Prostituutio Suomessa

Suomessa oli bordelleja eli ilotaloja 1880-luvulle saakka, jolloin ne kiellettiin. Tämän jälkeen prostituutiota koski erityinen ohjesääntö, joka lakkautettiin vuonna 1907. Prostituution rangaistavuus lakkautettiin Suomessa kokonaan vuonna 1937.^[4]

Vaikka seksin myynti on Suomessa nykyisin laillista, sisältävät rikoslaki, järjestyslaki ja ulkomaalaislaki useita myyntiä rajoittavia säädöksiä.^[5]

Eduskunnan vuonna 2003 hyväksymän järjestyslain mukaan seksin myynti julkisella paikalla aiheuttaa häiriön, minkä vuoksi seksuaalipalvelujen maksullinen tarjoaminen ja ostaminen julkisella paikalla on lainvastaista.^[6] Järjestysrikkomuksesta voidaan tuomita sakkoon, jota ei voida muuntaa vankeusrangaistukseksi. Järjestyslaki on voimassa yleisillä paikoilla riippumatta siitä, kuka paikan omistaja on.^[7]

Rikoslaki kieltää seksuaalipalvelujen ostamisen alle 18-vuotiaalta sekä parittajan avulla toimivalta tai ihmiskaupparikoksen kohteeksi joutuneelta. Parituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kolmas osapuoli hyötyy seksin myynnistä ja sitä koskevan lainsäädännön nojalla myös esimerkiksi seksin myynnin mainostaminen on kielletty. Paritukseksi luetaan lisäksi muun muassa asunnon vuokraaminen seksin myyntiä varten siitä tietoisena, asiakkaiden välittäminen, niin sanottujen suojelurahojen periminen, hotellihuoneen vuokraaminen tavallista korkeammalla hinnalla tietoisena myyntitoiminnasta sekä henkilön vietteleminen tai painostaminen myymään seksiä.^[8]

Ulkomaalaislain perusteella voidaan Suomeen EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö käännyttää, mikäli hänen epäillään myyvän seksuaalipalveluja. Tyypillisesti käännytettävälle annetaan myös joko Suomea tai koko Schengen-aluetta koskeva vuosien maahantulokielto.^[9]

Seksityöhön vaikuttavat myös erilaiset tapaoikeudelliset säännökset eli lakiin kirjaamattomat säännökset, joihin viranomaiset voivat vedota päätöksiä tehdessään. Hyvän tavan mukaisesti pidetään seksipalveluihin liittyviä sopimuksia pätemättöminä. Tästä syystä seksinmyyjän ei ole mahdollista oikeusteitse hakea asiakkaaltaan maksamatta jääneitä tuloja itselleen.^[5]

Suomessa arvioidaan työskentelevän vuoden aikana noin 8 000 seksinmyyjää, myös satunnaisesti ammattia harjoittavat mukaan lukien. Työn luonteen vuoksi^selvennä vaihtelee lukumäärä kuitenkin paljon vuosittain ja tarkkoja arvioita on vaikea tehdä. Karkeasti arvioituna seksinmyyjistä puolet on suomalaisia ja loput pääasiassa virolaisia tai venäläisiä. Suurin osa työskentelee osa-aikaisesti ja osaamisen taso vaihtelee paljon.^[10]

Näkyvin myyjäryhmä ovat Suomessa työskentelevät ammattilaiset, jotka saavat pääosan tuloistaan seksin myynnistä. Päätoimisia Suomessa asuvia seksin myyjiä on arvioitu olevan noin 350 ja heistä yli puolet on suomalaisia. He työskentelevät yleensä itsenäisesti, muodostavat verkostoja keskenään ja osa myös maksaa veroa oman toiminimen kautta. Suomessa vierailevat ammattilaiset kiertävät useimmiten myös muissa maissa ja heillä saattaa olla vakituinen työpaikka jossakin esimerkiksi Pietarin tai Tallinnan laittomista bordelleista.^[10]

