saarella sijaitsee kahdeksan Indonesian provinssia, mukaan lukien Acehin erityishallintoalue. Provinssit ovat Aceh, Bengkulu, Jambi, Lampung, Riau, Länsi-Sumatra, Etelä-Sumatra ja Pohjois-Sumatra. Lisäksi Sumatran itäpuolella sijaitsevat Riausaaret muodostavat oman provinssinsa, kuin myös Bangkan ja Belitungin saaret, jotka muodostavat oman Bangka-Belitungin provinssinsa.^[31][32][33]

Sumatran väkirikkain provinssi on Pohjois-Sumatra, siellä asuu 13,9 miljoonaa ihmistä (2015). Pinta-alaltaan suurin provinssi on Etelä-Sumatra, joka on hieman Riauta suurempi.^[3]

Sumatralla on rikkaat luonnonvarat, noin 70% Indonesian tuloista tulee sieltä. Saarella on joitakin Indonesian rikkaimmista öljykentistä ja hiilikaivosalueista, sekä kulta- ja hopeakaivoksia. Sumatran lähisaarilta saadaan tinaa ja bauksiittia. Suurin osa maan kumista ja kahvista viljellän Sumatralla. Saaren plantaaseilla kasvatetaan lisäksi vientituotteiksi öljypalmua, pippuria, teetä, sokeriruokoa ja tupakkaa. Kotimaiseen kulutukseen viljellään riisiä ja maissia. Sademetsistä saadaan kamferia ja eebenpuuta.^[34]

Sumatralla asuu noin 50 miljoonaa asukasta.^[35][36] Sumatra on Jaavan jälkeen Indonesian toiseksi väkirikkain ja toiseksi tiheimmin asutettu.^[37]

Saarella elää useita etnisiä ryhmiä, joilla on oma kielensä, kulttuurinsa ja historiansa. Sumatran runsaslukuisimmat väestönosat muodostavat malaijit, acehilaiset, batakit ja minangkabaut.^[37][38] Saarelle on muuttanut myös uudisasukkaita siirtomaa-ajoista lähtien, jolloin Indonesia oli Alankomaiden hallinnassa. Siirtomaa-aikana Indonesiaan muutti runsaasti kiinalaisia.^[37] Muuttoliike on jatkunut myös Indonesian itsenäistymisen jälkeen, kun hallituksen transmigrasi -ohjelman myötä väestöä on siirretty ylikansoittuneelta Jaavalta Indonesian muihin osiin, muun muassa Sumatralle. Monissa Sumatran provinsseissa jaavalaiset muodostavat vähemmistön.^[37][39]

Malaijit muodostavat Sumatran suurimman etnisen ryhmän, heitä on saarella noin 11 miljoonaa. He ovat enemmistönä saaren itä- ja etelärannikon provinsseissa.^[37][39][40] Sumatran koillispuolella sijaitsevan Malesian malaijeista suurin osa on Sumatran malaijien ja minangkabauiden jälkeläisiä.^[37] Minangkabaut ovat enemmistönä saaren länsiosassa, ja suurimman väestönosan he muodostavat Länsi-Sumatran provinssissa.^[37][39][40] Minangkabaut ovat kielellisesti ja kulttuurillisesti lähinnä malaijeja, heitä asuu Sumatralla noin viisi miljoonaa.^[37] Pääuskontona malaijeilla ja minangabauilla on islam, mutta minangkabau-kulttuurissa naiset ovat hyvin kunnioitetussa asemassa. Heidän kulttuurinsa erityispiirteet ovat perua ajalta, jolloin islam ei vielä ollut saapunut Sumatralle.^[37][41]

Acehilaiset ovat myös merkittävä islamilainen väestönosa. He elävät pääasiassa Acehissa, saaren pohjoiskärjessä. Acehilaisia Sumatralla on noin kaksi miljoonaa.^[37] Batakit ovat enemmistönä Pohjois-Sumatran provinssissa. He ovat pääosin kristittyjä.^[37][39][42] Heitä elää Sumatralla noin neljä miljoonaa.^[43]

Muita merkittäviä etnisiä ryhmiä ovat lampungit, jotka ovat enemmistönä Lampungissa, Sumatran eteläkärjessä, sekä länsirannikon Bengkulussa enemmistönä olevat rejangit. Jambin provinssissa merkittävän vähemmistön muodostavat kerinciläiset.^[37][39] Alkuperäiskansojen lisäksi Sumatralla asuu maahanmuuttajina vähemmistö jaavalaisia, sundalaisia, kiinalaisia ja bugiseja.^[39]

• Luettelo maailman suurimmista saarista

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sumatra Wikimedia Commonsissa