Suomessa asuvat harrastelijat, joita arvioidaan olevan noin 3 000, toimivat satunnaisesti seksinmyyjinä täydentäen näin tulojaan. Joillain on pieni määrä vakituisia asiakkaita. Pääsääntöisenä elantona on joko toinen ammatti tai tulonsiirrot ja seksityö pyritään yleensä pitämään mahdollisimman hyvin salassa^selvennä. Suomessa vierailevat harrastelijat tulevat lähinnä Virosta ja Venäjältä. He vierailevat maassa satunnaisesti tai säännöllisesti, toimien kotimaassaan yleensä jossakin muussa ammatissa. Venäjän ja Viron kohoava elintaso on toisaalta tehnyt tämäntyyppisestä seksin myynnistä vähemmän kannattavaa.^{selvennä[10]}

Seksinmyyjistä valtaosa on naisia. Nuorimmat Suomessa toimivat seksinmyyjät ovat aloittaneet alaikäisenä ja vanhimmat ovat yli 60-vuotiaita, joskin yli puolet seksinmyyjistä on 25–34-vuotiaita. Koulutustaustaltaan seksinmyyjät eivät juuri poikkea muusta väestöstä: lähes kaikilla on keski-asteen tutkinto ja puolella korkeakoulututkinto. Yleisesti ottaen sekä koulutus- että aikaisempi työtausta vaihtelee suuresti. Yleisin syy seksin myymiseen on raha, mutta myös muun muassa seikkailunhalu, seksuaaliset mieltymykset ja itsenäisyyden halu ovat perusteita kokeilla prostituutiota.^[10]

Syntyään Venäjältä tai Virosta tulevat Suomessa vakituisesti asuvat seksinmyyjät ovat monesti menneet naimisiin ensin suomalaisen kanssa ja ryhtyneet seksinmyyjiksi vasta avioeron jälkeen. Useimmiten he työskentelevät yksin tai sattumalta muodostuneissa pienissä ryhmissä. Thaimaasta kotoisin olevat seksityöntekijät puolestaan muodostavat tiiviitä sosiaalisia verkostoja, jotka voivat perustua esimerkiksi sukuun tai kotikaupunkiin, ja joissa seksityö ei anna ihmiselle kielteistä leimaa. Usein tuotoista suuri osa lähetetään kotimaahan ja säästetään.^[11]

Tietokirjailija, seksuaaliterapeutti Paula Tiessalon mukaan osa seksinostajatutkimuksista koskee vain rikollisia asiakkaita mutta on virheellisesti yleistetty kaikkiin asiakkaisiin, vaikka joka päivä on satoja myönteisia maksullisia kohtaamisia. Suomalaisia ostajia on 250 000, miehistä 12 % ja naisista 0,3 %, eivätkä he poikkea muusta väestöstä minkään piirteen osalta, kuten ostokiellon kannattajatkin ovat kirjoittaneet. Tiessalon mukaan seksin ostajat ovat tavallisia, toisia kunnioittavia ihmisiä, jotka pitää leimaamisella vaientamisen tai oston kriminalisoimisen sijaan saada mukaan väärinkäytösten löytämistyöhön.^[12]

Tiessalon haastattelemat seksin ostajat - miehet, naiset ja muunsukupuoliset, suhtautuvat seksityöntekijöihin kiitollisesti ja kunnioittavasti ja haluavat läheisyyttä, seksiä tai mahdollisuutta tutkia seksuaalista identiteettiään luotettavassa seurassa.^[12]

Suomessa ammattilaiset ja suuri osa harrastelijoista, kuten myös varsinkin vakinaiset asiakkaat noudattavat alan sisäisiä pelisääntöjä. Näitä ovat ainakin kaupan ehtojen sopiminen etukäteen, maksun suoritus etukäteen käteisellä (ellei toisin sovita), kondomin käyttö ja molemminpuolinen vaitiolovelvollisuus.^[11]

Valtaosa prostituutiosta on tavanomaista seksiä.^selvennä Joskus tästä käytetään nimeä ”päiväkahviseura”, joka juontaa juurensa lehtien kieltäytymiseen seksi-ilmoitusten julkaisemisesta. Kaupallista seksiä tarjoavat ilmoitukset erotti tällöin muista seuranhakuilmoituksista ”päiväkahvit”-koodisanalla. Erityisesti thai-hierontapaikkoina esiintyvät laittomasti toimivat bordellit tarjoavat intiimi- eli sukupuolielinten hierontaa, jolla voidaan tarkoittaa joko vain asiakkaan tyydyttämistä käsin tai sen lisäksi hierontaa. Seuralaispalvelut tarjoavat maksusta seuralaisia esimerkiksi edustustilaisuuksiin eikä niihin aina liity seksin myyntiä. Erikoispalveluja ovat muun muassa sadomasokistiset leikit, pukeutumisleikit ynnä muut fetissipalvelut, joihin yleensä liittyy hyvinkin voimakasta ammattimaisuutta.^[11]

Suomen ensimmäinen nukkebordelli avattiin Helsingin Kannelmäen vanhaan ostoskeskukseen syksyllä 2018. Yritys on venäläisomisteinen.^[13]

Suomessa seksinmyynnin markkinointi tapahtuu yleisesti lehti- ja netti-ilmoituksin, joissa ei kuitenkaan lain vuoksi suoraan voida sanoa mistä on kyse, vaan seuran kaupallisuus ilmaistaan erilaisin kiertoilmauksin. Venäläisillä ja virolaisilla paritusverkoilla on omia puhelinpäivystäjiä, jotka toimivat myyjän ja asiakkaan välillä ohjaten asiakkaan oikeaan paikkaan ja ilmoittaen työntekijälle tulevasta asiakkaasta. Puhelinpäivystäjä voi olla tarpeellinen kielimuurin vuoksi, ja parituksessa hän toisaalta säästää myyjän vaivaa, toisaalta parittaja voi tarkkailla myyjää tehokkaammin.^selvennä Seksin myyntiä mainostetaan kaduilla ja ravintoloissa lähinnä Helsingissä, joskin sielläkin se on melko vähän käytetty mainontatapa.^[11]

Seksipalveluiden markkinointi kiellettiin Suomessa elokuussa 2004, jonka jälkeen valtaosa myynti-ilmoituksista siirtyi ulkomailta toimivalle Sihteeriopisto-sivustolle.^[14]

Yleisimmin seksityö tapahtuu Suomessa asiakkaan tai seksinmyyjän kotona tai jommankumman vuokraamassa hotellihuoneessa. Parittajan välityksellä tapahtuva seksin myynti tapahtuu monesti parittajan hankkimassa vuokra-asunnossa. Hierontapaikkojen seksipalveluita, tyypillisesti asiakkaan käsillä tyydyttämistä, edeltää yleensä hieronta tai muu hoito, eikä seksiä virallisesti ole myytävänä. Ammattilaisseksinmyyjillä on joskus myös oma työtila, studio.^[11]

Vaikka seksinmyynti ei sinänsä aiheuttaisi ongelmia,^selvennä siihen liittyy ilmiöitä, jotka hankaloittavat työntekijöiden elämää ja jotka johtuvat seksityön aiheuttamasta leimasta. Tietyissä olosuhteissa seksinmyynnin lieveilmiöitä ovat myös rikollisuus ja terveysongelmat.^{[15]selvennä}

Seksinmyyjiä maailmanlaajuisesti pidetään jonkinlaisena yhteisön moraalia uhkaavana tekijänä.^{kenen mukaan?} Kielteisen leiman takia prostituoidun on usein vaikeaa kertoa työstään tai siinä kohtaamistaan vaikeuksista läheisimmillekään ihmisille. Vaikka seksinmyynti ei aiheuttaisi naapureille häiriötä, se saattaa johtaa jopa häätöyrityksiin. Koska Suomessa seksityöntekijöitä pidetään yleisesti uhreina, jotka ovat menettäneet elämänhallintansa, se vaikuttaa myös viranomaisiin, ja tämä saattaa johtaa vaikeuksiin, kun esimerkiksi lastensuojeluviranomaiset kyseenalaistavat sen, kykeneekö äiti huolehtimaan lapsistaan, ainoana perustelunaan seksin myyminen.^[15]

Sukupuolitautien leviäminen Suomessa myydyn seksin välityksellä on vähäistä. Se johtuu ilmeisesti seksinmyyjien suuresta itsenäisyydestä,^selvennä joka on yksi syy, miksi Suomessa käytetään lähes poikkeuksetta kondomia. Myös seksuaalivalistus lisää kondomin käyttöä ja hyvä terveydenhuolto^selvennä rajoittaa tautien leviämistä.^[15]

Prostituutioon voi joissain tapauksissa liittyä myös päihdeongelmia, kun esimerkiksi jotkut^selvennä päihderiippuvuuteen sairastuneet rahoittavat päihteidenkäyttöään vähintäänkin satunnaisella seksinmyynnillä.^[15]

Niin sanotuista harrastajaprostituoiduista valtaosa ei maksa saamistaan tuloista veroa, mikä johtuu ainakin osittain siitä, että verotiedot ovat Suomessa julkisia.^selvennä

Väkivallan kohteeksi joutuminen seksiä myydessä on varsin harvinaista^selvennä, mutta varsinkin uusiin asiakkaisiin suhtaudutaan varoen. Ulkomailta tulevat seksinmyyjät eivät juuri luota poliisiin, koska kielteisistä kokemuksista leviää helposti tietoa kollegoiden keskuuteen,^selvennä ja tämä saattaa pidätellä heitä ilmoittamasta ongelmatilanteita viranomaisille.^[15]

Suomessa työskentelevistä seksinmyyjistä arviolta kolmannes työskentelee parittajan kanssa, ja he ovat pääosin Venäjältä ja Virosta Suomessa vierailevia seksinmyyjiä. Pysyvästi Suomessa asuvat seksityöntekijät käyttävät parittajaa äärimmäisen harvoin. Parituksessa parittajan rooli voi vaihdella paljon: joskus seksityöntekijä voi työskennellä hyvinkin itsenäisesti, joskus parittaja hoitaa kaikki muut asiat paitsi seksin harrastamisen.

• Seksialan Liitto SALLI
• Pro-tukipiste

• Aaltio, Elina: Vapaaksi marginaalista – marginaalista vapautta: Naisliikkeen ja prostituoitujen etuliikkeen kamppailu seksin oston kriminalisoinnista 2002–2006. (TANE-julkaisuja 12) Helsinki: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta & Sosiaali- ja terveysministeriö, 2009. ISBN 978-952-00-2887-9 Teoksen verkkoversio (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive)
• Häkkinen, Antti: Rahasta – vaan ei rakkaudesta: Prostituutio Helsingissä 1867–1939. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13499-X
• Kimpimäki, Minna: Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin: Prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen säätely. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2009. ISBN 978-952-484-325-6
• Kontula, Anna: Prostituutio Suomessa. Helsinki: Sexpo säätiö, 2005. ISBN 951-95548-4-X
• Kontula, Anna: Punainen eksodus: Tutkimus seksityöstä Suomessa. (Polemos) Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0212-8
• Miesvirta, Emmi & Rantala, Taneli: Stadin daamit : prostituutio 2010-luvun lopun Helsingissä. Tampere : Poliisiammattikorkeakoulu, 2017. Teos verkossa.
• Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. (Kirjokansi, 174) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISSN 2323-7392 ISBN 978-952-222-967-0

• Seksialan liitto Salli.
• Pro-tukipiste ry.
• Huoruuden lähteillä. Ylioppilaslehti 14/2003.
• Hurme, Tuure: Seksityöhönkin kuuluvat turvallisuus ja terveys. (Arkistoitu – Internet Archive) Työpiste 28.9.2011.
• Kuka on seksituristi? Ylen Elävä arkisto.